Maalivahti on turvamme ja linnamme sekä auttajamme hädän hetkellä

[ace]

Minulle Roysta tekee kaikkien aikojen parhaan, jo edellä mainittujen asioiden lisäksi se, että hän on ehkä vaikuttanut maalivahtipelin kehitykseen enemmän kuin kukaan muu. No ok, Plante teki aikoinaan siihen aikaan uskomattomia juttuja, mutta kuinka moni nykyveskari pitää Roy:ta esikuvanaan. Aika moni.

Ja se tietynlainen kusipäisyys vielä lisää PyhänPatrickin suuruutta.

Ostin viimeksi Toronton Hockey Hall of Famessa käydessäni Royasta kertovan kirjan, sen nimi kertoo kaiken Roy:n tavoitteista ja motivaatiosta. Kirjan nimi löytyy tuosta minun allekirjoituksesta.

 

[Budget]

NHL:n maalivahdit

Jahans, ja kun syksy etenee ja kausi lähenee alkuaan, niin voisin pistää mielipidekyselyä maalivahteihin liittyen.

Uudet kaverit alkavat pikkuhiljaa ottamaan valtikkaa räpylään. On Hilleriä, Milleriä, Quickiä, Rinnettä jne.

Vanhoja patuja riittää myös. Timppa näytti viime kaudella, miten homma hoituu, kun mennään ilman loukkaantumisia. Lisäksi Lundqvistia ei passaa unohtaa, King Henrik on kutsumanimensä. Ja näiden herrojen lisäksi myös kaikkien rakastama / vihaama Luongo, joka viimeistään keväällä näyttää aina sen, miksi on palkkansa arvoinen?

No tjoo, vähän provoa tuli tuohon loppuun.

Itse menen Rinteen kelkassa. Mies on pistänyt jo 3 kautta siihen malliin, varsinkin viimeinen, ettei paremmasta väliä. Aiemmin miestä ei edes Suomessa meinattu tunnistaa. Erittäin aliarvostettu molari Nahilassa useita vuosia, mutta nyt on alkanut rispektiä tulemaan siihen malliin, että ensi kausi myös hieman hirvittää. Hirveät paineet on miehen niskassa ja saapa nähdä miten homma etenee. Admiralsissa mies pelasi ihan helvetinmoiset runkosarjat, mutta pleijareissa, varsinkin niissä ihan tärkeimmissä peleissä, homma ei toiminutkaan. Haluaisin oikeasti nähdä, miten Pekan pää kestää jos mentäisiin ns. tappiin asti!

Kausi mietityttää myös siinä mielessä, että pystyykö yksikään ns. top5-maalivahdeista nykäisemään vastaavaa kautta kuin edellinen oli? Thomas rikkoi ennätyksiä. Rinne johti Predatorsit ensimmäistä kertaa historiassaan 2nd roundille, Luongo oli kuin muuri kauden ajan, väittävät että tukehtuu pleijareissa? Miten Brodeur ottaa homman takaisin haltuun?

Noh, antakee viisaammat ja maalivahteja enemmän seuraavat hieman arviota, miten ensi kausi tulee menemään.

Kiittää ja kumartaa.

- B

 

[Grainger]

Tuossa olisi hakua käyttämällä löytynyt lähes identtinen ketju, jossa maalivahtiasiaa on käsitelty lähes joka kantilta. Linkki kyseiseen ketjuun. Mainitsemasi Hiller, Miller, Rinne ja jopa Quick ovat vanhoja partoja, kun verrataan uuteen hallitsijaan, 24-vuotiaaseen Carey Priceen. Viime kauden tilastot puhuvat puolestaan, huomionarvoista on se, että mies vain paransi pudotuspeleissä ja oli ainoa, joka kykeni haastamaan Tim Thomasin.

Miten Brodeur ottaa homman takaisin haltuun?

Ei mitenkään, ikää tulee vuosi vuoden jälkeen lisää ja homma vaikeutuu koko ajan. Thomas on joku luonnon ihme, joka on parhaimmillaan pyörätuoli-iässä.

 

[Budget]

Ahaa, olen pahoillani kun vastaava ketju olikin jo olemassa. En ole pitkään aikaan palstalla roikkunut ja täten kyseiseen ketjuun törmännyt. Tämän voivat moderaattorit halutessaan poistaa :)

- B

Edit: Grainger, vanhoja ja vanhoja :). En niinkään ikää tarkoittanut, ajattelin vain kuvata sitä, että tosiaan Brodeur, Roloson, Vokoun & kumppanit ovat nyt oikeasti väistymässä / poistumassa (kuten jo Osgood esim. tajusi tehdä) ja mielenkiinnolla ainakin itse odotan, kuka tulee olemaan se seuraava Hasek.

