Lukion oppimäärä

[sampio]

Heti alkuun anteeksi illallinen aivopieruni. Ei pitäisi roikkua täällä tarpeettoman väsyneenä. Se ei mitään tee hyväksyttäväksi tietenkään, mutta selittää reagointiani ainakin itselleni.

Mutta joo, neljä tonnia oli jossain taannoisessa viestissäsi tai sitten se oli 40 tonnia vuodessa.

Palaan itse asiaan myöhemmin.

 

[Barnes]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111318834285_uu.shtml

Lukion uusi tuntijako on hyväksytty. YH, FI sekä OPO saavat lisäkursseja, mutta historia, maantiede ja uskonto menettävät kurssin. Muuten ihan perusteltuja asioita, mutta tuo historiasta vähentäminen hämmentää. Ja olisihan se tietty hyvä, että maantiedettäkin opetettaisiin kunnolla.

Mitäs mieltä muut tästä muutoksesta ovat?

 

[Byvajet]

mutta tuo historiasta vähentäminen hämmentää.

Täysin perseestä. Uskonnosta pitäisi rokottaa lähes kaikki ja siirtää se osaksi historiaa ja psykologiaa. Luonnontieteiden opetus taas tulisi moninkertaistaa. Siinä ei tarvitsisi vaatia matemaattista osaamista vaan laajojen systeemien perusteiden hallintaa.

Koulun uskonto- ja kielikeskeisyys on täysin käsittämätöntä. Kieliä opiskellaan, mutta ei opita, ja uskontoa opetetaan kulttuurisen perinnön vuoksi ilman yhteyttä arjen todellisiin vaatimuksiin.

Kielistä jäljelle pitäisi jättää vain englanti. Muiden kielten tunnit pitäisi sijoittaa osaksi pakollisina ja osaksi vapaaehtoisina luonnontieteisiin. Jos luonnontieteiden tärkeyttä ei korosteta, yhteiskunnallinen keskustelu muuttuu yhä enemmän suuntaan, jossa mielipiteitä ruvetaan pitämään tosiasioina.

 

[Virveliä kainaloon]

No en mä kyllä kivilajeista kaipaisi yhtään lisätietoa, saatika jostain Raamatun tulkinnoista. Mutta filosofian lisääminen on kyllä ihan vitun naurettavaa, eritoten historian kustannuksella. Jos nyt ihan oikeasti haluttaisiin jotain järkeviä muutoksia, niin:

-Historia 6 pakolliseksi(eli 5 pakollista kurssia)
-Fysiikkaan ja kemiaan väh. yksi pakollinen kurssi lisää, ja todellakin pitää osata laskea
-Ruotsia pakollisena yksi kurssi, ei sitä kuitenkaan opita(järjestään kaikkien numerot menee alaspäin ja kokeet tehdään vanhalla tiedolla)
-Uskontoa vain yksi kurssi, maailmanuskonnot
-YH:iin 4 pakollista kurssia
-Äidinkieleen yksi kurssi lisää pakolliseksi

Lopputulemana +/- 0 tuntia, ja muutokset siis tuohon vanhaan tuntijakoon, jonka puitteissa itse etenen.

 

[Shardik]

Ihan hyviä ehdotuksia Virveliltä. Lisäisin vielä kuviksen ja musiikin kurssien pakollisuuden poiston. Nuo, jos mitkä on turhia kursseja sellaisille, jotka eivät niistä välitä, ja ne, jotka välittävät käy ne kyllä vapaaehtoisinakin. Tilalle voitaisiin ottaa vaikka joku tietokonegrafiikkakurssi (oikeasti tarpeellinen monilla aloilla) ja lisää luonnontieteitä. Tai sitten vaikka lisää valinnaisuutta.

 

[Nick Neim]

-Äidinkieleen yksi kurssi lisää pakolliseksi

Muuten ihan hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta lainattu kohta vähän hämmästyttää. Mikä niin tärkeä aihealue äidinkielestä tällä hetkellä jää käsittelemättä, että se vaatisi yhden pakollisen kurssin lisää? Omaan makuun äidinkieltä on jo ihan riittävästi, ja pikemminkin nipistäisin kurssin pois kuin lisäisin yhden pakollisen kurssin lisää.

Muutenkin lukion oppimäärässä pitäisi olla huomattavasti enemmän valinnanvaraa, esimerkiksi kuvaamataito tai musiikki pakollisena aineena aiheuttaa korkeintaan vain hilpeyttä.

E: Ylläolevalla olikin hieman samoja ajatuksia.

 

[Virveliä kainaloon]

Muuten ihan hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta lainattu kohta vähän hämmästyttää. Mikä niin tärkeä aihealue äidinkielestä tällä hetkellä jää käsittelemättä, että se vaatisi yhden pakollisen kurssin lisää? Omaan makuun äidinkieltä on jo ihan riittävästi, ja pikemminkin nipistäisin kurssin pois kuin lisäisin yhden pakollisen kurssin lisää.

Mietin ihan samaa. En tiedä minkä kurssin lisäisin pakolliseksi. Kuitenkin, koska pelkään suomen kielen aseman puolesta, ja koska minusta suomen kieltä emme me suomalaiset kunnioita tarpeeksi, vaan yrittämme vaikuttaa sivistyneiltä matkimalla Hollywood-sarjojen kieltä, haluaisin, että äidinkieltä ja kirjallisuutta opetettaisiin enemmän. Kielitaito korreloi myös suoraan sivistyneisyyteen.

Musiikki on ihan turha pakollisena, koska a) se peruskurssi on unettavan helppo, ja b) se on joillekin murhaavan vaikea ja saa v-käyrän nousuun. Mitään hyötyähän siitä ei ole. Sen sijaan kuvataiteen ykköskurssin on säilyttävä pakollisena. Jokaisen tulisi mielestäni osata ilmaista itseään piirtämällä, ja jokaisen pitäisi vähintään auttavasti pystyä paperille mallintamaan ympäristöään oikeissa mittasuhteissa. Itse ainakin hyödyin kurssista paljon, enkä vähiten keskiarvoa nostaneen kympin ansiosta(oli muuten luokan paras (tähän punaposkinen hymiö :))).

 

[Shardik]

Jokaisen tulisi mielestäni osata ilmaista itseään piirtämällä, ja jokaisen pitäisi vähintään auttavasti pystyä paperille mallintamaan ympäristöään oikeissa mittasuhteissa. Itse ainakin hyödyin kurssista paljon, enkä vähiten keskiarvoa nostaneen kympin ansiosta(oli muuten luokan paras (tähän punaposkinen hymiö :))).

Samaa mieltä, mutta luulisin, että tähän riittää 9 vuotta kuvista peruskoulussa. En näe, että sillä yhdellä kuuden viikon kurssilla lukiossa on hirveästi väliä ihmisten piirtotaidolle. Jos omista kokemuksista puhutaan, niin ne kaksi pakollista kuviksen kurssia (+ 1 musiikki) olivat mielestäni lukion turhimmat kurssit. Ja minä sentään kävin kolme uskonnon kurssia :)

 

[Knox]

Musiikki on ihan turha pakollisena, koska a) se peruskurssi on unettavan helppo, ja b) se on joillekin murhaavan vaikea ja saa v-käyrän nousuun. Mitään hyötyähän siitä ei ole. Sen sijaan kuvataiteen ykköskurssin on säilyttävä pakollisena. Jokaisen tulisi mielestäni osata ilmaista itseään piirtämällä, ja jokaisen pitäisi vähintään auttavasti pystyä paperille mallintamaan ympäristöään oikeissa mittasuhteissa. Itse ainakin hyödyin kurssista paljon, enkä vähiten keskiarvoa nostaneen kympin ansiosta(oli muuten luokan paras (tähän punaposkinen hymiö :))).

Onpa jännä, että kympin kuviksesta repäissyt ihminen haluaa kuvaamataidon säilyvän pakollisena. Sellainen pieni huomautus, kaikki ihmiset eivät osaa piirtää, eikä kaikkia ihmisiä kiinnosta piirtäminen. MInulle kuvaamataidon tunnit oli täyttä tuskaa, koska olen täysin lahjaton piirtämisessä, enkä kykene ilmaisemaan itseäni paperilla millään muotoa.

Musiikki ja kuvaamataito on aivan vitun turhia aineita sellaiselle, jota ne ei kiinnosta. Molempien pitäisi olla valinnaisia kursseja, eikä pakollisia.

 

[kiwipilot]

-Historia 6 pakolliseksi(eli 5 pakollista kurssia)
-Fysiikkaan ja kemiaan väh. yksi pakollinen kurssi lisää, ja todellakin pitää osata laskea
-Ruotsia pakollisena yksi kurssi, ei sitä kuitenkaan opita(järjestään kaikkien numerot menee alaspäin ja kokeet tehdään vanhalla tiedolla)
-Uskontoa vain yksi kurssi, maailmanuskonnot
-YH:iin 4 pakollista kurssia
-Äidinkieleen yksi kurssi lisää pakolliseksi

Hyvä listaus. Äidinkielen kursseihin lisäisin jonkinlaisen mediakasvatuksen sekä kriittisen lukemisen kurssin; sellaisen missä oikeasti opittaisiin tarkastelemaan uutisten lähteitä ja sisältöä kriittisesti, puhumattakaan nykyisen nopean tiedonvälityksen ymmärtämisestä. Jokainen Verkko- tai Magneettimedialle menetetty sielu on liikaa.

Kuviksesta sekä musiikista samaa mieltä Knoxin kanssa: pakollisuus on turhaa. Tämän tajuan vaikka kuvis oli itsellä aina kymppi (musiikki taas vitonen).

 

[dayman]

Itseeni eivät vaikuta nuo uudistukset, ollessani nyt kakkosella (heh, siis lukion), mutta ihan hyviä muutoksiahan nuo on. Uskonnon vähentäminen on hyvä, eihän noissa ole kuin jotain perus kertausta yläasteelta, kirkkohistoriaa jonka voisi hyvinkin siirtää vielä historiaan, ja etiikkaa, joka lienee parempi filosofian puolella. En tiedä mitä tuo uusi opon kurssi sisältää, jos se on jotain hyödyllistä luokkaa työelämään valmentaminen niin ihan hyvä, mutta jos se on jotain "mitä tehdä lukion jälkeen" niin ei todellakaan haittaa että vältyin uudistuksilta, minulle on ollut jo kauan selvää jatko-opiskeluni.

Kieliasioita voisi jotenkin muuttaa. En sano "pakkoruotsi pois", mutta jotain voisi tehdä, vaikka joku lähtötasotesti jonka mukaan määrätä ryhmät kursseille. Itse omaan aitoa kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan, ja jotenkin häiritsee kun kurssit ovat täynnä näitä "pakkoruotsi vittuun"-veijareita. Kuulostan varmaan kauhealta kusipäältä, mutta oppimisen kannalta olisi paljon helpompi opiskella samantasoisten kanssa.
Ja enkku kaipaisi lisää painostusta puheeseen. Joka kurssissa on joku puhetehtävä joka vaikuttaa numeroon, ja yksi pelkästään puhumiselle tarkoitettu kurssikin on, mutta onhan se liian vähän, kun otetaan huomioon että kielen käyttäminen puhetilanteissa on kuitenkin se tärkein osa.

 

[Kumielvis]

Englannin (ja kielten) opetukseen pitäisi mielestäni tehdä sellainen muutos, että siellä tunneilla puhuttaisiin ainoastaan sitä vierasta kieltä, ja muutenkin keskustellaan paljon enemmän. Meillä on nyt AMKssa ekaa kertaa ollut sellaista opetusta, joka keskittyy lähinnä puhumiseen. Siinäkin asenne on kannustava, jokaiseen pieneen ääntämisvirheeseen ei puututa, vain räikeimpiin virheisiin. Mitä olen kavereilta jotka ovat olleet lähtötasoltaan todella huonoja englannissa kuullut, ovat he oppineet näillä kursseilla selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomalaiset lukevat, ymmärtävät ja kirjoittavat hyvää englantia, mutta sitten kun pitäisi puhua niin menee sormi suuhun. Kieliin siis selvästi enemmän verbaliikkaa!

 

[Virveliä kainaloon]

Englannin puhumisen opettamisessa on vaan se huono puoli, että aksenttien vuoksi pitäisi olla aina sama englannin opettaja. Vanhemmat opettajat puhuvat brittiaksentilla ja nuoremmat jenkkiaksentilla. Itse preferoin ensimmäistä, mutta minkäs teet, kun opetetaan puhumaan kuin murikalaisjuntit. Puhekurssissakaan ei lukiossa hirveästi ollut ideaa, ja käytännössä tärkein oppi oli tuo aktiivinen kuunteleminen. Lisäksi kävi hyvin suppean otannan perusteella ilmi, että Italiassa englannin osaaminen laahaa paljon Suomea perässä.

Olisi se kiva osata lontoota, mutta ei nyt hirveästi nappaa sinne vaihtoon lähteminen. Se on muuten jännää, kuinka monen suomalaisen mielestä brittiläiset eivät osaa puhua englantia kunnolla. Kertoo sekin kai jostain.

 

[ernestipotsi]

Englannin puhumisen opettamisessa on vaan se huono puoli, että aksenttien vuoksi pitäisi olla aina sama englannin opettaja. .

Minkä ihmeen takia? Puhutaan sitä oikeassakin elämässä useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Aksentti on opetuksessa hyvin toissijainen asia. Suurimman osan tulevaisuuden englannin kielen puhumisesta lukiolaiset suorittavat ei-natiivin englanninpuhujan kanssa.

Suomalainen kieltenopetus on kansainvälisesti erittäin korkealaatuista. Kielien oppimisen pohja on aina kieliopissa ja sanastossa, joita opetetaan yleensä varsin hyvin. Kehitettävää olisi lähinnä siinä, että kuinka oppilaat saadaan aloitteelliseksi ja aktiivisiksi kun kieltä ryhdytään käyttämään.

Pakkoruotsin korvaisin millä tahansa vieraalla kielellä koulukohtaisesta tarjonnasta riippuen.

Hyvä listaus. Äidinkielen kursseihin lisäisin jonkinlaisen mediakasvatuksen sekä kriittisen lukemisen kurssin; sellaisen missä oikeasti opittaisiin tarkastelemaan uutisten lähteitä ja sisältöä kriittisesti, puhumattakaan nykyisen nopean tiedonvälityksen ymmärtämisestä. Jokainen Verkko- tai Magneettimedialle menetetty sielu on liikaa.

Omana lukioaikanani äidinkieltä oli 6 kurssia. Jokaisella kurssilla on eri opettaja ja niiden yhteenlaskettu hyöty oli jotain uskonnon ja kuvaamataidon väliltä. Mediakriittisyyteen, väittely- ja argumentointitaitoihin ym hyödylliseen (ja mielenkiintoiseen) ei aikaa käytetty yhtään.

Oma ehdotus:

Äidinkieli 5 kurssia
- oikeinkirjoitus (eihän lukiossa enään voi olla ketään sellasta joka ei osaa perus kirjoitus sääntöjä ja yhdys sanoja?) ;)
- suullinen viestintä (väittelyt, puheet, esiintymiset yms)
- kirjoituskurssi (paino argumentoinnilla)
- kirjallisuus
- mediakurssi

 

[Virveliä kainaloon]

Minkä ihmeen takia? Puhutaan sitä oikeassakin elämässä useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Aksentti on opetuksessa hyvin toissijainen asia. Suurimman osan tulevaisuuden englannin kielen puhumisesta lukiolaiset suorittavat ei-natiivin englanninpuhujan kanssa.

Pointti oli siinä, että ensin opitaan lausumaan jollain tietyllä aksentilla, jonka sitten voikin joku muu tulkita väärinlausumiseksi, jos tuossa nyt mitään pointtia edes oli.

Se on kyllä totta, että ainakaan itse en juurikaan saanut äidinkielestä irti näiden kolmen vuoden aikana. En kuitenkaan tyrmää lukion äidinkielenopetusta, sillä omalla kohdallani iso tekijä oli yläkoulun äidinkielen opettaja, joka sai kyllä vanhan ajan malleilla varsin tehokkaasti taottua kieliopin päähän (tällaista kirjoittaessa on pienet kuumotukset, että teksti on täynnä kirotusvihreitä). Todella monelle on lukion äidinkielessä tullut valtavat määrät uutta asiaa, joten tuskin sen hyöty ihan nollatasoa on. Minulle henk.koht. (jos sillä jotain merkitystä on) lukion äidinkieli on antanut lähinnä mahdollisuuden kehittyä kirjoittajana yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun ei ole uusia asioita, voi keskittyä teksteissä kielellä kikkailun harjoittelemiseen.

Jostain uskonnosta sen sijaan en kolmen kurssin aikana saanut mitään irti. Ainoa mieleenjäänyt asia on se, että saatana tulee heprean sanasta 'sheitan' tai jotain sen suuntaista. Ja etiikan teoriat muistan myös, mutta niistäkin saadaan suurin hyöty vesilintua kohti nakattuna. Filosofiasta ja ruotsista ei irronnut mitään. Sitä paitsi reaaliaineet ovat kaikki sen verran kepeitä, että niiden pakollisuus on lähinnä muodollisuus. Ihan sluibailuahan nuo kurssit ovat ja kokeesta pääsee läpi maalaisjärjellä.

 

[Virveliä kainaloon]

Äidinkieli 5 kurssia
- oikeinkirjoitus (eihän lukiossa enään voi olla ketään sellasta joka ei osaa perus kirjoitus sääntöjä ja yhdys sanoja?) ;)
- suullinen viestintä (väittelyt, puheet, esiintymiset yms)
- kirjoituskurssi (paino argumentoinnilla)
- kirjallisuus
- mediakurssi

Voi kunpa olisi ollut tuollainen suullinen kurssi. Koko lukion aikana yksi puhe, yksi "väittely"(äidinkielessä, oli myös maantieteessä ja ne olivatkin hauskoja väittelyitä ne) ja yksi kirjaesitelmä. Yläkoulussa oli asiat paljon paremmin. Siellä tehtiin haastattelu(ensin näytelty, sen jälkeen nauhurin kanssa paikallisjulkkishaastattelu), paneelikeskustelu(erinäisistä syistä sain kunnian vetää moisen kahdesti, kerran kylmiltään), muita esitelmiä arviolta kerran kahdessa kuukaudessa, suullinen runoanalyysi+runonlausunta(paskaa) jne. En tiedä kuinka suurta hyötyä moisesta on, mutta onhan se ihan hyvä varmaankin harjoitella tuota esiintymistä. Joillekin ovat tietysti vähän kiusallisia tilanteita.

Kirjallisuus oli myös paljon paremmin hoidettu yläkoulussa. Aina oli joku kirja koulun puolesta luettavana ja kysellen tarkastettiin oliko kirja luettu. Se on sivuseikka, että kirja luettiin viimeisenä iltana, mutta ei lukiossa ole tullut kuin pari kertaa sellainen tilanne, että kirjaa lukematta ei pystyisi arvioitavaa tehtävää tekemään (hieman korpesi koko TSH:n lukemiseen käytetty sunnuntai viime keväänä, olisi sen analyysin tehnyt elokuvistakin).

Mediakurssille jyrkkä ei. Nykylehdet ovat sellaista paskaa, ettei todellakaan ole kannatettavaa pakottaa ihmisiä lukemaan noita tabloid-kammotuksia.

 

[Runtulin]

Mutta filosofian lisääminen on kyllä ihan vitun naurettavaa, eritoten historian kustannuksella.

Olen kyllä tästä eri mieltä, että filosofian lisääminen olisi naurettavaa. Mielestäni filosofiaa pitäisi opettaa jo ylä-asteella. Ei siksi, että kaikkien pitäisi tietää Sartresta tai Heideggeristä, vaan siksi, että filosofia opettaa, kuinka maailmassa on erilaisia käsityksiä asioista, ja kuinka tietomme on aina epävarmaa. Mielestäni filosofia parasta antia on juuri se, että se opettaa jonkin näköiseen relativismiin. Filosofia opettaa myös argumentoimaan ja täten ehkä parantaisi meidän keskustelutaitojamme, ettemme lankeisi ad hominemeihin jne. kerta toisensa jälkeen. Lukioissa ylipäätään pitäisi käyttää enemmän aikaa argumentointiin ja kriittiseen keskusteluun. Liian moni joko a) vetää herneen nenään b) tekee asioista henkilökohtaisia, vaikka asioista voisi keskustella asiatasolla.

 

[Knox]

Englannin puhumisen opettamisessa on vaan se huono puoli, että aksenttien vuoksi pitäisi olla aina sama englannin opettaja. Vanhemmat opettajat puhuvat brittiaksentilla ja nuoremmat jenkkiaksentilla. Itse preferoin ensimmäistä, mutta minkäs teet, kun opetetaan puhumaan kuin murikalaisjuntit. Puhekurssissakaan ei lukiossa hirveästi ollut ideaa, ja käytännössä tärkein oppi oli tuo aktiivinen kuunteleminen. Lisäksi kävi hyvin suppean otannan perusteella ilmi, että Italiassa englannin osaaminen laahaa paljon Suomea perässä.

Olisi se kiva osata lontoota, mutta ei nyt hirveästi nappaa sinne vaihtoon lähteminen. Se on muuten jännää, kuinka monen suomalaisen mielestä brittiläiset eivät osaa puhua englantia kunnolla. Kertoo sekin kai jostain.

EIhän tuo ole huono puoli, vaan juurikin hyvä asia. Kuulee erilaisia aksentteja, ja oppii ymmärtämään niitä. Ja nykyään englantia yliopistossa opiskelevat saavat valita joko brittienglannin tai amerikanenglannin, eli kyllä sieltä pitäisi tulla nuoriakin brittiaksentilla puhuvia opettajia.

Minkä ihmeen takia? Puhutaan sitä oikeassakin elämässä useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Aksentti on opetuksessa hyvin toissijainen asia. Suurimman osan tulevaisuuden englannin kielen puhumisesta lukiolaiset suorittavat ei-natiivin englanninpuhujan kanssa.

Juurikin näin. Ja jos puhutaan ylipäätänsä englannin ääntämisestä, niin suomalaiset tuntuvat jostain syystä häpeävän aksenttiaan. Minusta tuo on jotenkin koomista, sakemanneilla on selkeä aksentti, ranskalaisilla on selkeä aksentti, mutta meidän aksentti olisi jotenkin nolo.

 

[Kirjoittelija]

Englannin (ja kielten) opetukseen pitäisi mielestäni tehdä sellainen muutos, että siellä tunneilla puhuttaisiin ainoastaan sitä vierasta kieltä, ja muutenkin keskustellaan paljon enemmän.

Voihan sitä kokeilla, mutta itse vähän epäilen, että oppimistulokset eivät siitä parane, jos jo lukion ensimmäisenä vuonna suomen kieli heivataan kokonaan pois englannin opetuksesta. Mielestäni ensin pitää saavuttaa jonkinlainen osaamisen taso, jotta on mielekästä jättää oppilaan oma kieli kokonaan pois opetuksesta. 16-kesäiset suomalaiset eivät sitä tasoa ole keskimäärin vielä saavuttaneet, ja heidän englanninkieliset keskustelunsa ovat pitkälti tasoa spordesporttila. Enkä usko asian parantuvan sillä, että opettaja ei saa kertoa teineille suomeksi, mikä meni pieleen.

Pointti oli siinä, että ensin opitaan lausumaan jollain tietyllä aksentilla, jonka sitten voikin joku muu tulkita väärinlausumiseksi, jos tuossa nyt mitään pointtia edes oli.

Väärin ääntäminen ja aksentilla puhuminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Kyllä britti tunnistaa jenkkiaksentilla puhuvan ihmisen natiiviksi puhujaksi ja jenkki tunnistaa brittiaksentilla puhuvan ihmisen natiiviksi puhujaksi. Sekä jenkki että britti huomaavat myös sen, että Anneli Jäätteenmäki ja Erkka Westerlund eivät osaa tuottaa esim. äänteitä [θ], [ð], [dʒ] ja [ʃ]. Ja silloin ruvetaan puhumaan nimenomaan siitä väärin ääntämisestä aksentin sijaan.

 

[Meeps]

Mietin ihan samaa. En tiedä minkä kurssin lisäisin pakolliseksi. Kuitenkin, koska pelkään suomen kielen aseman puolesta, ja koska minusta suomen kieltä emme me suomalaiset kunnioita tarpeeksi, vaan yrittämme vaikuttaa sivistyneiltä matkimalla Hollywood-sarjojen kieltä, haluaisin, että äidinkieltä ja kirjallisuutta opetettaisiin enemmän. Kielitaito korreloi myös suoraan sivistyneisyyteen.

Musiikki on ihan turha pakollisena, koska a) se peruskurssi on unettavan helppo, ja b) se on joillekin murhaavan vaikea ja saa v-käyrän nousuun. Mitään hyötyähän siitä ei ole. Sen sijaan kuvataiteen ykköskurssin on säilyttävä pakollisena. Jokaisen tulisi mielestäni osata ilmaista itseään piirtämällä, ja jokaisen pitäisi vähintään auttavasti pystyä paperille mallintamaan ympäristöään oikeissa mittasuhteissa. Itse ainakin hyödyin kurssista paljon, enkä vähiten keskiarvoa nostaneen kympin ansiosta(oli muuten luokan paras (tähän punaposkinen hymiö :))).

Miksi hitossa ihmisen pitäisi osata ilmaista itseään piirtämällä? Ja miksi tämä on tärkeämpää kuin osata ilmaista itseään vaikkapa jollain soittimella?

Filosofian lisääminen oli erittäin hyvä uudistus. Vielä kun saataisiin uskonto kokonaan vapaaehtoiseksi ja elämänkatsomustieto pakolliseksi uskonnon tilalle. Yksi tärkeimmistä aineista koko koulussa ja sitä käy vain murto-osa oppilaista.

 

[dayman]

Englanninopetuksessa käytettyyn aksenttiin on selvä ratkaisu: pannaan kaikki puhumaan kanadalaisittain! Siinä on tietynlainen amerikkalainen ääntäminen omilla höysteillä, mutta kirjoitusasu ja sanasto on aika brittiläistä. Muutenkin nuo aksentit voitaisiin jossain määrin "opetella", monilla minä mukaan lukien tulee vaikeuksia jos yhtäkkiä joku rupeaa rupattelemaan esimerkiksi vahvalla skottiaksentilla.

 

[Knox]

Voihan sitä kokeilla, mutta itse vähän epäilen, että oppimistulokset eivät siitä parane, jos jo lukion ensimmäisenä vuonna suomen kieli heivataan kokonaan pois englannin opetuksesta. Mielestäni ensin pitää saavuttaa jonkinlainen osaamisen taso, jotta on mielekästä jättää oppilaan oma kieli kokonaan pois opetuksesta. 16-kesäiset suomalaiset eivät sitä tasoa ole keskimäärin vielä saavuttaneet, ja heidän englanninkieliset keskustelunsa ovat pitkälti tasoa spordesporttila. Enkä usko asian parantuvan sillä, että opettaja ei saa kertoa teineille suomeksi, mikä meni pieleen.

Ei jokaista tuntia tarvitse pitää vieraalla kielellä, mutta ainakin osa. Ja mitä väliä onko taso spordesporttilaa, pääasia että käyttää sitä vierasta kieltä puhuessa. Vähän kärjistäen, niin meillä osataan hyvin sanasto, sekä kaikki kieliopilliset jutut, mutta vierasta kieltä puhuessa homma menee änkyttämiseksi, kun sitä kieltä ei ole käytetty.

 

[Nick Neim]

Tohon ylläolevaan liittyen, niin mulle osui lukiossa englannin opettaja jonka tunneilla "ei saanut" puhua suomea, ja kolmella hänen kurssillaan taisin olla. Kaikki keskustelut, ohjeistukset, myöhästymisien selittelyt yms kerrottiin englanniksi. Alkuun pidin tuota systeemiä täysin paskana, kun ei tuo kuullunymmärtäminen ollut (eikä se kyllä edelleenkään ole) vahvuuksia. Loppua kohden tuo kuitenkin tuntui paremmalta ja paremmalta systeemiltä. Ja mikäli jotain ei todella ymmärtänyt, niin opettaja kertoi sen kyllä sitten suomeksi. Tämä siis Hämeenlinnassa.

 

[Kirjoittelija]

Ja mitä väliä onko taso spordesporttilaa

No jos tämä otetaan englannin opetuksen ohjenuoraksi, on varmaan aika lailla sama, mitä siellä tunneilla touhutaan. Minusta voi olla kuitenkin ihan hyvä, että jotkut suomalaiset osaavat englantia myös paremmin kuin välttävästi.

 

[kahden suunnan sentteri]

No jos tämä otetaan englannin opetuksen ohjenuoraksi, on varmaan aika lailla sama, mitä siellä tunneilla touhutaan. Minusta voi olla kuitenkin ihan hyvä, että jotkut suomalaiset osaavat englantia myös paremmin kuin välttävästi.

Sattumoisin ihan viime aikoina olen törmännyt useisiin tilanteisiin, joissa alle 25-vuotiaat henkilöt eivät ole Suomessa osanneet palvella englanninkielistä asiakasta lainkaan tai juuri lainkaan. Toki osin tämä varmasti johtuu tästä meidän ujostelevasta ominaispiirteestämmne, mutta kertoo kuitenkin myös siitä, että vielä on englanninopetuksessakin työsarkaa jäljellä.