Pysyäkseni edes vähän itse aiheessa, voisin käyttää tätä kriteerinä maailman parhaimman maan valinnassa, sen mukaan miten negatiivisia, tai positiivisia ihmiset ovat. Jos katsottaisiin vain positiivisyyttä, niin en usko, että Suomi voittaisi...
Varmasti yksi Suomen erinomaisuutta selittävä tekijä onkin juuri meissä oleva mieletön negatiivinen energia. Vaikeaa uskoa, että millään muulla kansakunnalla olisi mitään lähellekään yhtä hienoa. Faktahan on, että suomalainen ei ole onnellinen, jos ei saa valittaa. Vain valittaessaan ja purnatessaan suomalainen pääsee vilpittömästi toteuttamaan itseään. Se on ylittämätön voimavara. Ikinä asiat eivät ole niin hyvin, etteikö niistä keksi helposti jotain purnattavaa. Tästä tuppaa seuraamaan väistämättä se, että asioita pikkuhiljaa parannetaan sillä vaikka haluammekin valittaa muiden tekemisistä, emme tykkää kuunnella muiden valitusta.
Minusta oli kerrassaan loistavaa, että suomalaiset yhtenä miehenä yrittävät tyrmätä Newsweekin valinnan parhaaksi maaksi. Se juuri on perussuomalaista. Saatana, asiat ei voi olla noin hyvin. Aina voi parantaa. Olen aivan varma, että tulemme aina ja ikuisesti olemaan vertailuissa kärjen lähistöllä. Mieluiten oltaisiin tietenkin kakkosia, koska silloin ollaan aivan helvetin hyviä, mutta voidaan edelleen purnata tuomaripelistä ja siitä miten muilla (erityisesti Ruotsilla) on hyvä tuuri (onhan niillä saatanan Hannu Hanhilla maailman paras itänaapuri, kun taas meillä...).
Newsweekin ykkösija vain osoittaa, että alamme olla lähellä ottamaan tuon ratkaisevan askeleen eteenpäin kakkossijalta ykköseksi, sillä näyttää siltä, että olemme oppimassa miten purnataan, vaikka voittaisimme jotain tai olisime maailmanparhaita. Jos tämä jatkuu voimme tulevaisuudessa odottaa lätkässäkin hopeamitalien lisäksi voittoja, sillä näyttää siltä, että pystymme sittenkin säilyttämään perusnegatiivisyytemme voitonkin hetkellä. Hurraa, iloitkaamme, nyt juhlitaan, positiivisyys on pyllystä!