Maalivahti on turvamme ja linnamme sekä auttajamme hädän hetkellä

[Benn]

Olisiko aika nostaa Ben Piispa mukaan keskusteluun kun aletaan miettimään Vezina-palkinnon voittajaa? .925 torjuntaprosentti ja 2.25 päästettyjen keskiarvo. Ihan luvalla sanoen niin ei tuon Stars-pakiston takana ollut lupa odottaa ihan tuollaisia statseja.

 

[valkeaori]

Tällä hetkellä taisto Vezinasta on kyllä vielä täysin levällään ja yksittäisen maalivahdin tilastot voivat huonontua hyvinkin paljon aivan muutamassa ottelussa. Kun tuolla edellisellä sivulla listattiin noita Vezina -finalistien ottelumääriä, niin tällä kaudella taitaa kyllä useammankin finalistin ottelumäärät jäädä alle tuon 60. Mielenkiintoista nähdä, että kuinka pienillä ottelu- ja voittomäärillä tänä vuonna voikaan finalistiksi yltää, kun esimerkiksi juurikin Bishop on tällä hetkellä 53 ottelun ja 29 voiton tahdissa. Oli toki jonkin aikaa loukkaantuneena ja jos pysyy terveenä, niin tulee pelaamaan loppukaudesta enemmän.

Ehkäpä tällä hetkellä vahvimpina ehdokkaina voisi nähdä Andersenin, Vasilevskiyn ja Bishopin.

 

[Parker27]

Vaikka Andrei Vasilevski olikin poissa tovin tuossa vähän aikaa sitten niin jokohan olisi aika antaa miehelle Vezina kauden päätyttyä?

Kovaa tulosta mies taas tekee ja esimerkiksi viimeisestä 7 ottelusta hän on saalistanut 3 nollapeliä. Päästettyjä maalejakin taisi olla vain 10. Pelimäärä taitaa jäädä vaan sinne 50 hujakoille loukkaantumisen vuoksi.

 

[ISH]

Islandersin Lehner ja Greiss ovat pelanneet kauden puoliksi ja ovat maalivahtitilastojen ykkönen ja kakkonen 58/82 pelin jälkeen.

Islanders on päästänyt ylivoimaisesti vähiten maaleja ja johtaa omaa divisioonaansa.

 

[Pistelinko87]

Ehdokkaat Vezina-trophyn voittajaksi:

Ben Bishop, Dallas
Robin Lehner, New York Islanders
Andrei Vasilevski, Tampa Bay

Itse toivoisin Lehnerille voittoa, mutta Vasilevski on myös kova kanditaatti.

 

[Bosco]

Kaikilla kolmella Vezina-finalistilla jäi tällä kaudella pelimäärä hyvin alhaiseksi. Viimeisen 25 täyden kauden sisään Bishopin ja Lehnerin 46 pelattua ottelua ovatkin nyt toiseksi pienimmät pelimäärät joilla on irronnut Vezina-finalistin paikka, ja tuo Vasilevskiyn 53 pelattua ottelua myös hyvin alhainen pelimäärä Vezina-finalistille. Saa nähdä muodostuuko tuosta nyt sitten trendiä tuleviksi vuosiksi vai palataanko jatkossa 60+ ottelun Vezina-tason kausiin.

Bishop yli 20 peliä pelanneista veskareista ykkönen SV%:ssa, kakkosena GAA:ssa (Binnington edellä) ja kolmantena nollapeleissä (Bobrovsky ja Fleury edellä). 5v5 torjuntaprosentti Bishopilla kolmanneksi paras (Binnington ja Greiss edellä) ja GAA:ssa toisella sijalla (Binnington edellä). Korkean laadun maalipaikoissa 5v5 pelissä Bishopilla myös toiseksi paras torjuntaprosentti (Halak edellä). Joten tilastollisesti Bishop on tästä kolmikosta edelle kaikissa muissa merkittävimmissä kategorioissa voittojen määrää lukuunottamatta. Siellä sitten huippukauden pelanneen Tampan ykkösmaalivahti tietenkin reilusti edellä. Bishopilla siinäkin suhteessa Lehneriin nähden kaksi voittoa enemmän. Mutta kyllä tuolta pohjilta liputtaisin Bishopin Vezina-voiton puolesta. Kolmas kerta toden sanokoot hänen kohdallaan.

