Reunanen päätti kuitenkin kokeilla itse ja oho, tuli maali!
Kaiken lisäksi ihan pelimiehen maali, ottaa kiekon haltuun, katsoo missä tilaa, ottaa vielä vastustajan pelaajan siihen liikkuvaksi maskiksi ja sitten tarkka sijoitus tyhjään tilaan. Eli ei ole sitä että "silmät kiinni ja laukaus logoon".
Tuota ennen oli hyvä Karjalaisen nousu vetopaikalle. YV:llä kyllä aika pitkälti riittää että liikutetaan kiekkoa, joko liikutaan itse kiekon kanssa (kuten Hagu ennen tuota maalia teki) tai sitten syötetään kaverille. Se että jäädään pitkäksi aikaa seisomaan ei kauheasti tilannetta muuta. Kun seisotaan paikkallaan, niin sitten saattaa joku paikka aueta pari kertaa kaudessa ja ilomäkimainen syöttö onnistuu, mutta ei YV saisi tuohon perustua. Ellei mitään muuta vaihtoehtoa ole, niin liikutetaan sitten maalinkulmalta viivalle ja sieltä sitten toiselle puolelle. Siinä saattaa yhtäkkiä avautua vapaa syöttölinja kun vastustajan neliö joutuu liikkumaan. Eikä tuossa aikaa paljon kulu ja yleensä ei olla mitään hävitty. Huonoimmassakin tapauksessa palautetaan kiekko takaisin sinne toiselle kulmalle ja vastustaja on joutunut liikkumaan kokoajan, sekä omat pelaajat pääsevät painottomalla puolella liikkumaan hieman vapaammin kun ovat vastustajan selän takana ja vastustajan huomio on uudelleensijoittumisessa.
Ei tuokaan aina tehokkaana YV:nä toteudu, mutta kun kunnollinen moottori ylivoimasta puuttuu, niin sitä paikkaa ei kuulu pakottaa, vaan pyörittää aktiivisesti ja katsella että tuleeko paikkoja.