Lukion oppimäärä

[Hawk #22]

Lukiossa opetettava maantieto on ihan sitä kuuluisaa diibadaabaa. Kaksi pakollista kurssia, mutta sisältö on paskaa. Miksei meille opeteta lukiossa maailman maista mitään? Joskus yläasteella piti kokeessa tietää ehkä Saksan ja Ranskan pääkaupungit ja väkiluvut, mutta mihinkähän tuo riittänee. Yksi lukiostamme luuli että Makedonia sijaitsee Afrikassa, siis oikeasti mitä helvettiä? Yksi kurssi perehdytystä maailman maihin (muihinkin kuin Euroopan!) olisi ehdottomasti paikallaan. Nythän siellä käsitellään vain jotain pasaatituulia ja sadepisaran muodostumista, joka on oikeasti ihan vitun turhaa.

Aamen. Täyttä asiaa, ja olen samaa mieltä. Valtioita ja karttoja pitäisi oikeasti tutkia ja opiskella paljon tarkemmin kuin nykyään. Ironistahan tässä on, että suomalaiset nauravat aina jenkeille, kun nämä luulevat Eurooppaa osavaltioksi Yhdysvalloissa, eivätkä ole kuulleetkaan valtioista Suomi ja Viro. Saksakin on se vanha natsimaa ja Neuvostoliitto kommunistipaska, vai miten se meni? Surullista tässä vain on, että alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että suomalaiset ovat yhtä pihalla valtioiden sijainneista (ja nimistä), jos mennään vähänkin pois päin Euroopasta. USA ja Venäjä juuri ja juuri tunnetaan, mutta olen valittettavasti joutunut todistamaan luokkatoverini kysymystä: "Onko Kanada muka oikeesti joku valtio?" Kaveri oli katsonut Kummelia, ja piti "Kanadaa" vain hauskana sanontana.... Varmaan avautu vitsikin paljon paremmin tuon tiedon jälkeen.

 

[Alejandro]

--Valtioita ja karttoja pitäisi oikeasti tutkia ja opiskella paljon tarkemmin kuin nykyään.--

Luulisi, että nämä taottaisiin päähän yläkoulussa. Ainakin meille opetettiin hyvin monen eri pikkukokeen avulla. Lukiossa tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, että ainakin Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit osaisi edes jotenkin sijoittaa kartalle. Sitten vielä muut ns. tärkeät maat tulisi osata jo, eikä pitäisi alkaa opettelemaan niitä lukiossa.

 

[HighFlyer#95]

Aamen. Täyttä asiaa, ja olen samaa mieltä. Valtioita ja karttoja pitäisi oikeasti tutkia ja opiskella paljon tarkemmin kuin nykyään.......

Tähän täytyy kyllä yhtyä. Itselläni jopa 9lk:n maantieto avarsi maailmankuvaa aika paljon enemmän kuin kumpikaan lukion pakollisista maantiedon kursseista.

Ykköskurssin asiat eivät jaksaneet kiinnostaa lainkaan, enkä ymmärrä vieläkään minkä vuoksi minun pitäisi tietää jotain stratosfäärejä tai maapallon kerroksia. Tämä oli niitä kursseja, joita opiskellaan ainoastaan sen vuoksi että on pakko.

Kakkoskurssi nyt oli sinällään mielenkiintoinen, että siinä käsiteltiin enemmän ymmärrettäviä ja kiinnostavia aiheita ja se tuntuikin jopa ihan maantiedolta.
Kuitenkin muuttoliikkeitä ja muita väestöön liittyviä aiheita käsiteltäessä maantieteellisyys jäi ainakin omasta mielestäni vähän sivuosaan. Oli tässä kurssissa kuitenkin monia sellaisia asioita, jotka auttoivat ymmärtämään maailman menoa paremmin.

Aiempiin viesteihin yhdyn ainakin tuon yhteiskuntaopin ja historian pakollisuuden lisäämisen osalta. Niissä kuitenkin tulee niin paljon yleishyödyllistä tietoa, kuten edellä mainittiinkin.

 

[ukkometso]

Lukiossa opetettava maantieto on ihan sitä kuuluisaa diibadaabaa. Kaksi pakollista kurssia, mutta sisältö on paskaa.

Lukiossahan ei opeteta maantietoa. Johtunee tuo käsitys diipadaapasta siitä. Peruskoulussa opetetaan maantietoa, lukiossa maantiedettä. Ero on joltisenkin suuri.

