Mainos

Lukion oppimäärä

  • 17 337
  • 109

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Tähän kielikeskusteluun voi lisätä vielä sen että olen antanut ymmärtää, että sitä rallitankeroenglantia ymmärretään paremmin kansainvälisesti keskimäärin kuin esim täydellistä yläluokan englantia. Eli siksikin tärkeintä olisi rohkaista siihen suun avaamiseen. Olin juuri tammi-huhtikuun Irlannissa työharjoittelussa ja siellä tuli aluksi heesattua tuota puhumista mutta sitten jossain bileissä kännissä avauduin (nillitin) että kun en osaa suomeksikaan puhua kunnolla koska r-vika. Kuitenkin työkaverit kannustivat että ainoa vika on korvien välissä, js niin se valitettavasti usein meillä suomalaisilla onkin. Tämän uskon suurelta osalta johtuvan juuri siitä, että meillä ei tarpeeksi puhuta tunneilla.

edit keskimäärin ei kannata kirjoittaa kännissä tabletilla, typoja pois..
 
Viimeksi muokattu:
Olin juuri tammi-huhtikuun Irlannissa työharjoittelussa ja siellä tuli aluksi heesattua tuota puhumista mutta sitten jossain bileissä kännisså avauduin (nillitin) että kun en osaa suomeksikaan puhua kunnolla koska r-vika.

Ärrävikaisellehan tuo englanti juuri on ihan loistava kieli. Eikö ole omalla tavallaan vapauttavakin kokemus päästä puhumaan kieltä, jossa sitä r:ää eivät päräytä muutkaan? Tai no Skotlannissa on toisin.
 
Viimeksi muokattu:

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Ärrävikaisellehan tuo englanti juuri on ihan loistava kieli. Eikö ole omalla tavallaan vapauttavakin kokemus päästä puhumaan kieltä, jossa sitä r:ää eivät päräytä muutkaan? Tai no Skotlannissa on toisin.
:D jep, tosin sitten tulee helposti nautiskeltua tilanteesta liikaa ja venytettyä vammaista juntti 'murica-englantia niin leveesti että huhhuh. Ei pärise ärrät ei. Yksi kielten kurssi voisi hyvin olla erilaisista aksenteista ja murteista. Kuuntelussa oli joskus intialaista praktikal inklish, abu aksenttia, se oli hyvää vaihtelua.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
No jos tämä otetaan englannin opetuksen ohjenuoraksi, on varmaan aika lailla sama, mitä siellä tunneilla touhutaan. Minusta voi olla kuitenkin ihan hyvä, että jotkut suomalaiset osaavat englantia myös paremmin kuin välttävästi.

No ei tietenkään ole sama mitä siellä touhutaan. Mutta lukion aloittavat ovat opiskelleet englantia jo useamman vuoden, joten voisi olettaa että opiskelijalla on hallussa sanastoa, ja osaa edes alustavasti kielioppia. Aluksi se puhe kuulostaa varmasti kamalalta, kun ääntäminen on mitä on, ja sanojakin joutuu hakemaan, mutta siinähän sitä kehittyy.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mitäs mieltä porukka on tuosta pitkän ja lyhyen matematiikan yhteisestä johdantokurssista? Minusta aivan järjetön uudistus. Kaksi vuotta on muutenkin jo todella lyhyt aika vetää läpi pitkän matematiikan opintokokonaisuus (abivuonnahan ei käytännössä enää juuri muuta kuin kerrata aiemmin opittuja asioita) ja nyt tuo pitkän matematiikan opiskeluun käytettävissä oleva aika lyhenee entisestään, kun ensimmäisellä kurssilla pitää roikottaa koko porukkaa mukana. Matematiikan opiskelua kun nyt ei kunnolla voida aloittaa ennen kuin puolet porukasta on karsittu pois, mikä on hieman sääli, sillä minusta olisi hyvä jos pitkässä matikassa mentäisiin muutenkin lukion aikana vähän pidemmälle kuin nykyään. Lukiossa kuitenkin sitä matikkaa on helpompi oppia kuin jatkokoulutuspaikassa ja pitkään matikkaan valikoituu pitkälti juuri se porukka, jotka sitä jatkokoulutuspaikassa tarvitsevat. Tuon uudistuksen tavoitteena näyttäisi olevan rohkaista nykyistä enemmän pitkän matematiikan opiskelua, mutta johan nykyiselläänkin puolet pitkän matikan valinneista joka tapauksessa tippuu matkan varrella pois. Tai näin oli ainakin kymmenen vuotta sitten.
 

