Lottovoitto on syntyä Suomeen

[Viljuri]

Käänteisen lottovoiton mahdollisuuden minimointiahan Suomeen syntyminen on ainakin tavannut olla: synnytys- ja imeväis-kuolleisuus on Suomessa ollut vuosikaudet teollisen maailman pienimpien joukossa (ellei peräti pienin). No, kaikki tämä on vienyt verorahoja osaajien kukkaroista eli emmeköhän tässäkin suhteessa pääse pian schollilais-viljurilaiseen valtavirtaan. Väittäisin että pohjoismaat ovat hyviä paikkoja syntyä kohtuullisen huonosti toimeentulevaan perheeseen: koululaitos on vieläkin sen verran avoin kilpailulle, että meidän sosiaalinen liikkuvuus on paljon suurempi kuin esimerkiksi USA:ssa ja Britanniassa, jossa yhä suurempi osuus koulutuksen laadusta riippuu vanhempien varallisuudesta, ei niinkään jälkikasvun aivoista. Mutta jos syntyy rikkaaseen perheeseen (kuten olen postauksista ymmärtänyt, että esimerkiksi scholl af Dag och Natt -sukuun) niin USA on ylivoimainen paikka. Ei siellä ylemmällä keskiluokalla ole mitään käsitystä slummeista ja rikollisuudesta, ja koululaitos, etenkin yliopistot, on mitä korkeatasoisin (ja jälkikasvun menestystä helpottaa, että suuri osa ikäluokasta on jo valmiiksi karsittu pois kilpailusta).

Nämäkään eivät ole niin yksiselitteisiä asioita kuin miten niitä yleensä kuvataan. Ensinnäkin, mitä ihmeen ylpeilynaihetta on matalasta imeväiskuolleisuudesta, jos nämä lapsuudesta selvinneet joutuvat aikuisena tekemään itsemurhan tai ajautuvat alkoholismiin? Samat suvut siellä ovat olleet 1800-luvulla senaatissa, jääkäriliikkeessä ja sittemmin taistolaisliikkeessä, näennäisistä "mielipiteistään" riippumatta kuitenkin ainan yhteiskunnan huippupaikoilla. Myös ne sukujen tyhmimmät vesat. Tarjan mieskin, tämä valiokuntaneuvos, on senaattorisukua, saati sitten sen tarkemmin erittelemättä Tarjan kuuluisimman entisen poikaystävän sukutaustaa. Tai entä tämä ulkoministerinä toiminut Eljas Erkko, Aatoksen isä, joka muuten lähti heti talvisodan sytyttyä virkapaikaltaan "virkamatkalle" Ruotsiin. (Onneksi sentään muisti tulla takaisin kun alkoi näyttämään siltä, että sodasta saattaisi selvitä hengissä riittävästi edistyksellisiä mielipiteitä omaavia tilaajia.)

En oikein osta tätä väitettä erityisen suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta, eikö tällä palstalla juuri viitattu tässä jokin aika sitten tamperelaiseen sosiologiin, jonka mukaan oikeustieteellisessäkin proffat tunnistavat jo kaikkien uusien opiskelijoiden sukunimet?

 

[mjr]

Samat suvut siellä ovat olleet 1800-luvulla senaatissa, jääkäriliikkeessä ja sittemmin taistolaisliikkeessä, näennäisistä "mielipiteistään" riippumatta kuitenkin ainan yhteiskunnan huippupaikoilla. Myös ne sukujen tyhmimmät vesat.

Tuota, kumoat siis tuolla tutkimukset sosiaalisesta liikkuvuudesta? Olen jotenkin kuvitellut esimerkiksi Economistia jonkinlaiseksi Raamatuksesi. Ja näitä on ihan urakalla tehty ja ihan ei-postmodernissa relativistisessa hengessä. Eli tuon vihjailevan höttösi vasta-argumentiksi toistan tähän: sosiaalinen liikkuvuus on perinteisesti ollut ja on tälläkin hetkellä huomattavasti korkeampi pohjoismaissa verrattuna esimerkiksi USA:han ja Britanniaan. Sosiaalinen liikkuvuus tässä tarkoittaa sitä miten hyvin tai huonosti vanhempien sosio-ekonominen asema ennustaa lapsien sosio-ekonomista asemaa. Sinä sitten täällä paheksut Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen suhtautumista kielenkäyttöön ja empiiriseen totuuteen. Takes a thief to know one, eh?