Ja kun peruskoulussakin pitäisi, ainakin opsin mukaan päästä eroon nippelitiedosta, niin onhan se hyvä, että lukiossa ei enää opetella Euroopan kymmentä korkeinta kohtaa jne. Tosin on hyvä, että peruskoulussa edelleenkin nimistöä ( maat, kaupungit, joet, meret jne) käydään läpi. Ja tutustutaan maanosittain maapallon asioihin.

Eli kehoitan katsomaan lukion opsin maantieteen sisältöä. Kyllä siellä on erittäin tärkeitä ja yleissivistykseen kuuluvia aiheita.

 

[Jaws]

Lukiossahan ei opeteta maantietoa. Johtunee tuo käsitys diipadaapasta siitä. Peruskoulussa opetetaan maantietoa, lukiossa maantiedettä. Ero on joltisenkin suuri.
Eli kehoitan katsomaan lukion opsin maantieteen sisältöä. Kyllä siellä on erittäin tärkeitä ja yleissivistykseen kuuluvia aiheita.

Ensinnäkään minua ei voisi vähempää kiinnostaa ko. aineen virallinen nimitys, kun samasta aiheesta kuitenkin puhutaan.

Siksi toisekseen olen käynyt molemmat lukion maantieteen kurssit, enkä koe sisällön olleen kovinkaan hyödyllistä. Toki se sisältää muutaman tärkeän asian, mutta suurimmalta osin tuota sisältöä voisi muokata.

Ja jatkossa kun tarkoitat lukion opetussuunnitelmaa, niin käytäthän opiskelijalle tuttua termiä. Opsista tulee lähinnä mieleen nykynuorison pelaama Call of Duty: Black Ops, tai sana operaatio josta käytetään lempinimeä opsu tai opsi. Lukion opsi oli aika uusi termi minulle. Toki sitä voidaan jossain päin Suomea käyttää puhuttaessa opetussuunnitelmasta.

 

[jussi_j]

...
Missähän muissa Euroopan valtioissa oman maan historia sivuutetaan yhtä tyylikkäästi?

Missä muussa maassa valtionjohto, vastoin ylivoimaisen kansan enemmistön tahtoa, pitää maan kieltä vähemmän tärkeänä kuin entisen valloittajanaapurin kieltä ja maksattaa tästä satoja miljoonia (jos riittääkään) vuosittain kansalaisille.

Niin, ruotsin kieli pitäisi kaikilla oppitasoilla olla samalla viivalla kaikkien muidenkin vieraiden kielien kanssa. Samalla lausumasta "suomi on kaksikielinen maa" pitäsi saada rangaistava teko ja tuon lausuja pitäisi lähettää kauppatorille perustettavaan puhujapönttöön lukemaan seitsemää veljestä. Puhujapöntön lattialla voisi olla kuva Freudenthalilsta.

 

[Hiker]

Lukiossahan ei opeteta maantietoa. Johtunee tuo käsitys diipadaapasta siitä. Peruskoulussa opetetaan maantietoa, lukiossa maantiedettä. Ero on joltisenkin suuri.

Ja kun peruskoulussakin pitäisi, ainakin opsin mukaan päästä eroon nippelitiedosta, niin onhan se hyvä, että lukiossa ei enää opetella Euroopan kymmentä korkeinta kohtaa jne. Tosin on hyvä, että peruskoulussa edelleenkin nimistöä ( maat, kaupungit, joet, meret jne) käydään läpi. Ja tutustutaan maanosittain maapallon asioihin.

Eli kehoitan katsomaan lukion opsin maantieteen sisältöä. Kyllä siellä on erittäin tärkeitä ja yleissivistykseen kuuluvia aiheita.

Olet oikeassa. Minä kävin lukiossa maantiedettä sen neljä kurssia ja kirjoitin laudaturin siitä. Lukion ainevalikoimasta maantiede on yksi helpoimmista niin kurssien kuin ylioppilaskirjoitustenkin suhteen. Maantieteessä toisaalta oppii aika paljon perussivistykseen kuuluvia asioita ja kokeissa pärjäsi vähintäänkin kohtuullisesti yleissivistyksellä.

Mikä on sitten tärkeää sisältöä lukiotason maantieteelle? Minusta noita "Pariisi on Ranskan pääkaupunki" -tyylisiä knoppeja opiskellaan jo peruskoulussa, sen lisäksi niitä on helppo päntätä itsekseenkin jos mielenkiintoa löytyy. Maantieteen ykköskurssilla muistaakseni käsiteltiin maantiedettä luonnontieteiden näkökulmasta, jolloin on hyvä, että siellä on opettajakin paikalla. Eiväthän nekään asiat nyt erityisen vaikeita ole, mutta vähän monimutkaisempaa kuin maantieto.