 

[pahakurki]

On kyllä mielestäni vähän erikoiset Bishop ja Lehner top3:ssa, nuo ottelumäärät ovat jo tosi lähellä vain 50% kauden matseista. Tuo Vasilevskinkin määrä on pieni, mutta sentään ~65%.

 

[steierwrass]

On kyllä mielestäni vähän erikoiset Bishop ja Lehner top3:ssa, nuo ottelumäärät ovat jo tosi lähellä vain 50% kauden matseista. Tuo Vasilevskinkin määrä on pieni, mutta sentään ~65%.

Katselin tuossa runkosarjan loputtua pelaajia ja todella vaikea oli löytää, ketä itse äänestäisi. Bishopilla ja Lehnerillä on selkeää etua sitten statseissa enemmän pelanneisiin. Vähintään 60 peliä pelanneista paras päästettyjen maalien keskiarvo on Pricen 2,49, kun Bishopilla se on 1,98 ja Lehnerillä 2,13. Torjuntaprosentissa taas Price kärki luvulla 91,8%, kun Bishopilla 93,4% ja Lehnerillä 93,0%. Ainoat kaksikkoa enemmän pelanneista, jotka erottuvat jotenkin, ovat Vasilevski (53 ottelua) 2,40 ja 92,5% sekä Darcy Kuemper (55 ottelua) 2,33 ja 92,5%. Pitäisi mennä edistyneempiin tilastoihin, että löytyy sitten niitä eroja. Voittojakaan ei ollut kauheasti kellään.

Veikkaan, että äänet ovat jakaantuneet aika paljon. Esimerkiksi Rinteen 91,8% ja 2,42 ovat kolmanneksi parhaat tilastot niistä, jotka ovat pelanneet enemmän kuin tuo kaksikko ja Rinteen kauttahan moni arvostellut paljonkin. Voittoja toki ei Rinteelläkään ole kauheasti. Niiden avulla esimerkiksi Andersen ja Bob varmasti saaneet jokusen äänen.

 

[CuJo#31]

Vezina on jaettu nykymuodossaan kaudesta 1981-82 alkaen. Ennen tätä palkinto jaettiin automaattisesti runkosarjassa vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahd(e)ille. Samalla William M. Jennings Trophy korvasi vanhamuotoisen Vezinan.

Nykymuotoisen Vezinan vähimmillä pelatuilla otteluilla voittaneet (pl. työsulkukaudet):
1983-84: Tom Barrasso (42 GP)
1981-82: Billy Smith (46)
1988-89: Patrick Roy (48)
1989-90: Patrick Roy (54)
2008-09: Tim Thomas (54)
2010-11: Tim Thomas (57)

Olisihan tuo 46 pelattua peliä (Bishop ja Lehner) melko alhainen määrä ihan historiaan peilatenkin. Näin alhaisilla ottelumäärillä palkintoa ei ole voitettu n. 35 vuoteen.

 

[Ni$pekt15]

- ERIKOISKOHTEET
JÄÄKIEKKO - NHL - NHL-PALKINNOT
01:00NHL 2018-2019 : Vezina Trophy Liigan paras maalivahti
+1
Ben Bishop 2.35
Robin Lehner2.45
Andrei Vasilevsky3.75

Nordicilla Vasilevsky tippunut altavastaajaksi kertoimilla verrattuna

 

[obi-wan]

- ERIKOISKOHTEET
JÄÄKIEKKO - NHL - NHL-PALKINNOT
01:00NHL 2018-2019 : Vezina Trophy Liigan paras maalivahti
+1
Ben Bishop 2.35
Robin Lehner2.45
Andrei Vasilevsky3.75

Nordicilla Vasilevsky tippunut altavastaajaksi kertoimilla verrattuna

Sillähän ei ole mitään merkitystä kun palkinto on jo päätetty ja pleijareilla ei ole tuohon mitään merkitystä

 

[Ni$pekt15]

Ei oo ei, enkä siitä tainut mitään sanoakkaan, mutta suurin suosikki onkin nyt altavastaajana bookkereilla.....

 

[obi-wan]

Ei oo ei, enkä siitä tainut mitään sanoakkaan, mutta suurin suosikki onkin nyt altavastaajana bookkereilla.....

Kertoimet reagoi vetoihin tai laskijat on idiootteja

 

[Fat Cat]

Katselin tässä Columbus-Boston -ottelua ja yksi Columbuksen veto kolahti Raskia suoraan maskiin. Kuten viime vuosina ollaan nähty, niin maskin remmit räpsähtivät auki ja maski irtosi päästä heti.

Olin itse maalivahtina iät 13-21 todella aktiivisesti ja senkin jälkeen ajoittain, nykyään kenttäpelaajana. Minulla ei ikinä irronnut maski päästä, vaikka vetoja kyllä kolisi joka puolelle maskia. Mainittakoon vielä yksi urani huippuhetkistä, kun torjuin Teemu Pulkkisen onetimerin naamallani. Käytössäni oli oikeastaan aina Wallin valmistama maski. Remmit noissa on todella tiukasti kiinni ja niitä saa käsinkin vääntää ihan tosissaan auki, vedosta nuo ei ikinä aukeaisi.

Osaako joku kertoa, miksi nykyään nuo remmit irtoaa todella helposti? Maalivahteja kritisoidaan usein täysin syyttä ja varusteitakin on pienennetty vastuuttomasti (case Bishop), mutta tämä asia rassaa minua. Jos on ammattitason maski kaulapleksillä, niin todella harva veto saa vahinkoa aikaan vaikka maskiin osuukin.

 

[5hole]

Osaako joku kertoa, miksi nykyään nuo remmit irtoaa todella helposti? Maalivahteja kritisoidaan usein täysin syyttä ja varusteitakin on pienennetty vastuuttomasti (case Bishop), mutta tämä asia rassaa minua. Jos on ammattitason maski kaulapleksillä, niin todella harva veto saa vahinkoa aikaan vaikka maskiin osuukin.

Maski pehmentää nykyään iskua niin, että tärähtäessä kuori elää ja tämän takia remmit sitten aukeavat. Maski ottaa käytännössä kiekon energian itseensä. Vedot ovat koventuneet joten maskienkin on tultava kehityksessä siinä määrin mukana.
Vanhemmat maskit ovat olleet niin kovia, että kova isku on voinut saada niskatkin jumiin. Harvemmin muuten remmit vanhemmissa maskeissa aukesivatkaan, ellei juuri klipsiin veto osunut.

 

[Karpat46]

Heiluvalla aasinsillalla Conn Smythe -ketjusta tänne.

Carolinassa kannattaisi kyllä kesällä latoa tuohta pöytään ja koittaa saada vaikkapa Lehner taskuun. Bobrovskysta en usko, että suostuisi tulemaan. Aika väliaikaisena olen pitänyt tätä Mrazek ja McBackup ratkaisua tähän asti ja siltä se alkaa näyttämään.

Olen tähän asti miettinyt, että joukkueen rakennuksessa viimeinen asia mistä pitää huolehtia on maalivahti. Meinaan sitä, että sen kyllä ehtii hommaamaan treidillä tai vapailta. Katselin sitten viimeisimpiä Stanley Cup voittajia ja maalivahteja, jotka ovat ykkösenä pudotuspelit pelanneet. Oli aika silmiä avaavaa kun selasi vuosia taaksepäin, että missä tulee ensimmäinen veska, joka ei ole oma varaus tai pelannut koko siihenastista uraansa joukkueessa. Tulette yllättymään. Viimeisin "ostomaalivahdilla" voitettu Cup oli oma varaus paluumuuttajana ja viimeisin "oikea" ostovahti oli pelannut muualla 30 peliä, jonka jälkeen kuudennella kaudella 323 runkosarjapeliä myöhemmin silloisessa joukkueessaan voitti Cupin. No mitäpä noita pihtaamaan eli 2008 Detroitin paluumuuttaja Osgood voitti Cupin ja vuotta ennen 2007 Giguere voitti Anaheimissa, kuudennella kaudellaan.

Onko siis kuitenkin niin, että ensin oli maalivahti ja seitsemäntenä päivänä luotiin muu joukkue? Maalivahdin ja puolustuksen yhteistyöstä ei puhuta hirveän pajon, mutta onko se aina menestyvän puolustuksen tärkeimpiä kulmakiviä?

Onhan siellä rehellisyyden nimissä Matt Murrayta ja Antti Niemeä, jotka eivät kovin pitkään ehtineet hieroa yhteistyötä ennen mestaruutta.

Onko itsekasvatettujen maalivahtien mestaruudet trendi vai pelkästään vääristymä tilastoissa, hassu sattuma?

 

[Henkka]

Hyvä tilastohavainto. 2010 Niemi oli toki Chicagon "itsekasvattama", mutta poimittiin vapailta (Euroopan) markkinoilta.

Mää sanoisin, että tuo on kuitenkin tarkoituksellista sattumaa. Tai siis sitä, että voittajaorganisaatiot erottuu sillä, että osaavat rakentaa kokonaisvaltaisesti oikein kaikki osa-alueet. Ei riitä hyökkäykseen pelkkä tähtikaksikko, ei riitä pelkkä Norris-pakki, eikä riitä pelkkä huippumaalivahti. Eikä riitä edes kaksi näistä edellämainituista, vaan tarvitaan ne kaikki. Ja nykyään tasaisuuden vallitessa pitää vielä olla se alaketjujen syvyyskin hyvällä tasolla.

Yleensä se on sitten niin hyvä rakentajaorganisaatio, että se on sen maalivahti"putkenkin" osannut hoitaa itse.

 

[Ollakseni]

Onko itsekasvatettujen maalivahtien mestaruudet trendi vai pelkästään vääristymä tilastoissa, hassu sattuma?

Varmaan kaikkea kolmea. Yleensä joukkueet kuitenkin ovat varanneet useampia maalivahteja vuosien saatossa ja paras jää jäljelle. Finaaleissa on toisaalta käyty melko usein ostomaalivahdilla (Fleury, Jones, Bishop, Luongo).

 

[Pedretti]

Varmaan kaikkea kolmea. Yleensä joukkueet kuitenkin ovat varanneet useampia maalivahteja vuosien saatossa ja paras jää jäljelle. Finaaleissa on toisaalta käyty melko usein ostomaalivahdilla (Fleury, Jones, Bishop, Luongo).

Lisätään Rask kanssa noihin osto maalivahteihin. Aikanaan Bostoni hankki Tuukan oikeudet Torontosta vaihdossa Andrew Raycroftiin. Jälkikäteen voi varmaan sanoa, että siinä treidissä Toronton silmään pissittiin vähän rankemmin.

 

[Ollakseni]

Lisätään Rask kanssa noihin osto maalivahteihin. Aikanaan Bostoni hankki Tuukan oikeudet Torontosta vaihdossa Andrew Raycroftiin. Jälkikäteen voi varmaan sanoa, että siinä treidissä Toronton silmään pissittiin vähän rankemmin.

No Rask ei kaiketi pelannut peliäkään Leafsin organisaatiossa niin hän ei mene ihan samaan kategoriaan.

 

[Bosco]

NHL Networkin pelipaikkalistausista seuraavana vuorossa on maalivahdit. Maalivahtien osalta tyytyvät pelkän top-10 listaamiseen. Honorable mentions on jo julkaistu: Frederik Andersen, Robin Lehner, Matt Murray, Connor Hellebuyck ja Carter Hart.

https://www.nhl.com/news/nhl-top-players-goalies-on-the-bubble/c-308592642?tid=290583266

Lisäksi 'teaserina' ovat paljastaneet että Price on listalla neljäs ja Rinne puolestaan yhdeksäs.

-----------------

Vuosi sitten rankkasin maalivahdit joten tehdään sama tänäkin vuonna. Ei nyt mitään suurempia perusteluja.

1. (+3) Andrei Vasilevskiy
2. (+/0) Sergei Bobrovsky
3. (+3) Tuukka Rask
4. (+3) Carey Price
5. (+8) Ben Bishop
6. (-3) Pekka Rinne
7. (+3) John Gibson
8. (-7) Braden Holtby
9. (-1) Marc-Andre Fleury
10. (+1) Frederik Andersen
11. (-2) Connor Hellebuyck
12. (+/0) Matt Murray
13. (NR) Jordan Binnington
14. (-9) Jonathan Quick
15. (+/-0) Henrik Lundqvist
16. (+/-0) Devan Dubnyk
17. (+12) Robin Lehner
18. (-1) Antti Raanta
19. (+8) Jacob Markström
20. (NR) Phillipp Grubauer

HM: Carter Hart, Martin Jones ja David Rittich.

- Vasilevskiy on nyt ansainnut paikkansa kärjessä.
- Bishop nosti osakkeitaan takaisin sinne kärkiviitoseen. Viime vuonna tuli rankattua hieman liian alas parista edeltävästä vaisummasta kaudesta johtuen. Nyt on taas talenttinsa mukaisella paikalla.
- Rinne putosi alaspäin hieman mutta lähinnä vain muiden noustessa takaisin omille paikoilleen (Bishop ja Price saivat terveet kaudet alleen ja siten paransivat osakkeitaan parin hiljaisemman vuoden jälkeen) ja Rask ansaitsee playoffiensa vuoksi paikan Rinteen edeltä.
- Muutoin voisi todeta että top-7 on siellä pienillä marginaaleilla ja siellä kenellä tahansa on kykyjä olla listan kärkinimenä vuoden päästä. Etenkin Gibsonin kehityskäyrä kulkee listalla hyvin ylöspäin, mutta toisaalta Ducksin joukkueen takana meriittien kerääminen kovemman sijoituksen puolesta ei ole helppoa eli joutuu todenteolla ansaitsemaan nousunsa ylemmäksi.
- Holtbyn sijoitus putosi merkittävästi viime kauteen nähden jolloin rankkasin ykköseksi. Puolustuksekseni totesin silloin kärkinelikon tasaiseksi ja järjestykseen voineen olla heidän kesken mikä hyvänsä. Annoin tuoreelle Stanley Cup-voittajalle silloin sitten edun. Nyt takana kuitenkin kaksi peräkkäistä runkosarjaa yli 2.80 päästetyn maalin keskiarvolla ja alle .915 torjuntaprosentilla, joten ei voinut korkeammallekaan rankata enää. Pysyy kuitenkin edelleen top-10:ssä meriittiensä ansiosta. Vaatii kuitenkin kunnon bounceback-kautta että on taas ihan terävimmän kärjen mukana.
- Quick tippui myös merkittävästi vuoden takaiseen nähden mutta olihan se kausi häneltä sen verran huono että pudotusta oli pakosti luvassa. Lisäksi alkaa olla jo siinä iässä että se tasonpudotus jää pysyväksi. Ehkä kuitenkin vuoden päästä näyttää että liiaksi painotin nyt viimeistä kautta, mutta ei mahda mitään. Siinä on kuitenkin maalivahtien osalta tasoerot loppupeleissä sen verran pienet että heikompi kausi (tai huippukausi) voi oikeutetustikin heilauttaa sijoitusta kunnolla tällaisella listauksella. Vähän pitää sitäkin pidemmälle yrittää katsoa (esim. näkyy siinä kun Lehner jää sinne Quickin taakse), mutta onhan niillä tuoreimmilla näytöillä painoarvoa.
- Kärkiseitsemikon takana onkin tasainen ryhmä Holtbystä Quickiin saakka ja sieltä löytyy jokaiselta edellytyksiä nousta sinne ykkösryhmään mukaan.
- Lundqvistista alkaa sitten selvempi tasonpudotus nähdäkseni. Siitä lähtien jokaiselta löytyy ne isommat kysymysmerkkinsä ja epävarmuustekijänsä ikänsä, heikomman kautensa, hyvän yksittäisen (Lehner) kauden toistettavuuden, loukkaantumisten tms. vuoksi. Lundqvistilla on ne vanhat meriitit olla sen ryhmän kärkinimenä. Kuten totesin niin maalivahtien osalta tasoerot pienet ja tästäkin ryhmästä löytyy Vezina-tasolla parina viime kautena pelanneet veskarit, joten ei yllätä jos tästä tai listan ulkopuolelta nousee kauden aikana nimiä ihan terävintä kärkeä kohden. Maalivahtien kohdallahan sitä tapahtuu vuosittain.
- Viime kauden top-20:stä nyt ulkopuolelle putosivat Jones (14.), Luongo (18.), Schneider (19.) ja Talbot (20.). Tuokin osoittaa edellisen kohdan paikkansapitävyyden kun top-20 listan häntäpäästä nyt niitä kavereita putoaa uudempien nimien tieltä pois. Luongo oli vuosi sitten vanhojen meriittien ansiosta vielä top-20 listalla ja nyt jäi heikomman kauden jälkeen (odotetusti sopimuksen häntävuosien tullessa vastaan) eläkkeelle. Jones, Schneider ja Talbot jokainen pelasivat taas sen verran heikot kaudet että pudotus heidän kohdallaan ansaittua. Jones pelaa kuitenkin edelleen liigan kärkipäähän kuuluvan joukkueen selvänä ykkösmaalivahtina joten voi hyvin nousta takaisin listalle vuoden päästä. Schneiderilla on vaikeita vuosia takana loukkaantumisten vuoksi, mutta jos on täydessä iskussa niin vahvistuneen Devils-joukkueen takana hänen ura voi myös kokea uuden nousun vielä. Talbotista taisi aika ajaa ohitse ykkösmaalivahtina, mutta ehkä parempi vielä katsoa ensi kausi ennenkuin toteaa lopullisesti noin.
- Nuoremmista kakkosmaalivahdeista Saros on talentiltaan paras mutta Rinteen syrjäyttäminen edelleen vaikeasti toteutettavissa. Jos siihen kykenee niin heittämällä nousisi top-20 listalle mukaan. Muutoin Linus Ullmark voisi olla yksi ensi kauden yllättäjänimistä kakkosmaalivahdista ykköseksi nousevien osalta. Columbuksessa myös ykköstorjujan viitta tarjolla Joonas Korpisalolle tai Elvis Merzlikinsille ja sitten näyttöjen pohjalta katsotaan että hätyytteleekö top-20 maalivahdin paikkaa kumpikaan heistä.

 

[Juteeni]

@Bosco :lta hyvä listaus, mutta tietenkin Coloradon kannattajana Grubauerin sijoitus pistää silmään. Alkukaudesta Grubauer esitti jäällä ehkä huikeinta reikäjuustopantomiimiä, mitä ison veden tuolla puolen on nähty. All Star breikin jälkeen nakutti kuitenkin koko liigan toiseksi parhaan torjuntaprosentin 94,8% ja pudotuspeleissä oli torjuntaprosentilla 92,5% kuudenneksi paras veskari. Pieni otoskoko ja kaikkea, mutta Grubauer voi olla kova luu ensi kaudella.

 

[laamis]

@Bosco :lta hyvä listaus, mutta tietenkin Coloradon kannattajana Grubauerin sijoitus pistää silmään. Alkukaudesta Grubauer esitti jäällä ehkä huikeinta reikäjuustopantomiimiä, mitä ison veden tuolla puolen on nähty. All Star breikin jälkeen nakutti kuitenkin koko liigan toiseksi parhaan torjuntaprosentin 94,8% ja pudotuspeleissä oli torjuntaprosentilla 92,5% kuudenneksi paras veskari. Pieni otoskoko ja kaikkea, mutta Grubauer voi olla kova luu ensi kaudella.

Eikös Rask ollut kans aika reikäjuustoa ihan kauden alussa vai olikohan se edellinen kausi? muistelin että olisin katellut järkyttyneenä sen tilastoja.

 

[Bosco]

@Bosco :lta hyvä listaus, mutta tietenkin Coloradon kannattajana Grubauerin sijoitus pistää silmään. Alkukaudesta Grubauer esitti jäällä ehkä huikeinta reikäjuustopantomiimiä, mitä ison veden tuolla puolen on nähty. All Star breikin jälkeen nakutti kuitenkin koko liigan toiseksi parhaan torjuntaprosentin 94,8% ja pudotuspeleissä oli torjuntaprosentilla 92,5% kuudenneksi paras veskari. Pieni otoskoko ja kaikkea, mutta Grubauer voi olla kova luu ensi kaudella.

Grubauer on juurikin näyttöjen vähäisyydestä johtuen siellä listan häntäpäässä, samoin kuin Lehner ja Raanta. Ja näistä kolmestahan kaksi jälkimmäistä vetelivät kuitenkin koko kauden (Lehner viime ja Raanta toissakaudella) tuolla tasolla millä Grubauer All-Stars tauon jälkeen viime kaudella. Jokaisella kuitenkin edellytyksiä nousta korkeammalle kuten totesin jo.

Binnington myös ohuilla näytöillä mukana siellä ja hänen sijoitus olikin vaikea sillä pitkässä juoksussa tason riittävyys täysi arvoitus vielä, mutta ne viime kauden toisen puoliskon näytöt sen verran kovat kuitenkin että yllä mainitusta kolmikosta poiketen ne riittivät 13. sijaan. Top-12 kuitenkin täysin selkeä ja niin Binningtonilla, Grubauerilla, Lehnerilla kuin Raannalla ei vielä tässä vaiheessa ole mitään asiaa kenenkään syrjäyttämiseen sieltä nähdäkseni.

Sieltä alempaa sitten Lundqvist varmaan voi olla jo pudonnut monen listoilta pois ja onhan hän iäkäs NHL-pelaajaksi ja kauden loppupuolisko heikon joukkueen takana sujui Lundqvistita heikosti. Näyttöjä on kuitenkin sen verran paljon että noita ns. yhden/puolen kauden tähdenlentoja en Binningtonia lukuunottamatta pystynyt sinne vielä nostamaan edelle, lisänäyttöjä vaaditaan siihen.

Dubnyk sieltä on monelle helposti ohitettavissa ja on vakiintunut tuollaiseksi keskiverroksi ykkösmaalivahdiksi. Kausitasolla suorittaa tasaisesti, toki hänellekin kauden aikana menee helppoja ja otteet heilahtelevat. Mutta rutiinin turvin vielä näiden edellä.

Että en mä näe Grubauerilla edellytyksiä tässä vaiheessa kivuta montaakaan sijaa ylöspäin. Jos viime kaudesta rankaisee kovemmalla kädellä niin Quickin ja Lundqvistin joku voi edeltä pudottaa taakse, ja ehkä hitaasti mutta kuitenkin vuosittain hieman kehittynyt Markström voi myös jäädä taakse. Ehkä myös viime kaudella lähes yhtä hyvin kokonaisuudessaan pelannut Dubnyk voi jäädä taakse, vaikka rutiinitaso tällä onkin selvästi vielä näyttöjensä puolesta paremmalla tasolla. Eli 20. paikan sijasta voitaisiin Grubauerin kohdalla parhaillaankin puhua sijasta 16. nähdäkseni, jos mennään kaikkein optimistisimman sijoituksen mukaan. No okei, yksi sija vielä siitäkin sitten jos rankaisee loukkaantumisesta ja pudottaa Raannan vielä taakse.

Eikös Rask ollut kans aika reikäjuustoa ihan kauden alussa vai olikohan se edellinen kausi? muistelin että olisin katellut järkyttyneenä sen tilastoja.

Rask lämpenee lähes joka syksy uuteen kauteen hitaasti. Useimpina syksyinä Bruins-toimittajat (erityisesti Haggerty) kirjoittelevat Raskin riittämättömyydestä ja ajasta hankkia parempi ykkösmaalivahti (tai viime syksynä että tekevät Halakista sellaisen). Niin vain joka kausi kauden toisella puoliskolla ne jutut vaimenevat kun saa rytmistä kiinni ja pelaa sillä huipputasollaan illasta toiseen.

 

[laamis]

Rask lämpenee lähes joka syksy uuteen kauteen hitaasti. Useimpina syksyinä Bruins-toimittajat (erityisesti Haggerty) kirjoittelevat Raskin riittämättömyydestä ja ajasta hankkia parempi ykkösmaalivahti (tai viime syksynä että tekevät Halakista sellaisen). Niin vain joka kausi kauden toisella puoliskolla ne jutut vaimenevat kun saa rytmistä kiinni ja pelaa sillä huipputasollaan illasta toiseen.

No noin mä oikeestaan muistelinkin, musta tuntuu että Lunqvist on aika samanlainen vaikka tosin ainakin viime kaudella tuntu siltä että ikä alkaa näkymään. Ei oo ne otteet omasta mielestä samalla tasolla enää, ehkä sama tulee muutaman vuoden päästä Raskille myös