Los Angeles Kings 2023–2024

[Hokipedia]

Tämän lisäksi huolestuttaa vielä sekin, että omien kärkivarausten kehittyminen on ollut vähintäänkin kyseenalaista.

Joo, se piti muutenkin lisätä omaan viestiin, koska omien nuorten (esim. Turcotte) kehittymättömyyshän alun perin johti siihen, että tarvittiin laatua hyökkäykseen, jota varten Peterseniä, Walkeria ja Durzia piti siivota pois. Ja sitten, kun piti saada laatua, niin hankittiin mammuttisopimuksella Pierre-Luc helvetin Dubois.

Nyt kaipaisi isoa siivousta. Duboisin treidaamista (ennen NTC:n astumista voimaan) tai ulosostamista ennen syntymäpäivää. En näe myöskään Blakella edellytyksiä jatkaa enää GM:nä. Enkä Hillerillä päävalmentajana.

Eikä siis mitään konkreettista Hilleriä vastaan, ihan hienosti sai vielä kurssia käännettyä, mutta lähtökohtaisesti vieroksun aina tällaista, että apukoutsi nostetaan päävalmentajaksi. Jos hänellä olisi harjoitteluun, kulttuuriin tai pelitapaan jotakin mullistavaa tuotavaa, niin hän olisi tuonut sen jo edellisen päävalmentajan aikana, tai sitten hän ei ole ammattilainen alkuunkaan.

 

[Pakastin]

Loistavan alkukauden jälkeen kausi tarjosikin sitten pelkkää vitutusta suoraan sanottuna. Kruunuksi on pakko muistella omia viestejä viime kesältä.

Nostan sulle hattua näistä kommenteista. Voin myöntää olleeni liian naiivi Dubois ja maalivahtitandemin suhteen. Haluaisin aina uskoa johkin ideaan, ennen kuin se todetaan vääräksi, mutta Blake ja kumppanit ovat viime vuosien sekoilulla horjuttaneet tuon uskon.

Kehityspuolella on tapahtunut paljon vastoinkäymisiä, mutta osittain myös nään tämän nykyisen NHL-trendin tuhoavan nuoret. 20 vuotiaita kavereita ajetaan valtavin odotuksin NHL-kaukaloon, kun palkat on ahtaalla ja ei ole aikaa odotella kehitystä. Nythän vasta nähdään Kingsin farmissa kehitysloikkia, kun jätkät on terveenä ja totutelleet ammattilaisuuteen pari kautta. Sitä kuuluisaa malttia ei ole ollut toimistolla eikä osaamista käsitellä tuota valtavaa poolia.

Jotenkin tämä päättynyt kausi tuntui ihan hemmetin paljon pahemmalta, kun odotuksia on hilattu hiljalleen ylöspäin. Aika monta vuotta sai katsella maltillista kehitystä, joka valoi uskoa koko toiminnalle. Nyt pelko perseessä odotellaan seuraavaa siirtoa, joka tulee pettämään meidät ja tuhoamaan tämän perustan jonka päälle uutta nousua on rakennettu. Meidän edellisestä kannusta tulee kuluneeksi 10 vuotta kesäkuussa. Se on lyhyt aika urheilussa, mutta uskollisille faneille piinaavan pitkä aika.

 

[Uuhis #97]

Kingsillä alkaisi olemaan ainakin hyökkäyksessä sopivasti tilanne se että omat varaukset alkavat syttyä liekkiinsä kun Anze alkaa hiljalleen hiipumaan(todella hitaasti onneksi), mutta nyt kaivattaisiin myös sitä että joku ottaisi pakistossa hiljalleen DD:ltä soihtua pois.

Valitettavasti alkukauden optimismi ei kantanut sitten mihinkään (toki kaipuu DD:n manttelinperijälle oli ihan aiheellinen). Nyt sitten fiilis on se että Blake saa kantaa vastuunsa tiettyjen prospectien hukkaamisesta(Vilardi) ja mennä roikkumaan kasseistaan Crypto Areenan kattoon pelipaitansa viereen.