kamrat

Jäsen
Suosikkijoukkue
urheiluseura HIFK
Tästähän on ennakkotapaus fysiikassa, jossa on ollut yhteinen kaikille pakollinen kurssi. Lopputulos on, että fyssan lukijat ovat vähentyneet. Sikäli on yllättävää, että tähän on haluttu mennä matikassakin.
 

redlate

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ketterä
Näin lukio-opinnot syksyllä aloittavana kyselisin tietääkö ihmiset vastauksia pariin kysymykseen. Ensinnäkin, milloin jatkosuunnitelmat pitäisi tietää varmasti? Pari vaihtoehtoa on pöydällä ollut pitkään, mutta täysin varma en vielä ole. Nyt myös kun kirjojen hankkiminen on tullut ajankohtaiseksi olen miettinyt valitakko digikirjat vai tavalliset kirjat? Digikirjat ovat halvemmat mutta toisaalta tavalliset kirjat saisi myytyä eteenpäin.
Otetaan nyt myös kantaa uuteen opetussuunnitelmaan. Kirjoja on ilmeisesti vaihtunut aika paljon ja näin ollen kirjoja ei voi paljoa käytettynä ostaa. Myös joihinkin aineisiin on tullut lisää pakollisia kursseja ja joistain niitä on lähtenyt pois. Tämä käy minulle hyvin sillä esimerkiksi yhteiskuntaoppi, johon on tullut yksi pakollinen kurssi lisää, kiinnostaa enemmän kuin uskonto.
Eka vuosi on kuitenkin pitkälti pakollisia kursseja, jolloin mikään kiire jatkosuunnitelmien kannalta ei ole. Lähinnä merkitystä on luonnontieteet vai humanistiset alat valinnalla eli pitkä vai lyhyt matematiikka, fysiikka ja kemia valinnoilla. Toki myöhemminkin voi niitä sitten ottaa poislukien ehkä matematiikka, ettei opiskeluaika veny liiaksi. Abivuonna sitten voi painottaa valintoja haluamaansa suuntaan.
Kirjat tosiaan vaihtunee uuden opsin mukana. Turhaa venkoilua mielestäni, mutta minkäs teet. Sähköinen vai paperikirja sitten ihan omien mieltymysten mukaan. Nyt aloittavana kuitenkin kaikki yo-kokeet kuitenkin tietokoneella teet, niin luultavasti myös suuren osan jo kurssikokeistakin, joten et periaatteessa tarvitse kuin sen läppärin kantaa mukana.
 

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Näin lukio-opinnot syksyllä aloittavana kyselisin tietääkö ihmiset vastauksia pariin kysymykseen. Ensinnäkin, milloin jatkosuunnitelmat pitäisi tietää varmasti? Pari vaihtoehtoa on pöydällä ollut pitkään, mutta täysin varma en vielä ole. Nyt myös kun kirjojen hankkiminen on tullut ajankohtaiseksi olen miettinyt valitakko digikirjat vai tavalliset kirjat? Digikirjat ovat halvemmat mutta toisaalta tavalliset kirjat saisi myytyä eteenpäin.
Otetaan nyt myös kantaa uuteen opetussuunnitelmaan. Kirjoja on ilmeisesti vaihtunut aika paljon ja näin ollen kirjoja ei voi paljoa käytettynä ostaa. Myös joihinkin aineisiin on tullut lisää pakollisia kursseja ja joistain niitä on lähtenyt pois. Tämä käy minulle hyvin sillä esimerkiksi yhteiskuntaoppi, johon on tullut yksi pakollinen kurssi lisää, kiinnostaa enemmän kuin uskonto.
Jos on mitään haluja lääkikseen tai diplomi-inssiksi opiskelemaan, niin niitä luonnontieteitä kannattaa ainakin aloitella. Muuten en itse ole huomannut, että mitenkään suuremmin pitäisi lukion aikana elämä olla selvillä. Ihan hyvänä sääntönä on opiskella aineita, mitkä kiinnostavat. Jos yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa, niin yhteiskuntaopin ja historian kurssit ohjelmaan vaan. Suurin osa päättää vasta abivuonna tai sen jälkeen mitä sitä oikeasti haluaa tehdä, joten ei ole suuri haitta olla autuaan tietämätön mitä tekee. Toki selkeät suunnitelmat ja tavoitteet aina auttavat. Itselle ei lukioaineista käytännössä mistään ollut hyötyä yliopistoon hakiessa, mutta lakki piti vain olla. Nappasin sitten varasuunnitelmien takia fysiikkaa ja pitkää matikkaa, kun niissä aika helposti itse pärjäsi. Ihan siltä varalta, että voisi ainakin johonki teknilliseen yliopistoon kävellä, jos ei ykkösvalinnat napsuisi.

