Mainos

Luomutuotteet ja reilu kauppa, mitä mieltä?

  • 8 267
  • 64
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Jokainen rakentaa oman ravintosuhteensa itse. Luomuilu on itselläni maltillistunut, mutta aika radikaali olen lisäaineiden suhteen. Etenkin väriaineiden.

Nyt tiedesiipi naureskelee partaansa, mutta menkääpä kauppaan ja tutkijaa eineksiä. Valitse sama ruokalaji lisäaineettomana (esim. Kokkikartano) ja tavallisena. Arvioi ainesosaluettelon kallein komponentti. Vertaa sen osuutta ruoassa. Aika nopeasti ymmärrät, mihin lisäaineita tarvitaan: jotta perunaa voitaisiin myydä lihana (kärjistys).

Toinen esimerkki: Kalkkunafile (100%) vs. Kalkkunafilevalmiste (88%). Ainesosaluettelo on vaarattoman näköinen. Lisäaineen merkitys on saada vesi pysymään lihassa. Hintavertailu? Sinällään halvempi valmiste, joka näyttää samalta, onkin kilohinnaltaan korkeampaa jos vedelle, suolalle ja sille ravitsemuksen kannalta turhalle ei laske arvoa.

Tämä kaikki kusetus yritetään koko ajan virallisten tahojen toimesta lakaista maton alle.

Sama koskien maidon rasvasuosituksia: Rasva on maidon arvokkain, siis tuottavin komponentti. Viralliset suositukset tulevat pitämään sen vaarallisena kynsin, hampain. Miksi? Vaikka kuluttajat kaupassa tekisivät mitä, viralliset tahot, kouluruokailusta vanhustenlaitoksiin ja sairaaloihin, ovat sidottuja "virallisiin suosituksiin". Näille myytävä, lähinnä veteen rinnastuva litku, jättää rasvan käytettäväksi kovakatteisimpiin tuotteisiin.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jokainen rakentaa oman ravintosuhteensa itse. Luomuilu on itselläni maltillistunut, mutta aika radikaali olen lisäaineiden suhteen. Etenkin väriaineiden.

Nyt tiedesiipi naureskelee partaansa, mutta menkääpä kauppaan ja tutkijaa eineksiä. Valitse sama ruokalaji lisäaineettomana (esim. Kokkikartano) ja tavallisena. Arvioi ainesosaluettelon kallein komponentti. Vertaa sen osuutta ruoassa. Aika nopeasti ymmärrät, mihin lisäaineita tarvitaan: jotta perunaa voitaisiin myydä lihana (kärjistys)..

Kokkikartanon tuotteet sisältävät lisäaineita siinä missä kilpailijoillansa, esim lihan säilyvyyden parantamiseen tarkoitettua nitriittiä tai maissitärkkelystä, jolla pyritään juuri tuohon tuotantohinnan alentamiseen. Perunasta ei tehdä lihaa, mutta maissipohjaisilla saadaan sidottua nestettä (=lantrattua ruokaa lähes ilmaisella raaka-aineella eli vedellä).

Mitä väriaineisiin ja elintarvikkeiden värinparantamiseen tulee, niin suuri osa niistä on ns. luonnonaineita (lehtivihreä, lääkehiili, kurkuma, pinaatti, paprika jne). Luonnollisuus ei kuitenkaan tee tuotteesta yhtään sen parempaa.

On myös hyvä tiedostaa sellainen asia, että pakkausmerkinnät (ainesosaluettelot, lisäainemerkinnät sekä ravintoarvosisällöt) ovat tuottajien itsensä ilmoittamia eikä niiden paikkansapitävyyttä kukaan ulkopuolinen valvo.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Kokkikartanon tuotteet sisältävät lisäaineita siinä missä kilpailijoillansa, esim lihan säilyvyyden parantamiseen tarkoitettua nitriittiä tai maissitärkkelystä, jolla pyritään juuri tuohon tuotantohinnan alentamiseen. Perunasta ei tehdä lihaa, mutta maissipohjaisilla saadaan sidottua nestettä (=lantrattua ruokaa lähes ilmaisella raaka-aineella eli vedellä).