 

[sampio]

En oikein osta tätä väitettä erityisen suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta, eikö tällä palstalla juuri viitattu tässä jokin aika sitten tamperelaiseen sosiologiin, jonka mukaan oikeustieteellisessäkin proffat tunnistavat jo kaikkien uusien opiskelijoiden sukunimet?

Minäkin tunnistan suurimman osan suomalaisten sukunimistä, osan jopa ulkomaalaistaustaisistakin. Korhonen on hirmu tuttu, samoin Järvisiä on tutuissa muutama. Johanssoneja ei ole kuin yksi. Mutta joo, Ruotsissa heidät tunnistetaan sitäkin tarkemmin.

 

[Tarinankertoja]

En oikein osta tätä väitettä erityisen suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta,

Aiheesta kiinnostuneille luettavaa

Michael Youngin kirja Meritokratian nousu (1958).

Kirjassa esitettiin hyvin yksinkertainen hypoteesi.
Ajatellaan, että yhteiskunta jakautuu yläluokkaan ja alaluokkaan. Lähdetään liikkeelle luokkayhteiskunnasta, jossa jokainen elää siinä yhteiskuntaluokassa, johon on syntynyt, eikä säätykiertoa ylä- ja alaluokan välillä juuri ole. Lahjakkuus näiden yhteiskuntaluokkien välillä jakautuu niin, että yläluokassa on jonkin verran enemmän lahjakkaita kuin alaluokassa, mutta molemmissa luokissa on sekä fiksuja että vähemmän fiksuja.

Sitten tapahtuu sosiaalinen vallankumous, ja luokkasiteet murtuvat. Syntyperä ei enää määrääkään kohtaloa, vaan mahdollisuuksien tasa-arvon nimissä jokainen pääsee etenemään niin korkealle kuin omat eväät riittävät. Savupirtin pojasta voi tulla presidentti.

Tämä kuulostaa ensin tasa-arvoiselta, mutta katsotaan mitä tapahtuu. Yläluokka poimii lahjakkuudet alaluokasta ja sysää omat mustat lampaansa alaluokkaan. Lopputuloksena on, että yläluokka muodostuu kaikilla tavoilla onnekkaista ihmisistä ja alaluokkaan seuloutuvat onnettomimmat. Samalla käy niin, että alaluokka menettää kyvykkäät poliittiset johtajansa (hmm, kuulostaako tutulta?). Luokkajako muuttuu vain entistä julmemmaksi.

Geneettisen valikoitumisen kautta prosessi veisi kymmeniä sukupolvia, mutta vaihdetaan geneettisen periytymisen tilalle sosiaalinen ja huomamme, että teoria toimii yhä. Eikä tarvitse olla kyse vain lahjakkuudesta. Menestykseen vaikuttavat myös terveys, päihdeaddiktiot, kauneus ja niin edelleen. Asia muuttuu vain synkemmäksi.

toinen, suomalainen aihetta käsittelevä kirja: Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa.

Yhteiskuntaluokkien määrittelyn lähtökohtana käytetään kirjassa kerrostumistutkimusta, jossa yhteiskuntaluokat perustuvat joko nykyiselle, aikaisemmalle tai muiden perheenjäsenten ammateille. Ammateille perustuvat yhteiskuntaluokat ovat tutkijoiden mukaan keskeisiä siksi, että ne muodostavat reitin koetun hyvä- ja huono-osaisuuden ja sen syiden välille.
Yhteiskuntaluokkien syitä ja seurauksia käsitellään muun muassa koulutuksen, tulojen, perherakenteen ja ajankäytön näkökulmasta, yhteiskunnallisten instituutioiden ja niihin vaikuttamisen näkökulmasta sekä suhteessa hyvinvointivaltioon ja sosiaaliseen pääomaan.

Koulutus on edelleen merkittävin yksittäinen sosiaalisen uusintamisen ja liikkuvuuden väylä. Lapset, joiden vanhemmilla on korkeampi luokka-asema ja koulutus, kouluttautuvat yleensä muita pidemmälle. Kotitaustan merkitys korkeakoulutukseen valikoitumisessa on tosin pienentynyt, mutta ero ylempien toimihenkilöiden ja akateemisesti koulutettujen jälkeläisten eduksi on säilynyt selvänä.

Yhteiskuntaluokkien erot näkyvät myös ajankäytössä. ”Kun aikaisemmin joutilaisuus oli osoitus korkeasta asemasta, näyttää nykyisin korkeissa luokka-asemissa olevat kärsivän eniten ajanpuutteesta”, kirjassa luonnehditaan. Ajasta on siis tullut niukka resurssi, ”ylellisyystuote”, ja myös vapaa-ajalle asetetaan tuottavuus- ja suoritustavoitteita.

 

[mjr]

Yhteiskuntaluokkien erot näkyvät myös ajankäytössä. ”Kun aikaisemmin joutilaisuus oli osoitus korkeasta asemasta, näyttää nykyisin korkeissa luokka-asemissa olevat kärsivän eniten ajanpuutteesta”, kirjassa luonnehditaan. Ajasta on siis tullut niukka resurssi, ”ylellisyystuote”, ja myös vapaa-ajalle asetetaan tuottavuus- ja suoritustavoitteita.

Tietenkään tarkoitus ei ole väittää, etteikö Suomessa ja muissa pohjoismaissa olisi luokilla merkitystä, paljonkin merkitysta, totta kai on, ja aina tulee olemaan. Olennaista tässä on, pysyykö koululaitos avoimena niin että lapset pystyvät kilpailemaan - edes periaatteessa - omilla aivoillaan eikä vanhempiensa kukkarolla. Itse en ajattele tästä asiasta erityisen sosiaalidemokraattisesti (yllätys varmaan, vielä monen vuoden jälkeenkin, sinimustille ystävillemme JA:ssa): en pidä tasapäisyyttä minään tavoiteltavana asiana vaan sitä, että on mahdollisimman tasainen pelikenttä, edes siis kohtuullisen tasaiset mahdollisuudet kilpailla yhteiskunnassa omilla avuillaan eikä vanhempien tai isovanhempien tai esivanhempien saavuttamilla avuilla. Ja pohjoismaissa pelikenttä on sen verran paljon tasaisempi kuin anglosaksisissa maissa, että myös sosiaalinen liikkuvuus on paljon suurempaa täällä. Ja sitä pidän hyvänä asiana, tosi lespo-kommarimaisesti, toki.

 

[Tarinankertoja]

Olennaista tässä on, pysyykö koululaitos avoimena niin että lapset pystyvät kilpailemaan - edes periaatteessa - omilla aivoillaan eikä vanhempiensa kukkarolla.

Ei kahta sanaa, etteikö näin pidä olla. siksipä olen ehdottomasti opetuksen ja kulutuksen maksuttomuuden kannattaja.

Laitoinkin nuo opukset esimerkkinä siitä, että homma ei tunnu toimivan niin yksioikoisesti, vaan ne menestyvät nousevat itsekin yläluokkaan, ja se luokkaraja ei välttämättä katoa.

Mutta siis ehdoton kyllä tälle pohjoismaiselle mallille, jossa jokaisella on mahdollisuus syntyperästään riippumatta. Tässä on vielä tekemistäkin niin koululaitoksessa, keskiasteella kuin korkeakouluissakin.

 

[DAF]

En oikein osta tätä väitettä erityisen suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta, eikö tällä palstalla juuri viitattu tässä jokin aika sitten tamperelaiseen sosiologiin, jonka mukaan oikeustieteellisessäkin proffat tunnistavat jo kaikkien uusien opiskelijoiden sukunimet?

Kyllähän tätä sosiaalista liikkuvuutta meillä liioitellaan nykyjärjestelmän puolustuksessa. Tutkimuspohjalta taitaa olla niin, että korkeakoulutetun lapsi päätyy edelleen seitsemän kertaa todennäköisemmin korkeakouluun kuin duunarin lapsi. Ero ei viime vuosina ole edes erityisesti kaventunut. Oikisesimerkki ei siis ole mitenkään hatusta.

 

[Hippi Hiiri]

En oikein osta tätä väitettä erityisen suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta, eikö tällä palstalla juuri viitattu tässä jokin aika sitten tamperelaiseen sosiologiin, jonka mukaan oikeustieteellisessäkin proffat tunnistavat jo kaikkien uusien opiskelijoiden sukunimet?

Tutkimuspohjalta taitaa olla niin, että korkeakoulutetun lapsi päätyy edelleen seitsemän kertaa todennäköisemmin korkeakouluun kuin duunarin lapsi. Ero ei viime vuosina ole edes erityisesti kaventunut. Oikisesimerkki ei siis ole mitenkään hatusta.

Mielenkiintoisesti Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen totesi muutama päivä sitten luennolla, että oikis on nykyisin homogeenisempi paikka kuin 60-, 70- ja vielä 80-luvulla. Entistä isompi osa opiskelijoista on lähtöisin porvariperheistä (valtaosa lisäksi pääkaupunkiseudulta) ja työläisten ja "talonpoikien" jälkikasvua näkee laitoksessa vähemmän kuin hyvinvointivaltion rakentamisen kulta-aikoina. Tällainen näkemys siis talossa useamman kymmenen vuotta luennoineella.

 

[mjr]

Kyllähän tätä sosiaalista liikkuvuutta meillä liioitellaan nykyjärjestelmän puolustuksessa. Tutkimuspohjalta taitaa olla niin, että korkeakoulutetun lapsi päätyy edelleen seitsemän kertaa todennäköisemmin korkeakouluun kuin duunarin lapsi. Ero ei viime vuosina ole edes erityisesti kaventunut. Oikisesimerkki ei siis ole mitenkään hatusta.

Eihän kysymys ole siitä, onko eroja luokkien välillä - tietysti on, ja suuria eroja. Vaan siitä onko merkittäviä eroja pohjoismaisen ja anglosaksisen yhteiskuntamallien välillä suhteessa sosiaaliseen liikkuvuuteen. Ja yksiselitteinen vastaus tässä on, että kyllä on, pohjoismaisen mallin eduksi. (Siis sikäli jos arvottaa sitä, ettei vanhempien asema periydy niin suuressa määrin kuin vaikka USA:ssa. Varmastikin tämä ero tosin pienenee jatkossa.)

 

[sampio]

Onhan se selvää, että perhetausta antaa suuntaa myös lasten valinnoille. Lisäksi liikkuvuus lienee aika pientä yhteiskunnan molemmissa ääripäissä. Se, missä pohjoismainen malli osoittaa mielestäni toimivuutensa, on näiden ääripäiden välissä. Duunariperheestä tai ihan työttömien retalepesueestakin on täysin mahdollista ponnistaa akateemiselle uralle, mutta jos täällä olisi jenkkityylinen systeemi, ei tuotakaan liikkuvuutta olisi kuin muutamien huippulahjakkaiden kohdalla. Suomessa kuitenkin jokaisella on periaatteessa täysi mahdollisuus samantasoiseen koulutukseen vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Ymmärrän oikeustieteellisen vertauksen pointin, mutta tähänkin on pakko niuhottaa hiukan. Omassa ystäväpiirissäni olevista kolmesta juristista kaikki ovat niin korhosia ja virtasia kuin olla ja voi, yksi itse asiassa vieläpä täysin retaletaustoista, että schollilta menisi yöunet, jos kertoisin tarkemmin. Kuten mainitsin, perhetausta vaikuttaa valintoihin luonnollisesti, mutta meidän systeemissämme liikkuvuutta on silti muidenkin kuin huippulahjakkaiden kohdalla.

 

[er_bai_wu]

Mielenkiintoisesti Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen totesi muutama päivä sitten luennolla, että oikis on nykyisin homogeenisempi paikka kuin 60-, 70- ja vielä 80-luvulla. Entistä isompi osa opiskelijoista on lähtöisin porvariperheistä (valtaosa lisäksi pääkaupunkiseudulta) ja työläisten ja "talonpoikien" jälkikasvua näkee laitoksessa vähemmän kuin hyvinvointivaltion rakentamisen kulta-aikoina. Tällainen näkemys siis talossa useamman kymmenen vuotta luennoineella.

Voisin kuvitella, että tähän vaikuttaa melko paljon myös näiden "luokkien" koon suhteellinen pieneneminen, poliittisuuden väheneminen sekä ihan vain se, että kukaan ei enää toitota olevansa "maalta" tai "kommari". Sitä paitsi nyt on "muotia" olla "porvari". En tosin tiedä mihin Kekkonen oman tulkintansa perusti.

 

[sampio]

Tämä on tuotu toisesta ketjusta tänne, notta jos aiempiin viesteihin joku haluaa syventyä, klikatkoon lainauksen linkkiä.

En tiedä mieliaiheesta, mutta minulla vain on tietoa ja kokemusta siitä, että Suomi ei ole maailman ainoa maa. Eikä ole lottovoitto syntyä Suomeen. Ihan kiva, jos niin sattui käymään, mutta se ei tee muita maita huonoiksi.

Ei minulle tarvitse kertoa sitä kerta toisensa jälkeen, ettei Suomi ole maailman paras paikka kaikessa. Jossakin hei varmasti on, mutta ei kaikessa. Minä en vain käsitä sitä, miksi erityisesti sinun on aika usein riennettävä kertomaan kaikille, kuinka huonosti meillä asiat loppujen lopuksi on, kun se ei edes pidä paikkaansa. Luulisi matkustelleen kaverin sen verran huomanneen. Vai onko kuitenkin niin, ettet suostu näkemään kokonaisuutta, vaan tartut milloin mihinkin lillukanvarsiin, jotka meillä täällä on huonommin kuin Ruotsissa, Saksassa, Venäjällä tai missä nyt sitten milloinkin.

Tämä ei enää ole pernaveikolle pelkästään, mutta on aika hupaisaa lukea juttuja, joissa kirotaan Suomi jonkin yksittäisen hyödykkeen korkean hinnan tai huonon saatavuuden vuoksi alimpaan helvettiin ja ollaan muuttamassa milloin minnekin, missä sää polttaa/juoda/ajaa lujempaa/nussia/uhkapelata/tms. vapaammin kuin täällä. Sitten siinä suloisesti sivuutetaan kaikki positiiviset asiat, joista itse on ainakin osittain jo nautittu, kuten peruskoulutus ja vaikkapa ihan toimiva ja vakaa yhteiskunta. Lapsellista mouhoamista pääsääntöisesti.

On täällä minunkin mielestäni paljon parannettavaa, mutta aika urpoa olisi väittää, ettei muualla olisi ongelmia. Jostain ehkä löytyy maa, jossa juuri henkilölle x on optimaalisemmat oltavat kuin Suomessa, mutta jatkuva oman pesän likaaminen ei kovin järjen jättiläisen kuvaa kenestäkään anna.

 

[kahden suunnan sentteri]

Luulisi matkustelleen kaverin sen verran huomanneen. Vai onko kuitenkin niin, ettet suostu näkemään kokonaisuutta, vaan tartut milloin mihinkin lillukanvarsiin, jotka meillä täällä on huonommin kuin Ruotsissa, Saksassa, Venäjällä tai missä nyt sitten milloinkin.

On täällä minunkin mielestäni paljon parannettavaa, mutta aika urpoa olisi väittää, ettei muualla olisi ongelmia. Jostain ehkä löytyy maa, jossa juuri henkilölle x on optimaalisemmat oltavat kuin Suomessa, mutta jatkuva oman pesän likaaminen ei kovin järjen jättiläisen kuvaa kenestäkään anna.

Täytyyhän sitä yrittää vakuutella itselleen kuinka erinomaisen ratkaisun on tehnyt kun nyt ostovoima uudessa kotimaassa on + x%.

 

[Gestapo]

Aika kornia tästä on alkaa kenenkään mieltänsä pahoittamaan. Onhan se nyt kiistaton tosiasia, että muissa pohjoismaissa on parempi ostovoima kuten on monessa muussakin Länsi-Euroopan maassa. Lisäksi hyvätuloista ei varmastikaan vituttaisi asua mieluummin P-Amerikassa kuin täällä virkamiesten ja verottajan raiskattavana. Kyllä Suomeen syntyminen on vähintään 6+1 oikein, mutta lottovoitto on jossain ihan muualla.

 

[sampio]

Aika kornia tästä on alkaa kenenkään mieltänsä pahoittamaan. Onhan se nyt kiistaton tosiasia, että muissa pohjoismaissa on parempi ostovoima kuten on monessa muussakin Länsi-Euroopan maassa. Lisäksi hyvätuloista ei varmastikaan vituttaisi asua mieluummin P-Amerikassa kuin täällä virkamiesten ja verottajan raiskattavana. Kyllä Suomeen syntyminen on vähintään 6+1 oikein, mutta lottovoitto on jossain ihan muualla.

Toisaalta vähemmän hyvätuloinen saattaisi syntyä oikein mielellään kuitenkin suhteellisen tasa-arvoiseen Suomeen, jos saisi valita. Aikoinaanhan se Newsweekin vertailu lähti liikkeelle siitä, mihin keskivertoihmisen olisi paras syntyä, ellen nyt aivan väärin muista. On aivan selvä, että varakkaana jonnekin suurempaan ja luokkatietoisempaan maahan syntyminen olisi tällä hannuhanhelle selkeä seitsemän oikein, mutta kun suurin osa maailman väestöstä elelee kuitenkin aika vähillä pelimerkeillä, on ylipäätään länsimaihin syntyminen jo aikas kiva juttu, puhumattakaan siitä, että sattuu syntymään maahan, jonka sisällä erot kansanosien välillä eivät kuitenkaan aivan tolkuttomat ole ja peruspalvelut ovat kaikkien tarjolla.

Ja ennen kuin joku alkaa lässyttä Norjasta, Kanadasta tai Sveitsistä, niin kyllä minä tiedostan, että monella maalla menee paremmin tällä hetkellä. Kyse on vain siitä, että itkeminen siitä, kuinka meillä kaikki on päin persettä, on lopulta aika pikkusieluista nillittämistä. Suomi ei tarjoa hyviä näköaloja kaikille, mutta älyttömän hyvät kuitenkin suurimmalle osalle. Maailman mittakaavassa Suomeen syntyminen on todellakin lottovoitto, Pohjoismaiden sisällä ei ehkä, mutta aika sekaisin saa olla, jos Suomeen syntymistä pitää jotenkin huonona juttuna vaikkapa Etelä-Amerikan faveloihin, suurimpaan osaan Aasian maita, Lähi-Itään tai liki mihin tahansa Afrikan valtioon syntymisen rinnalla. Ei mitään näitä paikkoja vastaan, mutta jonniin verran taitaa olla valinnanvaraa vähemmän heikäläisillä kuin meillä, vaikka kuinka menee taloudella huonosti eikä ole edes oikeaa futiskulttuuria tai kunnon rantoja.

 

[mjr]

Lisäksi hyvätuloista ei varmastikaan vituttaisi asua mieluummin P-Amerikassa kuin täällä virkamiesten ja verottajan raiskattavana.

No, hyvätuloisia ei tosiaan USA:ssa esim. jotkin college-säästötarpeet juurikaan raiskaa, mutta varsinaisen keskiluokan hymy on jo jonkin verran irvistävämpi. Jos sitten miettii vaikka lomia, työaikaa, muita työsuhde-ehtoja niin ei se välttämättä ihan kovin suurelle osalle suomalaisia niin hyvältä saattaisi maistuakaan. Rikkaalle toki paratiisi, mutta kyllähän nuo miljoonäärit ihan hyvin jossain Moskovassakin pärjäävät, ja verotus raiskaa siellä vieläkin vähemmän ja virkamiehet voi ostaa hyvin edulliseen hintaan.

Eivät muuten nuo ostovoimakorjatut tilastot mitään niin dramaattisia eroja näytä muihiin pohjoismaihin verrattuna, ja anyway, me pohjoismaalaiset satumme nyt elämään yhteiskuntamallissa, joka vie voittoja ties missä kansainvälisissä vertailuissa (myös sellaisissa mitkä mittaavat hyvin kaupallisia ja kapitalistisia olosuhteita) - ei tätä nyt osaa kauheasti haukkua vaikka kaukana olemmekin mistään täydellisestä.

 

[-OO-]

Kyllähän se melkoinen lottovoitton on syntyä tänne Suomeen. Ongelma on vaan siinä että pitäisi saada toinen että olisi varaa myös elää täällä.

 

[Petri1981]

No, hyvätuloisia ei tosiaan USA:ssa esim. jotkin college-säästötarpeet juurikaan raiskaa, mutta varsinaisen keskiluokan hymy on jo jonkin verran irvistävämpi. Jos sitten miettii vaikka lomia, työaikaa, muita työsuhde-ehtoja niin ei se välttämättä ihan kovin suurelle osalle suomalaisia niin hyvältä saattaisi maistuakaan. Rikkaalle toki paratiisi, mutta kyllähän nuo miljoonäärit ihan hyvin jossain Moskovassakin pärjäävät, ja verotus raiskaa siellä vieläkin vähemmän ja virkamiehet voi ostaa hyvin edulliseen hintaan.

USA:ssa tosiaan keskiluokkainen perhe kuitenkin ajelee sillä Hummerilla ja vaikkapa uusia brändivaatteita saa ostella solkenaan uusia, koska verot. Lottovoitto onkin syntyä Suomeen, koska täällä saat kouluttautua ilmaiseksi korkealle, mutta sitten voi muuttaa vaikkapa sinne Floridaan jos haluaa joskus, että on varaa ajaa 2000-luvun autolla.

 

[Geezer]

USA:ssa tosiaan keskiluokkainen perhe kuitenkin ajelee sillä Hummerilla ja vaikkapa uusia brändivaatteita saa ostella solkenaan uusia, koska verot. Lottovoitto onkin syntyä Suomeen, koska täällä saat kouluttautua ilmaiseksi korkealle, mutta sitten voi muuttaa vaikkapa sinne Floridaan jos haluaa joskus, että on varaa ajaa 2000-luvun autolla.

Brändivaatteiden ja autojen hinnat ovat epäilemättä alhaisemmat lätäkön toisella puolella, mutta jostain kumman syystä autojen keski-ikä on siellä jopa korkeampi kuin Suomessa, jossa ajellaan pari vuotta EU:n keskiarvoa vanhemmilla autoilla.

Suomen autokannan keski-ikä nousi viime vuonna 10,6 vuoteen | Taloussanomat

American Drivers Keeping Cars on the Road for Longer: Average Age Now 11.4 Years | Reno Charlton

 

[pernaveikko]

Täytyyhän sitä yrittää vakuutella itselleen kuinka erinomaisen ratkaisun on tehnyt kun nyt ostovoima uudessa kotimaassa on + x%.

Ei sitä tarvitse mitenkään erikseen itselleen vakuutella. Verojen ja vuokran jälkeen jää vielä enemmän käteen mitä Suomessa saisi ennen noita pakollisia maksuja.

 

[Kirjoittelija]

Sitten siinä suloisesti sivuutetaan kaikki positiiviset asiat, joista itse on ainakin osittain jo nautittu, kuten peruskoulutus

Tästä suomalaisen koulutuksen erinomaisuudesta jauhettaessa unohdetaan se, että kovin usein se suomalainen koulutus tuottaa ihmisille myös täysin turhia ongelmia. Itse esim. keskustelin perjantaina yhden työkaverini kanssa pitkään vedonlyönnistä. Hän selitti minulle, miksi on idioottimaista pelata kohdetta, jonka kerroin on vain 1,40. Emme päässeet keskustelussa lainkaan samalle sivulle ja meinasin jopa hieman hermostua. Olisimme ymmärtäneet toisiamme paljon paremmin, jos minulle ei olisi aikanaan lukiossa opetettu todennäköisyyslaskennan alkeita. Tällaisia turhia ristiriitoja suomalainen tapa ylikouluttaa ihmisiä aiheuttaa arkisissa keskusteluissa ihan jatkuvasti.

 

[Virveliä kainaloon]

Tästä suomalaisen koulutuksen erinomaisuudesta jauhettaessa unohdetaan se, että kovin usein se suomalainen koulutus tuottaa ihmisille myös täysin turhia ongelmia. Itse esim. keskustelin perjantaina yhden työkaverini kanssa pitkään vedonlyönnistä. Hän selitti minulle, miksi on idioottimaista pelata kohdetta, jonka kerroin on vain 1,40. Emme päässeet keskustelussa lainkaan samalle sivulle ja meinasin jopa hieman hermostua. Olisimme ymmärtäneet toisiamme paljon paremmin, jos minulle ei olisi aikanaan lukiossa opetettu todennäköisyyslaskennan alkeita. Tällaisia turhia ristiriitoja suomalainen tapa ylikouluttaa ihmisiä aiheuttaa arkisissa keskusteluissa ihan jatkuvasti.

Entä millaisia ongelmia alikouluttaminen aiheuttaa vaikkapa Venäjällä, Lähi-Idässä tai Afrikassa?( ei tarvitse vastata ja en ymmärrä huumoria tähän aikaan)

Mun mielestä suomijunttien jatkuva nillittäminen "herroista" ja ties mistä on ihan naurettavaa. Joojoo, ei ole kompetenssia alaikäisellä huudella blaablaa. Jos musta nyt tulee joku Toropaisen maan siirto virman kunnia puheen johtaja, niin en kyllä silti aloita tuota kyräilyä. Se vaan on niin, että Suomessa kenestä vaan voi tulla (koulutuksellisesti) mitä vaan. Jos siitä Toropaisen maansiirtäjän pojasta ei tule lääkäriä, niin vika on jossain ihan muualla, kuin yhteiskunnassa.

Tosin vähän pitää kritisoidakin tätä suomalaista koulutusta. Nimittäin kun yläkoulussa kerrotaan jatko-opiskelupaikoista, niin amis esitetään paljon lukiota paremmassa valossa ja siitä kerrotaan paljon enemmän. Lopputulemana osa porukasta päätti, että lukio on ihan turha eikä sen käymisestä hyödy mitään. Hiljaa mielessäni nauroin ajatukselle, että jostain kone- ja metalliamiksesta mentäisiin yliopistoon yhtä helpolla kuin lukiopohjalla. Onhan se toki mahdollista, mutta... Jumalauta. Ei helvetti.

Ei Suomeen syntyminen ole lottovoitto. Lottovoitto on voittaa lotossa.

 

[Kirjoittelija]

Tosin vähän pitää kritisoidakin tätä suomalaista koulutusta. Nimittäin kun yläkoulussa kerrotaan jatko-opiskelupaikoista, niin amis esitetään paljon lukiota paremmassa valossa ja siitä kerrotaan paljon enemmän. Lopputulemana osa porukasta päätti, että lukio on ihan turha eikä sen käymisestä hyödy mitään. Hiljaa mielessäni nauroin ajatukselle, että jostain kone- ja metalliamiksesta mentäisiin yliopistoon yhtä helpolla kuin lukiopohjalla.

Siis sanottiinko teille yläasteella, että ammattikoulusta pääsee yhtä helposti yliopistoon kuin lukiosta? Kuulostaa aika uskomattomalta.

Jos siitä Toropaisen maansiirtäjän pojasta ei tule lääkäriä, niin vika on jossain ihan muualla, kuin yhteiskunnassa.

Ei kai maansiirtäjän pojaksi syntyminen mikään ihan paska nakki ole. Käsittääkseni siitäkin voi tienata ihan hyviä rahoja. On se maansiirtoalalla toimiminen aika paljon parempi vaihtoehto kuin pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä päihde- ja mielenterveysongelmiin.

 

[Virveliä kainaloon]

Siis sanottiinko teille yläasteella, että ammattikoulusta pääsee yhtä helposti yliopistoon kuin lukiosta? Kuulostaa aika uskomattomalta.

Sanottiin, että voi päästä kummasta vaan, eikä sanottu, että se on lukiosta helpompaa. Eli käytännössä noin annettiin ymmärtää. Ainakin meikäläiselle tuli sellainen fiilis, että porukkaa yritettiin aivopestä menemään amikseen. Esim. lukioon sai mennä vapaaehtoisesti tutustumaan, amikseen piti mennä tutustumaan. Tosin amiksessa oli jotain höpöhöpö-tason lukioinfoa halukkaille, ettei tarvinnut kierrellä koneiden ja metallien ihmeellisessä maailmassa. Ja tämä amiksen myyminen vaikutti kyllä melkoisen systemaattiselta. Kaiken kruunaa sitten väitteet, joiden mukaan lukioon pääsee helpommin kuin amikseen.

Tosin peruskoulussa moni muukin asia tuntui aikamoiselta aivopesulta. Kaipa se on sitä tasapäistämistä.

 

[Kirjoittelija]

Sanottiin, että voi päästä kummasta vaan, eikä sanottu, että se on lukiosta helpompaa. Eli käytännössä noin annettiin ymmärtää. Ainakin meikäläiselle tuli sellainen fiilis, että porukkaa yritettiin aivopestä menemään amikseen.

Olisiko opinto-ohjauksessa sitten tehty tuollainen linjaus siksi, että Suomessa on tällä vuosituhannella lukiokoulutettu ihan liikaa porukkaa. Voi olla ihan fiksukin ratkaisu. Eihän tuollainen aivopesu mikään ongelma ole sikäli, että kyllä ne lääkärit ja juristit osaavat omat lapsensa pistää paremman väen lukioihin ihan riippumatta siitä, mitä yläasteella höpistään.