Ensimmäisellä vuodella isoimmat valinnat on se lyhyt/pitkä matikka ja kemian ja fysiikan jatko kannattaisi olla selvillä, koska ne on helpompi lopettaa kuin kuroa kiinni, sillä niitä pitää se about 8 kurssia käydä, jos meinaa kirjoittaa. Monessa muussa aineessa riittää vähän vähemmät kurssit kirjoittamiseen ja niitä voi aika helposti itsenäisestikin opiskella ilman suurempia lahjoja.

Itse näin jälkikäteen neuvoisin oikeasti opiskelemaan, vaikka kokeissa pärjäisi muutenkin. Varsinkin jos yliopistotasolle meinaa mennä, niin auttaa ihan helvetisti, että jo lukiossa on vähän harjotellut sitä opiskelemista. Lukiosta jos jää käteen suhteellisen hyvä yleissivistys ja opiskelemisen taito, niin ihan hyvillä vesillä on.

Eli aika pitkälti sama setti kuin tuossa ylempänä, mutta laitoinpa silti.

E: Itse ketjun aiheeseen, niin ihan hyvä se on melkein kaikkea se 1-2 kurssia pakollisena olla. Ehkä taideaineita voisi jättää vähemmälle, mutta noin muuten aika harva tuntuu oikeasti tietävän lukiossa mitä tekisi.
 

Mikro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sharks
Tässä syksyllä alkaa kirjoitukset minun osalta eikä edelleenkään mitään hajua mitä tahdon opiskella lukion jälkeen jos armeijaa ei lasketa. Aineitakin lähinnä tosiaan tullut valittua sillä perusteella mikä on kiinnostanut ja näin jälkeenpäin kaduttaa vähän että en ole opiskellut käytännössä yhtään kemiaa ja fysiikka.

Ps. Mitä mää teen filosofialla vaikka se mielenkiintoista onkin...
 

sinikettu

Jäsen
Ps. Mitä mää teen filosofialla vaikka se mielenkiintoista onkin...
Filosofia on ajattelun ja argumentoinnin taide, joten luulisi sillä olevan ainakin jotain käyttöä. Jossei muualla, niin keskustelupalstojen ja sosiaalisen median pyörteisissä ja kiivaissa väittelyketjuissa.

Näin lukio-opinnot syksyllä aloittavana kyselisin tietääkö ihmiset vastauksia pariin kysymykseen. Ensinnäkin, milloin jatkosuunnitelmat pitäisi tietää varmasti?
Ei ole mitään aikarajaa, ja harva niitä lukion aloittaessaan oikeasti tietää. Senpä takia lukiossa kannattaa ottaaa ainakin pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia opiskelulistalle ja myöhemmin kirjoitettavaksi, sillä nuo aineet valmentavat suurelle osaa akateemisista aloista.

Itsellänikään ei ollut oikeastaan mitään hajua lukiossa mihin hakisin sen jälkeen. Minua fiksummat ihmiset kuitenkin neuvoivat ottamaan nuo aineet ja otin neuvosta vaarin. Sen lisäksi suosittelisin myös psykologiaa ja filosofiaa pelkästään sen takia, että nuo aineet opettavat ymmärtämään esimerkiksi ajattelun, oppimisen ja tiedonkäsittelyn lainalaisuuksia. Lukion jälkeen kävin häröilemään tekniikan puolella yliopistossa, jonne pääsee käytännössä melkein kaikkialle Suomeen pelkästään hyvillä ylioppilaspapereilla. Se ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen ja vaihdoin myöhemmin lääketieteen puolelle. Jos olisin mennyt lukion alusta saakka sieltä mistä aita on matalin, kuten alussa kävi mielessä, niin tuskinpa olisin päätynyt kumpaankaan noista edellisistä vaihtoehdoista.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös