Olen saanut nauraa Raumalaisten kommenteille kyllä tänä aamuna oikein huolella. Vihdoin maajussit voittivat perinteikkään kaupunkilaisjoukkueen ja "lievästi" sanottuna tuomarin avustuksella.
Vähän urheilunpsykologiaan paneutuneena annan taas "syväanalyysin" tapahtuneista - mitä henkisellä puolella tapahtui. Jääkiekko on yhtä paljon fyysinen kuin psyykkinen peli. Ja jokainen tietää, että "onnistumiset ruokkivat onnistumisia" ja "turhautuminen alkoi näkyä". Mutta myös "terve sielu - terveessä ruumiissa" eli molemmin päin asiat ovat. Huonolla fysiikalla alkaa ottaa kupoliin ja peli ei kulje enää senkään vertaa.
Ilves oli alussa ihan hyvin, vieraspeliksi, mukana. Mutta ajassa 4.53 Tiilikainen joutui boxiin. No alivoima tapettiin ja noustiin pian taas peliin mukaan. 15.56 Koistinen boxiin ja taas kestettiin alivoima. Ilves protestoi jo tällöin muutamista Lukon sääntörikkeistä mitkä menivät Laaksoselta ohi. Ajassa 17.12 tuli nk. "koistiset" eli toisensa kumoavat rangaistukset. Ei vieläkään ylivoimaa Ilvekselle.
Toinen erä alkoi tutuissa merkeissä ja Tiilikainen passitettiin ajassa 22.50 boxiin. Tässä vaiheessa Ilveksen psyyke alkoi olla jo kovilla. Kolmas perättäinen ylivoima kotijoukkueelle, vaikka kotijoukkue oli myös syyllistynyt sääntörikkeisiin. Nyt tapahtuu psyykkisellä puolella iso asia - eli tulee tällaisen tilanteen vallitessa ylivoimamaali. Siitä Lukko sai valtavan "piristysruiskeen" ja taas Ilveksen pelaajien päänupeissa alkoi taistelu, ettei turhaudu ja sano tuomarille "Pistä nyt ittes syöttäjäks edes".
Tässä kohtaa henkinen vaakakuppi heilahti eniten. Toinen sai ja toiselta lähti. Se näkyy heti liikkeessä ja itseluottamuksessa - nk "peli-ilossa". Kotiyleisön edessä se on vielä käännettävissä, mutta usein vierasottelussa se on joukkueelle vaikeampaa. Sitten tapahtui toisiksi pahin asia - eli tasavajaalla Lukko pääsi tekemään toisen maalinsa. Ilveksen pelaajien päänupeissa alkaa vielä kovempi taistelu v*tutusta vastaan ja Raumalaisilla alkaa puristus muuttua energiaksi ja itsevarmuudeksi.
Ilves tekee onnekkaasti ensimmäisen maalin - toivon kipinä syttyy. Ilves on lähellä toista maalia kun saa ensimmäisen ylivoimansa, mutta sekin katkeaa vähän yli minuutin jälkeen kun Peltomaa passitetaan jäähylle. Turhautuminen kasvaa. Kolmas erä aloitetaan alivoimalla - hetki jolloin juuri pitäisi iskeä. Pelaajat alkavat keskittyä vääriin asioihin.
Ilves selvittää Peltomaan rangaistuksen, mutta heti miten Rönnberg joutuu jäähylle ajassa 42.37 ja turhautuminen alkaa olla kriittinen joukkueen sisällä tuomaria kohtaan. Osa pelaajista näyttää sen avoimesti.
Hal Gill tekee pelin ratkaisseen 4-1 maalin ja peli on ohitse. Turhautuminen on ylittänyt kriittisen pisteen ja etsii vain kohdettaan. Lukko rikkoo eikä Laaksonen puutu vieläkään asiaan. Ilves ei ole pelannut vieläkään yhtä ainutta ylivoimaa, ellei sellaisen puolikasta lasketa.
48.05 Rönnberg 2min... 48.28 Murphy 2min... 49.44 Koistinen 2min... 52.09 Helenius 2min... 52.31 Koistinen 2min ja tässä vaiheessa raja on jo kirkkaasti ylittänyt kriittisen. Pelaajilla on vaikeuksia hallita tunteitaan epäoikeudenmukaisuuden tunne on hallitseva ja päälimmäinen. Voimattomuus epäoikeudenmukaisuuden edessä etsii muotoaan purkautua.
Ajassa 54.33 Toporovski käyttää häikäilemättä hyväksi Ilveksen henkistä tilaa ja tulee pelikatkon aikana kampittamaan Hyvösen. Hyvönen ei pysty hallitsemaan itseään ja kostaa Toporovskille antamalla puutavaraa selkään - johon elämänsä fyysistä ja likaista peliä pelannut Toporosvki "ei muka ole valmis" ja lentää näyttävästi. Tässä on paikka turhautumisen tulla ulos. Gill ryntää Hyvösen päälle ja Helenius ryntää jäälle Gillin kimppuun. Stefan ryntää paikalle ja Toporosvki alkaa nuijimaan häntä. Tilanne riistäytyy käsistä. Yleistä raivoa molemmin puolin.
Tästä tilanteesta Ilves jälleen alivoimalle ja turhautuminen alkaa hipoa jo täydellisen farssin rajoja. Ja se raja ylitetään kirkkaasti kun minuuttia myöhemmin Rönnberg taklaa rajusti Torkkia, joka lyö mailansa poikki Rönnbergiin. Väliin tulee Pirnes josta Peltomaa ottaa kopin. Nuhjauksen tuloksena molemmille ottelurangaistukset.
Ilves saa tästäkin tilanteesta 2min alivoimaa.
---
Miten tästä pelistä voi vetää mitään johtopäätöksiä, että "Ilves oli vastaantulija" tai "Ilvestä vietiin kuin pässiä narussa"? Sanon, että jopa Kanadan World Cup joukkue olisi hävinnyt tällä käsikirjoituksella.
Se, että tuomari ei ymmärtänyt jääkiekon peliä ja jakoi tuomioita vain yksipuolisesti on suurin syypää tapahtuneisiin. Ja turha on lässyttää "ammattilaisten olisi pitänyt vain niellä ja hillitä itsensä". Voin sanoa, ettei siinä paljon paina se, että oletko ammattilainen vai ei kun pelataan tunteella ja sitä ainakin minä haluan. Siellä on jäällä tavallisia rohkeita ihmisiä, jotka pistävät itsensä fyysisesti ja henkisesti likoon. Kun pelataan tunteella, niin silloin joskus läikkyy.
Jos Ilves olisi Jääskeläisen, Stefanin ja Hyvösen paikoista oli tehty maalit, niin peli olisi ollut täydellisen erillainen. Niin pienestä joskus on kiinni jääkiekkopelin tuntemattomat tiet. Jos jos jos. Näin on.
Mutta tästä pelistä pitäisi vetää jotain johtopäätöksiä? Pah! Vetäkää mielummin kirjaimet lakanaan, jossa vaaditaan Tom Laaksosen tuomaroinnin SM-liigassa päättyvän.
***
Nyt kun täällä sitten kylänmiehet ovat kaikki tulleet kirjastolle kirjoittamaan Lukkofanipaita päällään Jatkoaikaan, niin voin kertoa mitä eräs noin 40 vuotias Lukkopaitainen mies huusi 12v ja 15v vuotiaille Ilveksen kannattajille.
Kun Ilves teki ensimmäisen maalinsa pojat liehuttivat suosikkijoukkueensa lippuja ja tämä noin 40 vuotias mies huusi "TUNKEKAA NE V*TUN ILVES-LIPPUNNE P*RSEESEENNE TAI MÄ HAKKAAN TEILTÄ KÄDET IRTI!!!" ja hän ei ollut lainkaan ainoa, vain päähuutaja. Rohkeaa sakkia nämä kyläläiset. Vaikka tuskin olisi näille lapsille yksin pärjännytkään...
Ennen arvostin Raumaa sen vuoksi, että siellä asuu eräs rakas ystäväni, mutta kyllä eilinen varmisti sen, että on noloa olla Raumalainen. Kiitos mahtavasta vieraskannattajien kohtelusta - ja sitä saa mitä tilaa. Sen voin jo nyt luvata. Tervetuloa suurin joukoin Hakametsään.
Pro Jääkiekko - pyhä peli
Pro Tunteet
Pro Ilves