Mitä lukio-opetukseen muuten tulee, niin pidän tärkeimpinä aineita yleisesti äidinkieltä, matematiikkaa ja englantia. Minulle myös fysiikka oli jatko-opintoja ajatellen tärkeä aine. Pitkä matematiikka kehittää matemaattista ajattelu- ja hahmotuskykyä, eli aivot harjoittuvat. Sen lisäksi pitkää matematiikkaa tarvitaan jatko-opintojen parissa, varsinkin teknillisissä ja joissain luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa. Sen lisäksi niistä saa etua muun muassa lääketieteessä, taloustieteissä, psykologiassa ynnä muissa. Matematiikan lyhyen oppimäärän valitseminen rajaa aika paljon pois jatko-opiskelumahdollisuuksia.

Minua harmittaa hieman jälkikäteen ajatellen, etten opiskellut mitään ylimääräistä kieltä lukiossa. Sen lisäksi olisin voinut opiskella enemmän ainakin kemiaa ja yhteiskuntaoppia. Ruotsin puolestaan tiputtaisin minimimääriin.

 

[Rautapönikkä]

Minulle on vähän sellainen näppituntuma jäänyt, että ne, jotka kovaan ääneen huutavan jonkun opetettavan asian olevan turhaa ja kuinka sillä ei myöhemmässä elämässä tee mitään, eivät yksinkertaisesti ymmärrä kyseistä asiaa. Monet matematiikan asiat hyvänä esimerkkinä. Jos et ymmärrä mitä derivaatta tarkoittaa, niin paha sitä on lukion jälkeen lähteä käyttämään. Se ei vielä ihan riitä, että osaat siirtä sen kakkosen eteen x^2:sta. Minä olen ainakin hyödyntänyt lukiossa opittuja matematiikan taitoja lukuisia kertoja niin harrastuksissa, opinnoissa, kuin työelämässäkin, vaikka mikään näistä ei liity juuri mitenkään matematiikkaan tai edes matemaattisiin luonnontieteisiin. Kymmenen matematiikan kurssia on loppupeleissä aika vähän, ihan pintaraapaisuksihan tuokin vielä jää. Toisaalta voisi olla ihan hyvä ratkaisu pudottaa pakollisten kurssien määrää ja lisätä puolestaan syventäviä. Pitkässä matematiikassa ensinmäisen kurssin voisi suosiolla jättää pois sekä vektorit ja todennäköisyydet siirtää syventäviksi. Meidän aikaan lähes kaikki pitkän matematiikan lukijat kävivät myös kaikki syventävät, joten en näkisi tuosta tulevan ihan hirveää pudotusta opiskelijoiden tietämykseen.

Ja kun äidinkieltäkin täällä on kurssimäärän suhteen parjattu, niin kyllä sitä olisi ennemmin syytä nostaa, kuin laskea. Eihän Suomessa edes journalistiikan ammattilaiset osaa enää kirjoittaa. Ei se yleinen kirjoitustaito kylläkään taida kurssimäärää lisäämällä kohentua, vaan oppilaiden asenteeseen sitä mielummin toisi muutoksen. Toisaalta keskustelufoorumien kasvava suosio on tainnut tuoda hiukan positiivisia näkymiä kirjoitustaidon suhteen. Monella foormumilla lukuisat käyttäjät kirjoittavat esimerkillistä äidinkieltä, eikä vähiten Jatkoajassa.

Ruotsia minä lähtisin lukion oppimäärästä karsimaan, jos sitä jostain pitää tehdä. En näe ruotsin osaamisella minkään näköistä yleissivistävää vaikutusta. Siihen nähden kurssimäärä on valtava. Valinnaisena aineena sitäkin näkisin mieluusti opetettavan. Kaunis kieli.

Ei niinkään oppimäärään, vaan ylioppilastutkintoon toisin kyllä uudistuksen. Tai oikeastaan palautuksen vanhaan. Vanhanmallisen reaalikokeen toisin takaisin. Minusta ylioppilastutkinnon pääasiallinen tehtävä on näyttää jatkokoulutuksesta vastaaville oppilaitoksille ja mahdollisesti työnantajille, mitkä on kunkin oppilaan valmiudet omaksua tietoja ja taitoja. Matematiikan, äidinkielen ja vieraan kielen kirjoittaminen mittaa kukin hiukan eri tavalla sitä, millainen oppija kyseinen oppilas on. Puolestaan reaaliaineiden opiskelussa en nää minkäänlaista eroa aineiden välillä. Se on vain kirjojen oppimista ulkoa. Nyt monet lahjakkaat nuoret hukkaavat aivan turhaan energiaa ja aikaa kirjoittamalla lukuisia reaaliaineita ja rohmuamalla niistä arvosanoja. Entinen systeemi, missä reaalikokeessa saa vastata haluamiinsa kysymyksiin haluamastaan aiheesta oli erinomainen ja mittasi aivan riittävän hyvin sitä, miten opiskelija pystyy omaksumaan tietoa lukemalla.

 

[KuumaaKamaa]

Minusta juuri nuo 2 ensinmäistä maantiedon kurssia ovat juuri niitä mielenkiintoisimpia kursseja. Käydään maantiedon perusjuttuja läpi (poislukien minustakin tärkeä karttakurssi), jotka ovat ihan samanlaista tietoa kuin esimerkiksi. historian tai ihan minkä tahansa muun aineen kanssa.


3. kurssikin käsittelee luonnonkatastrofeja, joka on erittäin mielenkiintoinen. Tässä syksyn aikana olen käynyt kurssit 4 ja 5, jotka ovat sitten sisällöltään pelkkää paskan jauhantaa! Näihin mielestäni toiseen olisi ihan hyvin voinut lisätä tuon karttakurssin, joissa tutkitaan nimenomaan Euroopan, sekä sen ulkopuolella olevia alueita, sijainteja, asukaslukuja jnejne. 4. kurssilla tutkitaan erilaisia karttatyyppejä, joka on aivan turhaa. Mitä teet sillä tiedolla, että onko kartta oikealta vähän leveämpi, vaiko keskeltä vähän todellisuutta suurempi? Kyseisen kurssin opetukseen sopisi täydellisesti nuo edellämainitut asiat, jotka ovat silkkaa yleissivistystä, tuon paskan sijaan. Siihen päälle sopisi kuin nenä päähän tuo kurssin kurssi työ, jossa pitää valita alue, ja tutkia sitä hiukan tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin jnejne. Niin ja tottakai mahdollinen kartantutkimus kurssi pakolliseksi, joka on erittäin yleissivistävää.


5. kurssi sen sijaan käsittelee kehitysmaita, joka sinällään on ihan yleissivistävää ja opettavaa, mutta ei minua oikeastaan kiinnostanut pätkän vertaa.


Joo, kirjoituksen ulkoasu ei ole varmasti paras mahdollinen, vielä pitää vähän reenailla äikän tunneilla! ;)

 

[ukkometso]

Ensinnäkään minua ei voisi vähempää kiinnostaa ko. aineen virallinen nimitys, kun samasta aiheesta kuitenkin puhutaan.

Ja jatkossa kun tarkoitat lukion opetussuunnitelmaa, niin käytäthän opiskelijalle tuttua termiä.

Ei nyt sentään samasta asiasta ja aiheesta. Niin kuin sanoin, kannattaa tutustua opetussuunnitelman sisältöihin. Sekä perusopetuksen, että lukion.

Ja anteeksi, jos et ymmärtänyt lyhennettä ops, jota opettajien kesken käytetään opetussuunnitelmasta. Tosin, ei varmaan tekisi pahaa monille opettajillekaan aina silloin tällöin palata opsin ääreen.

 

[sampio]

Siksi toisekseen olen käynyt molemmat lukion maantieteen kurssit, enkä koe sisällön olleen kovinkaan hyödyllistä. Toki se sisältää muutaman tärkeän asian, mutta suurimmalta osin tuota sisältöä voisi muokata.

Niin, nyt tässä näyttää korostuvan se, että mistä kukin pitää tai on kiinnostunut. Ernestipotsi tuossa edellä vielä selkeämmin toi esille, että eroon pitäisi päästä lähinnä hänelle yhdentekevistä aineista, ja sama laulu on muillakin. Vaan millä perusteella maantieteen mannerlaatat ja stratosfäärit ovat tarpeettomampaa tietoa kuin 1800-luvun kv. politiikan käänteet?

Ops on yleinen lyhenne opetussuunnitelmasta ympäri maan ja kääntyy luontevasti opsiksi, mutta ymmärrettävästi se ei sitä ole oppilaille yhtä tuttu kuin opettajille.

 

[ernestipotsi]

Oletko oikeasti pahoillasi siitä, että lukiossa jouduit lukemaan Tuntemattoman?

En, koska en lukenut sitä. Yritin lukea, mutta n.30 sivun jälkeen ei vaan pystynyt. En muista oliko tehtävänä essee, referaatti vai mikä mutta sain siitä täydet pisteet Wikipedian avulla. Juu, TS:n lukeminen on Komisario Palmu -elokuvien ohella ehkä jonkun muumion mielestä yleissivistystä, mutta todellinen hyöty siihen käytettyyn aikaan on erittäin minimaalinen. Ainakin minulla.

Eikö tuo runoanalyysien tekeminen ja muu vastaava ole nimenomaan sitä argumentointia.

Ei. Varsinaiseen kirjoittamiseen ei lukiossa ohjattu yhtään. Opettaja antoi tehtäviä kirjoitettavaksi, korjasi niistä pilkkuvirheet ja palautti paperin. Varsinaiseen asiasisältöön ei puututtu, eikä siihen koskaan mitään ohjeistettu.
Suulliseen viestintään, esiintymiseen ei panostettu omana lukioaikanani minuuttiakaan, vaikka nämä olisivat niitä tärkeimpiä taitoja. Hei eiku, olihan meillä koko lukioaikana tasan yksi kahden minuutin debatti.

 

[cottonmouth]

5. kurssi sen sijaan käsittelee kehitysmaita, joka sinällään on ihan yleissivistävää ja opettavaa, mutta ei minua oikeastaan kiinnostanut pätkän vertaa.

Tämä kurssi toki on koulukohtainen soveltava kurssi ja sitä ei ainakaa juuri tuollaisena muissa kouluissa/kaupungeissa tarjota. Ykkönen ja kakkonen ovat siis valtakunnallisia pakollisia ja kolmonen ja nelonen valtakunnallisia syventäviä.

Tuo karttakurssi voisi koulukohtaisena soveltavana olla ihan paikallaan ja on myös totta, että ihmisten käsitys maailman paikoista on nykyisin osin aikalailla hakusessa. Itseasiassa niin paljon, että se näkyi jo maantieteen laitoksen opiskelijoiden perustiedoissa, jonka takia fuksivuoden syksyyn täräytettiin muutama vuosi sitten juuri tällainen karttakurssi. Lukion pakollisten sisältöön en silti kovin paljon puuttuisi esim. juuri siksi, että näitä karttoja ja paikkoja hinkataan jo yläkoulussa ja asian "pitäisi" olla sieltä tuttua. Näinhän toki ei valitettavasti aina ole.

Kuten Hiker tuossa kirjoittikin, niin lukion maantiede on itseasiassa varsin helppo aine, koska se ei sisällä, esim. osin juuri yläkoulun maantiedon kaltaista, ulkoa opettelua kovinkaan paljon. Pitkälle pääsee jo sillä, että ymmärtää varsin yksinkertaisia syy-seuraus-suhteita.

 

[sampio]

Missä muussa maassa valtionjohto, vastoin ylivoimaisen kansan enemmistön tahtoa, pitää maan kieltä vähemmän tärkeänä kuin entisen valloittajanaapurin kieltä ja maksattaa tästä satoja miljoonia (jos riittääkään) vuosittain kansalaisille.

En ala kiistellä kielikysymyksestä sen enempää, mutta millä tapaa suomea pidetään ruotsia vähempiarvoisena?
---

Kuriositeettina mainittakoon, että ruotsin kielen vahva asema perustuu hassun hauskasti siihen, että alunperin Snelkun tarkoitus oli turvata suomen kielelle tasavertainen asema ruotsin kanssa. Ajan kanssa suomi sitten otti niskalenkin ruotsin kielestä, mutta idea tasavertaisuudesta säilyi.

 

[jussi_j]

En ala kiistellä kielikysymyksestä sen enempää, mutta millä tapaa suomea pidetään ruotsia vähempiarvoisena?
---
....

No vaikkapa näytä minulle suomenkielinen yliopisto suomesta vaikka kahden täysin ruotsinkielisen rinnalle. Ruotsia osaaville on taattu reilusti väestöosuuttaan suurempi osa suomen opiskelupaikoista.

 

[tomageeni]

Sanokaa nyt joku oikeasti, mikäli olet ammatissasi tai elämässäsi tarvinnut näitä pitkän matikan überlaskuja. Maailman suurin kusetus se on.

Ohjelmistoalalla voi tarvita paljonkin, riippuen toki ihan missä roolissa/minkä tyyppisissä projekteissa työskentelee. Minä olen esimerkiksi ihan koodaajana tarvinnut hyvinkin paljon näitä "überlaskuja", vaikka nyt paikkatietoon perustuvien järjestelmien toteutuksessa (geometria/trigonometria), 2D-peleissä (fysiikkamallinnus) tai tietoturvapuolella (kryptografia/diskreetti matematiikka).

Tietenkään niitä ei työelämässä tarvitse käytännössä samalla tavalla kuin yo-kirjoituksissa. Ei ole tarvinnut ruveta käsipelillä integroimaan, tai ratkaisemaan n:nen asteen yhtälöitä. Mutta se, että on konseptit on hallussa ja ymmärtää matemaattisen puolen, on paitsi etu, usein jopa edellytys luovassa ongelmanratkaisussa.

 

[julle-jr]

Miten voi olla sitä mieltä, että historia on tarpeellista mutta matematiikka ei? Meinaan siis, että jos pitää historiaa tarpeellisena, varmaan on siihen sen verran perehtynyt, että ymmärtää, mikä merkitys teknologian kehittymisellä on ollut. Ja miten teknologia olisi voinut kehittyä sellaiseksi mitä on, mikäli kukaan ei olisi hallinnut matematiikkaa hyvin? Tietysti myös esimerkiksi fysiikantuntemuksella on merkitystä, mutta siinä yhteydessä jos missä tarvitaan matematiikan taitoja. Tai onkohan matematiikasta ja sen mahdollistamasta teknologiasta ollut hyötyä puheenaineena olleen maantieteen tutkimuksessa? Entä onko kivaa jos töpselistä tulee sähköä tai jos pääsee tarvittaessa röntgenkuvauksiin? Voi voi tätä näköalattomuutta, jota jotkut lukiolaiset näemmä edustavat.

Ketjun aloittaja taisi ihmetellä, mihin tarvitaan derivaattaa ja integraalia. Lukiossahan derivaatan avulla tutkitaan noita minimi- ja maksimiongelmia. Eikö tämä jo kerro, mihin derivaattaa voi käyttää? Maailmahan on täynnä optimointiongelmia, niitä on ihan joka paikassa. Entä missä voisi käyttää integraalilaskentaa? No miten olisi vaikka lujuusoppi, onko hyödyllistä, jos sillat ja rakennukset pysyvät kasassa?

Vai että matematiikkaa ei tarvittaisi työelämässä. Kyllä minä olen ainakin insinöörinä tarvinnut. Sen sijaan en suoranaisesti ole ikinä tarvinnut mitään historiankursseilla oppimaani. Onko moni tarvinnut työelämässä vaikkapa tietoa siitä ketkä kuuluivat akselivaltoihin? Tai mitä hyötyä on tietää jotain pääkaupunkeja? Nehän pystyy tarvittaessa googlettamaan sekunnissa. Ei pääkaupunkien tuntemuksella mitään kovin merkittävää uutta innovaatiota synny, koska se tieto on jokaisen helposti saatavilla. En siis missään nimessä väheksy historiaa enkä muutakaan yleissivistävää. Mutta yleissivistävän hyöty on usein siinä että se on yleissivistävää, eis sitä välttämättä suoraan voi hyödyntää työelämässä. Sama koskee matematiikkakin, joskin sitä voi hyödyntää hyvin useassa työelämässä.

Minusta oli lukiossa hienoa juuri se, että siellä opiskeltiin vähän kaikkea pinnasta, siis juuri sillä yleissivistävällä tasolla. Sitten pystyi halutessaan itse perehtymään joka aiheeseen niin paljon kuin vain vuorokaudessa oli tunteja. Ja sama yleissivistävä taso koski matematiikaakin: Ei missään nimessä mitään überlaskuja, vaan ihan yleissivistävää perusmatematiikkaa. Ja itse asiassa juuri niitä lukion matematiikan taitoja voi hyödyntää ihan perustyöelämässä, lukion matematiikka siis kun ole mitään kovin korkealentoista.

Eräs ongelma on se, että opittuja taitoja ei haluta soveltaa aktiivisesti. Esimerkiksi moni diplomi-insinööri osaa kyllä laskea jotain mitä käsketään, mutta hänelle ei tule mieleenkään hakea aktiivisesti kohteita, joissa voisi hyödyntää taitojaan. Eli ei osata keksiä uusia sovellusalueita ja sitä kautta uusia innovaatioita. Miksi?

 

[Kirjoittelija]

Juu, TS:n lukeminen on Komisario Palmu -elokuvien ohella ehkä jonkun muumion mielestä yleissivistystä, mutta todellinen hyöty siihen käytettyyn aikaan on erittäin minimaalinen. Ainakin minulla.

Aika paljon opit Suomesta ja suomalaisuudesta, kun luet sen kirjan. Millaiset romaanit sinuun muuten iskevät, jos Tuntematon on mielestäsi huono? Vai onko romaanien lukeminen ylipäätään ihan muumioiden hommaa?

 

[Sisäliitin]

Luulisi, että nämä taottaisiin päähän yläkoulussa. Ainakin meille opetettiin hyvin monen eri pikkukokeen avulla. Lukiossa tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, että ainakin Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit osaisi edes jotenkin sijoittaa kartalle. Sitten vielä muut ns. tärkeät maat tulisi osata jo, eikä pitäisi alkaa opettelemaan niitä lukiossa.

Näinhän sitä luulisi. Tiedän monia lukioikäisiä,etenkin naispuolisia joille esim. tälläiset asiat ovat aivan hepreaa. Ollaan kyllä sinänsä hyviä koulussa, matematiikat ja fysiikat menevät numeroiden perusteella vähintään kohtuulisesti mutta sitten ihmetellään että eikö USA olekkaan sama asia kuin Pohjois-Amerikka.

Muutenkin myytti yleissivistävästä koulusta on jotenkin koominen. Kysellään ketkä muut sotivat toisessa maailmansodassa kuin Suomi ja Venäjä(huom. Venäjä). Suomen pääministerin nimi on yllättävän monelle vieras samoin kuin eduskunnasta löytyvät puolueet.

Seuraavatko nykyajan nuoret(etenkin naiset) ollenkaan mitä maailmassa tapahtuu? Ovatko uutiset jotain tylsää paskaa kun voi katsoa beebeetä?

Etenkin maantieteen, yhteiskuntaopin ja historian opetukseen voisi panostaa lisää tai sitten lopettaa tuon yleissivistävästä hehkuttamisen ja tuottaa pelkästään niitä matikkaniiloja ja IT-nörttejä. Ja minusta ainakin olisi arveluttavaa palkata vaikka sitten kuinka hyvä ja laskutaitoinen insinööri tahansa jos tämä ei tiedä pääministerimme nimeä tai ei osaa maanosia.

 

[Jaws]

Näinhän sitä luulisi. Tiedän monia lukioikäisiä,etenkin naispuolisia joille esim. tälläiset asiat ovat aivan hepreaa. Ollaan kyllä sinänsä hyviä koulussa, matematiikat ja fysiikat menevät numeroiden perusteella vähintään kohtuulisesti mutta sitten ihmetellään että eikö USA olekkaan sama asia kuin Pohjois-Amerikka.

Muutenkin myytti yleissivistävästä koulusta on jotenkin koominen. Kysellään ketkä muut sotivat toisessa maailmansodassa kuin Suomi ja Venäjä(huom. Venäjä). Suomen pääministerin nimi on yllättävän monelle vieras samoin kuin eduskunnasta löytyvät puolueet.

Seuraavatko nykyajan nuoret(etenkin naiset) ollenkaan mitä maailmassa tapahtuu? Ovatko uutiset jotain tylsää paskaa kun voi katsoa beebeetä?

Etenkin maantieteen, yhteiskuntaopin ja historian opetukseen voisi panostaa lisää tai sitten lopettaa tuon yleissivistävästä hehkuttamisen ja tuottaa pelkästään niitä matikkaniiloja ja IT-nörttejä.

What the fuck, did I write this? Kuin suoraan meidän lukiostamme. Kyllä, uutiset ovat nykyään monelle se turha mainoskatko siinä BB:n ja salkkareiden välissä. Kyllä, monet luulevat että Yhdysvallat=P-Amerikka. Kyllä, moni luulee että Urpilainen on pääministeri.

Mielenkiintoista on myös ollut huomata, että jotkut aikuiset eivät eivät tiedä entisistä neuvostovaltioista mitään. Joku muistaakseni palstalla luuli vielä, että Ukraina on osa Venäjää.

Sikäli historiantuntemus on hyvästä, ettei ainakaan nolaa itseään julkisesti.

 

[Kirjoittelija]

Tuo karttakurssi voisi koulukohtaisena soveltavana olla ihan paikallaan ja on myös totta, että ihmisten käsitys maailman paikoista on nykyisin osin aikalailla hakusessa.

Väitän, että tuohon maailmankartan hahmottamiseen vaikuttaa hyvin paljon se, miten paljon ihmisellä on varaa matkustella. Kyllä minäkin maantiedosta taisin koulussa napsia jotain ysejä, mutta kun ikävuosina 15-30 ei ollut rahaa käydä ulkomailla, kyllä ne koulukirjasta opiskellut kartat aika tehokkaasti unohtuvat. Sama pätee vieraisiin kieliinkin.

 

[motamoro]

Väitän, että tuohon maailmankartan hahmottamiseen vaikuttaa hyvin paljon se, miten paljon ihmisellä on varaa matkustella. Kyllä minäkin maantiedosta taisin koulussa napsia jotain ysejä, mutta kun ikävuosina 15-30 ei ollut rahaa käydä ulkomailla, kyllä ne koulukirjasta opiskellut kartat aika tehokkaasti unohtuvat. Sama pätee vieraisiin kieliinkin.

Sanoisin, että urheilun seuraaminen vaikuttaa myös asiaan, kansainvälisten olympiakisojen, eurofutiksen tai vaikkapa Euroviisujen. Siinä niitä oppii, tai jos pienenä on ollut koulupöydällä karttapallo niin sitäkin kun on vilkuillut joka päivä tahtomattaan vuosia niin jotain jää päähän pysyvästikin vahingossa.

 

[Kirjoittelija]

Sanoisin, että urheilun seuraaminen vaikuttaa myös asiaan, kansainvälisten olympiakisojen, eurofutiksen tai vaikkapa Euroviisujen.

Osittain näin. Itse aloin esim. NHL:ää seurata aktiivisemmin vuonna 1993, ja jonkinlainen kuva sitä kautta muodostui Amerikan kaupungeista. Mutta aivan eri tavalla ne kaupunkien sijainnit ja etäisyydet olen hahmottanut sen jälkeen, kun pääsin katsomaan Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoja paikan päälle. Sama pätee Englantiin ja Valioliigaan.

 

[Greffin]

Huvittavaa kyllä, miten lukioikäiset pitävät monesti pitkän matematiikan sisältävän jotain "überlaskuja". Yliopistossa olen opiskellut aivan toisessa tiedekunnassa, mutta suoritin muutaman kurssin matematiikkaa ihan mielenkiinnosta. Nämä olivat näitä helpoimpia kursseja ja voin todeta, että kyllä se lukion pitkä matikka on hyvinkin loogista ja järkeenkäypää, jopa simppeliä. Niinhän se toki pitää ollakin, koska eihän sieltä ole tarkoituskaan valmistua minään valmiina matematiikan osaajana. Hyvää pohjaa siitä matematiikasta saa nimenomaan matemaattiseen ajatteluun.

Itse olen tyytyväinen siitä, että suoritin pitkän matematiikan, vaikka suuntauduinkin alalle jossa niitä oppeja ei ihan suoraan tarvita.

 

[Jeffrey]

Missä muussa maassa valtionjohto, vastoin ylivoimaisen kansan enemmistön tahtoa, pitää maan kieltä vähemmän tärkeänä kuin entisen valloittajanaapurin kieltä ja maksattaa tästä satoja miljoonia (jos riittääkään) vuosittain kansalaisille.

Euroopassa ainakin Belgiassa. Afrikasta esimerkkejä löytyy jo huomattavasti useampia. Nyt alkuun vaikka Kongo, Nigeria, Etelä-Afrikka ja Senegal. Tietysti Afrikan esimerkit ei sinällään päde, että ne eivät ole "valloittajanaapureiden" kielten saastuttamia. Valloittajat tulivat aikalailla kauempaa.

No vaikkapa näytä minulle suomenkielinen yliopisto suomesta vaikka kahden täysin ruotsinkielisen rinnalle. Ruotsia osaaville on taattu reilusti väestöosuuttaan suurempi osa suomen opiskelupaikoista.

Tämä on hieman ongelmallinen asia, koska maassamme Yliopistot ovat yksityisiä. Tietysti toki valtion tukemia, mutta yliopistojen toiminnan rajoittaminen taas sotkisi vapaita markkinoita ja olisi siis jossain määrin sosialismia. Suomen nykyinen yliopistokartta on syntynyt markkinoiden ohjaamana ja sitä voidaan siis pitää oikeuden mukaisena.

Itse en juurikaan osaa ruotsinkieltä, mutta onko se nyt niin vitun vaikea opiskella? Kyllä minä tunnen montakin äidinkielenään suomenkieltä puhuvaa kaveria jotka opiskelevat Hankenilla. Tottahan se on, että Hankenille on helpompi päästä kuin esimerkiksi Aallolle, mutta ei siellä rajoiteta mitenkään sitä että ottaisivat vain ruotsinkielisiä sisään. Kielipolitiikan taakse meneminen opiskelu asioissa on oman päänsä tunkemista perseeseen. Kyllä Suomessa jokainen joka oikeasti sitä haluaa, pääsee yliopistoon. Okei no onhan siitä nyt vaivaa kun joutuu ainakin hieman toistasataa tuntia niitä kirjoja lukemaan.

Ja jokatapauksessa suomalaisessa yliopistossa on pakko osata englanninkieltä jos haluaa valmistua. Oli yliopisto sitten, ruotsin- tai suomenkielinen niin englanninkieli on pakko osata.