 

[heikkik]

Valitettavasti alkukauden optimismi ei kantanut sitten mihinkään (toki kaipuu DD:n manttelinperijälle oli ihan aiheellinen). Nyt sitten fiilis on se että Blake saa kantaa vastuunsa tiettyjen prospectien hukkaamisesta(Vilardi) ja mennä roikkumaan kasseistaan Crypto Areenan kattoon pelipaitansa viereen.

Pakiston oikealla puolella on sentään kehittymässä kaksi kiekollista puolustajaa (Clarke, Spence), mutta vasemmalla puolella ei ole näkyvissä ketään. Nelikosta Anderson - Gavrikov - Englund - Moverare, veli venäläinen on hyökkäyssuuntaan paras, mutta ei hänkään mikään yv:n pyörittäjä ole. Farmissa ja varatuissa tilanne on ihan yhtä synkkä, jollei synkempikin.

 

[heikkik]

CapFriendly on hyvä sivusto tarkastella Blaken aikana tehtyjä varauksia, pelaajakauppoja ja sainauksia.

Rob Blake Staff History, Signings, and Coach Contracts - CapFriendly - NHL Salary Caps

Rob Blake staff history, coach contracts, player signings, drafted players, trade history, and stats

www.capfriendly.com

Ensimmäisen kierroksen varaukset:

#2 Byfield näyttää onnistuneelta valinnalta (Luojan kiitos arpa suosi LA Kingsiä)
#5 Turcotte ei ole pystynyt ottamaan Lizottelta pelipaikkaa, flopilta näyttää
#8 Clarke opettelee farmissa ammattilaisuutta, paljon on vielä töitä edessä
#10 Vilardi on treidattu pois, terveenä top6- pelaaja
#20 Kupari on treidattu pois, ei näytä ex-Kärpän NHL-tulevaisuus hyvältä
#22 Björnfot menetetty ilman korvausta, flopilta näyttää

Lisäksi vuoden 2022 ykköskiekan varaus #19 meni Fiala-treidissä ja 2023 varaus #22 meni Gavrikov/Korpisalo -kaupassa.

Toisen kierroksen varaukset:

#33 Kaliyev, #35 Grans, #41 JAD, #42 Pinelli, #45 Faber, #50 Fagemo, #51 Hughes, #51 Thomas, #52 Dvorak, #59 Helenius.

Kaliyev tullaan myymään, Grans on jo myyty, JAD menetettiin siirtolistan kautta ilman korvausta, Pinelli pelasi ihan ok tulokaskauden AHL:ssä, Faber myyty, Fagemo tehoilee farmissa, mutta ei ole onnistunut murtautumaan NHL:ään, Hughes pelaa keskinkertaisella menestyksellä yliopistokiekkoa, Thomas pelaamassa hyvää kautta AHL:ssä ja Helenius opettelee ammattilaisuutta AHL:ssä.

Kakkoskierroksen varauksista ei yksikään pelannut Losin pudotuspelikokoonpanossa.

Jälleenrakennusprojektin alkuvaihe meni ihan hyvin - myytiin Muzzin, Toffoli, Martinez, Kuemper, Campbell, Forbot, Amadio, Carter, jne. ja saatiin varausvuoroja ja nuorempia pelaajia (mm. Durzi, Grundström, Moore).

Kun Blake kesällä 2021 päätti nopeuttaa jälleenrakennusta hankkimalla treidillä Arvidssonin ja sainaamalla Danaultin, niin hommassa tuntui olevan vielä jotakin tolkkua. Mutta kun Blake kesällä -22 alkoi keulia oikein kunnolla ja tehdä isoja treidejä, niin jälki on ollut tuhoisaa.

Fialan hankkiminen kesällä 2022 (hintana kakkoskierroksen varaus Brock Faber + ykköskierroksen varaus) ja sveitsiläiselle pitkä ja kallis sopimus.

Kesällä 2023 ensin Cal Petersenin dumppaaminen (Petersen, Helge Grans, Sean Walker, kakkoskierroksen varaus <-> farmipelaajat Connauton ja Hodgson sekä Provorovin palkanpidätys).

Ja myöhemmin samana kesänä 2023 PLD-kauppa (Vilardi, Kupari, Iafallo, Durzista saatu kakkoskierroksen varaus) ja jatkoksi Duboisille jättisopimus.

Eli suunnilleen yhdessä kalenterivuodessa - eli kahdessa kesätreidissä ja yhdessä siirtoajan loppuvaiheen kaupassa - Blake on onnistunut hävittämään organisaatiosta syvyyden, vetämään palkkakaton tappiin ja hankkimaan seuraan kaksi isopalkkaista hyökkääjää, jotka eivät tunnu sopivan luontevasti mihinkään ketjuun. Fialan hankkimisen pystyn vielä juuri ja juuri ymmärtämään, mutta Dubois tuntuu särkeneen joukkueen harmonian/hierarkian.

Itsellä ei ole enää pienintäkään luottoa Robitailleen ja Blakeen ja toivon molempien saavan kenkää mahdollisimman nopeasti. Ei käy kateeksi heidän seuraajiaan, mutta onneksi pelaajistossa on joitakin, joiden avulla aloittaa jälleenrakennus (Byfield, Clarke) eikä tuolla Duboisin sopimusta lukuunottamatta ole mitään albatrossi soppareita. Vähän samanatapainen tilanne mikä Lombardilla oli aikanaan, vaikka en hetkeäkään usko, että QB, Clarke ja Slukynsky saavutuksillaan ikinä yltävät lähellekään Kopitar-Doughty-Quick -kolmikkoa.

Ja tarkoitan todellakin, että pienen pintakorjauksen (retoolingin) sijaan pitäisi purkaa vanhat rakenteet ja pystyttää uudet tilalle. Eli Robitaille, Blake ja pääskoutti Yanetti luiskaan ja uuden GM:n ensimmäisinä hommina olisi Doughtyn ja Kopitarin treidaaminen vaikka reilulla palkanpidätyksellä ja kykyjenetsijäorganisaation uudistaminen. Parina ensimmäisenä vuonna varaamisessa päähuomio pitäisi kiinnittää lupaavien puolustajien eikä hyökkääjien varaamisella.

Harmi kun homman räjäytys ei onnistu vielä tänä kesänä, sillä nyt olisi hyvä aika aloittaa perustusten hankkiminen - useampia lupaavia pakkeja tarjolla (melkein kuin Doughtyn varausvuonna 2008). No, ehkä ensi kesänä sitten... .

 

[heikkik]

AHL:ssä Ontario kärsi ensimmäisen tappionsa tämän vuoden pudotuspeleissä kolmannen kierroksen avausottelussa Coachella Valleyta vastaan. Tiukan väännön jälkeen tulostaululla oli numerot 3-2 kotijoukkue Firebirdseille.

Heleniuksen ketju Lee-Helenius-Ward aloitti maalinteon avauserässä, kun Ward ja Helenius voittivat kiekon laitakamppailussa ja Ward syötti kiekon ruotsalaisjenkki Leelle, joka laukoi ranteella tilanteeksi vierailijoille 1-0.

Kymmenisen minuuttia Reignin pelaajat saivat nauttia johtoasemasta, mutta sitten Tulilinnut tekivät noin minuutissa kaksi maalia. Ekassa maalissa Kim Nousiainen menetti kiekon lähellä omaa maalia ja hetken sähellyksen jälkeen McCormick laukoi tasoituksen. Kotijoukkue sai maalista hemmetisti virtaa ja painoivat johtomaalin kovan pyörityksen päätteeksi.

Coachella meni 3-1 johtoon toisessa erässä, kun Heleniuksen kenttä hävisi aloituksen omalla puolustusalueella ja lopulta kiekko päätyi viivaan pakki Schuldtille, joka laukoi voittomaaliksi jääneen osuman. Tässä maalissa muuten hyvin pelanneet Helenius ja Lee eivät onnistuneet puolustuspelaamisessa - Helenius ei saanut päädyssä peliä (syöttöä) poikki eikä Lee onnistunut blokkaamaan Schuldtin vetoa.

Ihan kolmannen erän alussa Fagemo onnistui kahden miehen ylivoimalla kaventamaan eron yhteen maaliin, mutta loput yritykset Firebirdsien vahti Drieger onnistui torjumaan. Vaikka Reign voitti laukaukset kohden maalia 31-15, niin minusta kotijoukkue ansaitsi voittonsa. Coachellan pelaajat pitivät varsinkin Ontarion kärkiketjut (Akil Thomasin ja TJ Tynanin johtamat kolmikot) kurissa ja vierailijoiden parhaita olivat Heleniuksen ja Pavlychevin sentteröimät alaketjut.

Samuel Helenius avasi pudotuspelien pistetilinsä avausmaalissa, sillä hän sai siihen kakkossyötön. Muutenkin hän pelasi mielestäni hyvän ottelun - taklasi paljon, piti vaihdot lyhyinä, voitti aloituksia enemmän kuin hävisi, oli kaikkiaan aktiivinen ja hereillä kuten pudotuspeleissä pitääkin.

Kim Nousiainen nosti pari kertaa hyökkäystä hyvällä luistelulla, mutta puolustuspäässä Nousiaisen massa/vääntövoima ei vaan riitä. Vähän samaa ongelmaa on muilla Ontarion pienemmillä pelaajilla - koska voimaa ei ole riittävästi, niin Tynanin, Turcotten ja Fagemon pitäisi liikkua nähtyä vikkelämmin, jota saisivat kurinalaisesti pelaavan Coachellan puolustuksen epäjärjestykseen. Reignin lyhkäsemmistä kavereista hyvin pärjäsivät veteraanilaituri Hudon ja veteraanipakki Hicketts, jotka pelaavat välillä sääntöjen rajamailla - varsinkin Hudon on vastustajan kannalta varsin v-mäinen pelaaja.

Seuraava ottelu on pe-la välisenä yönä ja toivottavasti Thomasin ja Tynanin -ketjut parantavat otteitaan. Aika vaikea voittaa runkosarjan Läntisen konferenssin parasta porukkaa, jollei oman joukkueen kaksi kärkiketjua eivät saa viidellä-viittä vastaan juuri mitään aikaan.

 

[heikkik]

Seuraava ottelu on pe-la välisenä yönä ja toivottavasti Thomasin ja Tynanin -ketjut parantavat otteitaan. Aika vaikea voittaa runkosarjan Läntisen konferenssin parasta porukkaa, jollei oman joukkueen kaksi kärkiketjua eivät saa viidellä-viittä vastaan juuri mitään aikaan.

Eipä onnistunut Ontario voittamaan kertaakaan Coachellaa, vaan sarja meni poikki suoraan 3-0.

Toiseen otteluun Ontario lähti "taklataan kaikkea mikä liikkuu" -taktiikalla ja heikostihan siinä kävi. Firebirdsit ottivat taklaukset vastaan ja latoivat ensimmäisessä erässä tauluun kolme - nolla lukemat. Toisessa erässä puolustaja Kevin Connauton nimiin merkittiin onnekas pomppumaali, mutta jo viittä minuuttia myöhemmin Shane Wright palautti maalieron kolmeen.

Kolmannen erän alussa Hayden Hodgson kavensi yv:llä eron taas kahteen maaliin, mutta otti vain viittätoista sekuntia myöhemmin aivan järjettömän jäähyn (5 min ja ulos) taklaamalla Shane Wrightia. Hodgsonin taklauksissa - tai oikeastaan ryntäyksissä - ei ole välillä mitään tolkkua ja oli vain ajan kysymys milloin hän vahingoittaa jotakin pelaajaa ja lentää ulos.

Firebirds teki aivan vitosen jäähyn lopussa viidennen maalinsa. Reignin kapteeni Tynan teki vielä ylivoimalla loppunumeroiksi 5-3. Maaliero olisi voinut olla isompikin, sillä kotijoukkue Coachella oli kaskosottelussa selvästi parempi joukkue.

Kolmannessa ottelussa Ontario onnistui avauserässä pääsemään hieman onnekkaastikin 2-0 -johtoon (maalintekijöinä Alex Turcotte ja Tyler Madden), mutta niin vaan Coachella tasoitti pelin toisessa erässä ja teki voittomaalin aivan kolmannen erän alussa. Tässä pelissä Reignin pelaajilla oli paikkoja ratkaista ottelu ensimmäisessä erässä ja tasoittaa peli kolmannessa erässä, mutta Firebirdien maalivahti Chris Drieger otti useita avaintorjuntoja matsin aikana. Minusta Drieger oli sarjan MVP, joka tosin sai tukea omalta puolustukseltaan enemmän kuin Erik Portillo toisessa päädyssä.

Vaikka Samuel Helenius ei saalistanut pudotuspeleissä kuin yhden tehopisteen (1 syöttöpiste), niin minusta hän pelasi playoffseissa paremmin kuin runkosarjan aikana. Taklauksia ja agitointia, aloitusvoittoja, hyviä kiekonblokkauksia alivoimalla, selvästi aktiivisempaa liikettä (stop-and-go) ja karvausta kuin runkosarjassa, joten Heleniuksen kauden loppuvaihe jätti meikäläiselle positiivisen jälkimaun.

Helenius täyttää marraskuussa 22 ja ensi kausikin kulunee Ontariossa. Reignin pelaajistossa on useampia RFA- ja UFA-pelaajia, joten on todella hankala arvioida millaisessa roolissa Helenius tulee aloittamaan syksyllä.

Joukkueen ykkössentterin Tynanin sopimus päättyy, mutta joko hänen sopparinsa uusitaan tai sitten tilalle palkataan vastaavanlainen pisteitä tekevä veteraanisentteri. Akil Thomas ja Alex Turcotte ovat olleet pelaajahierarkiassa Heleniuksen edellä ja heidän uskotaan (toivotaan) aloittavan ensi kauden ylhäällä, joten periaatteessa farmijoukkueen kakkossenterin paikka on vapaana.

En kuitenkaan usko, että Heleniusen suunnitellaan pelaavan Reignin kakkosentterinä, vaan todenäköisesti paikalle koetetaan istuttaa korkeamman hyökkäyspotentiaalin omaavaa pelaajaa, kuten esim. Francesco Pinelliä. Luontevin paikka Heleniukselle olisi aloittaa Ontarion kolmossentterinä, joka säännöllisten tasavaihtojen lisäksi pelaisi paljon alivoimaa. Helenius kuitenkin aloitti päättyneen kauden joukkueen nelossentterinä, joten nousu kolmosen johtoon olisi looginen askel ylöspäin suomalaiselle.

Jotta Helenius menestyisi ensi kaudella kolmossentterinä, niin aktiivisuuden ja yrityksen pitäisi pysyä playoffseissa nähdyllä tasolla. Voimaa pitäisi saada lisää, mikä todennäköisesti helpottaisi aloitusten voittamista - tai ainakin tasureiden ottamista niissä -, sähäköittäisi luistelua ja parantaisi kiekonsuojausta, kiekonriistoja ja kamppailupelaamista ylipäänsä. Vielä Heleniukselta pystytään aivan liian helposti lyömään kiekko pois mailanlavasta, mikä haittaa hänen hyökkäyspeliänsä todella paljon.

Ja Heleniuksen pisteidentekoa helppottaisi, jos saisi ketjukaverikseen Andre Leetä epäitsekkäämmän ja paremman peliälyn omaavan pelaajan. Lee on iso ja ulottuva kaveri, jolla on suht näppärät kädet, mutta pelinäkemys on tyypillinen umpilaiturin putkinäkö. Pudotuspeleissä Heleniuksen toisessa laidassa pelannut Taylor Ward sentään tajuaa, että kiekkoa voi välillä syöttääkin eikä sen kanssa aina tarvitse puskea kohti vastustajan maalia.

edit.

Lisätään vielä sen verran, että sopimusrintamalla tehtiin avaus solmimalla David Rittichin kanssa yhden vuoden ja miljoonan taalan jatko.