 

[Grainger]

Edit: Grainger, vanhoja ja vanhoja :). En niinkään ikää tarkoittanut, ajattelin vain kuvata sitä, että tosiaan Brodeur, Roloson, Vokoun & kumppanit ovat nyt oikeasti väistymässä / poistumassa (kuten jo Osgood esim. tajusi tehdä) ja mielenkiinnolla ainakin itse odotan, kuka tulee olemaan se seuraava Hasek.

Juu, tiedän tiedän. Lähinnä sellainen jatkoaikamainen kieli poskessa heitetty ilmaus, koska kyllähän nämä lähes kolmekymppiset ovat vanhoja -87 syntyneen rinnalla... Eiköhän moderaattorit kykene siirtämään tämän ketjun jatkoksi tuolle vanhemmalle.

Silti jännä homma, että pudotuspeleissä tällä nuoremmalla polvella vähän homma tökki, niin Thomas ja Roloson etunenässä näyttivät nuoremmilleen miten hommat hoidetaan. Toki sitten jo mainostamani Price ja Corey Crawford tästä nuoremmasta polvesta pelasivat erittäin hyvät pudotuspelit kokonaisuudessaan.

Itseäni kiinnostaa alkavalla kaudella Pricen otteiden lisäksi Bruinsin maalivahtisysteemin toteutus. Jatkaako Thomas viime kaudella nähtyjä otteita? Miten Bruins pitää Raskin tyytyväisenä? Treidataanko Thomas johonkin suuntaan?

 

[Pica]

Itseäni kiinnostaa alkavalla kaudella Pricen otteiden lisäksi Bruinsin maalivahtisysteemin toteutus. Jatkaako Thomas viime kaudella nähtyjä otteita? Miten Bruins pitää Raskin tyytyväisenä? Treidataanko Thomas johonkin suuntaan?

- Thomas ei pysty samaan kuin viime kaudella mutta pelaa hyvin. Minulla on henkilökohtainen suosikki ensi kauden parhaaksi veskariksi, joka ei siis ole Thomas, mutta siitä myöhemmin divisioonaketjussa.
- Raskin hidas (tällä hetkellä tuntuu että ykkösvahdin paikka ei avaudu koskaan) kiiruhtaminen (Tuukasta on näillä näkymin tulossa Bruinsin ykkösvahti n. 26-vuotiaana jolloin pelivuosia huipulla voi olla vielä kymmenen jäljellä). Uskon että kuvio on kaikille osapuolille selvä ja ensi keväänä solmittava jatko on lopullinen varmistus että hommat menee toimiston ennakoimalla ja tahtomalla tavalla. En usko että Raskin tyytyväisyydestä tarvitsee olla huolissaan.
- Uskon ja toivon että Tim Thomas on nykyisen sopimuksen jälkeen (12/13-kausi) vuoden-pari vuotta Raskin kakkosena ja lopettaa uransa Bostonissa. Itse nostaisin paidan kattoon ja tarjoaisin organisaatiosta töitä heti uran päättymisen jälkeen.

 

[larzzon]

->Yleisenä huomiona aiheesta voisi heittää, että siinä kun kauden 09-10 jälkeen puhuttiin paljon siitä, että Cupin voi voittaa ilman huippumaalivahti ja että itseasiassa voisi olla parempi sijoittaa huippumaalivahtiin varatut rahat muuhun joukkueeseen, niin viime kaudella finaaleissa oli kaksi Vezinatason kassaria vastakkain ja voittaneen joukkueen maalivahdin rooli oli joukkueessaan suurempi kuin maalivahdilla moneen vuoteen, ehkä vuosikymmeneen.

Trendejä...

 

[Raatelurakki]

->Yleisenä huomiona aiheesta voisi heittää, että siinä kun kauden 09-10 jälkeen puhuttiin paljon siitä, että Cupin voi voittaa ilman huippumaalivahti ja että itseasiassa voisi olla parempi sijoittaa huippumaalivahtiin varatut rahat muuhun joukkueeseen, niin viime kaudella finaaleissa oli kaksi Vezinatason kassaria vastakkain ja voittaneen joukkueen maalivahdin rooli oli joukkueessaan suurempi kuin maalivahdilla moneen vuoteen, ehkä vuosikymmeneen.

Trendejä...

Muistaakseni tuossa ilman huippumaalivahtia voittamisessa käytettiin paljon esimerkkinä Detroitia, mikä joukkueena pelasi niin hyvin yhteen että veskarin ei tarvinnut olla "huippu" että joukkue pärjäsi. Eli Detroit pelasi niin hyvin joukkueena että veskarin mokat eivät haitanneet aivan niin paljoa kuin muissa joukkueissa. Siksi toisekseen kuka on koskaan kieltänyt etteikö huippu maalinsuulla olisi hyödyksi joukkueelle? Lähinnä tuo voittaa voi ilman huippumaalivahtia on vain hiukan erilainen näkökulma joukkueen rakentamiseen.

 

[larzzon]

...

Toki Wings vaikutti ja sitten finaalijoukkueiden ollessa Flyers ja Hawks, kuhina vain yltyi. Sharksin Wilson kertoi julkisesti ottavansa toisenlaisen näkökulman maalivahtiasiaan ja moni muukin GM lätisi aiheesta.

Tarkoitus ei ollut sinänsä ottaa kantaa suuntaan taikka toiseen sen suhteen, miten paljon maalivahtiin kannattaa joukkueen panostaa. Ainoastaan todeta, että toissa kaudella ei finaaleissa pelannut Vezinakassareita ja pulina oli kova, menneellä kaudella pelasi ja ilman, että asiasta tehtiin samanlaista numeroa kuin Hawksin ja Flyersin finaaleiden jälkeen.

Varmasti jatkossakin nähdään monenlaista ja -tasoista maalivahtia nostelemassa kannua, mikä on vain hyvä asia. Myös jääkiekon suola on, että voittoon on useampi tie.

 

[Raatelurakki]

Varmasti jatkossakin nähdään monenlaista ja -tasoista maalivahtia nostelemassa kannua, mikä on vain hyvä asia. Myös jääkiekon suola on, että voittoon on useampi tie.

Kyllä ja flyers on kuitenkin osoittanut ennen tätä kautta että on se vissiin hyvä olla olemassa mitat täyttävä tähtikassari kuin kolme sinnepäin maalivahtia+saatanan kova muu joukkue. Että tosiaankin ei kai tässäkään asiassa ole aivan täysin kiveenhakattua totuutta olemassa. Mikä toimii yhdelle joukkueelle ei välttämättä toimi toisella. Mutta itsearvelen että osalle Nhl:n "tähtimaalivahdeille" maksetaan ja tarjotaan sopimusneuvotteluissa vähän turhankin kovaa liksaa verrattuna tuloksiin.

 

[ipaz]

Kari Lehtonen

Vuonna 2002 jo edesmennyt Atlanta varasi koko Draftin toisella vuorolla hontelon suomalaisen lupauksen. Vuodet Georgian helteessä eivät olleet "Kärpälle" aina niin kovin suotuisia. Paljon puhuttiin nuoren miehen heikosta asenteesta varsinkin fyysiseen treeniin. 19-20 vuotiaana Jokereissa peli kulki ja vielä AHL:lläsäkin kaveri loisti pelkillä lahjoillaan.

Loistava NHL-ura Pasi Nurmisen jälkeisessä Atlantassa oli kuin käsikirjoitettu satutarina. Mutta toisin kävi. Lehtonen ei ole ikinä (ennen) treenannut kuten NHL-veskarin kuuluisi. Mies veti puolivaloilla ja sitten oli nivuset paskana. Atlantan "selvänä" ykkösveskarina pelasi kaudella 2006-07 komeat 68 ottelua, mutta sen jälkeen alkoivat loukkaantumiset. Jätkä pelas minkä pysty, mutta aina välillä oli pakko huilata kun paikat prakas.

2009-10 kun sai taas paikkojaan kuntoon, niin muutaman AHL-ottelun jälkeen Atlanta katsoi parhaakseen realisoida Lehtonen ja otti turpaansa kunnolla... Ivan Vishnevskiy ja 4. kierroksen varaus yhdestä maailman lahjakkaimmasta maalivahdista.

Dallasissa tuo pelaajien fyysiseen treenaamiseen suhtautuminen on ilmeisesti hippasen eritasolla kun mitä se oli Atlantassa. Joukkueen nykyisenä mentorina toimii Gary Roberts, jonka kesäleirien jäljiltä mm. muuan Steve Stankos, ja myöhemmin Jeff Skinner pistivät itsensä melko kohtuulliseen pelikuntoon NHL:ää varten. En tiedä onko Kärppä ottanut vinkkiä "What Would Gary Roberts Do" legendalta, mutta viime kaudella ei enää nivuset paukkuneet ja Lehtonen pelasi 13 vailla kaikki Starsin pelit 91,4% torjuntakeskiarvolla. Edellä oli ykkösistä sellaiset nimet kun Cam Ward ja Corey Price. Samalla tasolla Ilya Bryzgalov, Henrik Lundqvist ja Ryan Miller, mutta vihdoin ja viimein nähtiin sitä Kari Lehtosta koko kausi, jota on odotettu jo vuosia.

Dallasin ensi kauden miehistö on melko tasapaksu ja nimetön. Tuollaisessa joukkueessa hyvää parempi maalivahti on kultaakin kalliimpi ja Lehtoselle on ensi kaudella tulossa enemmän pelejä kun koskaan urallaan. Toivottavasti nivusongelmat on hoidettu kuntoon ja kuten joku jollain jenkkisaitilla jo mainitsikin, niin seuraava suomalainen Vezina-ehdokas on valmis haasteeseen.

 

[Budget]

Pekka Rinne

Näyttäisi Pekka jatkavan siitä, mihin edelliskaudella jäätiin. 2 matsia, 2 voittoa ja 2 kertaa valinta pelin ykköstähdeksi. Vastustajien fanit melkeinpä poikkeuksettta ylistää. Ei enää perinteistä, "jokainen maalivahti on kova Nashvillen puolustuksen takana" yms.

Alkaa enemmänkin olla kommentit "Pekka really is a real deal" - tyylistä. Ja kyllähän jos enemmän on miehen työskentelyä seurannut, niin ei tuota voi pelkästään pelisysteemin ja Weberin & Suterin kunniaksi laittaa. Tuota voi kysyä vaikka Teemulta ;)

O se kova, jatka samaan malliin!

 

[Osmo Rapeli]

Columbus on seilannut alkukauden varjojen mailla ja joukkue etsii uutta ykkösmaalivahtia Steve Masonin tilalle. Nyt kysyisin kuitenkin etenkin Blues- ja Canucks-kirjoittajilta, että kuinka hyvä vahti tuo muutaman pelin hyvin pelannut Curtis Sanford parhaimmillaan on? Onko hän "brentjohnsoni" joka näyttää parhaimmillaan hienolta kakkosvahtina, muttei kuitenkaan jaksa ykkösvahdin taakkaa samalla tasolla, vai onko kyseessä veska, joka ei vain koskaan sattunut oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan?

 

[vilpertti]

Onhan Sanfordille aiemminkin tarjottu paikkoja ottaa edes vakituinen luukkumiehen paikka...

Sanoisin, että kyseessä on kaveri joka parhaimmillaan näyttää pätevältä kakkoskassarilta mutta on noin yleisesti AHL-tason ykkönen.

 

[nuck]

Sanford vaikuttti olevan Vancouverissa pidetty joukkuepelaaja, mutta hän ei vaan pystynyt auttamaan joukkuetta riittävästi ja hävisi toisella kaudella taistelunsa lopulta Jason LaBarberalle. Sanford on pienikokoinen ja ajoittain ruuhkiin jäävä maalivahti, joka pelaa kyllä välillä ihan kelvollisia pelejä, mutta ei pysty nähdäkseni pitämään tasoaan yllä pidempään. Ykkösvahtina en häntä ainakaan näe.

 

[Bosco]

Columbus on seilannut alkukauden varjojen mailla ja joukkue etsii uutta ykkösmaalivahtia Steve Masonin tilalle. Nyt kysyisin kuitenkin etenkin Blues- ja Canucks-kirjoittajilta, että kuinka hyvä vahti tuo muutaman pelin hyvin pelannut Curtis Sanford parhaimmillaan on? Onko hän "brentjohnsoni" joka näyttää parhaimmillaan hienolta kakkosvahtina, muttei kuitenkaan jaksa ykkösvahdin taakkaa samalla tasolla, vai onko kyseessä veska, joka ei vain koskaan sattunut oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan?

Hyvinhän tuo Sanford on vetänyt tällä kaudella:

27 peliä, .913 SV% ja 2.56 GAA

Nuo liigan ylivoimaisesti huonoimmassa joukkueessa ja tilastot ovat valovuoden edellä muutaman vuoden takaisen Calder-voittajan vastaavia tilastoja. Jos Columbuksen tämän kauden joukkueesta haetaan onnistujia, niin ei ole kuin yksi vaihtoehto: Sanford. Mielenkiintoista nähdä aukeneeko tästä NHL-ura vielä vanhemmalla iällä, vai onko ensi kaudella taas pelailemassa jonkun joukkueen farmissa.

 

[Henkka]

Tämmöstä tuli laitettua tuonne äänestysosastolle:

Tein tuossa joku aika sitten tilastoa maalivahtien välisistä voimasuhteista ja sitä hieman muokkaamalla voisin saada aika hyvän rankingin tämän hetken molareista.

Tällä hetkellä kaavassani on kahden edellisvuoden runkosarjan statsit näin: pelimäärä miinuutteina suhteessa muihin (Kipper ykkösenä), voittoprosentti suhteessa muihin (Jimmy Howard ykkösenä), päästettyjen maalien keskiarvo (Jonathan Quick ykkösenä) ja torjuntaprosentti (Cory Schneider ykkösenä). Lisäksi tuota voittoprosenttia olen alipainottanut ja torjuntaprosenttia ylipainottanut tällä jaolla:

1/8 voittoprosentti
2/8 pelatut minuutit
2/8 päästettyjen maalien keskiarvo
3/8 torjuntaprosentti

Tämän mielestäni pitäisi ottaa huomioon suurinpiirtein kaikki, mistä aina kiistellään. Maalivahti joka pelaa paljon, eli tekee paljon töitä, tälle pitää antaa arvostusta. Tuo pelimäärä merkitsee aina etenkin Vezinaa ja esim. Hartia valittaessa, eli kokonaisvaikutus joukkueen kauteen. Mutta paras ei välttämättä pelaa eniten ja paljon pelaava taas kärsii heikommista tilastoista kun pelaa väsyneempänä. Joku vähemmän pelaava taasen pysyy freesinä ja säilyttää siten jatkuvasti hyvät tilastot. Pelit vastustajien tason mukaan olisi toki hyvä ottaa mukaan, mutta se on hankalampi tilastoista noukkia, vaatii liian kovan työmäärän tähän hätään.

Torjuntaprosentti on ehkä eniten maalivahdin kyvyistä kertova tilasto, yksinkertaisesti kuinka hyvällä prosentilla limppu tarttuu. Mutta sekin voi olla harhaanjohtava, tulee paskoja laukauksia jne. jos joukkueen pelityyli suosii huonosta sektorista tulevia vetoja ja pelitapa perustuu vahvaan oman pään rebound controlliin, kuten Bostonin kohdalla on spekuloitu. Joukkuetta vastaan lauotaan paljon mutta huonosta kulmasta. Otetaan toki se siis mukaan, mutta ei yksioikoisesti mennä silläkään.

Päästettyjen maalien keskiarvosta on paljon kiistelty, että se tulee pääasiassa joukkuepuolustuksen hyvyydestä ja niinhän se toki onkin, osittain. Mutta on myös maalivahdille eri asia pelata voittavan joukkueen takana vähillä torjuntamäärillä, kuin jatkuvassa kiekkosateessa. Kun voittavasta maalivahdista puhutaan, niin tämä on juuri se kyky mitä pitäisi olla. alhainen GAA ja voittoprosentti on siksi hyvä ottaa huomioon.

Pitäisikö tilastot ottaa pitemmältä aikaväliltä kuin kaksi vuotta? Monelta nuorelta vahdilta ei tosin niitä löydy, siksi typistin aikavälin lyhyemmäksi, vaikka neljän vuoden tilastotkin toki löytyy.

Mielestäni kaksi vuotta kertoo aika hyvin sen, että kuka on juuri nyt maailman paras. Neljässä vuodessa voi molarille tapahtua paljon, kysykää lisätietoja Jose Theodorelta. Toki yhden kauden komeetta vääristää helpommin kahden kauden tilastoa kuin neljän kauden, mutta olen silti kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että maailman tämän hetken paras maalivahti ratkeaa, kun kriteerejä ei viedä liian kauas menneisyyteen.

Aika monen maalivahdin taso viime aikoina laskenut, ainakin tilastojen valossa. Fleury ja Howard ehkä eniten notkahtaneet.

Lisäksi vielä ihan järjestään jokaisella vahdilla ainakin torjuntaprosentti menee ylös alas vuorovuosin. Siksi tuo kahden vuoden KA näytti aika hyvältä tasaamaan yhden kauden ihmeitä ja yhden kauden alisuorittajia.

Näillä siis mentiin:

1/8 voittoprosentti
2/8 pelatut minuutit
2/8 päästettyjen maalien keskiarvo
3/8 torjuntaprosentti

Jokaisen kategorian paras lukema tarkoittaa arvoa 1.000. Esim. Kipperin ja Cam Wardin lähes identtinen jääaika edelliseltä kahdelta vuodelta on NHL:n suurin, joten heidän 83,7% maksimaalisista pelatuista minuuteista on se arvo, johon muiden pelaajien jääaikaa verrataan. Lundqvistin jääaika kahdelta edelliskaudelta on on 78,3% maksimista, joten hänen suhdelukunsa tässä kategoriassa Kipperin lukuun nähden on 78,3/83,7 = 0.935. Samat suhdeluvut otetaan jokaisesta kategoriasta ja lasketaan edellämainutulla jaolla painotettu keskiarvo.

Ja tässä kahden edelliskauden "Vezina"-ranking:

1. Henrik Lundqvist 0.958
2. Jonathan Quick 0.954
3. Pekka Rinne 0.942

Siinä on oikeastaan varsin selkeä TOP3. Henrik Lundqvist ei ollut yhdessäkään kategoriassa paras, mutta tasaisesti lähimpänä kärkiarvoja.

Loput Top10 maalivahdit:

4. Marc-Andre Fleury 0.929
5. Tim Thomas 0.927
6. Carey Price 0.919
7. Miikka Kiprusoff 0.918
8. Roberto Luongo 0.914
9. Antti Niemi 0.910
10. Kari Lehtonen 0.905

-----------------------

Ja loput:

11. Cam Ward 0.902
12. Ilya Bryzgalov 0.901 (ratsastaa aika rajusti edellisen Phoenix-kauden statseilla, toinen heikompi kausi Phillyllä tiputtaisi tässä rankingissa rajusti)
13. Jimmy Howard 0.896
14. Ryan Miller 0.888
15. Evgeni Nabokov 0.883 (Nabokovin kohdalla käytin poikkeuksellisesti tätä kautta ja 2009-10 kautta, koska mies ei pelannut NHL:ssä kaudella 2010-11.)
16. Jaroslav Halak 0.875
17. Corey Crawford 0.871

Eli nyt voimme todistetusti väittää, että Corey Crawford on NHL:n Top17 maalivahti!

18. Jonas Hiller 0.868
19. Martin Brodeur 0.858
20. Cory Schneider 0.847

Tässä tulee nyt ensimmäisenä kakkosmaalivahdin pelimääriä pelannut Schneider parhaana heistä. Jos Schneiderin pelimäärän kaksinkertaistaisi, niin miehen suhdeluku menisi liigan TOP3:een. Mutta se on sitten toinen asia pelata sitä isoa pelikuormaa, kuten olen jo monesti tässä todennut. Mutta Schneider näyttää erittäin potentiaaliselta NHL:n ykköseltä, koska hyvin harva kakkonen siellä saa noita loistavia tilastoja pidettyä vähällä pelimäärällä. Pelaamattomuuskin on yleensä ongelma. Se että kaveri tulee kylmänä maalinsuulle illasta toiseen ja vetää loistavasti, ei ole mitään muuta kuin loistavan maalivahdin merkki.

21. Mike Smith 0.845 (Smithiä tiputtaa viime kauden huonot tilastot, mutta joku siinä Phoenixin systeemissä ylikorostaa maalivahtia kun nyt ajatellaan miten Smithille kävi Kojootteihin saapuessaan ja miten Bryzgaloville kävi sieltä lähtiessään)
22. Ondrej Pavelec 0.841
23. Craig Anderson 0.840
24. Tomas Vokoun 0.839
25. Niklas Bäckström 0.821
26. Semyon Varlamov 0.808
27. Brian Elliott 0.804 (Elliott jäi näin alas, mutta pelimäärä on pieni ja viime kausi paljon nykyistä heikompi. Ensi kausi kertoo paljon onko kyseessä vain yhden kauden vähäpelinen ihme, vai oikeasti huipulle hypännyt uusi potentiaalinen vahti.)
28. Jose Theodore 0.803
29. Johan Hedberg 0.799
30. Michal Neuvirth 0.798

Ihan kaikkia vähemmän pelanneita en ole vielä käynyt läpi, mutta huonoimman luvun tähän asti on saanut kukapas muu kuin Peter Budaj. Itselläni oli jonkinlainen käsitys änärin huonoimmasta back-upista ja parhaimmasta ykkösestä ja molemmat ainakin näiden lukujen perusteella osui oikeaan.

xx. Peter Budaj 0.687

***


Samoilla kaavoilla laskettuna pelkät 2011 kauden arvot olivat:

1. Tim Thomas 0.954 (voitti Vezinan)
2. Roberto Luongo 0.952 (äänestyksen 3.)
3. Pekka Rinne 0.944 (äänestyksen 2.)
4. Henrik Lundqvist 0.939 (äänestyksen 4.)

Ja pelkillä tämän kauden arvoilla Top3 on:

1. Jonathan Quick 0.985
2. Henrik Lundqvist 0.982
3. Pekka Rinne 0.944

En ylläty jos sama kolmikko on 2012 Vezina-äänestyksen kärkikolmikko. NY Rangersin Los Angelesia parempi joukkueen menestys ratkaisee Vezinan tänä vuonna Lundqvistille.

 

[Mr. Smith]

Kiitokset Henkalle loistavasta ja kattavasta analyysistä. Tulos sinällään ei varmaan ketään (pl Kaner) yllätä, mutta enemmän yllättää se, että oikeasti palkitut ja hyväksi todetut moket ovat oikeastikin noin selkeästi "oikeilla paikoilla" myös tässä tilastossa.

Ehkäpä ainoa puuttuva TOP10 moke, mikä omasta mielestä pitäisi olla TOP10, on Cam Ward. Ja hänkin on sitten sijalla 11, joten aikas lähellä on hänkin. Eroa TOP10:een jää hänelle 0.03 yksikköä. Tuossahan Carolinan surkea kausi ei voi olla näkymättä.

 

[Iggy12]

Eipä paljoa parempaa maalivahtien listausta voi tehdä, joten kiitokset siitä Henkalle. Eipä tuohon paljoa lisättävää, mutta ennustan, että Antti Niemi putoaa alaspäin ja Mike Smith ja St. Louisin molemmat maalivahdit nousevat kovaa tahtia kohti kärkeä. Tietysti lista oli tehty kahden viime kauden perusteella, mutta ihmettelin hieman miksi Tomas Vokoun kuitenkin on noin alhaalla? Viime kaudella(kin) oli Floridan kantavia voimia ja nyt ei kuitenkaan tilastojen mukaan ole aivan sysipaska ollut Washingtonissa.

 

[Henkka]

Eipä paljoa parempaa maalivahtien listausta voi tehdä, joten kiitokset siitä Henkalle. Eipä tuohon paljoa lisättävää, mutta ennustan, että Antti Niemi putoaa alaspäin ja Mike Smith ja St. Louisin molemmat maalivahdit nousevat kovaa tahtia kohti kärkeä. Tietysti lista oli tehty kahden viime kauden perusteella, mutta ihmettelin hieman miksi Tomas Vokoun kuitenkin on noin alhaalla? Viime kaudella(kin) oli Floridan kantavia voimia ja nyt ei kuitenkaan tilastojen mukaan ole aivan sysipaska ollut Washingtonissa.

Vähäiset pelimäärät muihin ykkösiin nähden on suurin arvoihin vaikuttaja tekijä Vokounilla. Kahdesta edelliskaudesta on kertynyt vain n. 59% pelejä maksimiin nähden, kun nuo muut hirmut vetää jopa päälle 80% peleistä. Peräti 12 maalivahdin pelimäärän keskiarvo on yli 70 prosentin. Lisäksi voittoprosentti ei ole kummoinen ja GAA myös heikohko, mutta näiden alentava vaikutus on paljon pienempi.

Nämä laskukaavat kuitenkin painottaa sitä maalivahdin pelimäärää, eli kokonaisarvoa joukkueelle, jota Vezinan voittaminen vaatii. Pienellä pelimäärällä olevat eivät tässä tilastossa juhli, vaikka mikä olisi.

Toki voisin muuttaa noita tilastokategoroiden painotuksia, jos joku hyvin perustelee, miksi jotain (esim. torjuntaprosentti) pitäisi painottaa enemmän ja jotain vähemmän.

***

Lisäksi huomaisn että tuolla Phoenix-topikissa kiihkoillaan Mike Smithin Vezina-ehdokkuuden perään ja kyllä miehet ovat ihan oikeilla jäljillä. Smithin tämän kauden lukemat ovat neljänneksi parhaat.

2012 suhdeluvut:

1. Jonathan Quick 0.985
2. Henrik Lundqvist 0.982

3. Pekka Rinne 0.944
4. Mike Smith 0.937
5. Marc-Andre Fleury 0.934

 

[Mängimies]

Ensinnäkin, kiitokset Henkalle mahtavasta duunista! Eipä juuri tuon realistisempaa laskukaavaa ole löydettävissä, jolla maalivahteja voitaisiin rankata. Ja kyllä kun tuota kahden viime kauden listaa katsoo, niin ihan oikein näyttäisi menevän. Siis omaan näkemykseeni verrattuna.

Ja mikä hienointa, top kympissä on neljä suomalaista!

 

[Osmo Rapeli]

Hieno analyysi. Jos jotain pitäisi tuohon vielä keksiä niin kyllähän Vezina-valinnoissa on usein vaikuttanut kevätpainotteisuus, eli vaikka kaikki voitot ovat yhtä monen pisteen arvoisia, sai viime kaudella esimerkiksi Rinne siitä hemmetisti plussaa että "nosti" huikean kevätpainotteisen putkensa ansiosta joukkueensa ylös. Ja yleensä näitä on etenkin spekulaatioissa tapana hehkuttaa. Missä se raja sitten menee? Ehkä jälkimmäiselle puoliskolle voisi antaa pienen plusmerkkisen kertoimen painotuksessa.

 

[Amerikanihme]

2012 suhdeluvut:

1. Jonathan Quick 0.985
2. Henrik Lundqvist 0.982

3. Pekka Rinne 0.944
4. Mike Smith 0.937
5. Marc-Andre Fleury 0.934

Jääkö se Elliott näissäkin Top-5:n ulkopuolelle ihan tuon pienen pelimäärän takia? Kumma juttu, äijä on ylivoimainen GAA- ja SP-tilastoissa ja voittoprosenttikin käsittääkseni huippulukemissa, ja silti kaveria ei noteerata edes St.Louisin ykkösmolariksi. Toki edelliskaudet eivät antaneet aihetta odottaa tällaista menestystä, mutta kun yleensä kuumalla molarilla mennään, niin aika ihmeellistä, ettei Elliott ole saanut enemmän peliaikaa. Toki en ole St. Louisin pelejä nähnyt kuin yhden tällä kaudella, joten sokkona yössä huutelen ihan vain näkemieni numeroiden mukaan.

 

[Henkka]

Jääkö se Elliott näissäkin Top-5:n ulkopuolelle ihan tuon pienen pelimäärän takia? Kumma juttu, äijä on ylivoimainen GAA- ja SP-tilastoissa ja voittoprosenttikin käsittääkseni huippulukemissa, ja silti kaveria ei noteerata edes St.Louisin ykkösmolariksi. Toki edelliskaudet eivät antaneet aihetta odottaa tällaista menestystä, mutta kun yleensä kuumalla molarilla mennään, niin aika ihmeellistä, ettei Elliott ole saanut enemmän peliaikaa. Toki en ole St. Louisin pelejä nähnyt kuin yhden tällä kaudella, joten sokkona yössä huutelen ihan vain näkemieni numeroiden mukaan.

Juuri kun katson tuota Detroit-St. Louis ottelua, niin eipä siellä ole Elliotilla oikein mitään tekemistä joukkueen vähämaalisuuden kanssa. Bluesin joukkuepuolustus on jotain niin jäätävää, että ei Red Wings saanut oikeen yhtään kunnollista maalipaikkaa vielä luotua. Ihan naurettavan helpolla on ainakin tässä matsissa Bluesin maalivahti päässyt. Wingsillä on 19 laukausta maalia kohti, mutta en nyt muista että yksikään olisi ollut vakavasti otettava maalipaikka. Tietysti hyvä ettei edes tuuripomppuja päästä, mutta kun ei tässä ole näkynyt oikein niitä tuuripomppujakaan. Jimmy Howard tuolla on ollut se oikea maalivahti hyvillä torjunnoillaan.

Williams M. Jennings Trophy on varattu näitä Bluesin molareita varten. Vezinassa ratkaisee se työn määrä. Ei Elliot voi mitenkään voitaa Vezinaa, kun kaveri ei ole pelimääriltään se ykkösvahti.

Bluesille voi kyllä veikata pitkää kevättä, etenkin jos ja kun playoffsien tuomarilinja tulee sallimaan tuon tolkuttoman estämispelin.

 

[dangler]

Lisäksi huomaisn että tuolla Phoenix-topikissa kiihkoillaan Mike Smithin Vezina-ehdokkuuden perään ja kyllä miehet ovat ihan oikeilla jäljillä. Smithin tämän kauden lukemat ovat neljänneksi parhaat.

136 torjuntaa ilman päästettyä maalia ja kolme nollapeliä putkeen, Yotesin ja heidän divisioonan kannalta tärkeimmissä otteluissa, aivan uskomatonta!