Mitä väriaineisiin ja elintarvikkeiden värinparantamiseen tulee, niin suuri osa niistä on ns. luonnonaineita (lehtivihreä, lääkehiili, kurkuma, pinaatti, paprika jne). Luonnollisuus ei kuitenkaan tee tuotteesta yhtään sen parempaa.

On myös hyvä tiedostaa sellainen asia, että pakkausmerkinnät (ainesosaluettelot, lisäainemerkinnät sekä ravintoarvosisällöt) ovat tuottajien itsensä ilmoittamia eikä niiden paikkansapitävyyttä kukaan ulkopuolinen valvo.

Suurin osa ehkä on, mutta entä eniten käytetyt? Esimerkiksi sokerikulööri (yleisin ruskea), joka oli haitallista suomalaisille ennen EU-aikaa, mutta EU-kansalaisuus antaa sitä vastaan täyden suojan. Rotille se myös aiheuttaa syöpää, mutta rotathan ovat tunnetusti heikkoja ja sopeutumattomia otuksia ja siksi sukupuuton partaalla.

Havaintoihini kuuluu myös, että mustikkajogurttiin on käytetty väriainetta. Mustikka! Ihan niinku oikeasti!
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suurin osa ehkä on, mutta entä eniten käytetyt? Esimerkiksi sokerikulööri (yleisin ruskea), joka oli haitallista suomalaisille ennen EU-aikaa, mutta EU-kansalaisuus antaa sitä vastaan täyden suojan. Rotille se myös aiheuttaa syöpää, mutta rotathan ovat tunnetusti heikkoja ja sopeutumattomia otuksia ja siksi sukupuuton partaalla.

Havaintoihini kuuluu myös, että mustikkajogurttiin on käytetty väriainetta. Mustikka! Ihan niinku oikeasti!

Väriaineilla pyritään tekemään tuotteista tasalaatuisia. Ihminen tutkitusti "syö silmillään" ja mikäli mustikkajugurteissa on erilaisia värisävyjä, niin kuluttaja näkee siinä jotain vikaa. Metsästäpoimitut tai viljellyt mustikat kun eivät ole kaikki samanvärisiä.

Yleisesti ottaen elintarviketurvallisuus Suomessa on erittäin korkealla tasolla ja en näe mitään syytä olla luottamatta siihen. Mikäli jonkin raaka-aineen on havaittu aiheuttavan sairauksia, niin sen käyttörajoitukset ovat yleensä varsin tiukat. Ja mainitaan vielä semmoinen asia, että vaikka elämme EU-aikaa, niin lisäainemääräykset eivät ole yhtenäisiä jäsenmaiden välillä.

Toistetaan vielä se fakta, että luonnollisuus ei tee ruuasta yhtään sen parempaa millään mittareilla.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
..Toistetaan vielä se fakta, että luonnollisuus ei tee ruuasta yhtään sen parempaa millään mittareilla.

Näin kai se sitten täytyy olla, kun ihan faktana sen toteat!

Mutta joo, uskon kyllä aika vahvasti siihen, että ihmiset ovat hyvinkin vaihtelevasti herkempiä havaitsemaan eri juttuja ja jos ei itse reagoi - tai maista - niin luonnollisesti toisten tuntemukset tuntuvat huu-haalta. Onhan toiset allergisempiakin kuin toiset ja joillakin on paljon tarkempi hajuaisti ja siten erottelukyky eri hajujen tai makujen sävyille. Minä, hajuherkkänä, joudun tästä välillä myös kärsimään, ei-niin kivojen tuoksujen tai liian voimakkaiden hajujen kanssa.

Monissa aasialaisissa safkoissa käytetään paljon MSG:tä. Suomessa ja yleisesti maailmalla tätä on tutkittu ja todettu kohtuukäytössä msg:n olevan turvallista. Kuitenkin tiedän parikin ystävää, joilla on ihan selkeitä fyysisiä rektioita syödessään ruokaa, johon msg:tä on lisätty. Itse en ole MSG:lle yliherkkä, mutta esimerkiksi sokerin korvikkeena käytetylle aspartaamille, esim light tuotteissa, kroppa reagoi varsin voimakkaasti. Olo on sen verran kurja, ettei tee mieli juoda esim. light-kokista, ei edes tölkillistä. Samaan aikaan työkaveri juo useamman tölkillisen päivässä eikä huomaa mitään negatiivisia vaikutuksia.

Parempi puolisko ei pysty juomaan kahvia, vaikka sen mausta pitääkin. Kofeiinista tulee hänelle niin vahvat tärinät päälle ja muutenkin epämiellyttävä, huimaava, olo, ettei maksa vaivaa. Toki hänen kohdallaan kyse on pitkälti tottumattomuudesta kofeiiniin ja oireet varmasti vähenisivät, jos sinnikkäästi totuttaisi itsensä siihen. Minä huomaan kahvissa ainoastaan sen piristävän vaikutuksen, ja tietty sen, onko nauttimani kahvi hyvää vai ei :-)

Nämä em. olivat toki yksittäisiä esimerkkejä, mutta pointtina se, että ihmiset reagoivat eri ruoka-aineisiin eri tavalla, toiset herkemmin ja toiset eivät ollenkaan.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nämä em. olivat toki yksittäisiä esimerkkejä, mutta pointtina se, että ihmiset reagoivat eri ruoka-aineisiin eri tavalla, toiset herkemmin ja toiset eivät ollenkaan.

Tässä olemme täysin samaa mieltä. Mutta palatakseni ketjun aiheeseen, mitä on luomu? Se ei ole erilainen ruoka-aine, vaan ainoastaan hieman erilainen tuotantotapa eikä sitä ole mielekästä verrata johonkin kofeiiniyliherkkyyteen.

Asiaa vielä enemmän sivuten ja keneenkään kanssakeskustelijaan viittaamatta mainitsen vielä sen, että GMO-vastustajat saivat Skepsiksen huuhaa-palkinnon muutama vuosi sitten ihen aiheesta.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Mutta palatakseni ketjun aiheeseen, mitä on luomu? Se ei ole erilainen ruoka-aine, vaan ainoastaan hieman erilainen tuotantotapa eikä sitä ole mielekästä verrata johonkin kofeiiniyliherkkyyteen.
En halua saivarrella koska en näistä juuri mitään tiedä mutta puhuuko tässä nyt muutama keskustelija eri aiheista. Kyllähän jokainen tietää ettei kyseessä ole erilainen ruoka-aine, ainakin itse halusin lähestyä tätä pelkästään siltä kannalta paljonko myrkkyjä menee kehoon syömällä ei luomua versus syömällä luomua. Tämä oli oma pointti kun avasin tätä keskustelua uudelleen tässä viikko takaperin. Nyt mulla on himassa liki euron kalliimpia per kilo luomuomenoita ja vaikka kuinka niitä lupsuttelen niin en huomaa eroja maussa ja en siis edelleenkään tiedä mitä ajatella siitä onko tuo nyt puhtaampaa ja elänkö syövättömän elämän syömällä noita jatkossa.

_
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Tässä olemme täysin samaa mieltä. Mutta palatakseni ketjun aiheeseen, mitä on luomu? Se ei ole erilainen ruoka-aine, vaan ainoastaan hieman erilainen tuotantotapa eikä sitä ole mielekästä verrata johonkin kofeiiniyliherkkyyteen...

Ei tietenkään ole mielekästä, enkä mielestäni niin tehnytkään? Tuo kofeiini-yliherkkyys oli vain esimerkki muiden joukossa sille, että ihmiset reagoivat asioihin eri lailla, toiset herkemmin. MSG, luomuviljellyt sitrus-hedelmät, mansikat, kiwit, omalla kohdallani oleva aspartaamin yliherkkyys ovat sitten selvemmin niitä asioita, miksi ainakin itse suosin luomutuotteita tietyissä tapauksissa. Kyse ei siis ole pelkästään mausta, tai että luomu olisi erilainen ruoka-aine, vaan että tuotantotavan vuoksi siitä puuttuu tiettyjä kemikaaleja ja lisä-aineita, jotka muuttavat (joissakin tapauksissa, ei kaikissa) makua, koostumusta, tai vapauttavat meidät herkkikset tietyiltä oireilta, mitä joidenkin tehoviljeltyjen ruoka-aineiden ja varsinkin einesten käytöstä seuraa.

Tartuin näillä kommenteilla pitkälti tuohon kirjoittamaasi lauseeseen, jossa väitit, että ruoan luonnollisuus ei tee siitä parempaa millään mittareilla, joka on kokemuksiini perustuen kestämätön väite, ja jota olen yrittänyt perustella näillä käytännön esimerkeillä.

Ihan hyvää keskustelua kuitenkin!

GMO tuotteisiin minulla ei ole oikein minkäänlaista kantaa,kun en ole aiheeseen tarpeeksi syvällisesti perehtynyt!

Yksi keinotekoinen aine, jota pyrin myös välttelemään on High-Fructose Corn Syrup (eli maissi- tai fruktoosisiirappi), jota tungetaan makeutusaineena moniin eri ruokiin (tosin käsittääkseni Euroopassa vähemmän kuin jenkeissä..). Tämä on myös kemiallinen aine, josta (sen terveellisyydestä tai vaarallisuudesta) en osaa omakohtaisesti todeta sen kummempaa, kuin että ainakin jossain vaiheessa oli juttua, että helposti imeytyvän fruktoosin on väitetty vaikuttavan haitallisesti sokeriaineenvaihduntaan ja mm. ei alkoholista johtuvan rasvamaksan kehittymiseen, jopa pienillä lapsilla. Princetonin yliopiston tutkijat osoittivat jossain tutkimuksessa, että maissisiirappia saaneet rotat lihoivat enemmän kuin sokeria saaneet, vaikka rottien saama kalorimäärä oli sama. En ole tutkimukseen sen tarkemmin perehtynyt, joten en ala niiden todenperäisyyttä sen enempää peräänkuuluttamaan. Joka tapauksessa päätös vältellä fruktoosisiirappia omalla kohdallani on helppo, koska ylipäätään länsimaalaiset ihmiset (minä mukaanlukien, varsinkin aiemmin) nauttivat sokeria liikaa ja koska myös muilla kemiallisilla makeutusaineilla (kuten aspartaami) on negatiivisia vaikutuksia allekirjoittaneeseen.

Jupelle vielä vastauksena (toistona), etten minäkään havaitse monissa ruoka-aineissa yhtään mitään eroa (siis maussa) sen välillä onko ne luomua vaiko ei. Siten ymmärrän kyllä täysin @Ernestipotsin ja monen muunkin kannan, miksi luomu koetaan hölynpölynä. Jos itsellä ei olisi näitä tiettyjä herkkyyksiä tiettyjä lisäaineita kohtaan, niin allekirjoittaneenkin olisi varmaan vaikea ymmärtää tätä aihetta. Jännä kyllä, en ole erityisen allerginen ihminen, en nyt enkä nuorempana, joten tuntuu kummalliselta, että elimistö reagoi niin voimakkaasti tiettyihin lisäaineisiin?

Luulen, että minä olen tällä vastauksella ns. tyhjentänyt pajatson omalta osaltani.. vaikea keksiä mitään lisättävää!
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En halua saivarrella koska en näistä juuri mitään tiedä mutta puhuuko tässä nyt muutama keskustelija eri aiheista. Kyllähän jokainen tietää ettei kyseessä ole erilainen ruoka-aine, ainakin itse halusin lähestyä tätä pelkästään siltä kannalta paljonko myrkkyjä menee kehoon syömällä ei luomua versus syömällä luomua. Tämä oli oma pointti kun avasin tätä keskustelua uudelleen tässä viikko takaperin. Nyt mulla on himassa liki euron kalliimpia per kilo luomuomenoita ja vaikka kuinka niitä lupsuttelen niin en huomaa eroja maussa ja en siis edelleenkään tiedä mitä ajatella siitä onko tuo nyt puhtaampaa ja elänkö syövättömän elämän syömällä noita jatkossa.

_

En halua vähätellä vaarallisten aineiden vaikutusta, mutta en näe ainakaan mitään merkittävää eroa luomun ja ei-luomun välillä. Vaikka kommenttini joskus kuulostavat joidenkin korviin (vai silmiin?) hurjilta, niin tarkoitukseni tässä keskustelussa on avata silmiä joskus hieman naiiveiltakin harhaluuloilta mitä tulee luonnonmukaiseen ravintoon. Esko Valtaoja joskus sanoi aihetta sivuten osuvasti, että jos syöt satunnaisesti mitä metsästä löydät, niin huonosti siinä käy. Toki tämä analogia ei ihan sellaisenaan päde tässä tapauksessa.

Mutta haluan nostaa esiin faktat että myös luomussa on myrkkyjä joista merkittävin osa tulee ilmasta sekä sen että myös luomun yhteydessä käytetään kemiallisia torjunta-aineita. Luomueläinten lääkitykseen liittyy aiemmin jo mainitsemiani eettisiä ongelmia. Luomu on myös länsimaisen itsekkään ihmisen ylellisyystuote joka kuluttaa energiaa ja resursseja paljon tehotuotantoa enemmän. Luomutuotteiden laatu on myös tavanomaisia heikompi. Elintarviketuotannollisessa perheyrityksessä kasvaneena olen oppinut sen, että kuluttajat mieltävät yleensä laaduksi sen, että tuote on mahdollisimman samanlainen eri ostokerroilla.

Ylivoimaisesti merkittävin terveydellinen ongelma 2000-luvulla liittyy epäterveelliseen ruokavalioon ja jonkin raaka-aineen tuotantotapa on merkityksetön tässä kontekstissa. Sokeri, suola, alkoholi, liika rasva sun muu on haitallista täysin riippumatta siitä onko se luomua vai mitä. Ja en ole tässä mikään paras esimerkki. HIFK:n runkosarjavoiton aiheuttamassa epätodellisuutta hipovassa euforisesta tilasta johtuen minulla on pöydällä Colaa, kaljaa, perunalastuja ja suklaata. Samasta syystä viestini kieliopillinen taso voi olla totutun huonoakin heikompi.

Korostan tässä vielä sitä, että rinnastaessani luomua tavanomaiseen tuotantoon, rinnastan sen länsimaiseen tutkittuihin ja kontrolloituihin menetelmiin. Luomua ei myöskään tule rinnastaa lähiruokaan, joka on sellainen asia mitä monilta osin kannatan.

Luulen, että minä olen tällä vastauksella ns. tyhjentänyt pajatson omalta osaltani.. vaikea keksiä mitään lisättävää!

Kiitän erinomaisesta viestistä vaikka näkemyseroja löytyykin.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
HIFK:n runkosarjavoiton aiheuttamassa epätodellisuutta hipovassa euforisesta tilasta johtuen minulla on pöydällä Colaa, kaljaa, perunalastuja ja suklaata
Tämä on täysin ansaittu roskaruokailu, en itsekään juhlistanut voittoa luomutuotteilla vaikka kuulemma pienpanimot tähän mahdollisuuden antaisivatkin.
Luomua ei myöskään tule rinnastaa lähiruokaan, joka on sellainen asia mitä monilta osin kannatan.
Tässä onkin sitten seuraava juonen käänne tässä ruokadialogissa. Enemmänhän itse asiassa on valinnan varaa kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden välillä kuin luomun ja ei luomun, ja nimenomaan tätä valintaa teen usein ainakin vihannesosastolla mikä liittyy olennaisesti useasti syömiini salaattiruokiin. Lasken omassa tilanteessani lähiruoaksi kaikki etelä-suomesta kehä kolmosen sisälle kiikutettavat tuotteet, äsken mainitsin että ei ollut maussa eroa luomu ja ei luomuompun välillä mutta kun vertaat esimerkiksi kotimaista kurkkua ja epsanjalaista niin ero on kuin yöllä ja päivällä, kotimainen kasvihuonekurkku on pieni ruipelo verrattuna espanjan isoon ja mehukkaaseen jonka saa yleensä puolet halvemmalla, sama pätee yleensä tomaatteihinkin. Kumpikaan ei ole luomua mutta monella tapaa eri tavalla tuotettu ja ehkä tuotantovaiheessa eri tavoin lannoitettu/suojattu/myrkytettykin. Onko suomalainen turvallisempi valinta?

_
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tulisiko tavallinen vs. luomu jaottelu muuttaa jaotteluun tavallinen vs. tehotuotettu? Historiaa tietämättömänä, missä vaiheessa myrkytetystä, (anteeksi, kasvinsuojeluaineilla käsitellystä) sekä kemiallisilla lannoitteilla kasvatetusta ruoasta on tullut tavallista/tavanomaista?

Ei tule luomuomenoista huulien kihelmöintiä ja suun kutinaa, kuten näistä muista.
Maidon homogenisointi aiheuttaa myös monelle ihmiselle vaivoja, ns. tinkimaito sopii suurelle osalle näistä ihmisistä.

Tasalaatuisuus on laadun tae -ajattelu on perseestä.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Tässä onkin sitten seuraava juonen käänne tässä ruokadialogissa. Enemmänhän itse asiassa on valinnan varaa kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden välillä kuin luomun ja ei luomun, ja nimenomaan tätä valintaa teen usein ainakin vihannesosastolla mikä liittyy olennaisesti useasti syömiini salaattiruokiin. Lasken omassa tilanteessani lähiruoaksi kaikki etelä-suomesta kehä kolmosen sisälle kiikutettavat tuotteet, äsken mainitsin että ei ollut maussa eroa luomu ja ei luomuompun välillä mutta kun vertaat esimerkiksi kotimaista kurkkua ja epsanjalaista niin ero on kuin yöllä ja päivällä, kotimainen kasvihuonekurkku on pieni ruipelo verrattuna espanjan isoon ja mehukkaaseen jonka saa yleensä puolet halvemmalla, sama pätee yleensä tomaatteihinkin. Kumpikaan ei ole luomua mutta monella tapaa eri tavalla tuotettu ja ehkä tuotantovaiheessa eri tavoin lannoitettu/suojattu/myrkytettykin. Onko suomalainen turvallisempi valinta?

Mennään jo sikäli vähän kauas aiheesta, mutta ainakaan talvella vihanneksissa se lähiruoka ei aina olekaan se paras vaihtoehto resurssien kannalta. Suomessahan kasvatetaan mm. kurkkuja ympärivuotisina ja voidaan kysyä kuinka paljon resursseja haaskataan tammikuun kovilla pakkasilla siihen, että joka päivä voidaan ostaa kotimaista kasvista. Laatuasiahan tämä ei sikäli ole, enkä tiedä turvallisuudestakaan, mutta kauhean ekologista se ei ainakaan ole ja taloudellista se ei ainakaan ole. Vihannesten ja marjojen osalta pitäisi mennä siis satokausikalenterin mukaan.
 

Anzi

Jäsen
...mutta kun vertaat esimerkiksi kotimaista kurkkua ja epsanjalaista niin ero on kuin yöllä ja päivällä, kotimainen kasvihuonekurkku on pieni ruipelo verrattuna espanjan isoon ja mehukkaaseen jonka saa yleensä puolet halvemmalla, sama pätee yleensä tomaatteihinkin. Kumpikaan ei ole luomua mutta monella tapaa eri tavalla tuotettu ja ehkä tuotantovaiheessa eri tavoin lannoitettu/suojattu/myrkytettykin. Onko suomalainen turvallisempi valinta?
_

En ole millään tavalla lisäaineherkkä tahi allerginen, mutta toissa talvena aloin ihmetellä kun ikenet turposivat silloin tällöin. Tarkempi havainnointi johti siihen, että ikenet turposivat aina silloin, kun olin syönyt kaupasta ostettuja espanjalaisia tomaatteja tai kurkkuja. Tiettyinä vuodenaikoinahan ne ovat puolet halvempia kuin kotimaiset ja siksi tuli ostettua. Nykyään maksan kotimaisista sen kalliimman hinnan, jotta voin viettää loppupäivän ilman ärsyttävää painetta suussa.
 

Panther Claw

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Tulisiko tavallinen vs. luomu jaottelu muuttaa jaotteluun tavallinen vs. tehotuotettu? Historiaa tietämättömänä, missä vaiheessa myrkytetystä, (anteeksi, kasvinsuojeluaineilla käsitellystä) sekä kemiallisilla lannoitteilla kasvatetusta ruoasta on tullut tavallista/tavanomaista?

Suomessa sodan/sotien jälkeen, muualla lännessä jo hieman ennemmin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös