Mainos

Los Angeles Kings 2023–2024

  • 55 209
  • 217

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Tappio, voitto, voitto, ja-tappio, ja-voitto, tappio, voitto, tappio, voitto, tappio. Aika tasaiseen tahtiin joukkue etenee ilman kunnon voitto- tai tappioputkia.

Ko. jakso sisältää kaksi 1-4 -tappiota Dallasille ja Stars - ja varsinkin maalivahti Scott Wedgewood - tuntuu olevan kryptoniittia Kings-ryhmälle. Vierastappiota selittää osaltaan Rittichin haparointi tolppien välissä ja b2b -pelistä johtunut väsymys, mutta vain osittain. Pidän Losia varsin hyvin luistelevana ja kurinalaisesti puolustavana joukkueena, mutta Dallasia vastaan eväät eivät tunnu riittävän. Useamman kerran Stars-pelaajat ylittivät keskialueen nopeilla syöttöketjuilla eikä Kings-puolustus ehtinyt ryhmittyä kunnolla ennen maalipaikan syntymistä. Vastaavasti Losin omissa hyökkäyksiin lähdöissä oli vaikeuksia, kun avaussyötöt katkaistiin jo omalla tai keskialueella.

Ennen kauden alkua ajattelin keskikaistan olevan joukkueen vahvuus, mutta kauden mittaan olen alkanut miettiä asiaa uudestaan. Kun katseli Duchenen ja Duboisin välistä kamppailua, niin eihän jatkuvasti jäljessä ollut Kings-sentteri tuntunut saavan kiekkoa itselleen muutoin kuin rikkomalla. Mahtaakohan Kopitarin ja Duboisin luistelu riittää pudotuspeleissä, kun vauhti nousee pykällä tai kahdella? Ainakin molemmat tulevat tarvitsemaan apuja laitureiltaan, jotta heidän kentällisensä ei vuoda isommin playoffseissa.

Seuraavaksi kolme peliä kotona ja sitten loppukauden pahin vaihe eli neljän matsin vieraskiertue Kanadaan (Vancouver, Edmonton, Calgary, Winnipeg). Kauden kahdeksasta viimeisestä matsista kaikki ovat voitettavissa ja todennäköisesti Kings lähtee pudotuspeleihin voittoputkessa.

Jäljellä olevista viidestätoista matsista taitaa jäädä iso osa katsomatta. Vaikka Chicagossa on Bedard ja Minnesotalla Kaprizov, niin ei vaan jaksa kiinnostua kauden tässä vaiheessa näistä Keskisen divisioonan heikommista ryhmistä. Enemmän sitä jo miettii pudotuspelejä ja millaisia ottelupareja sinne syntyy. Losin onneksi Kingsin ja Starsin kohtaaminen playoffsien ensimmäisellä kierroksella näyttää aika epätodennäköiseltä vaihtoehdolta.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Ollut meikäläisen osalta pientä hiljaisaeloa täällä palstan puolella, kun tuli vietettyä talvilomaa. Vaikka lomalla olenkin ollut, niin ei ole aikaa jäänyt hirveästi pelien katsomiseen. Toki ei ole löytynyt mielenkiintoakaan, kun Kingsin pudotupelipaikka on näyttänyt jo pidemmän aikaa lähes varmalta. Otteluohjelma on myös ollut aika löperö, joten kovinkaan mielenkiintoisia kamppailuita ei ole ollut tarjottimella.

Nyt tuli kuitenkin väijyttyä tuo Oilers peli. Hyvin samanlainen kamppailu kuin tuo edellinen helmikuun lopussa pelattu vääntö Edmontonissa. Kingsillä ei juurikaan ollut paikkoja tai no puolittaisia, mutta heikko viimeistely teki pelistä puuromaista hyörimistä. Pusketaan ja heitellään kiekkoa ränniin. Oilersilla ei ollut kauheasti paikkoja, mutta superkaksikko ei tarvitse kuin hieman tilaa ja kiekko pomppii maaliin. Tuo peli kuvastaa aika hyvin voimasuhteita. Oilers ei ehkä ole niin tasapainoinen porukka, mutta sen kärjen osaaminen tekee tarvittavan eron. Kingsiltä vaadittaisiin täydellistä puolustamista ja hieman onnea maalintekoon, jotta voitosta voisi haaveilla. Jos Kings kohtaa Oilersin pudotuspeleissä, niin tuo Kingsin ylivoima täytyy saadaan iskukykyisemmäksi. Muuten tulee noutaja ja nopeasti.

Kingsillä on jäljellä 10 ottelua ja niistä kaksi kohtaamista pelataan tulevia pudotuspelijoukkueita vastaan (Jets ja Canucks). Toivottavasti onnistumisia tulee laajalla rintamalla lopuissa peleissä. Mitään kauhean hyvää vamistavaa jaksoa tuo lopun ohjelma ei lupaa. Pelit jatkuu päivän huilin jälkeen Calgaryssa.

Go Kings Go!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kanadan kiertueen kaksi ensimmäistä peliä sujui pudotuspelimäistä puolustuspelaamista harjoittelemalla. Vancouverista tuli voitto hiukan onnen avustamana, mutta Edmontonissa ei ollut onnikaan myötä.

Jälkimmäinen Albertan ottelu olikin Kingsien osalta ohipeli. En tiedä johtuiko se Danaultin puuttumisesta (ylävartalovamma) vai mistä, mutta aika ponnetonta pellailua matsi vierailijoilta oli. Toisen erän loppupuolella laukaukset kohden maalia taisivat olla 25-5 kotijoukkueen eduksi ja päätösvihellyksen soidessa laukaukset 35 - 18 ja maalilukemat 4-2. Erikoistilanteet tuloksen ratkaisivat - Kings 2 ylivoimamaalia vs. Flames 3 ylivoimamaalia ja lisäksi yksi tasakentällisin värkytty osuma. Kotijoukkueesta eniten pistivät silmään mv Markström ja hyökkääjistä Kadri ja Sharangovich.

Koska Danault on loukkaantuneena, niin kokoonpano mentiin 11+7 -moodilla. Ketjut vaihtelivat vähän miten sattuivat, ehkä eniten yhdessä oli Byfield - Kopitar - Kempe. Mutta QB pelasi myös välillä keskellä mm. Duboisin ja Laferriere/Kaliyevin kanssa. En tiedä miten montaa eri vaihtoehtoa Hiller kokeili, mutta useampia niitä oli.

Miehistövajeen vuoksi Turcotte on siirretty LTIR-listalle ja Akil Thomas on vihdoinkin kutsuttu ylös. Toivottavasti AHL:ssä hyvin pärjännyt Thomas pääsee Winnipegissä pelaamaan uransa ensimmäisen runkosarjan NHL-ottelun. Ainakin AHL-tasolla hän pystyy pelaamaan sekä laidassa että keskellä ja sekä av:ta että yv:tä. Suhteellisen pienikokoinen (ehkä hiukan alle 180 cm), eikä mitenkään nopea tai vikkelä luistimilla, mutta kelvollinen laukaus, hyvä aloittamaan ja sitkeä kaveri. Hänellä on vähän sama ongelma kuin Jarett Anderson-Dolanilla, että ei ole oikein mitään erityistä vahvuutta, millä varmistaisi paikkansa NHL:ssä.

Kanadan kiertue päättyy siis Winnipegiin ja sen jälkeen edessä onkin ennakolta arvioiden helppo loppuohjelma. Kuusi ottelua kotona (Seattle, Vancouver, Calgary, Anaheim, Minnesota, Chicago) ja kaksi vieraissa (San Jose, Anaheim). Oikeastaan tuon helpompaa otteluohjelmaa ei voisi olla kauden tässä vaiheessa.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Winnipegistä tuloksena 4-3 tappio, siis kolmas häviö putkeen. Onneksi vieraskiertue on nyt ohi.

Danault oli yhä sivussa ja se näkyi selvästi. Vaikka Kopitarilla on C rinnassa ja Doughty on puolustuksen johtohahmo, niin Danault tuntuu olevan tällä hetkellä Kingsin identiteetti / sielupelaaja. Hiller sekoitteli ketjuja ja yritti hakea oikeaa kokoonpanoa, mutta jotenkin joukkue oli epärytmissä ilman Danaultia. Varsinkin Trevor Moore tuntuu olevan hukassa ilman vakiopariaan.

Los Angeles kyllä johti ottelua 2-1 ja 3-2, mutta kotijoukkue Winnipeg tuntui olevan melkein koko ajan pelissä niskan päällä - sekä henkisesti että fyysisesti. Minusta loppulukemat olivat oikeudenmukaiset ja vastasivat tapahtumia kaukalossa.

Akil Thomasille ensimmäinen ottelua NHL:ssä. Kuusi vaihtoa, jääaikaa 3.42, kaksi hävittyä aloitusta ja tehotilastoon yksi miinus. Winnipeg ei ole todellakaan helpoin paikka aloittaa änäriura, sillä Jets on iso ja kokenut joukkue ja on pelityyliltään varsin "heavy". Ehkä kauden lopun kotiotteluissa Thomas pääsee kokeilemaan jotakin hiukan kevyempää vastustajaa vastaan.

Arthur Kaliyev. Kuusi vaihtoa, jääaikaa 3.29, -1. Ihmeitä pitää tapahtua loppukaudesta, jotta hän aloittaa syksyllä Kings-nutussa.

Seuraavaksi b2b-pelit Seattlea ja San Josea vastaan. Jollei näitä otteluita voiteta - oli Danault kokoonpanossa tai ei - niin silloin on syytä olla huolissaan Losin kevätvireestä. Tällä hetkellä joukkue on toisella villi kortti-paikalla, kolme pistettä Nashvilleä perässä ja viisi pistettä divisioonakolmosta Las Vegasia jäljessä. Helpon loppuohjelman takia Nashville on hyvinkin ohitettavissa, mutta Golden Knightsin ohittamiseen taidetaan tarvita apuja muilta joukkueilta.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Krakenista 5-2 voitto ja Sharksista nihkeä 2-1 voitto. Trevor Moore iski hattutempun Krakenin verkkoon ja lähestyy 30 maalin rajaa. Dubois saalisti kolme syöttöä ja näytti siltä, mitä kauden aikana esitysten olisi pitänyt olla. Yksittäisiksi välähdyksi jää nämä PLD:n onnistumiset, valitettavasti.

Kopitar kirjautti Seattlea vastaan peliaikaa 23:32. Vastaavasti Kaliyev pelasi vain 2:32. Vähän kyllä ihmettelen tätä peluutuksen tasapainoa. Doughty pelasi ensin Krakenia vastaan 24:53, mutta selittäkää miksi Sharksin tasoista jengiä vastaan DD:n täytyy operoida 29:34??? Kokoonpanossa on vieläpä seitsemän pakkia... Moverare tarvitsee viltin ja kupin kuumaa penkin päähän. Akil Thomas sai toisen näytönpaikan Sharksia vastaan ja onnistui iskemään voittomaalin. Hienoa, että nämä Kingsin farmissa pyörineet lupaukset onnistuvat heti ensimmäisissä otteluissaan. Varsinkin Turcotten ja Thomasin uran aikana kärsittyjen loukkaantumisten takia heille suo heti onnistumisia.

Kingsin viimeinen "kova" kamppailu pelataan Canucksia vastaan lauantaina. Sen jälkeen ohjelma on laskettelua kohti pudotuspelejä. Toivottavasti näissä peleissä ymmärretään minimoida veteraanien jääaikaa tai jopa huilauttaa. Edelleen Kings näyttää omiin silmiini varmalta ekan kierroksen putoajalta. Se vain mietityttää onko kautta jäljellä enää 10 ottelua vai enemmän. No toivottavasti joukkue pystyy todistamaan ajatukseni vääriksi ja nojautuu vahvaan puolustamiseen. Syksy osoitti senkin, että parhaimmillaan kaukalossa voi kaikki onnistua ja silloin Kings on pysäyttämätön voima. Se vire täytyisi nyt jostain kaivaa viimeisten runkosarjapelien aikana.

Go Kings Go!
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Seattlea vastaan taisi Kopitar olla yli 2 minuuttia putkeen kentällä av-tilanteessa (2+2 jäähy). Sit taisi olla jonkun ylivoiman kokonaan kentällä. Äkkiä ne minuutit sitten kertyy normirotaation päälle.

Toi Kaliyevin kohtelu käsittämätöntä. Tollasilla 2-3 minuutin peliajoilla Lafrenniere ja Lizotte rinnalla aika vaikea maalia paukuttaa. Kesällä uuteen seuraan sitten, Enkelten kaupungissa ei sijaa tunnu olevan.

Pleijarit tuntuvat tekemättömältä paikalta. Viimeinen wild-paikka ja vastaan Dallas. Ei mitään saumaa. Koko kauden Dallas hallinnut Losia. Kolmanneksi omassa ja Edmonton. Edmonton jyrää fyysisyydellään. Toi tokavika wildi toisi Vancouverin, jota vastaan näistä kolmesta Losilla saattaisi jotain saumaa olla.

Ensi yönä Vancouveria sitten. Go Kings Go!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Semmonen runkosarja. Kauden alun odotuksiin nähden kyllä aivan himmeä vuoristorata. Syksy oli yhtä tykitystä. Joulu karman synkkä ja se aiheutti McLellanin potkut. Tammikuu Hillerin alaisuudessa pirteä. Loput kaudesta ihmeellistä ailahtelua ja jopa uskon menettämistä koko touhuun.

Kings lähtee täysin altavastaajana pudotuspeleihin ja vastustajahan on kahdelta edellisvuodelta tuttu Oilers. Jotain joukkueessa täytyy klikata, että peli lähtee rullaamaan neljän voiton arvoisesti. Iso kyssäri on tolppien välissä. Kumpi siellä edes pelaa? Joka tapauksessa Camin tai Daven täytyy venyä parhaimpaansa. Kingsin voimavara alivoiman täytyy pysyä timanttisena ja ylivoiman on löydettävä happea antava tehokkuus.

Viidellä viittä vastaan Kings todennäköisesti lähtee pimentämään Anzen ja Danault avulla, joten Fialan ja Dubois täytyy astua esiin johtamaan. Dubois kohdalla olisi korkea aika näyttää jotain konkreettista tuloksellista johtamista.

Paha kutina on, että Kingsin kausi on ohi alle kahdessa viikossa, mutta on sitä ennenkin ihmeitä tapahtunut. Jotenkin joukkue ei vain tunnu soutavan samaan suuntaan ja tekeminen ailahtelee pelistä toiseen järkyttävällä tavalla. Ensimmäisellä kierroksella tippuminen ei tosiaan yllättäisi, mutta järkyttävä pettymys se olisi kauden tavoitteisiin nähden.

Maanantain ja tiistain välisenä yönä startataan meidän urakka. Kyllä se tästä alakulosta huolimatta vielä lähtee, kun kiekko tippuu ekan kerran jäähän Edmontonissa.

Go Kings Gooooo!
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Edmonton....again.

Viimeinen höntsäpeli Bedardia vastaan oli kummallinen. Kolmannen erän aikana ehti pohtia, että häviävätkö ne tahalleen, jotta Dallas. Sit kuitenkin Arvidsson päätti, että Edmonton.

Tuossa Losin pelissä ei viime aikoina ole näkynyt sen kaltaista kurinalaisuutta ja järjestelmällistä, jolla neljä voittoa kotiin kairataan, kuka vastassa sitten olisikin.

Edmontonia vastaan hävitään kovimman hyökkäyskärjen osalta (joka tosin hiukan tasoittuu alakenttiin mennessä), mutta suurin ongelma on tuo fyysinen peli. Tulee tiistaiaamuna taas laidat ryskymään Edmontonissa ja pikkusika kukoistaa.
PLD ei tule muuta kuin paperilla herättämään pelkoa vastustajassa. Tullee olemaan nokkallaan vähän väliä tulevassa sarjassa. Saattaa olla yksi kaikkien aikojen hirveimmistä kaupoista Losin historiassa.

Playoffit on eri maailma kuin runkosarja. Toivottavasti Losi sen alkukauden hurmoksen löytää, jottei ole mestarivalmentajan sanoin kahden viikon ajanhukkaa.

Go Kings Go!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Mielenkiintoinen puheenvuoro Hilleriltä. Olen aikaisemmin puhunut samasta asiasta, että Kevin Fiala tarvitsee vierelleen ns. puukätisemmät lapiomiehet, jotta hän itse voi pysyä enemmän kiekossa. Viime kaudellahan Liz ja Kevin pelasivat todella paljon yhdessä ja se toimi. Vilardi on vain vaihtunut Lewisin. Laferriere on siirretty ykköseen Anzen ja Juicen seuraksi, joten jääköhän hän pysyvästi tuolle paikalle. Tuo Byfield - Dubois - Fiala ketju esitti viimesissä peleissä parastaan. On toki ymmärrettävää, että Kingsin täytyy jakaa tehoja neljään ketjuun, joten Byfield - Dubois linkki pysyy yhdessä. Hiller on kyllä hämmentävän paljon sekoitellut pakkaa läpi pestinsä ja yksittäisissä peleissä rosteri on elänyt valtavasti.




Grundström kun on jo palannut treeneihin, niin kokoonpano todennäköisesti muodostuu ekaan peliin seuraavanalaisesti:

Laferriere - Kopitar - Kempe
Arvidsson - Danault - Moore
Fiala - Lizotte - Lewis
Byfield - Dubois - Grundström

Anderson - Doughty
Gavrikov - Roy
Englund - Spence
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Ennen kauden alkua löin vetoa sen puolesta, että Kings voittaa President's Trophyn. No, ei ollut lähelläkään. Eroa Rangersiin viisitoista pistettä ja Läntisen konferenssin parhaaseen Dallasiin neljätoista pistettä. Kings jäi jopa viime kauden pistesaldostaan (104) eikä rikkonut sadan pisteen rajaa.

Viime kaudella joukkue teki 280 maalia ja päästi 257 - eli maaliero +23 - tällä kaudella tehtyjä 256, päästettyjä 215 - eli maaliero +40. Minusta suurin "syyllinen" parantuneeseen maalieroon on maalivahtikolmikon Talbot-Rittich-Copley paremmuus Copley-Korpisalo/Quick/Petersen -nelikkoon verrattuna. Torjuntaprosenteissa ero oli 91,2 vs. 89,2 ja pidemmässä juoksussa parin prosentin ero on selkeä.

Tehtyjen maalien määrä tippui 24:llä osumalla, mikä oli meikäläiselle yllätys. Odotin Duboisin hankinnan tehostavan ja tasapainottavan hyökkäystä, mutta homma ei toiminnut toivomallani tavalla. Vaikka Trevor Moore pelasi aikamoisen tykkikauden (31 maalia), Byfield pääsi lopulta 20 maaliin ja Laferriere tekaisi lupaavasti 12 osumaa, niin he eivät pystyneet korvaamaan Arvidssonin pitkäaikaisen loukkaantumisen, Vilardin ja Iafallon treidaamisen sekä Kempen hiukan vaisumman kauden aiheuttamaa maalimäärän tiputusta.

Vaikka runkosarja oli meikäläiselle pettymys, niin oli siellä positiivisiakin juttuja. Adrian Kempe eikä Anze Kopitar voitti sisäisen pistepörssin, Quinton Byfield 20+35 = 55, Trevor Moore 31+26 = 57, Alex Leferriere 12+11 = 23, Drew Doughty pelasi vahvan kauden ja maalivahdit olivat selkeästi odotettuja parempia.

Löin syksyllä vetoa myös sen puolesta, että Kings voittaa Läntisen konferenssin, Stanley Cupin ja finaaliottelu on Los Angeles - New Jersey (eli vuoden 2012 uusinta). Devilsien sakkauksen ansiosta on enää mahdollisuudet saada osumaan kaksi kolmesta. Hemmetin epätodennäköiseltä se näyttää, mutta eipä viime vuonna ennen playoffsien alkua kovin todennäköiseltä näyttänyt Las Vegasin mestaruus saati sitten Floridan finaalipaikka!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Laitetaas taas jo perinteeksi muodostuneet arvosanat pelaajien suorituksista. Pakistoa oli aika hankala kritisoida, koska he hoitivat hommansa hyvin tyylikkäästi. Maalivahdit olivat jälleen kerran melkoinen soppa käsiteltäväksi. Laitan hyökkääjät ensi viikolla.


PUOLUSTAJAT

Viime kaudella Kingsin rosterissa pelasi 11 eri pakkia. Päättyneellä kaudella luku pieneni entisestään, kun yhdeksän puolustajaa puki Kings paidan ylleen. Näistä yhdeksästä Tobias Bjornfot kerkesi pelata vain yhden ottelun. Andreas Englund ja Drew Doughty pelasivat kaikki 82 runkosarjaottelua sekä viisi pudotuspeliottelua. Kings hankki kesällä pakistoon ainoastaan Englundin. Sean kaksikko Walker ja Durzi vaihdettiin muualle ja Alexander Edler laittoi hokkarit naulaan. Pakiston nykyiset soturit osaavat kyllä puolustaa ja laitta kroppaa likoon, mutta ongelmana on hyökkäykseen annettava tuki. Viivalta ei juurikaan tule maaleja Doughtya lukuuottamatta.


#3 Matt Roy – 81 GP, 5+20=25, +21 / Playoffit: 5 GP, 0+2=2, +1 (A23:
10)
Edelleen mielettömän luotettava pelaaja. Takoo varmat 25 tehopistettä ja operoi omissa rauhallisella varmuudella. Laittaa kroppaa isosti likoon eikä ole kärsinyt vammoista viimeisen kahden kauden aikana. Ainoastaan yksi missattu peli kahden edellisen kauden aikana (174 / 175 pelattua ottelua). Roy laukoo todella paljon rooliinsa nähden, joten ainakin hyville paikoille hän hakeutuu. Puolustajista toiseksi eniten laukauksia maalia kohti (140), yksi vähemmän kuin Doughtylla.

Todella vaikea keksiä mitään negatiivista Matt Roysta. Täydellinen kakkosparin puolustava puolustaja, jolla on myös ihan hyvät eväät hyökkäyspäähän. Laukaus saisi osua hieman useammin tolppien väliin. Matt on kesällä UFA ja Kingsillä ei todennäköisesti ole varaa tarjota hänelle sopivaa sopimusta. Joku joukkue saa itselleen erinomaisen pelaajan. Toivottavasti se jollain ihmeen kaupalla olisi Kings. Arvosana: 10


#5 Andreas Englund – 82 GP, 1+9=10, -1 / Playoffit: 5 GP, 0+1=1, +1

Kesän täytehankinta kolmospariin / seiskapakiksi. Valmennus luotti lopulta niin paljon, että ruotsalainen pelasi jokaisen pelin. Alkukaudesta nyrkit heiluivat useasti, mutta tammikuusta eteenpäin tappelut jäivät lähes kokonaan. Hyvin rajalliset kiekolliset taidot ja syötöt kohtalaisia. Veto täysin osoitteeton. Puolustuspäässä hitaissa tilanteissa jämäkkä, mutta auttamatta myöhässä nopeampien kavereiden käsittelyssä. Spence ja Clarke pitivät Andreasin kiekolliset vajaavaisuudet jotenkin pimennossa.

Hyvin erikoinen pelaaja. Fanit eivät hänen esityksistään juurikaan pidä, mutta valmennus näki jotain hänessä. Kun ei parempaakaan mukamas ollut tarjolla, niin pakko oli katsella ruotsalaista läpi kauden. Toivottavasti tälle virhekoneelle löytyy korvaaja kesän aikana. Paljoa se ei vaadi. Arvosana: 5


#8 Drew Doughty – 82 GP, 15+35=50, +15 / Playoffit: 5 GP, 2+1=3, -4 (A23: 10-)

Drew on pakiston tärkein lenkki edelleen. Liiankin tärkeä linkki hyökkäyspäässä. Mielestäni ei edelleenkään kuulu ykkösylivoiman pyörittäjäksi, mutta silti takoo tulosta tuolla tontilla. Kiskaisi uran toiseksi parhaan runkosarjan maalimäärässä (15). DD pelaa koko sielulla ja kropalla Kingsin eteen ja johtaa takalinjaa upeasti. Edelleen jaksaa papattaa vastustajille ja tuomareille taukoamatta unohtamatta virnuilua. Ei ollut pudotuspeleissä ihan parhaimmillaan, vaikka pari maalia tekikin.

Kingsin johtohahmoja. Onko hän tuloksellisesti 11M cap hitin arvoinen? Ei, mutta hänen arvonsa mitataan työmoraalilla ja kopin johtajuudessa. Hyökkäyspään tehovastuuta pitäisi pystyä keventämään ja ylivoimalla tiputtaa hänet toiseen vitjaan. Ei sen takia että Doughty ei osaisi, mutta jostain tuota 27 minuutin keskiarvoa täytyy alkaa keventämään 34-vuotiaan veteraanin kohdalla. Ykkösylivoima kaipaa muutenkin tuuletusta. Arvosana: 9


#21 Jordan Spence – 71 GP, 2+22=24, +5 / Playoffit: 5 GP, 0+1=1, +2

Sean Durzin siirtyminen muualle avasi ainutlaatuisen mahdollisuuden Australiassa syntyneelle pienikokoiselle rightin pakille. Käytti tilaisuutensa eriomaisesti. Jordan on hämmentävän hyvä käsistään ja osaa luistella, Varsinkin pienen tilan tanssahtelut ja viivan pito ovat hänen erikoisalaansa. Syötöt ovat oivaltavia ja napsuvat hyvin kohdille. Pieni koko asettaa rajoitteita, mutta pystyy taistelemaan hyvin sijoittumisensa ansiosta. Veto on aivan järkyttävä tuhnu. 85 laukausta maalia kohti ja kaksi tolppien sisään. Pyöritti hyvin kakkosylivoiman pohjaa, mutta ei löytänyt oikein yhteistä säveltä muun porukan kanssa. Varsinkin Kaliyevin kanssa ajoitukset eivät osuneet nappiin.

Positiivinen yllätys. Tehottomuus vaivasi ajoittain ja sen takia joutui taistelemaan peliajasta ihmepoika Brandt Clarken kanssa. Puolustamisessa omat haasteensa, joten pitäisi pystyä vakiinnuttamaan paikkansa muilla vahvuuksilla. Kesällä RFA, joten saa nähdä löytyykö itsensä Durzin tavoin kauppatavarana muualta vai löytyykö oikealle puolelle sopiva tontti vielä. Mielestäni saisi jatkaa Losissa. Arvosana: 8


#43 Jacob Moverare – 24 GP, 1+0=1, +0

Jacob on jaksanut urheasti taistella Kingsin organisaatiossa paikastaan auringossa. Perus jamppa kentällä, joka hoitaa oman tonttinsa hyvin, eikä esitä mitään turhaa. Joutui hieman kyseenalaiseen rooliin, kun Jim Hiller alkoi suosimaan seitsemän pakin kokoonpanoa. Kävi välillä tärisemässä otteluissa neljän minuutin jääaikoja. Mielestäni olisi ansainnut enemmän ja aika monen muunkin mielestä Andreasin paikan.

Allekirjoitti kesken kauden kahden vuoden jatkon, joten ainakin Jacobilla usko riittää touhuun. Hyvä kesä alle ja syksyllä taistelemaan ihan tosissaan kolmosparin roolista.
Arvosana: 7+


#44 Mikey Anderson – 74 GP, 2+16=18, +22 / Playoffit: 5 GP, 1+2=3, -1 (A23: 10-)

Iski kolmeentoista ensimmäiseen otteluun tehot 1+7. No sen jälkeen palasi takaisin tavalliseksi Mikeyksi. Puolustuksen takuuvarma luuta. Kokemus on tuonut betonista valettua varmuutta. Betonin valussa pieniä säröjä, jotka näkyvät vastustajien piinallisena ärsyttämisenä. Mikey tökkii ja tuuppii hieman koiramaisilla tempuilla vastustajia ja hämmentää pakkaa pelikatkoilla. Mikeyn suurin heikkous on laukaus. #44 nousee yleensä hyvin toisen aallon vetopaikoille, mutta lämärissä voima korvaa tarkkuuden. Logo, muikkuverkot ja pleksi kokevat kovia, kun Minnesotan poika paukuttaa liikkuvat taakse.

On jo nyt yksi johtohahmoista, mutta rooli vain kasvaa iän myötä. Välillä on vaikea tajuta, että Mikey on vasta 24-vuotias (kohta 25v.), kun tuntuu siltä että #44 olisi pelannut ikuisuuden Kings paidassa.
Arvosana: 9


#84 Vladislav Gavrikov – 77 GP, 6+17=23, +9 / Playoffit: 5 GP, 0+2=2, +0

Venäläinen puhelinmies jäi kesällä lopulta Losiin kahdeksi kaudeksi. Iso järkäle pelaa upeasti pitkällä mailla ja vartio omaa maalia tylysti. Alivoimalla äärimmäisen tärkeä palanen. Väläyttelee hyökkäyssuuntaan ajoittain maagisia otteita, mutta ei ole mikään tehokone. Nousee rohkeasti hyökkäyksen tueksi ja välillä kaventaa siniviivalla turhankin hanakasti ja joutuu kiireen keskelle. Onneksi parina on varma Roy.

Erinomainen lisä ontuvalle vasemmalle puolelle. Seuraava sesonki on jälleen sopimuskausi, joten odotettavissa on tasonnostoa. Vaikea löytää kritisoitavaa. Arvosana: 9


#92 Brandt Clarke – 16 GP, 2+4=6, -6

Organisaation timantti marinoitui alkukauden AHL:n puolella, jossa takoi hurjia teholukemia. Sai näytönpaikan vuodenvaihteen tienoilla ja väläytteli osaamistaan. Brandt ei tosiaankaan ole mikään puolustuspelaamisen osaaja, mutta kyvyt hyökkäyssuuntaan ovat sellaisia, joita Losissa ei ole ihan hetkeen nähty. Yritti kerran jopa michigania eli ilmaveiviä. Lopulta uran avausmaali tuli läpiajosta jatkoajalla Bostonissa.

Luistelussa on tekemistä ja kroppa kaipaa lisää voimaa, jotta puolustuksessa ei pyöri aivan pujottelukeppinä. Vain taivas on rajana hyökkäyspelaamisen kanssa, mutta ne kyvyt pitäisi pystyä valjastamaan oikein. Tarvitsee tueksi vahvan pakkiparin, joka siivoaa sotkut. Arvosana: 7-


Tobias Björnfot
saa kunniamaininnan hukattuna ykkösvarauksena. Vegas poimi Tobyn waivereista ja toisella postituskerralla Panthers nappasi miehen matkaansa. Onnea ja menestystä jatkoon.



MAALIVAHDIT


Viime kauden ongelmista oppineena tähän kauteen lähdettiin kolmella pienen palkan maalivahdilla kokeilemaan. Alku näytti hyvältä, mutta kaaos iski jälleen Losin maalille.


#39 Cam Talbot – 54 GP, 27W, 91.3%, 2.50 gaa / 3 GP, 1W, 86.1%, 5.30 gaa

Kesän halpa hankinta ykköseksi. Matalan riskin yritys, kun Blake tuhosi palkat Dubois hankinnalla. Aloitti syksyn erinomaisesti ja vakuutti. Haparointi alkoi joulukuussa ja jostain syystä ei löytänyt syksyn tasoaan enää millään. Välillä tuli hyviä iltoja, mutta toisinaan vedot upposivat luvattoman helposti. Kilpikädelle tuntui uppoavan kaukaa vetoja ilman maskia. Pudotuspelit olivat vielä katastrofaalisemmat ja Cam suli täysin Oilersin käsittelyssä. Kaikesta ei voi syyttää maalivahtia, mutta yli vitosen päästettyjen maalien keskiarvo kertoo karua kieltä.

Cam näytti hetken aikaa Blaken nerokkaimmalta ratkaisulta hetkeen, mutta totuus iski päin kasvoja karusti talven aikana. Ei mitään käyttöä tulevaisuudessa. Kesällä UFA. Arvosana: 6-


#29 Pheonix Copley – 8 GP, 4W, 87.0%, 3.16 gaa (A23: 10)

Satumainen viime kausi lupaili hyvää, mutta syksy lähti kieroon heti kättelyssä. Copley haparoi maalissa. ja jäi selkeäksi kakkosvaihtoehdoksi. Lopulta polvivamma sinetöi kauden ja todennäköisesti uran Kingsissä.
Arvosana: -


#31 David Rittich – 24GP, 13W, 92.1%, 2.15 gaa / 2 GP, 0W, 87.2%, 2.56 gaa

Rittich hommattiin kesällä varmistelemaan Kingsin epävarmaa maalivahtitilannetta. AHL:n puolella alkanut kausi vaihtui tammikuun puolella vakituiseksi paikaksi NHL-valoissa. Vakuutti otteillaan ja oli jopa ryöstää kokonaan Talbotin tontin. Erikoisen näköinen torjuntatyyli ei herätä mitään suurta luottamusta, mutta jotenkin David pystyi torjumaan kiekkoja omituisissa asennoissa. Pudotuspeleissä otti aloittavan maalivahdin paikan Camin haparoitua, mutta ei pystynyt tekemään ihmeitä noin haastavassa tilanteessa.

Jälleen kerran yksi maalivahti lisää Kingsin erikoiseen maalivahtihistoriaan. Näin paljoa Davidille ei kaavailtu vastuuta, mutta otti sen mitä tarjottiin ja torjui todella hyvin odotuksiin nähden. Arvosana: 9+
 

ipaz

Jäsen
Huhut PLD:n sopimuksen ulos ostamisesta vahvistuvat. Jos Kings päätyy ostamaan sopimuksen ulos nyt, niin maksettava palkka on vain 1/3 jäljellä olevasta sopimuksen arvosta Duboisin iän vuoksi. Vuoden päästä suhde muuttuu 2/3 ja tulisi siis huomattavasti kalliimmaksi. Nyt cap-vaikutusta tulisi 14 vuotta vajaan 16:n miljoonan edestä. Vuoden päästä cap-vaikutus olisi 12 vuotta, mutta 26,3, miljoonaa.

Pahimmillaan cap-vaikutus nyt ulos ostaessa olisi noin 3,8 miljoonaa kausille 2027-2030. Kalliiksi tuo tulee joka tapauksessa, mutta ei ole PDL 8,5 miljoonan dollarin palkkansa arvoinen. Tai siis rahapalkka on kahdelle seuraavalla kaudelle yli 11 miljoonaa - jos on.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Jos PLD ulosostetaan, niin siihen päättynee Blaken kausi samalla. Harvemmin tuon kokoluokan virheen jälkeen saa GM työpaikkaansa pitää.

Saattaa jopa olla, että Blake ulostetaan ihan jo siksi, että seuraava GM pääsee siivoamaan PLD:n sopimuksen ulos. Siinä olisi kyllä hienoa narratiivista symmetriaa, jos Blake saisi kenkää ja seuraava GM olisi Kekäläinen, joka ensi töikseen ulosostaisi PLD:n sopimuksen...
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
HYÖKKÄÄJÄT

Hyökkäyskaluston piti kauden alussa olla Lännen kovatasoisimpia. Luotettavat johtohahmot pitivät tasonsa, muutama iso läpimurto nähtiin, mutta myös iso kasa pettymyksiä. Kingsin kausi päättyi lopulta siihen, että tulivoima ei riittänyt tehokkaampaa vastustajaa vastaan. Paperilla kaikki näytti hyvältä, mutta mistä ajoittainen tehottomuus kiikasti? Vaihtuneen valmennuksen taakse voi osittain mennä. Ensi kaudella uuden käskijän alaisuudessa ei enää voi tuon kiven taakse piiloutua, vaan kaikkien ison rahan herrojen täytyy astua eturiviin.


#9 Adrian Kempe – 77 GP, 28+47=75, +13 / 5 GP, 4+1=5, -1 (A23: 10)

Viime kauden 40 maalin rajan rikkominen nosti Kempen odotusarvoa korkeammalle. Ei tullut 40 maalia, mutta huikea 75 pisteen runkosarja. Voitti sisäisen pistepörssin ja päätti Anze Kopitarin kuuden vuoden valtakauden pistekunkkuna. Adrianista on kehittynyt Kingsin tärkein hyökkääjä, jonka taso harvoin heittelee. Ruotsalainen on uhka ylivoimalla, takakentällisin ja erityisesti alivoimalla. Adrianin luistelu on voimakasta ja hän käyttää kroppaansa hyvin puolustajien ohittamiseen. Muutama heikompi jakso nähtiin, mutta silloin myös koko joukkueen tekeminen sakkasi. Ylivoimalla pyssy ei laulanut ihan niin brutaalilla tavalla kuin viime vuonna, mutta vetouhka avaa muille paikkoja.

Tuohon lappuun nähden takoo hurjaa jälkeä toista kautta putkeen. Luotettava kahteen suuntaan ja täsmäase hyökkäykseen, joka hiipii vastustajien selustaan hyvillä ajoituksilla ja terävällä luistelulla. Pitkä liuku päättyy viuhuvaan rannariin. Arvosana: 10


#11 Anze Kopitar – 81 GP, 26+44=70, +11 / Playoffit: 5 GP, 1+2=3, +0 (A23: 10-)

Kaiken nähnyt veteraani se vain jaksaa vielä. Edelleen eliittiä puolustavana hyökkääjänä, vaikka jalka on joka vuosi raskaampi ja raskaampi. Tehoja tulee hyvään tahtiin ja kipuaa hiljalleen kaikkien aikojen Kings-pelaajaksi. Kapteeni on aika tasainen suorittaja, mutta tavaksi on tullut joulukuun slumppi, jossa pistetehtailu romahtaa. Kausi on pitkä ja yli 20 minuutin kuormat rasittavat valtavasti. Aloituksissa merkittävä panos, joka tietysti vaikuttaa lukuisina oman pään lähtöinä.

36-vuotias kapteeni on edelleen isossa roolissa niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa. Kolmen vuoden seitsemän miljoonan capin diili starttaa kesällä. Nälkää on edelleen voittaa ja ohjata nuorempia valoisampaan tulevaisuuteen. Vaatii ketjukavereiltaan paljon, joten tätä parempaa esikuvaa ei Losista löydy. Toivottavasti jaksaa vielä liikuttaa luistinta toisensa eteen. Taakkaa olisi syytä helpottaa ja tulosvastuuta ottaa pois hartioilta. Se onkin muista kiinni. Arvosana: 10


#12 Trevor Moore – 82 GP, 31+26=57, +11 / Playoffit: 5 GP 1+0=1, -1 (A23: )

Haastavan edelliskauden jälkeen iski pöytään upean lopullisen läpimurron. Kolmekymmentä maalia tuli aikalailla puskista, mutta yli 50 tehopistettä ei niinkään. Väläytteli syksyllä upeita suorituksia ja näytti siltä, että kaikki mitä Moore yritti, sattui onnistumaan. Tehoilu sakkasi Kingsin vaikean jakson aikana, mutta talven mittaan palasi lähemmäs hyvää suoritustasoa. Moore on parhaimmillaan mini Kempe, joka kykenee luoviin ratkaisuihin, mutta on myös tunnollinen omiin. Ajoittain jää oman näpertelynsä vangiksi ja tuntuu olevan Aku Ankkana se epäonninen takakarvaaja omissa.

57 pisteen kausi ja 30 maalin kausi oli loistava suoritus Kalifornian pojalta. Pudotuspeleissä epäonnistui eikä saanut itsestään mitään irti. Siihen vaikutti myös oman ketjun aneemisuus. Arvosana: 9½


#22 Kevin Fiala – 82 GP, 29+44=73, +1 / Playoffit: 5 GP, 1+1=2, +1 (A23: 9)

Sveitsiläinen kansantaiteilija on kyllä ansainnut tittelinsä. Käytännössä Keviniltä voisi odottaa 100 pisteen kausia, mutta totuus on ajoittain jotain ihan muuta. Pelipäällä olleessaan Kevin jakelee Kucherovin tyylisiä syöttöjä ja kykenee iskemään näppäriä maalia paikasta kuin paikasta. Mutta vastapainona on ne pelit, kun Fiala on ylimielinen ja haluton. Jos peli ei kulje, niin Kevin sortuu junnumaisiin kuljetuksiin ja kiekonmenetyksiin. Takakarvausta on turha odottaa. Vaikeinta Kevinissä on sovittaa häntä sopivaan ketjuun. Loppukausi meni Lizotten ja Lewisin kanssa, kun muiden kanssa ei löytynyt sopivaa kemiaa kuin hetkeksi. Kevin itse puhui Kingsin kauden päätöshaastatteluissa, että suosisi aktiivisempaa karvausta.

Edelleen mainio hankinta, mutta Kevin pitäisi iskeä sopivaan ketjuun ja antaa taitelijalle hieman erivapauksia. Typeristä jäähyistä on päästävä eroon. Rikkoo mailalla ihan turhaan väärissä paikoissa. Ylivoimalla tärkeä tietokone, joka pystyy luoviin ratkaisuihin. Astuttava paremmin esiin johtajana, varsinkin tehollisesti. Arvosana: 7½


#24 Phillip Danault – 78 GP, 17+30=47, +12 / Playoffit: 5 GP, 0+1=1, +0 (A23: 9-)

Työhevonen jaksaa tehdä takuuvarmaa duunia illasta toiseen. Ehkä hieman yksitoikkoinen pelaaja, joka elää päätypelistä ja aktiivisesta karvaamisesta. Jostain syystä ei ollut ihan parhaimmillaan aloituksissa, mutta silti yli 50% saldo. Danault sopisi paremmin kolmosen keskelle puolustavampaan rooliin, mutta Dubois sakkaamisen johdosta joutui myös kantamaan tulosvastuuta enemmän. Phillip ei käytännössä tehnyt kaudella mitään väärin, mutta silti jäi hieman valju maku koko esityksestä. Pudotuspelit eivät menneet ihan putkeen, mutta toisaalta jos pimentämisessä vastassa on Connor McDavid, niin rima onnistumiselle on todella korkealla. Edit. Molemmat etusormet murtuivat runkosarjan lopussa, joten se ei voinut olla näkymättä aloitukissa ja vedoissa.

Talonmies, joka hoitaa tonttinsa puhtaasti ja välillä iskee pöytään tehojakin. Vaikea olla pitämättä tästä kaverista. Arvosana: 8+


#33 Viktor Arvidsson – 18 GP, 6+9=15, +4 / Playoffit: 5 GP, 0+3=3, -1 (A23: 9)
Kausi alkoi murheellisesti, kun ennen ensimmäistäkään peliä selkä sanoi itsensä irti. Ilmeisesti pidempään vaivannut vaiva paheni harkkakaudella ja Arvidsson jäi pidemmäksi aikaa sivuun. Palasi takaisin askiin helmikuun lopulla ja esiintyi pirteästi. Hupia kesti reilut kolme peliä ja Viktor jäi uudestaan kuukauden tauolle. Sai parsittua itsensä kasaan runkosarjan loppuun ja pudotuspeleihin. Pelasi ihan mallikkaasti ja oli käytännössä oma sähäkkä itsensä. Nyt on vain mietittävä tarvitseeko Kings 4-6M miljoonan sähisijää kokoonpanossa tai onko siihen edes varaa. Rightin kätisyys on tuonut enemmän vastuuta kuin ehkä pitäisi.

Vaikea kausi, joka päättyy UFA statukseen. Kingsillä ei todennäköisesti ole varaa pitää Arvidssonia mukana ellei suostu antamaan alennusta. Viime vuosien loukkaantumishistoria ei ainakaan ole paras myyntivaltti markkinoilla. Arvosana: 8+


#34 Arthur Kaliyev – 51 GP, 7+8=15, -3 (A23: 6+)

Voi voi ja lämmin leipä. Arthurin kannalta kesäloma tulee todellakin tarpeeseen. Todella raskas kausi takana. Kaikki se hyvä, mihin Arthur oli pelinsä rakentanut mureni täysin. Itseluottamus oli hukassa ja se sekoitti pelaamista. Valmennus yritti kokeilla erilaisia kokoonpanoja, jotta peli lähtisi rullaamaan, mutta tuloksen jääty laihaksi, Arthur ajautui koirankoppiin istumaan poppariosastolle. Siirtohuhut jylläsivät läpi kauden, mutta Blake ei saanut mitään kauppaa aikaiseksi. Kaliyevin kannalta olisi suonut onnistumisia ylivoimalla, mutta tuossa kakkosylivoimassa ei homma lähtenyt pyörimään oikein missään vaiheessa.

On ihme ja kumma, jos Kaliyev jatkaa seuraavalla kaudella Losissa. RFA oikeudet muualle ja uusi alku siellä. Arvosana: 5


#38 Alex Turcotte – 20 GP, 1+3=4, +5

Vihdoinkin 2019 vuoden 1. kierroksen varaus pääsi pelaamaan ehjän kauden. AHL:n puolella löysi itsensä ja ansaitsi paikan näyttää ylhäällä. Esiintyi aluksi todella pirteästi hieman alakuloisen Kings-porukan keskellä. Pienestä koosta huolimatta taistelee koko kentän mitassa täysiä. Toi selkeästi virtaa ketjuunsa ja olisi paremmalla viimeistelyllä iskenyt useamman maalin. Toivottavasti saa tästä kaudesta uutta virtaa ja uskoa tekemiseen, sillä henkistä puolta on koeteltu loukkaantumisten ja suurten odotusten takia.

Roolia olisi tarjolla 3. – 4. ketjussa. Kroppaan vääntövoimaa kesän aikana ja hyvä leiri alle, niin syksyllä voidaan puhua vakiopaikasta kokoonpanossa. Arvosana: 7+


#46 Blake Lizotte – 62 GP, 7+8=15, +11 / Playoffit: 5 GP, 1+0=1, 0 (A23: 9½)

Viime kaudella Fiala ja Vilardi raahasivat Lizotten isommille tehoille. Nyt tapahtui pudotus lähemmäksi omaa tasoa. Kokonaisuutena kausi oli aika takkuinen. Ajoittain nähtiin sitä tuttua ajokoira Lizottea, mutta jotain tuntui puuttuvan. Vamma piti Blaken sivussa parikymmentä peliä ja siitä palautuminen otti aikaa. Periaatteessa Lizotte on luotettava ratsu ja varmasti hyvä joukkuekaveri, mutta samalla hänen roolinsa on helposti täytettävissä halvemmalla pelaajalla.

Kesällä RFA ja jos Kings haluaa säästää tiukassa budjetissa, niin Lizottelle ei ole käyttöä. 2M jatkopahvikin on liikaa tässä vaiheessa. Arvosana: 7½


#55 Quinton Byfield – 80 GP, 20+35=55, +19 / Playoffit: 5 GP, 0+4=4, +4 (A23: 8+)

Nyt tärähti ja kunnolla. 21-vuotias lupaus näytti miksi hänet varattiin toisena 2020 Draftissa. Vauhtikone oli tehnyt kesällä valtavasti töitä ja kroppa oli sellaisessa iskussa, että vastustajia hirvitti. Uskomattoman hieno karvaaja ja mikä työmoraali nuorelta mieheltä löytyy. Kun muilla meni huonosti, niin Byfield astui esiin näyttämään niin tehollisesti kuin puolustamisen esimerkillä. Välillä kannatteli yksinään Kingsin hyökkäystä tekemisellään ja valmennus luotti yli 20 minuutin peliajoilla. Laiturin paikalla homma kulkee, mutta ilmeisesti keskelle olisi kaipuu ja tämä kausi oli hyvä loikka takaisin siihen suuntaan. Hyytyi hieman pitkän kauden loppupuolella, mutta se on normaalia 21-vuotiaalle. Pudotuspeleissä löysi varavirtalähteen.

Tämä kausi oli vasta ensimmäisiä näyttöjä siitä millainen kone Byfield on. 80 pisteen kaudet eivät ole mahdottomia ja silloin voidaan jo puhua uudesta ”Kopitarista”. Innolla odotetaan millainen härkä ensi syksynä viilettää kaukalossa ja mille pelipaikalle #55 asetetaan. Kesällä on odotettavissa roima palkankorotus, mutta päädytäänkö siltasopimukseen vai pidemmän tähtäimen lukitukseen? Arvosana: 10


#61 Trevor Lewis – 82 GP, 8+8=16, +11 / Playoffit: 5 GP, 0+0=0, -1

Veteraani palasi takaisin kotiin. Ei ehkä itsekkään kaavaillut pelaavansa näin paljon, mutta lopulta puki jokaiseen otteluun mukaan. Syksyllä tuntui onnistuvan kaikki hieman vahingossakin, mutta synkän jakson aikana Lewisin tehot hävisivät kokonaan, jos niitä nelosessa nyt voi kauheasti tehdäkään. Ihan kelvollinen plus merkkinen pelaaja, mutta tuolla jalkanopeudella korvattavissa. Alivoimalle hyvä lisä ja oli varmasti yksi iso syy miksi Kings paransi rutkasti alivoimaa täksi kaudeksi.

37-vuotiaalle voidaan tarjota jälleen minimidiiliä, mutta tarvitseeko sitäkään edes tehdä, jos takaa on tulossa nälkäisempiä ja jalkavampia nuoria. Olisiko aika ripustaa hokkarit naulaan? Arvosana: 8


#78 Alex Lafferiere – 81 GP, 12+11=23, -14 / Playoffit: 5 GP, 1+1=2, +0

Byfieldin ohella kauden hienoimpia tarinoita. Lunasti paikkansa vahvan kesäleirityksen aikana ja pysyi ylhäällä koko kauden. Iskettiin Dubois viereen tekemään töitä ja sitä hän todella teki. Vahva mailakamppailussa ja hyvä riistäjä. Paikkoja siunaantui runsaasti, mutta nuoruuden hätiköinnillä ei aina malttanut keskittyä viimeistelyyn. Pakkaslukema on aika karu, mutta siihen osasyyllinen vieressä operoinut PLD. Kingsin kannalta tervetullut onnistuminen kehityspuolella.

Yllätti kaikki vakiinnuttamalla paikan ylhäällä. Olisi ehkä ajoittain kaivannut tehoihin itseluottamusbuustia AHL.n kautta, mutta toisaalta tajusi itsekin roolinsa olevan luotettava työmies. Arvosana: 8-


#80 Pierre-Luc Dubois – 82 GP, 16+24=40, -9 / Playoffit: 5 GP, 1+0=1, +0

Hohhoijaa.. Saapui Losiin valtavin odotuksin. Blake laittoi kolme pelaajaa lihoiksi ja iski kouraan 8x8,5M lapun. Paperilla Kingsillä piti olla NHL:n pelätyin keskikaista. Syksyllä Dubois ei meinannut lähteä käyntiin millään. Joukkue voitti, joten PLD:n esityksillä ei niinkään ollut merkitystä. Lopulta voitiin todeta, että tuota tammikuun alun aikakautta kun Jim Hiller astui puikkoihin lukuun ottamatta, Dubois koko kausi oli järkyttävä floppi. Dubois taidoissa ei ole mitään vikaa ja vauhtiin päästessään tuo härkä ajaa väkisin maalille. Asenne on vain aivan hanurista ja työmoraali loistaa poissaolollaan. #80 surffailee kentällä selkä suorana ja näyttää elämäänsä kyllästyneeltä, kun hidastuksia pyöritellään. Haastatteluissa PLD kertoo tietävänsä, että vika on täysin hänessä, mutta jostain syystä kurssi ei vain kääntynyt. Pidän 40 pisteen rikkomista jopa suoranaisena ihmeenä. Pudotuspelit eivät kautta pelastaneet, vaan kentällä nähtiin jopa surkeampi lapamato.

Rob Blaken suurin virhe tähän mennessä. En osaa sanoa, miten tästä kuopasta päästään enää ylös, kun arkkukin on jo laskettu päälle. Seitsemän vuoden vankeus on alkamassa, joten siirto muualle olisi kaikkien kannalta järkevintä, mutta se on todennäköisesti mahdotonta. Ulososto olisi iso lovi Kingsin budjettiin ja viimeinen isku Blaken uralle GM:n tontilla. Vaatii melkoista uskoa, että näkee Dubois ensi syksynä Losissa pelaajana, jota hänestä kaavailtiin. Ainakaan paljoa huonommin ei voi vetää. Arvosana: 4+ (Plussa tuli koirakodissa vierailusta ja muusta yhteisötyöstä)


#91 Carl Grundström – 50 GP, 8+4=12, -2 / Playoffit: 5 GP, 0+0=0, +0 (A23: 7+)

Jos oli vuosi sitten liipaisimella, niin on sitä nytkin. Kovana taklaajana tunnettu Tonka on ihan hyvä nelosen pelaaja, mutta onko hän sittenkään tarpeeksi hyvä NHL-tasolle. Joskus Carl saa jonkun ihme suonenvedon ja tekee temppuja, jotka johtavat hienoon maaliin. Välillä ruotsalainen ei osu edes sivulaitaan, vaikka yrittäisi. Kaikesta huolimatta Grundströmille toivoisi Kingsissä pitkää uraa ja hyvää tekemistä nelosessa. Joskus asiat saattaa klikata kohdalleen ja hän tuntee Losin kulttuurin.

Samat ajatukset kuin Lizotten kohdalla. Kingsillä ei välttämättä ole varaa tarjota sopimusta (+1M), jos takaa tulee ohi halvempia ja helpommin farmiin liikuteltavia vaihtoehtoja. Arvosana: 6½


Jaret Anderson-Dolanin pitkä vaellus päättyi lopulta waivereiden kautta Predatorsiin. Samuel Fagemo ja Akil Thomas kävivät esittämässä ihan lupaavia otteita ylhäällä, mutta jatkoivat hyvin alkanutta sesonkia AHL:n puolella.
 
Viimeksi muokattu:

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Ainakin PLD riittää vielä motivaatiota kauden suhteen kun lähtee höntsäkisoihin pelaamaan. En itse kyllä vielä heitä kirvestä kaivoon miehen suhteen ja edelleen luotan että hänestä kuoriutuu kova tekijä. Nyt vaan se asenne mukaan ja hyvä tuosta vielä tulee. Ja sopimuksen purku huhut on ihan höpöpuheita enkä usko niihin pätkääkään.
 

pahakurki

Jäsen
Tästä voi katsoa Dubois'n ulosostosta aiheutuvan penaltin salary cappiin.

Pierre-Luc Dubois Buyout Results - CapFriendly - NHL Salary Caps

Eli isoimmat hitit välillä 27-30 (kolme kautta), noin 3.8M. Kaikkiaan 14 vuotta ja viimeiset 7 niistä cap hitillä 1.13M eli ei mitään (kun ottaa huomioon palkkakaton nousun). Kaksi ekaa kautta aika maltillinen 1.53-1.63M.

Mielestäni ihan varteenotettava vaihtoehto tämä ulososto, joka siis pitää tehdä tänä kesänä jos sen tekee, ennen Dubois'n 26v-syntymäpäivää, koska tässä vaiheessa kokonaissumma on 1/3 koko sopimuksesta (sen jälkeen sitten 2/3). Jos edes siis onnistuu, koska ulosostoikkuna saattaa aueta vasta synttäripäivän jälkeen jos Stanley Cup -finaalit venyvät pitkälle.

Jos pelaajasta ei ole hyötyä, niin onhan tuo melkoinen 7 vuoden korpivaellus tosiaan edessä. Ulosostolla pääsisi kohtuullisella vahingolla ulos tuosta.
 

Toby Dammit

Jäsen
Suosikkijoukkue
New Jersey Devils
Tästä voi katsoa Dubois'n ulosostosta aiheutuvan penaltin salary cappiin.

Pierre-Luc Dubois Buyout Results - CapFriendly - NHL Salary Caps

Eli isoimmat hitit välillä 27-30 (kolme kautta), noin 3.8M. Kaikkiaan 14 vuotta ja viimeiset 7 niistä cap hitillä 1.13M eli ei mitään (kun ottaa huomioon palkkakaton nousun). Kaksi ekaa kautta aika maltillinen 1.53-1.63M.

Mielestäni ihan varteenotettava vaihtoehto tämä ulososto, joka siis pitää tehdä tänä kesänä jos sen tekee, ennen Dubois'n 26v-syntymäpäivää, koska tässä vaiheessa kokonaissumma on 1/3 koko sopimuksesta (sen jälkeen sitten 2/3). Jos edes siis onnistuu, koska ulosostoikkuna saattaa aueta vasta synttäripäivän jälkeen jos Stanley Cup -finaalit venyvät pitkälle.

Jos pelaajasta ei ole hyötyä, niin onhan tuo melkoinen 7 vuoden korpivaellus tosiaan edessä. Ulosostolla pääsisi kohtuullisella vahingolla ulos tuosta.
Ruokaa laittaessani kuuntelin The Jeff Marek Show'ta. Jos kuulin oikein, Kingsin johtoportaasta olisi todettu eilen, ettei Dubois'a oltaisi ostamassa tänä kesänä ulos. No, aika näyttää.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Ruokaa laittaessani kuuntelin The Jeff Marek Show'ta. Jos kuulin oikein, Kingsin johtoportaasta olisi todettu eilen, ettei Dubois'a oltaisi ostamassa tänä kesänä ulos. No, aika näyttää.

Blake ja Robitaille pitivät eilen lehdistötilaisuuden ja kertoivat omat näkemyksensä kaudesta. Käytännössä väistelivät yhdessä luoteja.

PLD:n sopimuksen ulososto ammuttiin alas, mutta mitä muuta Rob Blake voi tehdä, kun on itse tuota diiliä ollut sorvaamassa.




Tuossa linkki koko puolisen tuntia kestävään tilaisuuteen.


 

pahakurki

Jäsen
Niin kai tuossa tehtäisiin niin, että Blake laitettaisiin pihalle ja tuleva GM tekee ulososton. :D Mutta siis johtoporras saattaa tarkoittaa muutakin kuin GM-osastoa (eli sitä korkeampaa herraosastoa).
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Blake ja Robitaille pitivät eilen lehdistötilaisuuden ja kertoivat omat näkemyksensä kaudesta. Käytännössä väistelivät yhdessä luoteja.

PLD:n sopimuksen ulososto ammuttiin alas, mutta mitä muuta Rob Blake voi tehdä, kun on itse tuota diiliä ollut sorvaamassa.




Tuossa linkki koko puolisen tuntia kestävään tilaisuuteen.



"So, that being said, you take a step back now, the season as a whole, we still believe this group has made progress in a lot of different areas."
...
“I think we were making progress, but the progress has not shown in the playoffs and that’s up to us to keep driving this home with this group right now,” he said. “We’ve got to take that next step and like I said that’s a very difficult end to this season, based off of where we need to get to and it’s up to us. Whether it’s the style of play, the incorporation of some younger players and how we make those strides, we’ve got to continue to keep on that.”

Blaken mukaan eteenpäin on siis menty, mutta kehitystä ei vaan saatu pudotuspeleissä näkyville.

Runkosarjassa viisi pistettä vähemmän kuin viime vuonna, päävalmentajalle kenkää kesken kauden, siirtolistan kautta menetettiin kaksi nuorempaa pelaajaa - JAD ja Björnfot - ihan ilmaiseksi ja pudotuspeleissä vain yksi otteluvoitto, vaikka palkkabudjetti on tapissa. Olisi ollut mukavaa, jos edes yksi mediatilaisuudessa ollut toimittaja olisi kysynyt Blakelta, että millä nimenomaisilla osa-alueilla on menty eteenpäin, kun kerran herra toimitusjohtajan mielestä eteenpäin on menty.

Blakella alkoi kuukausi sitten kahdeksas vuosi GM:nä ja hänen kokoamansa joukkue on aika hemmetin kaukana Stanley Cupin voittamisesta. Kun katseli Avalanche-Stars -sarjan ensimmäistä matsia, niin ei näyttänyt lainkaan siltä että Kings pystyisi voittamaan nämä joukkueet "paras seitsemästä" - sarjassa. Ja ennen kuin sitä pitäisi pystyä voittamaan oman divisioonan kaksi muuta huippujoukkuetta ja Blaken porukat eivät ole pystyneet siihen edes yhdellä kierroksella kolmen vuoden aikana.

Positiivisinta tässä kaudessa on ollut farmijoukkue Ontario Reignin kevätvire. Runkosarjan lopetus vahvalla 8W - 2L -saldolla ja pudotuspeleissä kahden ekan sarjan voitto. Ensin kaatui Edmontonin farmiryhmä Bakersfield puhtaasti otteluvoiton 2-0 (kotona 5-1, vieraissa 1-3) ja toisella kierroksella putosi Vancouver farmi Abbotsford myös puhtaasti 3-0 (ensin kotona 3-1 ja 4-0 ja sitten vieraissa ratkaiseva isku 4-3).

Kolmannella kierroksella vastaan tulee Calgaryn AHL-ryhmä tai Coachella Valley Firebirds (Seattlen farmi). Runkosarjassa CV Firebirds oli Läntisen konferenssin ykkösjoukkue ja johtaa ko. sarjaa 2-1.

Päävalmentaja Sturm on peluuttanut samaa miehistöä playoffsien ajan.

Alex Turcotte – T.J. Tynan – Samuel Fagemo
Charles Hudon – Akil Thomas – Tyler Madden
Andre Lee – Samuel Helenius – Taylor Ward
Hayden Hodgson – Nikita Pavlychev – Jacob Doty
(Martin Chromiak – Francesco Pinelli)

Joe Hicketts – Brandt Clarke
Kevin Connauton – Steven Santini
Kim Nousiainen – Wyatte Wylie

Erik Portillo

Eli kaksi ensimmäistä ketjua on miehitetty pienemmän puoleisilla taitopelaajilla ja kaksi alempaa ketjua isoilla lihamiehillä. Helenius on hyökkääjistön nuorin pelaaja, kun häntäkin nuoremmat, runkosarjassa enemmän pisteitä tehneet, mutta fyysisesti ja puolustuksellisesti Heleniusta vaatimattomammat Chromiak ja Pinelli ovat olleet poppareilla.

Puolustus on pikemminkin taitava kuin fyysinen. Nousiainen oli runkosarjan aikana välillä katsomon puolella, mutta on siis ollut playoffseissa pelaavassa kokoonpanossa.

Heleniuksella on vielä pudotuspeleissä pistetili avaamatta, mutta on ollut muuten ihan näkyvässä roolissa hämmentämässä vastustajaa. Hänen ketjunsa on ollut kokonaisuudessa tähän mennessä yllättävän tehokas, kun Ward on tehnyt jo tehot 2+3 ja Lee kolme maalia.

Nousiaisella on yksi syöttöpiste, mutta Ontarion puolustuksessa pisteidenteosta vastaavat yv-vastuuta kantavat Clarke ja Hicketts.
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Tässä on ollut fanius koetuksella viimosen viikon. Blake kumminkin naulasi viime kesänä, että kakkoskiepille on päästävä ja Edmonton kaadetaan hänen huippuhankintansa ansiosta. Dubois tuo sen tarvittavan aseen taistoihin. VMP.

oletushan tässä oli, että GM lentää pihalle ja Robitaille siinä mukana, uusi GM tuo uudet valmentajat ja toi hemmetin Dubois ostetaan ulos, vaikka siinä palaakin kohtuullinen pinkka omistajan rahaa.

Nythän tilanne sitten on, että sama GM jatkaa, Dubois lupasi tehdä kaikkensa (joka ei todellakaan ole paljon) ja varmaankin Hiller jatkaa koutsina. En nähnyt noissa pleijaripeleissä juuri mitään yritystä vaihtaa sävelmää esim. kenttä- tai yv-koostumusten muutoksilla. Ja uskooko joku oikeasti, että toi Dubois treenaa Losissa koko kesän ja tulee "one mean, killing machine" asenteella ensi kauteen? Joo, niin arvelinkin. Taitaa olla Losin kovapalkkaisin jamppa (11.25 miltsiä) ensi kaudella. Toi hänen exit-haastattelunsa taisi ainoastaan vakuuttaa GM Blaken.

Tullut tossa pureksittua tota Edmonton-sarjaa. Tokan pelin jälkeen uskoin oikeasti, että underdog heräsi ja voisi jopa järkyttää Edmontonia yhdellä tai kahdella kotivoitolla. No, kuten Sutter (kiitos kannuista!) sen totesi. "Waste of eight days."

Kuten @heikkik tuossa totesi, niin eihän Losilla ole mitään mahdollisuuksia näitä lännen voimataloja vastaan. Dallas, Vegas, Edmonton. Jos Anaheim saa pakan kasaan, niin tulevat pieksemään Losia mennen tullen lähivuosina. Kings on ajautunut tähän just just pleijaritiimiksi. Muutaman vuoden takainen pöhinä on hävinnyt johonkin.

Eniten ei vituta toi häviö ekalla kiekalla, kyllähän sen näki pelejä katsomalla, kumpi tästä jatkoon menee. Eniten vituttaa se, et tää joukkue ja sen johto huijasi meikäläisenkin puheilla ja alkukauden otteilla uskomaan, että tässä oikeasti olisi jotain kehittymässä.

Kiitokset @Pakastin pelaaja-arvioista. Aika pitkälti samaa mieltä näistä.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Loistavan alkukauden jälkeen kausi tarjosikin sitten pelkkää vitutusta suoraan sanottuna. Kruunuksi on pakko muistella omia viestejä viime kesältä.
Jos kaiken tämän tilan tekemisen ja treidaamisen syy ja seuraus on se, että Blake hankkii Duboisin, niin voi vittu. Sellainen primadonna ja mielialakaveri, että on koko liigan viimeisiä kavereita, joita Kingsiin haluaisin. Varsinkin, kun hakee megadiiliä.

Parhaimmillaan erinomainen pelaaja, mutta on epätasainen ja luonteeltaan todella oikutteleva.

Ei, ei, ei ja ei.

Jep, siksi puhuihkin solidista veskarista. Ei välttämättä tarvitse olla tasoa Hellebuyck/Saros, mutta mieluusti heistäkin jomman kumman ottaisin. Itse pelkään tämän menevän niin, että kesän hankinnat ovat Dubois, 1-2 syvyyspakkia ja 1-2 miljoonan veskari, joka toimii Copleyn tandemina. Sitten ollaan auttamatta kusessa.

Ylimielinen mielialapelaaja, joka on kiukutellut siirtoa pois molemmista seuroistaan. On joo parhaimmillaan erinomainen kahdensuunnan pelaaja, mutta en ikimaailmassa olisi käsiäni tähän paskaan iskenyt. Sitten vaan PLD ole hyvä ja todista, että olen väärässä.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Kiitos @Hokipedia

Kysymys, jota tässä olen muutaman kuukauden jo pyöritellyt, kuuluu: "Onko Pierre-Luc Dubois parempi pelaaja kuin Gabe Vilardi?"

Olen pitkään jaksanut nähdä Blaken tekemisessä jotain järkeä, mutta viimeisimmän vuoden liikkeet eivät aukea sitten yhtään. Vähän paistaa sama epätoivo kuin Lombardin loppuvaiheen tekemisessä.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Olen pitkään jaksanut nähdä Blaken tekemisessä jotain järkeä, mutta viimeisimmän vuoden liikkeet eivät aukea sitten yhtään. Vähän paistaa sama epätoivo kuin Lombardin loppuvaiheen tekemisessä.
Kyllä tämä alkaa melkoiselta kujajuoksulta näyttää. Ensin tehdään Petersenille täydellinen hutisopimus. Sitten maksetaan ylimääräistä siitä, että päästään tuosta eroon, jotta saadaan tehtyä seuraava, vielä suurempi, huti PLD:n kanssa.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Kyllä tämä alkaa melkoiselta kujajuoksulta näyttää. Ensin tehdään Petersenille täydellinen hutisopimus. Sitten maksetaan ylimääräistä siitä, että päästään tuosta eroon, jotta saadaan tehtyä seuraava, vielä suurempi, huti PLD:n kanssa.

Tämän lisäksi huolestuttaa vielä sekin, että omien kärkivarausten kehittyminen on ollut vähintäänkin kyseenalaista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös