Kuitenkin HIFK:n mentyä 3-2 johtoon 3. erän alussa Ahlqvist imutti oikein kardinaali-imauksella 3-3 tasoituksen 7 sekunnissa.
Luuletko, että pidin tuolla hetkellä Ahlqvistia loistavana mv-valintana? Jos, niin olet väärässä, kirosin hänet alimpaan helvettiin. Sain matsista tekstaritiedot, oli nimittäin eka matsi, josta olin pois. Kuittasin välittömästi, että jos yksikin menee vielä, Janne maaliin.
Jos tuon tempun olisi tehnyt Janne, olen varma, että nämä samat JHagit ja kumppanit toitottaisivat kuinka "voitettiin Jannesta huolimatta" ja kuinka "Janne pelaa vain niin hyvin kuin joukkue hänen edessään" ja "Janne ei itse kanna joukkuetta voittoihin". Onhan tämä nähty.
Olet tässäkin väärässä. Jos tuon saman tempun olisi tehnyt Janne, olisivat reaktioni ja loppupäätelmäni olleet identtiset. Imaisuhetkellä olisin kironnut Jannen alimpaan helvetiin, kuten tapahtui Ahlqvistillekin. Ja jos ottelu olisi silloinkin päättynyt HIFKin voittoon, olisin ehdottomasti halunnut, että Janne pelaa seuraavassakin ottelussa. Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mukaan voittanutta maalivahtia ei ole syytä vaihtaa. Riippumatta maalivahdin henkilöllisyydestä. En halunnut HPK-matsinkaan jälkeen Jannea ulos seuraavasta matsista. Tappara-matsin jälkeen olisin itse laittanut Ahlqvistin myös Lahteen. En lähde spekuloimaan olisiko HIFK silloinkin voittanut 5-1.
Minua kiinnostaa maalivahtipelissä paljon torjuntaprosentteja enemmän veskarin otteluvoittoprosentti ja pistekeskiarvo. Maalivahtien yksilölliset torjuntatilastot ovat suhteellisen koomista tavaraa lähinnä joukkueiden tasoerojen takia. Ja senkin vuoksi, että joka kausi jonkun joukkueen 2-veskari saa alle 5 ottelulla kelpo torjuntaprossat, joilla voi olla parempi kuin kultaa voittaneen joukkueen koko kauden pelannut 1-veskari.
Et saa minusta Ahlqvistin suosijaa Lundellin kustannuksella, vaikka kuinka yrität. Sorry.