Jaetaan tämä "Rauman Lukko" -facebookryhmään laitettu kirjoitus tännekin. En ole itse tätä kirjoittanut, mutta kuvaa mm. omia tunteitani varsin hyvin:
"Rauman Lukko on urheiluseura, jolle jäällä taistelevat pelaajat haluavat voittaa. Seura on se linkki, mikä yhdistää kannattajat pelaajiin, katsojat toisiinsa, seuralta palkkaa saavat työntekijät lippunsa ostaneisiin katsojiin, junioreiden vanhemmat toisiinsa ja tuo paikalliset ihmiset yhteen. Kun niinkin oleellinen tekijä tässä yhtälössä kuin seurajohto ja erityisesti Rauman Lukko Oy:n toimitusjohtaja paljastuvat yhteisöllisyyden irvikuvaksi, epäluotettavaksi ja ylimieliseksi, ei itselläni ole enää halua antaa kasvojani tällaisen seuran kannattajatoiminnalle.
Monella intohimoisella kannattajalla on tällä hetkellä loukattu ja tyhjä fiilis joukkueen menestyksestä huolimatta. Tällä hetkellä linkki heidän ja seuran logo rinnassa luistelevien pelaajien välillä uupuu. Ainakin itselleni tuo hallilla oleva n. 4000-henkinen yhteisö on aina ollut se tärkein syy siihen, miksi kapuan yhä uudelleen ja uudelleen Äijänsuon mäkeä ylös. Uskoisin, että sitä se on myös useimmille meille, ainakin tiedostamatta. Me olemme organisaationa ja yhteisönä pelaajien tukena muita joukkueita, kaupunkeja ja seurayhteisöjä vastaan. Me olemme yhdessä kokeneet monet katkerat muistot polun varrella, mutta myös monia unohtumattomia riemun hetkiä. Sitä yhteisten kokemusten luomaa yhteisöllisyyttä ja polkua on varmasti vaikea muuttaa rahaksi, vai mitä Timo Rajala?
Paikallinen jääkiekkoseura on meitä yhdistävä tekijä, eivätkä niinkään ulkopuolelta meille palkatut miehet, joita emme välttämättä edes tunne. Joukkue vaihtuu vuosittain ainakin muutamalla pelaajalla, ja muutaman vuoden sisällä koko joukkue on vaihtunut. Me tavalliset katsojat, kannattajat, vapaaehtoistyöntekijät, seuralegendat, juniorit jne. elämme seuran ja yhteisön mukana läpi elämämme. Me tuhannet tavalliset ja Lukon mukana elävät ihmiset olemme lopulta se yhteisö, jonka mukana seura kaatuu tai nousee jaloilleen.
Yritän tässä vain avata kaikille kannattajuuden syvintä olemusta ja sitä tosiasiaa, että seuratyöntekijöillä ja varsinkin Lukko Oy:n toimitusjohtajalla on merkittävä rooli tässä meidän kaikkien yhteisessä jutussa. Lopulta vain seurayhteisöllä on oikeasti merkitystä meille jokaiselle. Kuvitellaan hypoteettinen (mutta mahdollinen!) tilanne, että kaikki pelaajat olisi ostettu muualta, eikä kukaan heistä olisi oman kaupungin kasvatteja tai meidän oman paikkakunnan juniorikoulun läpikäyneitä. Heillä ei olisi muunlaista sidettä seuraan kuin heidän tilinauha. Seura olisi palkannut jokaisen pelaajan ulkopuolelta, ainoana tavoitteena voittaa heidän avullaan mestaruus.
Jos itse seuralla ei olisi mitään merkitystä, silloin perinteisen Lukko-logon tilalla olisi jokin iso sponsori, pelipaitojen väri olisi kenties harmaa ja vanhat seuralegendat unohdettaisiin, sillä heillä ei olisi enää mitään merkitystä nykyjoukkueelle ja mahdolliselle menestykselle. Olisi erittäin vaikeaa rakentaa uskottavaa aasinsiltaa joukkueen ja meidän katsojien väliin.
Jokaisen meistä on hyvä kysyä itseltään kysymys: mikä on minun side pelaajiin? Mikä on minun roolini mahdollisessa menestyksessä ja miksi juuri minulle kuuluisi osa mestaruuden tuomasta huumasta? Millä perusteilla minä voisin juhlia tätä saavutusta torilla koko sinikeltaisen sydämeni pohjasta?
Kysymyksiin on selkeä vastaus: "Koska minä olen osa tätä hienoa seuraa!" Meillä kaikilla on tärkeä rooli tässä yhteisössä. Jokainen vaikuttaa jokaiseen ja vain yhdessä voitettu mestaruus voi täydentää meitä, ei meille vieraiden pelaajien itselleen voittama mestaruus. Koko seuraorganisaatio voittaa yhteisönä tai häviää yhteisönä.
Toivon, että yrittäisitte astua Raumam Boikien saappaisiin ja tuntea se fiilis, kun lukemattomien intohimoisten ja ilmaisten tuntien jälkeen palkkaa saava toimitusjohtaja pettää lupauksensa, kääntää muun kannattajayhteisön heitä vastaan, valehtelee paikallisessa lehdessä ja kaiken lisäksi ivailee epäsuorasti heille. Siinä on monta kehnoa ratkaisua peräkkäin.
Toivoisin, että meillä kaikilla voisi olla tämän hienon yhteisön arvoille sopiva johtaja, joka sopisi samalla seuran kasvoiksi. Toistaiseksi toimitusjohtaja Rajala nauttii hallituksen luottamusta ja seurajohto hyväksyy toimitusjohtajan epärehelliset menettelytavat. Yhteisö on seurajohdon siunaaman toimintamallin ja käytöksen takia menettämässä hienon osan itsestään sekä osan arvokkuudestaan pyllistämälle perinteisille seuratoiminnan arvoille kuten rehellisyys, vastuullisuus ja yhteishenki. Nykyinen seurajohto ei arvosta edes pyyteetöntä talkootyötä, joka on ollut elintärkeässä roolissa lähes kaikkien suomalaisten urheiluseurojen historiassa!
Tällä hetkellä valitettavasti jokaisella tuntuu olevan niin kova kiire torille juhlimaan menestystä, ettemme ehdi pysähtyä pohtimaan, millaisilla arvoilla meidän yhteisö on menestystä jahtaamassa."
e. sama löytyy näköjään myös toisestakin ketjusta, ja sinne se eittämättä sopii paremmin. Olkoon silti täälläkin.