Los Angeles Kings 2022–2023

[red.machine]

Martin Chromiak teki viime yönä ammattilaisuransa ensimmäisen hattutempun, kun Reign hävisi jatkoajalla Seattlen farmijoukkue Firebirdsille.

Linkki: https://twitter.com/ontarioreign/status/1617014937444061187?s=20&t=XdZ7sopbt5a3mOzcdwC3Kw

Ensimmäiseen 13 otteluun Chromiak teki vain 3 tehopistettä, mutta on tämän jälkeen painanut 7 peliin tehot 7+4. Kauden kokonaissaldo nyt siis 14 pistettä 20 otteluun. 20-vuotiaalle ihan kelpo lukemia. Olen seurannut Slovakian fanina Chromiakia melko tarkkaan, ja olin hieman skeptinen sen suhteen, miten transitio junnutasolta ammattilaistasolle sujuu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ura NHL:ssä on hyvinkin mahdollinen, vaikka toki on edelleen töitä sen eteen tehtävänä.

 

[heikkik]

Martin Chromiak teki viime yönä ammattilaisuransa ensimmäisen hattutempun, kun Reign hävisi jatkoajalla Seattlen farmijoukkue Firebirdsille.

Linkki: https://twitter.com/ontarioreign/status/1617014937444061187?s=20&t=XdZ7sopbt5a3mOzcdwC3Kw

Ensimmäiseen 13 otteluun Chromiak teki vain 3 tehopistettä, mutta on tämän jälkeen painanut 7 peliin tehot 7+4. Kauden kokonaissaldo nyt siis 14 pistettä 20 otteluun. 20-vuotiaalle ihan kelpo lukemia. Olen seurannut Slovakian fanina Chromiakia melko tarkkaan, ja olin hieman skeptinen sen suhteen, miten transitio junnutasolta ammattilaistasolle sujuu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ura NHL:ssä on hyvinkin mahdollinen, vaikka toki on edelleen töitä sen eteen tehtävänä.

En ole ehtinyt/jaksanut katsoa kaikkia Ontarion pelejä, mutta minusta tuo tilasto on hiukan harhaanjohtava. Kesän sairastelujen jäljiltä Chromiak tuli kaukaloon keskenkuntoisena ja jääaika ja rooli oli pienehkö. Mutta kyllä hän kentällä ainakin minun silmääni erottui fiksuudellaan (luovuudellaan) ja laukauksellaan, vaikka tehopisteitä ei alkuun kertynytkään. Paremmin Chromiak on pelissä sisällä kuin enemmän jääaikaa saaneet vanhemmat Reign-pelaajat Fagemo ja Madden.

Nyt kun Samuel Fagemo on nostettu ylös, niin pelikuntoon päässyt Chromiak on laitettu ruotsalaisen paikalle ykkösylivoimaan laukojaksi vasempaan laitaan. Samalta paikalta Martin Frk paukutti viime kaudella 40 maalia, sillä onhan yv:n pelintekijänä on yksi AHL:n parhaista syöttelijöistä T.J. Tynan ja viivassakin on ihan pätevä kaveri Jordan Spence.

Ko. pelin maalikoosteesta näkyy miltä paikalta Chromiak hattumaalinsa täräytteli. On muuten sama paikka mistä hän laukoi yv:llä sekä OHL:ssä että Slovakian maajoukkueessa.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Nq_uX9XZCRg

 

[heikkik]

Vieraskiertue alkoi Nashvillestä ja tulos oli sama kuin kotiputken loppupeleistä eli tappio. Maalissa aloittanut Copley laitettiin minuutissa vaihtoon, kun Nashville onnistui heti alkuun maalinteossa kahdesti. Murheellisen salama-alun jälkeen Kings onnistui hiukan onnenkin avustamana kipuamaan toisessa erässä 3-2 johtoon, mutta kolmas erä oli synkkä. En tiedä loppuiko joukkueelta Nashvillen paukutuksessa energia vai passivoittiko johtoasema liikaa, sillä viimeisessä erässä kotijoukkue teki kolme maalia ja nousi kahden maalin voittoon. Loppunumerot siis 5-3 Predatorseille.

Kings vei kyllä ottelussa laukaukset maalia kohden nimiinsä 34-28, mutta fyysisesti kotijoukkue oli hallitsevampi. Predatorsin harrastama taklausten loppuunvieminen on harvinaista nykyNHL:ssä ja oli piristävä poikkeus ja tuulahdus vanhemmilta ajoilta. Olin yllättynyt kun hyökkäyksen nuorimmainen Byfield pystyi oikeastaan parhaiten vastaamaan kotijoukkueen fyysiseen haasteeseen ja lisäksi onnistui myös tekaisemaan kauden toisen maalinsa. Kaksi muuta maalintekijää olivat Kempe ja Durzi.

Ensi yönä vastaan luistelee voittoputkessa kiitävä tankkausjoukkue Chicago ja sen jälkeen vieraskiertue jatkuu Philadelphiassa. Putken lopussa vastassa on etelän porukat Florida-Tampa-Carolina. Otteluohjelma on sen verran kova, että toivottavasti sairastuvalta saadaan pian apuja. Vielä enemmän olisi tarvetta maalivahtipelin tasonnostolle. Copley tuli lähes tyhjistä ja on kantanut ykkösvahdin roolia puolisentoista kuukautta, mutta näyttäisi nyt kaipaavaan hiukan kevennystä. Toivottavasti Quick pystyy nyt nostamaan tasoaan, sillä Kingseillä on todella tarvetta pisteille. Kuuden ottelun voittoputkessa kiitävä Edmonton nousi jo pisteellä ohi ja Kings putosi villi kortti-paikalle. Toisaalta divisioonan kärkeen Las Vegasiin ei ole kuin neljä pistettä, joten jo parin ottelukierroksen aikana sijoitukset saattavat vaihtua Tyynenmeren huipulta playoffsien ulkopuolelle divarin vitoseksi.

 

[Pakastin]

Tappioputki laitettiin poikki Chicagossa. Kokoonpanoon oli nostettu Turcotte Lemieux tilalle neloseen. Lemieux on aivan turhake pelaajana, joten toivon hänen näkyvän vieläkin vähemmän kokoonpanossa. Kovuutta voi tuoda muullakin tavalla kuin sekoilemalla turhien jäähyjen muodossa tai pystypaineilla. Jääkiekkoakin varmaan pitäisi osata pelata tuolla tasolla. Kupari siirtyi laitaan Alexin tieltä. Björnfot hyppäsi Edlerin tilalle. Copley sai jatkaa maalilla.

Ensimmäisessä erässä jäällä oli vain yksi joukkue. Hawks sai hikiseen luotua kaksi tilannetta, joiden aikana Copley sai torjua kolme kertaa. Kings rokotti kerran, kun Lizotte vapautti Fialan läpi ja JAD kävi lyömässä Fialan riparin sisään.

Toinen erä jatkui lähes samanlaisena, mutta Hawks alkoi hieman löytää peliään. Andreas Athanasiouta ei ole kyllä yhtään ikävä. Aivan turhanpäiväinen vispaaja, joka ajaa itsensä jatkuvasti miinaan. Kings toinen syntyi myös JADin lavasta. Liekö JAD lukenut edellisen postaukseni palstalle, kun yltyi tämmöiseen iskuun.

Viimeinen erä oli ihmeellisen nihkeä vierailta. Tuntu, että luukut laitettiin turhaan kiinni ja annettiin Hawksin yrittää tasoitusta. Hawks pääsikin maalin päähän Ian Mitchellin maalilla ja yritti ilman maalivahtia tasoitusta. Iafallo ja Arvidsson vetivät kummatkin kertaalleen ohi tyhjistä.

Nihkeääkin nihkeämpi voitto, mutta kaksi pistettä on tärkein asia. Copleylla oli aika vaikea ilta, kun tapahtumat olivat vähissä. Pääasia, että Pheonix sai helpottavan voiton tilille muutaman musta illan jälkeen.

Turcotte pelasi miehekkään ottelun nelosen keskellä. Tämä herättääkin kysymykset Kuparin suuntaan. Onko hänelle mitään käyttöä, kun Kaliyevit ja Mooret tekevät paluu? Ei mielestäni. Rasse oli tuon ketjun heikoin lenkki ja on ollut pelillisesti laskusuunnassa viime aikoina. Turhaa neppailua kiekon kanssa, joka ei johda mihinkään. Sitä tyypillistä Rasmusta, josta jo luulin hänen päässeen eroon. Turcotte on tuon yhden pelin otannalla turvallisempi valinta tuohon neloseen. Ika Lehkosta täällä onkin siteerattu jo aikaisemmin, mutta Turcotten asenteesta näkee ettei hän leiki voitolla. Fagemon ja Kuparin pelaaminen ei tällä hetkellä ole NHL-tasolla, joten kaipaan sairastuvalta ukkoja takaisin heidän tilalleen. Björnfot pelasi myös hyvin. Huomattavasti parempi luistelu on eduksi vs. Edler, joka tuo ainakin itselle enemmän turvaa, kun peli kääntyy nopeasti. Tobylla on luistelun ansiosta enemmän aikaa harkita syöttösuuntia, kuin maamiehellä.

Seuraavaksi siirrytään Philadelphiaan. Flyers on ollut ihan hyvässä iskussa, joten helppoa peliä ei ole tiedossa. Kaksi pistettä olisi tärkeä kairata, koska kiertueen loput kolme peliä ovat todella kovia. Viime aikoina katsomossa on ollut Senatorsin väkeä tarkkailemassa Kingsin pelejä. Jonkinlaista kauppaa saattaa olla siis tiedossa heidän kanssa. Huhuissa Sean Walkeria ollaan kiikuttamassa Kanadan pääkaupunkia kohden, mutta itselle jää mysteeriksi mitä Senatorsista ollaan hankkimassa Kingsin porukkaan. Luutia pakistoon (Holden, Hamonic), maalivatia (Talbot) vai DeBrincat... ei kai.

GKG!

 

[heikkik]

Tappioputki laitettiin poikki Chicagossa. Kokoonpanoon oli nostettu Turcotte Lemieux tilalle neloseen. Lemieux on aivan turhake pelaajana, joten toivon hänen näkyvän vieläkin vähemmän kokoonpanossa. Kovuutta voi tuoda muullakin tavalla kuin sekoilemalla turhien jäähyjen muodossa tai pystypaineilla. Jääkiekkoakin varmaan pitäisi osata pelata tuolla tasolla. Kupari siirtyi laitaan Alexin tieltä. Björnfot hyppäsi Edlerin tilalle. Copley sai jatkaa maalilla.

Ensimmäisessä erässä jäällä oli vain yksi joukkue. Hawks sai hikiseen luotua kaksi tilannetta, joiden aikana Copley sai torjua kolme kertaa. Kings rokotti kerran, kun Lizotte vapautti Fialan läpi ja JAD kävi lyömässä Fialan riparin sisään.

Toinen erä jatkui lähes samanlaisena, mutta Hawks alkoi hieman löytää peliään. Andreas Athanasiouta ei ole kyllä yhtään ikävä. Aivan turhanpäiväinen vispaaja, joka ajaa itsensä jatkuvasti miinaan. Kings toinen syntyi myös JADin lavasta. Liekö JAD lukenut edellisen postaukseni palstalle, kun yltyi tämmöiseen iskuun.

Viimeinen erä oli ihmeellisen nihkeä vierailta. Tuntu, että luukut laitettiin turhaan kiinni ja annettiin Hawksin yrittää tasoitusta. Hawks pääsikin maalin päähän Ian Mitchellin maalilla ja yritti ilman maalivahtia tasoitusta. Iafallo ja Arvidsson vetivät kummatkin kertaalleen ohi tyhjistä.

Nihkeääkin nihkeämpi voitto, mutta kaksi pistettä on tärkein asia. Copleylla oli aika vaikea ilta, kun tapahtumat olivat vähissä. Pääasia, että Pheonix sai helpottavan voiton tilille muutaman musta illan jälkeen.

Turcotte pelasi miehekkään ottelun nelosen keskellä. Tämä herättääkin kysymykset Kuparin suuntaan. Onko hänelle mitään käyttöä, kun Kaliyevit ja Mooret tekevät paluu? Ei mielestäni. Rasse oli tuon ketjun heikoin lenkki ja on ollut pelillisesti laskusuunnassa viime aikoina. Turhaa neppailua kiekon kanssa, joka ei johda mihinkään. Sitä tyypillistä Rasmusta, josta jo luulin hänen päässeen eroon. Turcotte on tuon yhden pelin otannalla turvallisempi valinta tuohon neloseen. Ika Lehkosta täällä onkin siteerattu jo aikaisemmin, mutta Turcotten asenteesta näkee ettei hän leiki voitolla. Fagemon ja Kuparin pelaaminen ei tällä hetkellä ole NHL-tasolla, joten kaipaan sairastuvalta ukkoja takaisin heidän tilalleen. Björnfot pelasi myös hyvin. Huomattavasti parempi luistelu on eduksi vs. Edler, joka tuo ainakin itselle enemmän turvaa, kun peli kääntyy nopeasti. Tobylla on luistelun ansiosta enemmän aikaa harkita syöttösuuntia, kuin maamiehellä.

Seuraavaksi siirrytään Philadelphiaan. Flyers on ollut ihan hyvässä iskussa, joten helppoa peliä ei ole tiedossa. Kaksi pistettä olisi tärkeä kairata, koska kiertueen loput kolme peliä ovat todella kovia. Viime aikoina katsomossa on ollut Senatorsin väkeä tarkkailemassa Kingsin pelejä. Jonkinlaista kauppaa saattaa olla siis tiedossa heidän kanssa. Huhuissa Sean Walkeria ollaan kiikuttamassa Kanadan pääkaupunkia kohden, mutta itselle jää mysteeriksi mitä Senatorsista ollaan hankkimassa Kingsin porukkaan. Luutia pakistoon (Holden, Hamonic), maalivatia (Talbot) vai DeBrincat... ei kai.

GKG!

Chicagossa kyseessä oli molemmilta kolmas peli neljään päivään ja se varmasti osaltaan vaikutti ottelun vaisuhkoon vauhtiin. Kingsien peli passivoitui kahden erän jälkeen johtoasemassa myös Nashvillessä, mutta onneksi Chicagon nallipyssyhyökkäys ei pystynyt samaan kuin Predatorsit edellisenä iltana. Kai se sitten on hyvän joukkueen merkki, kun pystyvät voittamaan vieraissa surkeammallakin pelillä. Tärkeät kaksi pistettä ja bonuksena divisioonakilpailija Vegas onnistui kompuroimaan oman matsinsa.

JAD:in puolesta pakko iloinen. Hän tekee kentällä hemmetisti duunia ja mukavaa kun vaihteeksi kova työnteko palkittiin tehopisteillä. Samalla hän nousi Kuparin ohi joukkueen sisäisessä pistepörssissä (5+3 vs. 3+4).

Turcottesta olen aika lailla päinvastaista mieltä kuin sinä tai suurin osa hf:n Kings-kirjoittajista. Turcotte luistelee ja tsemppaa, mutta kamppailuvoimaa ei ole juuri yhtään. Laskujeni mukaan hän keräsi neljä kertaa kamojaan jään pinnasta ihan normaalin 1vs.1 -tilanteen jälkeen. Kuparikaan ei ole mikään vääntäjätyyppi, mutta Turcotteen verrattuna hän on kuitenkin laita/kiekkotaistoissa ihan eri tasolla.

Loukkantumisten takia McLellan joutui laittamaan kokemattoman kolmikon (Fagemo, Turcotte, Kupari) samaan ketjuun ja onneksi vastassa oli Chicagon tasoinen joukkue. Laatujoukkuetta vastaan tuo kolmikko olisi syöty elävältä. Flyers pelasi vierasmatsissaan Losissa perinteistä Tortorella-"in your face"- grindauskiekkoa enkä oikein usko, että ko. kokematon kolmikko pärjäisi sellaisessa väännössä. Onkin mielenkiintoista nähdä millaisen kokoonpanon McLellan laittaa jäälle seuraavaan (seuraaviin) matseihin. Ehkä joillekkin nuorukaisille annetaan ylimääräistä jääaikaa eli laitetaan näyteikkunaan mahdollisten kauppakumppanien arvioitavaksi.

 

[Pakastin]

Philadelphiasta pisteet matkaan jatkoajan kautta. Oli muuten kauden ensimmäinen voitto Metropolitanin joukkueesta (saldo 1-6-1).

Kopitar iski kahdesti, Fagemo kerran ja Fiala laittoi loppuniitin jatkoilla. Kertaakaan ei johdettu peliä, joten siihen nähden kova voitto. Flyersille tarjottiin useita paikkoja, mutta Copley kesti puolustuksen sekoilun. Durzilla oli jälleen karmea ilta puolustuspäässä. Edler oli myös vaikeuksissa, kun Flyers antoi hanakasti painetta. Ykkönen toimii hyvin, mutta Danault ketjulla on vaikeampaa. Lizotten nippu pelaa ihan ok. Jos Liz ja JAD olisivat parempia viimeistelijöitä, niin ketju olisi huima. Duunia tuo kaksikko tekee ja paikkoja siunaantuu. Fiala heiluu taustalla ja keräilee tehoja väleistä

Byfield on tällä hetkellä kentän parhaimmistoa ellei paras pelaaja. Quinton on väläytellyt karvaamistaan, mutta nyt se on korostunut entisestään. Huimaa tekemistä mailalla. Fysiikka riittää kamppailuun, luistelu on tehokasta ja pää alkaa raksuttamaan NHL:n tahtiin. Kempe ja Kopitar saavat hämmästellä jatkuvasti, miten #55 kaivaa kiekon omille ja laittaa pelivälineen jakoon täydellisesti. Veto näyttää lähtevän kovaa, mutta se ei löydä osoitetta. Paljon paukkuu plekseihin. On vain ajan kysymys, koska QB alkaa iskemään kovempia tehoiltoja.

Fagemolla oli ristiriitainen ottelu. Ristolaisen maalissa hän nukahti ja unohti merkkauksen. Kerran hänet ajettiin laitaan aivan palasiksi, mutta onnistui keräämään romunsa. Hieno tasoitusmaali hyvän karvauksen johdosta.

Myös Turcotte jäi ikävästi Ristolaisen alle päätytilanteessa. Tilanne näytti aika harmittomalta. Hetken luulin käden murtuneen tai jotain, mutta ilmeisesti säikähdyksellä selvittiin.

Durzi alkaa olla puolustukselliseti iso ongelma. Heiveröinen kaveri tekee jatkuvasti isoja pelinlukuvirheitä ja häviää isommille mailakamppailut. Nyt kun tulosta ei edes tule hyökkäyssuuntaan, niin en näe Durzissa mitään positiivista. Roy on sijaiskärsijänä hänen parinaan.

Kahden päivän huili ja sitten eteen tulee tuo kolmen kovan ottelun nippu.

GKG!

 

[Pakastin]

Panthers ja Lightning kamppailut silmäilin nopeasti, kun oli viikonloppuna muita kiireitä. Florida kaatui loistavan alivoiman (tehokkaan varsinkin) ja Pheonix Copleyn upealla työskentelyllä. Tärkeät kaksi pistettä sieltä. Seuraavana päivänä Tampassa oli hieman puhti lopussa, mutta hyvin taisteltiin kentällä. Maalissa Quick käytännössä hävisin ottelun. Kaikki kunnia Jonathanin uralle, mutta nyt alkaa tuo työskentely jo säälittää. Quickin pelaaminen vaikuttaa edessä olevaan porukkaankin negatiivisesti ja eihän tuommoisia lahjaripareita kerkeä kukaan siivoamaan.

Carolinassa nähtiinkin hurja ottelu. Itse odotin Kingsin jäävän täysin jyrän alle, koska Canes on ollut kauden vastustajista selkeästi vaikein. Eka erä oli tasaista vääntöä. Ainoa maali kirjattiin kotijoukkueelle. JADin kiekonmenetys ja Svechnikovin "screeni syöttö" avasi Burnsille nousuun mahdollisuuden ja hieno veto etuyläkulmaan upposi ohi Copleyn.

Toinen erä oli vallaton. Peli ei näyttänyt olevan mitenkään Kingsin dominointia, mutta paikat ja maalit siunaantuivat vierasjoukkueelle täydellisesti. Kempe tasoitti Kopitarin eristyöstä siirretyn rangaistuksen aikana. Fiala siirsi johtoon 2vs1 hyökkäyksen päätteeksi upealla yksilösuorituksella. Kempe lisäsi johtoa Doughtyn maagisen päätylautasyötön päätteeksi, kun Andersen nukkui tilanteessa. Anze paukutti vielä ylivoimalla JADin hienon oivalluksen kautta lukemat 4-1.

Vaikka johto tuntui tuvalliselta, niin Hurricanesin nousun pystyi aistimaan. Kolmas erä oli täysin kotijoukkueen showta. Kings porukka vetäytyi kuoreensa ja p*skan käry leijaili vierailijoiden puolella. Kings tyytyi vastaanottamaan rumputulta ja hiljalleen Canes kipusi maali kerrallaan ohi. 4-2 maalissa Copley antoi ehkä hieman helpon riparin suoraan Stastnyn lapaan. Lizotte ei kerennyt paikkaamaan. Staalin maalissa Edler piti kyllä miestä, mutta maila unohtui ja siitähän se sitten ohjautui rysään. Tasoitus tuli ylivoimalla. Byfield hätäili omissa ja heitti kiekon katsomoon. Hetken hieromien jälkeen Teuvon onetimer upposi.

Jatkoajalla nähtiinkin sitten beastmodessa pyörivä Aho, joka repi Kingsin palasiksi. Kaksi kertaa maali oli todella lähellä, mutta lopulta Doughtyn jäähyn aikana Sebe iski kiekon maalin perukoille. Ansaittu voitto kotijoukkueelle tuollaisen nousun jälkeen. Kingsin bensa oli lopussa.

Yksi piste riittää mulle Canesista, mutta tuosta pelistä olisi toinenkin piste ollut tarjottimella. Ei vaan pää kestänyt johtoasemassa. Jordan Staal on kyllä eläin aloituksissa. Jopa meidän superaloittaja Kopitarillakin oli vaikeuksia voittaa kapteenikaimaansa. Jatkoajalla Jordan kävi kauhomassa jokaisen aloituksen omille ja lähti vaihtoon. Toinen asia mikä kiinnitti huomioni. Canesissa on huomattava ero yhdellä osa-alueella verrattuna Kingsiin. Kaikki Hurrikaanien pakit pystyvät toimittamaan kiekkoa maalille ja kovaa. Canesilla oli myös aina ensimmäisenä 1-2 ukkoa hakkaamassa irtokiekkoja sisään. Meidän poppoosta Doughty on oikeastaan ainoa, joka pystyy toimittamaan kiekkoa vaarallisesti maalille. Toki Kings pelaa peliä enemmän maalin takaa ja laitojen lähellä, mutta toivoisin näkeväni enemmän Canesin kaltaista laukomista viivalta ja hanakasti maalille ajavia hyökkääjiä. Onneksi tuota porukkaa ei tarvitse kohdata enää tällä kaudella ennen finaaleja (toivottavasti ei sielläkään). Helppo hypätä tuohon Idän bandwagonii mukaan.

Vieraskiertueen saldo oli lopulta hyvin positiivinen 3-2-1. Nashvillessa peli olisi pitänyt hoitaa ja Canes tyrkytti voittoa. Tampa peli oli ns. laskelmoitu tappio ja Florida peli hieno bonus.

Nyt 11 päivää huilia kotona ja odottelemaan Penguinsin ja Sabresin vierailua. Ainoastaan Fiala joutuu osallistumaan Floridan hassuttelupeleihin. Kaliyev ja Moore ovat luistelleet omatoimisesti Losissa, joten heidän paluunsa lähestyy. Vilardin tilanne on vielä auki. Blaken siirtoja tässä odotellaan... (kauhulla).

GKG!

 

[heikkik]

Vieraskiertueen kolmessa viimeisessä matsissa näkyi nelosketjun kokemattomuus. Floridaa vastaan selvisivät yhdellä miinuksella, Tampan veteraanit tekaisivat nelosia vastaan ratkaisevat kaksi osumaa, mutta onneksi Carolina ei onnistunut ketjua vastaan kertaakaan. Omalla puolustusalueella pelaaminen oli lähinnä selviytymistaistelua ja hyökkäysalueella ei tapahtunut käytännössä mitään. Ei ihme, ettei McLellan uskaltanut peluttaa ketjua kolmansissa erissä juuri lainkaan ja muutenkin jääaika jäi Kuparia lukuunottamatta reilusti alle kymmenen minuutin per ottelu.

Nelosen kokoonpano vaihteli ottelusta toiseen (Kupari-Turcotte-Fagemo, Lemieux-Kupari-Fagemo, Lemieux-Turcotte-Kupari). Kupari pelasi siis kaikki kolme matsia, Lemieux oli sivussa Panthersia vastaan, Turcotte lepäsi Tampa matsin ja Fagemo oli katsomossa Hurricanesia vastaan. Jollei loppukauden aikana tapahdu isoja kehitysaskelia Turcotten ja Fagemon pelaamisessa, niin heillä ei ole mitään käyttöä pudotuspelien alkaessa, sen verran kevyttä kamaa he vielä ovat.

Minusta Kings-johto saa hemmetin tyytyväinen kolmeen saatuun pisteeseen noista otteluista ja suurin kiitos kuuluu ykkösketjulle Byfield-Kopitar-Kempe. Floridaa vastaan Kings oli kolmannessa erässä aivan köysissa kotijoukkueen hakiessa tasoitusta, mutta kiitos Barkovin kiekonmenetyksen Roy pääsi iskemään tyhjiin ratkaisevan 2-4 osuman. Tampa ottelussa Vasilevski näytti miksi häntä pidetään yhtenä NHL:n huippuvahdeista, vaikka imuroikin JAD:in 2-1 kavennuksen. Carolina puolestaan teki sen, missä Florida ei onnistunut - nousi kolmen maalin tappioasemasta rinnalle ja lopulta ohi.

Joukkueen vaisut esitykset pelien kolmansissa erissä ovat huolta herättäviä, mutta iso osaselitys notkahduksille on loukkaantumiset. Palaisivatpa Moore/Vilardi/Kaliyev nopsasti takaisin pelikuntoon, niin Turcotte ja Fagemo voitaisiin lähettää sinne minne he näillä esityksillä kuuluvat eli AHL:ään. Samalla Iafallo voitaisiin siirtää hierarkiassa alaspäin, sillä hän tällä hetkellä ihan jumissa. Mikään ei tunnu oikein onnistuvan, ei varsinkaan hyökkäysalueella. Jopa tyhjään maalinkin osuminen tuntuu ylivoimaisen vaikealta tehtävältä.

Onneksi nuorisolaisista tällä kaudella Vilardi ja viime aikoina Byfield ovat ottaneet kehityksessään isoja harppauksia eteenpäin, joten tulevaisuus näyttää siltä osin varsin valoisalta. Nuorten puolustajien ja maalivahtien osalta tilanne näyttää synkemmältä, vaikka Brandt Clarke hurjasteleekin OHL:ssä älyttömiä tehoja - yhdeksässä matsissa 10+10 ja tehotilastossa +12. Muista Björnfot, Spence, Grans polkevat hiukan paikoillaan, eikä myöhempien kierrosten pakkivarauksista näyttäisi olevan nousemassa isoja positiivisia yllätyksiä. Ja maalivahtitilanne on vielä tätäkin synkempi. Näköpiirissä ei ole edes potentiaalista kakkosvahtia NHL:ään.

 

[heikkik]

Kaliyev ja Moore ovat luistelleet omatoimisesti Losissa, joten heidän paluunsa lähestyy. Vilardin tilanne on vielä auki. Blaken siirtoja tässä odotellaan... (kauhulla).

Kuuntelin viimeisintä Mayors Manorin löpinöitä ja Hovenin mukaan Kaliyev olisi pelikunnossa Losin pelien alkaessa viikon lopulla. Moore ja Grundström luistelevat jo, mutta Vilardista ei ole kuulunut mitään.

Sekä Hoven että Brenstein veikkailivat, että Blake ei tee keväällä isompia siirtoja, vaan kokoonpanon aukkoja (vasen pakki, maalivahti) paikkailtaisiin kesällä. Ehkä jotakin veteraanitilkettä pakiston vasemmalle puolelle, mutta ei sen kummempaa.

Scott Wheeler tiputtelee Athleticin sivustolle omaa NHL Prospect Pool listaansa. Kings putosi viime kauden kakkossijalta kuudenneksi, mutta se ei ollut yllätys. Viime vuoden listalta poistui ikääntymisen, treidaamisen tai NHL:ssä vakipaikan saamisen takia mm. G. Vilardi, B. Faber, T. Madden, JAD ja Akil Thomas ja koska Losilla ei ollut viime kesänä ykköskierroksen varausta, niin sijoituksen putoaminen oli odotettavissa.

Ja listalle pääsivät:

1. (2) Brandt Clarke, RD
2. (1) Quinton Byfield, F
3. (8) Jordan Spence, RD
4. (3) Alex Turcotte, F
5. (16) Alex Laferriere, RW
6. (5) Helge Grans, RD
7. (11) Francesco Pinelli, F
8. (9) Martin Chromiak, W
9. (-) Rasmus Kupari, F
10. (6) Samuel Fagemo, W
11. (-) Tobias Björnfot, D
12. (-) Jack Hughes, C
13. (-) Kenny Connors, F
14. (12) Kasper Simontaival, W
15. (-) Otto Salin, RD

Jutun lopussa oli vielä maininta, että "Also considered were SKA defenceman Kirill Kirsanov (the final cut), Reign goaltender Matt Villalta, Reign forwards Aidan Dudas and Samuel Helenius, and Reign defenceman Kim Nousiainen." Vuosi sitten Aatu Jämsen oli listan sijalla 19, mutta nyt hänet oli tiputettu kokonaan joukosta ulos.

Suluissa on viime vuoden listasijoitus. Kuparia ja Björnfotia ei oltu viime vuonna listattu, koska heidän katsottiin olevan NHL-pelaajia. Hughes, Connors ja Salin ovat viime kesänä varattuja, joten he eivät sen vuoksi voineet olla vuosi sitten listalla.

Pari huomiota Wheelerin listasta:

- Harvardin yliopistossa tehoileva Laferriere (22 GP, 13+14=27, 16 PIM, +10) ja OHL:ssä pelaava Pinelli (39 GP, 30+30 = 60, 50 PIM, +15) ovat listan nousijoita. Pinellin kanssa on jo sopimus tehtynä ja hän pelannee ensi kaudella Ontariossa. 21-vuotias Laferriere pelaa toista kautta yliopistossa, eikä olisi mikään iso yllätys vaikka hänen kanssaan tehtäisiin sopimus jo tänä keväänä/kesänä. Osa Ontarion laitureista (Madden, Fagemo, Dudas, Andersson) siirtyy organisaatiosta muualle, joten Reignin kokoonpanossa olisi tilaa parille pelimiehelle.

- rightin pakeista Clarke ja Spence ovat nousseet listalla ja Granskin suunnilleen pitänyt paikkansa, mutta ainakin katsomieni Ontarion pelien perusteella Spence ja Grans ovat olleet tällä kaudella vaisumpia kuin vuosi sitten. Sama juttu Björnfotin kanssa. Varsinkin ruotsalaisten otteisiin olen ollut pettynyt - Björnfotin hyökkäyspelaaminen on ollut AHL-tasolla todella keskinkertaista (tai jopa sen alle) ja Gransilla on selvästi ongelmia itseluottamuksensa kanssa (järkyttävä määrä harhasyöttöjä).

- joku tuossa pelaajien kehittämisessä - tai sitten varaamisessa - tuntuu mättävän. Tai sitten vaan varatut pelaajat eivät ole olleetkaan niin lahjakkaita kuin olen kuvittelut/toivonut heidän olevan. Yksi iso osaselitys hitaaseen kehitykseen on ollut loukkaantumiset. Vilardi, Kupari, Byfield, Turcotte, Thomas, Chromiak ovat olleet toipilaana viime vuosina ja itse olen ainakin kolmikon Vilardi (selkä) - Turcotte (aivotähdykset) - Thomas (olkapäät) osalta varsin epävarma siitä tuleeko heistä koskaan vakiokokoonpanoon vastuunkantajia. Vilardin kohdalla tilanne näytti todella hyvältä vielä tammikuun puolessa välissä, mutta sen jälkeen on ollut epäilyttävän hiljaista. Pahinta olisi että vanhat selkävaivat olisivat uusiutuneet ja edessä olisi taas pitkä kuntoutusjakso... .

 

[Pakastin]

Linkki: https://twitter.com/LAKings/status/1624204164258754560?t=GBcbyLwRWsTCoMIr5jPzFQ&s=19

Pheonix Copley sai vuoden jatkopahvin 1,5M AAV. Tuohon rekordiin nojaten ansaittu jatko, mutta tämä tuottaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Tehtiinkö tässä tosiaan vaan aikaisin jatkosopimus, jotta Copleyn waivereista poimimisen kynnys kasvaa muilla? Vai onko tosiaan niin, että Kings on lukinnut tulevan kauden luukkuvahdin jo nyt ja ratkaisee ykkösen kohtalon kesällä?

Mielestäni hyvin hämmentävä uutinen tässä vaiheessa kautta. Tuskin Copley mitään jättitiliä olisi UFA markkinoilta naarannut. Jos olisi, nii mitä sitten. Ei Copley ole ratkaisu ongelmiin.

Ensi yönä nostellaan #23 kattoon pysyvästi. Ensimmäinen neljästä.

GKG!

 

[Pakastin]

Talvilomat on vietetty ja Kings on palannut levänneenä. Lepo on selkeästi ollut tarpeen. Jalka liikkuu aivan eri malliin ja Moore sekä Kaliyev on saatu vihdoin takaisin kokoonpanoon. Vilardia vielä odotellaan, mutta sekin hetki odottaa jo aivan nurkan takana.

Lauantaina järjestetty Dustyn ilta oli upea. Paitaa kattoon, puheita, kannu vielä kerran kapteenin käsivarsille ja patsas Crypton eteen.

Upea oli myös esitys kaukalossa. Penguinsia tuhottiin joka suunnasta. Kupari alusti illan alkutahdit syöttämällä JADin ja Iafallon maalit. Kempe iski uran ensimmäisen neljän maalin illan ja komeilla maaleilla vielä. Mikey pääsi Crosbyn ihon alle, joka puhui itsensä suihkuun. Pheonix saalisti Kings uran ensimmäiset nollat. Täydellinen ilta. Parasta oli kuitenkin nähdä Moore Danaultin ketjussa. Tuo ketju on aivan eri näköinen tuossa muodossa, kuin ankeuttaja Iafallon kanssa. Saa nähdä miten kauan Lizotte ja Fiala joutuvat kärsimään. Kaliyev oli myös pelipäällä ja jalka tuntui liikkuvan erityisen hyvin.

Maanantaina jatkettiin, kun Sabres saapui vieraaksi. Puolitoista erää pelailtiin ihan tasaväkisesti. Sitten repesi. Kempe iski viidennen peräkkäisen maalin alivoimalla. Paluun kakkosylivoimaan tehnyt Kaliyev iski seuraavan hieman vahingossa Danaultin pölyjen pyyhinnän takia. Erän lopussa maalitykit Walker ja Roy lisäsivät johdon 4-0. Kolmannessa Arvidsson sai lahjana kenttämestarin erikoisella maalin tililleen. Sabres kavensi vielä lopun kympin aikana kaksi kertaa. Toinen vakuuttava voitto Kingsille.

Danault ensimmäinen useamman tehopisteen ilta sitten joulukuun 27. Arvidssonille myös kolme tehopistettä. Edelliset yhdeksän otteluna ovat menneet tehoin 1+0.

Kupari on nyt parhaimmillaan tuossa alivoiman kärkimiehenä. Loistavaa aktiviista duunia siinä. Kuparin NHL-uran kannalta kriittisen tärkeä rooli.

Jatkon saanut Pheonix Copley jatkaa hämmentävällä saldolla, 17-3-1 !!

Viikonlopun toinen iso aihe Dustyn ohella oli nuo huhut Jakob Chychrunin ympärillä. Jakob on istunut katsomossa treidin takia, jota on nyt vahvasti viritelty Losin suuntaa. Kings ilmeisesti etsii vielä ratkaisua, jolla yksi turha sopimus saadaan tieltä pois. Onko se sitten Walker, Iafallo vai Petersen? Brandt Clarken nimi heitettiin Super Bowlin alla ilmoille kauppaan liittyen, mutta Losista ilmoitettiin heti ettei Clarke ja Byfield ole missään nimessä kaupan.

Jännityksellä odotellaan millainen diili on syntymässä vai kariutuuko Chychrunin siirto viime hetkellä ja katseet kiinnittyvät muihin pakkeihin.

Taas huilataan pari päivää ja perjantaina käväistään naapurin Ankkojen bensapumpulla auttamassa tankkauksessa. Lauantaina saapuu Arizonasta asti seuraava tankkaaja kylään. Mikäs sen hienompaa kuin iskeä Jakob Chychrun kentälle entistä joukkuetta vastaan. Heh.

GKG!

 

[heikkik]

Maanantaina jatkettiin, kun Sabres saapui vieraaksi. Puolitoista erää pelailtiin ihan tasaväkisesti. Sitten repesi. Kempe iski viidennen peräkkäisen maalin alivoimalla. Paluun kakkosylivoimaan tehnyt Kaliyev iski seuraavan hieman vahingossa Danaultin pölyjen pyyhinnän takia. Erän lopussa maalitykit Walker ja Roy lisäsivät johdon 4-0. Kolmannessa Arvidsson sai lahjana kenttämestarin erikoisella maalin tililleen. Sabres kavensi vielä lopun kympin aikana kaksi kertaa. Toinen vakuuttava voitto Kingsille.
...
Viikonlopun toinen iso aihe Dustyn ohella oli nuo huhut Jakob Chychrunin ympärillä. Jakob on istunut katsomossa treidin takia, jota on nyt vahvasti viritelty Losin suuntaa. Kings ilmeisesti etsii vielä ratkaisua, jolla yksi turha sopimus saadaan tieltä pois. Onko se sitten Walker, Iafallo vai Petersen? Brandt Clarken nimi heitettiin Super Bowlin alla ilmoille kauppaan liittyen, mutta Losista ilmoitettiin heti ettei Clarke ja Byfield ole missään nimessä kaupan.

Sabres-ottelun voitosta Kings voi kiittää maalivahteja Copleytä ja Andersonia. Vaikka Cozensin veto menikin Phoenixille vähän helponlaisesti, niin silloin peli oli jo ratkennut kotijoukkueen hyväksi. Ottelun ratkaisuhetkillä ensimmäisessä ja toisessa erässä Copley oli todella hyvä.

Copley on täysin ansainnut saamansa sopimuksen. Eihän tuo torjuntaprosentti mitenkään loistava ole (90,3%), mutta luotettavilla perustorjunnoillaan hän on rauhoittanut Kingsien puolustuksen ihan eri tasolle kuin se oli Quick/Petersen -kaksikon kantaessa päävastuun. Vaikka Fiala on naputellut pisteitä ja Kempe latonut maaleja, niin minusta Copley on ollut joukkueelle tärkeämpi kuin kumpikaan kärkihyökkääjistä.

Anderson toisessa päässä näytti juuri siltä mikä on - nelikymppinen veteraani, joka pelaa viimeistä kauttaan NHL:ssä. Toisen erän 4-0 lukemat kotijoukkueelle eivät vastanneet lainkaan pelitapahtumia, sillä Buffalo oli kentällä hallitsevampi joukkue. Jollei GM Kevyn Adams onnistui tunaroimaan jälleenrakennusta tyhmillä kaupoilla ja UFA-sainauksilla, niin Sabres on parin vuoden päästä hemmetin kova porukka.

Chycrunin kauppaamisesta Losiin on huhuttu varmaan jo puolitoista vuotta ja nyt se näyttäisi ihan oikeasti olevan toteutumassa. Sitä kyllä ihmettelen, mitä liikkuu toiseen suuntaan, jollei Blake suostu luopumaan Clarkesta tai Byfieldistä. Arizona haluaa varmasti nuoria pelaajia eikä Losilla niitä ko. kaksikon lisäksi paljoakaan ole. Kaliyev? Vilardi? Björnfot? Spence? Pari ykköskierroksen varausta (esim. 2023 ja 2025)? Jollain Turcottella tai Fagemolla ei ole arvoa kuin jonakin lisämausteena. Coyotesin GM:nä pyytäisin mieluummin Kuparia kuin kumpaakaan tuosta kaksikosta. Ex-Kärppä on sentään todistanut pystyvänsä pelaamaan NHL:ssä bottom 6 -roolissa.

 

[heikkik]

Heleniukselle AHL:ssä kauden avausmaali ja jo aikaisemmin samassa ottelussa syöttöpiste eli tehot 1+1. Muutenkin häneltä paras näkemäni AHL-peli. Ikävä kyllä muut Reignin ketjut eivät olleet Heleniuksen johtaman nelosketjun tasolla ja siten Ontario hävisi pelin San Josen farmijoukkuetta Barracudasia vastaan jatkoajalla 4-3.

Heleniuksella on nyt koossa kymmenen pistettä (1+9) 45 ottelussa. Jäähyjä on kertynyt 40 ja tehotilasto on +2, mikä on nelosen puolustavalle sentterille ihan kelvollinen lukema. Hän pelannut lähes kaikkissa katsomissani peleissä tasakentällisin nelosen keskellä ja lisäksi saa jääaikaa alivoimalla. Nelosen vasemmassa laidassa pelaa lähes Heleniuksen kokoinen ruotsalais-usalainen Andre Lee (193 cm / 93 kg) ja oikea laituri on vaihdellut kauden aikana. Barracudasia vastaan sillä paikalla oli Nikita Pavlyvchev , joka on parimetrisenä Heleniustakin pidempi kaveri.

Koossa siis todella isokokoinen ketju, mutta samalla suhteellisen hidas ja kankea kolmikko. Lee on ryhmän paras kiekon ylöstuoja, Helenius paras luistelija ja Pavlyvchev paras syöttäjä. Hyökkäyspelin kannalta ongelmana on, että oikeastaan kellään heistä ei ole kunnon laukausta

Alkukaudesta Helenius juniorin isompana ongelmana pitämäni aloitusten kaapiminen omille on mielestäni parantunut selvästi. Mitään virallista numerodataa tästä ei ole saatavilla, koska AHL ei julkaise asiasta tilastoja. Mutta oman silmämääräisen arvion ja sinnepäin tukkimiehen kirjanpitoni mukaan Heleniuksen aloittaessa kiekko on jäänyt viidessä viimeisessä ottelussa useamin Reignin haltuun kuin vastustajien haltuun. Enää ei juurikaan tule selviä satanolla-aloitustappiota ja useinmiten vastustajan sentteri pystytään sitomaan riittävän hyvin, ettei tämä saa kiekkoa itselleen. Tosin esim. Bakersfieldin veteraanisentteriä Brad Malonea vastaan aloituksissa näkyi selvästi, että yli kymmenen vuotta vanhemmalta löytyi kropasta voimaa ihan eri tavalla kuin parikymppiseltä nuorukaiselta.

Kim Nousiaiselle ei tahdo löytyä luottoa Ontarion valmennusjohdolta. Hän pelannut vain alle parikymentä matsia (18 GP, 1+3 = 4, 2 PIM, +-0) ja pakkien pisteiden teon kannalta tärkeää yv-aikaa ei irtoa. Tällä hetkellä Reignin ykkösylivoimaa pyörittää Jordan Spence ja kakkos-yv:ssä viivassa on Tobias Björnfot. Ja jos siirtoajan umpeutumisen jälkeen Spence ja Björnfot vaihtavat maisemaa (joko ylös Losiin tai toiseen organisaatioon), niin suomalaisen edellä yv-hierarkiassa taitavat olla vielä rightin miehet Helge Grans ja Frederic Allard tai jopa leftin puolen Jacob Moverare ja Tobias Bisson.

Hiukan kyllä ihmetyttää kun miksi Kings sainasivat Nousiaisen, kun he eivät hyödynnä Nousiaisen suurimpia vahvuuksia liikettä ja kiekonkäsittelyä. Olisi mielenkiintoista kuulla Nousiaisen oma mielipide siitä, onko hän pelaajana kehittynyt viimeisen puolen vuoden aikana. No, toivottavasti loppukaudesta löytyy enemmän jääaikaa.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=m2-uUAbHY_o

edit.

Alla lainaus toisesta ketjusta koskien Mikey Andersonin jatkosopparia.

Samaa mieltä Pakastimen kanssa sopimuksesta, mutta uskon että seuraava kapteeni Kopitarin jälkeen on Danault tai voipi olla, että joukkueessa ei ole varsinaista kapteenia pariin vuoteen, vaan mennään kolmella-neljällä varakapteenilla (tällä hetkellä Doughtyllä, Iafallolla ja Danautilla on "A"). Sitten sen jälkeen Byfield/Anderson-kaksikolle kirjainta rintaan.

Hemmetin hyvä diili Blakelta. Olin viime kauden jälkeen hieman skeptinen Mikeyn suhteen, mutta aivan turhaan. Tämä kausi on kuitenkin ollut aivan loistavaa tekemistä alakerrassa. Kingsin varmin puolustaja. Doughty on kehunut maasta taivaisiin pakkipariaan ja kuinka helppoa Mikeyn kanssa pelaaminen on. Eihän Mikey mikään hyökkäyksen virtuoosi ole, mutta täydellinen tasapainottava puolustaja hieman hyökkäävämmälle parille. Tulevaisuudessa DD:n ripustaessa hokkarit naulaan, turvallisen Mikeyn saa vierelleen Brandt Clarke.

Edit.
Lisään vielä pienen ennustuksen, että Andersonin pojasta leivotaan Kingsin uusi kapteeni, kun Kopitar jossain vaiheessa päättää uransa.

Ajoitus diilille on aika hauska, kun nuo Chychrun huhut vellovat valtoimenaan.

 

[Pakastin]

Anaheimissa oli ihan kotiottelun meininki. Kings faneja tuntui olevan hallissa enemmän, kun vierajoukkueen maaleja juhlittiin kovemmalla äänellä ja Go King Go huudot raikasivat.

Vierasjoukkue oli kenttätapahtumissa naapuria edellä, mutta se on ihan luonnollista kun toinen yrittää voittaa ja toinen olla mahdollisimman huono. Silti Kings onnistui kaivamaan verta nenästä ja päästi Ducksit kerran tasoihin ja pari kertaa maalin päähän. Ilman loistavaa ylivoimaa, Kings olisi saattanut jopa hävitä ottelun.

Pheonix Copley torjui mainiosti lähes kaksi erää, mutta Vatranon suckerpuchsista suivaantuneena pudotteli hanskat. Gibsonin tanssikutsun kuultuaan, Pheonix ampaisi keskiympyrää kohti, mutta tuomarit estivät maalivahtien taiston. Ehkä ihan hyvä niin, jotta ylimääräisiltä loukkaantumisilta vältyttiin. Copley lensi suihkuun ja Quick rullasi tolppien väliin.

Fialan ketju oli ehdottomasti ottelun parhaimmistoa. Useita pitkiä ralleja Ducksin päädyssä. Danault ketju on myös alkanut löytää vanhaa tuttua kemiaa, kun Moore palasi. Vilardi palasi myös kokoonpanoon ja pelaili Kuparin ketjussa yhdessä Kaliyevin kanssa. Vilardi oli myös isketty tuohon ykkösylivoimaan Byfieldin paikalle.

Käsittämätöntä, että Kingsin ylivoima on tällä hetkellä sarjan toiseksi paras (26,2%). Edellä on vain Oilers (31,5%). Kiitos taitaa kuulua herroille Jim Hiller ja Kevin Fiala. Vaikka alivoima on parantunut, löytyy se sarjan heikoimpien joukosta. Yhteisprosentti kipuaa juuri ja juuri yli 100%.

Tänään homma jatkuu kotona, kun Coyotes saapuu vieraaksi. Edelleen päivän polttavin aihe on, kumman joukkueen listoilta Chychrunin nimi lopulta löytyy. Tuskinpa Jakobia kentällä ainakaan nähdään. Pacificin kärki naaraa pisteitä hyvin tasaiseen tahtiin. Kärki nelikko kulkee rintarinnan kohti pudotuspelejä. Flamesin jääminen kelkasta on positivinen asia playoff-haaveiden suhteen, mutta eiköhän Sutterin porukka vielä kiri mukaan painostamaan.

GKG!

 

[heikkik]

Vierasjoukkue oli kenttätapahtumissa naapuria edellä, mutta se on ihan luonnollista kun toinen yrittää voittaa ja toinen olla mahdollisimman huono. Silti Kings onnistui kaivamaan verta nenästä ja päästi Ducksit kerran tasoihin ja pari kertaa maalin päähän. Ilman loistavaa ylivoimaa, Kings olisi saattanut jopa hävitä ottelun.

Pheonix Copley torjui mainiosti lähes kaksi erää, mutta Vatranon suckerpuchsista suivaantuneena pudotteli hanskat. Gibsonin tanssikutsun kuultuaan, Pheonix ampaisi keskiympyrää kohti, mutta tuomarit estivät maalivahtien taiston. Ehkä ihan hyvä niin, jotta ylimääräisiltä loukkaantumisilta vältyttiin. Copley lensi suihkuun ja Quick rullasi tolppien väliin.

...

Tänään homma jatkuu kotona, kun Coyotes saapuu vieraaksi. Edelleen päivän polttavin aihe on, kumman joukkueen listoilta Chychrunin nimi lopulta löytyy. Tuskinpa Jakobia kentällä ainakaan nähdään.

Toivottavasti ensi yön Arizona-peli ei ole yhtä huono kuin Anaheim-matsi. Olisi ollut luokaton suoritus, jos Kingsit olisivat onnistuneet häviämään tankkausjoukkue Duckeseille. Varsinkin eka erä oli ihan yhtä maalia ja ottelun hetkittäinen tiukkuus kertoi paljon vierailijoiden keskittymisestä ja asenteesta illan otteluun.

Copleyltä tyhmä temppu lyödä Vatranoa kilpikädellä, mutta kun meni hermo, niin meni hermo. Ja jos säännöissä sanotaan, että sillä ei lyödä, niin ei siinä tuomarilla ole muuta mahdollisuutta kuin ohjata pelaaja ulos.

Ontario voitti kotona hyvällä pelillä Seattlen farmin Coachella Valley Firebirdsit 4-2. Heleniuksen sentteröimän nelosen laituri Andre Lee teki kaksi maalia avauserässä (ketjun kahdessa ekassa vaihdossa molemmissa maali) ja loput kaksi teki toinen ruotsalaislaituri Samuel Fagemo ylivoimalla. Sen jälkeen kun Fagemo lähetettiin ylhäältä takaisin Ontarioon, niin hän on ollut aikaisempaa aktiivisempi eikä ole fuskannut puolustusuuntaan yhtä paljon kuin ennen. Molemmat maalit tulivat komeilla onetimereilla.

Valmentaja Sturmin kommentti pelin jälkeen nelosketjusta:

On the Lee-Helenius-Pavlychev line
They have been a huge factor for our success, even last game. Today they kept it really simple. They grind and grind and I trust them. I put them out there against [Coachella Valley’s] big line. What they do in the offensive zone, they can protect. It’s hard to get pucks away from them and they’ve slowly figured that out a little bit. It’s nice to see and I can tell that the guys are really happy. The last two games, that fourth line has had much success.

Ensi yönä Reign pelaa Anaheimin farmia vastaan ja se on kolmas ottelu neljään päivään. Saapi nähdä jaksaako raskastekoinen nelosketju painaa tämänkin pelin yhtä hyvin kuin kaksi ensimmäistä.

Kun Tobias Björnfot nostettiin ylös, niin Kim Nousiainen pääsi pelaamaan toisen perättäisen ottelun. Hän pelasi hyvän matsin, vaikkei päässytkään pisteille.

Organisaation kannalta huonompi juttu on, että Barracudas-pelin kolmannessa erässä loukkaantunut Alex Turcotte on sivussa ainakin viikonlopun ottelut. Onneksi kyseessä on alavartalovamma, eikä aivotärähdys. Jatkuvien loukkaantumisten vuoksi Turcotten treidiarvo on tällä hetkellä lähes olematon. Kyllähän se vähän vituttaa, kun useat samana vuonna ekalla kierroksella varatut pelaajat tekevät läpimurtoa vakiorooliin - osa top 6-rooliin - NHL:ssä, niin Turcottesta ei ole avainpelaajaksi edes AHL:ssä.

 

[heikkik]

Voittomaalikisan jälkeen 6-5 voitto Arizonasta. Kaksi viimeistä ottelua ovat muistuttaneet syksyn pelejä. Maaleja tehtiin, mutta kyllä niitä päästettiinkin. Molemmissa matseissa asenteessa oli paljon korjaamiseen varaa, mutta Ducks-valmentaja Dallas Eakinsin kehuma hyvä joukkue onnistui voittamaan vähän kehnommillakin otteilla tankkausjoukkueet.

Ensimmäisessä erässä Arizonaa vastaan kotijoukkueelta onnistui lähes kaikki eikä siirtohuhuissa Kingseihin yhdistetty maalivahti Vejmelka ollut todellakaan parhaimmillaan. Fiala, Kopitar, Lizotte, Roy (kauden kahdeksas!! maali) ja Fiala toistaiseen. Välillä Coyotes-pakki Brown teki yhden, mutta kun viitisen minuuttia avauserää oli jäljellä ja taululla numerot 5-1, niin kotivoitto näytti selvältä.

Ja kun Kings-pelaajat alkoivat himmailla, niin Kojootit kirivät maali maalilta tasoihin. Vasta Fischerin kolmannessa erässä tekemä 5-5 tasoitus herätti Losin pelaajat unesta. Varsinaisen peliajan viimeinen kymppi ja jatkoaika oli Kingseiltä jo pirteämpää pelaamista ja rankkukisassa Vilardi ja Kempe ratkaisivat voiton Losille.

Kahdesta etukäteen heikosta vastustajasta Arizona teki paljon paremman vaikutuksen. Vaikka Kojootti-lauma oli avauserässä selvässä tappioasemassa, niin he jaksoivat yritttää koko ajan. Ehkä joukkueen valmentaja Andre Tourigny osaa motivoida omaa porukkaansa paljon paremmin kuin Eakins ankkaparvea tai Arizonalla on paremmat johtajat pelaajissa, mutta asenne-ero kahden häntäpään joukkueen välillä oli huikea. (edit. vierailijoiden suomalaisista varsinkin Maccelli esiintyi edukseen, hyvä poika!)



AHL:ssä Ontario otti jatkoajalla 4-3 voiton Anaheimin farmista San Diegosta. Pelin taso ei noussut kovinkaan korkeaksi, mutta Martin Chromiak teki kaksi näppärää maalia. Ensin avauserässä läpiajosta yhteen nollaan ja lopuksi jatkoajalla tarkalla rannevedolla loppulukemat. Välissä Ontarion maalipörssiä johtava Lias Andersson tekaisi kaksi maalia (nyt koossa 23 osumaa).

Kim Nousiainen sai päähänsä osumaa eikä käynyt kentällä kolmannessa erässä. Voi olla että loukkaantui tai sitten kyseessä oli vaan varotoimenpide/protokolla aivotärähdyksen takia.

Ensimmäisessä erässä Gullsien laituri Hunter Drew taklasi Reign-pelaaja Nikita Pavlycheviä päähän, minkä jälkeen Samuel Helenius ja Drew ottivat lyhyehkön ja tasaisen pystypainitappeluväännön. Drewn taklaus oli juuri sellainen tahallinen aivopieru, joiden seuraksena pelaajat saavat päävammoja ja joista pitäisi saada ainakin kahden ottelun pelikielto. Hän sai tilanteesta tappeluvitosen lisäksi kahden minuutin estämisjäähyn, mikä minusta oli ihan käsittämätön tuomio. Toivottavasti tilanteesta annetaan Drewlle vielä myöhemmin lisärangaistus.

Seuraavaksi Kings lähtee vieraskiertueelle: Wild, Devils, Islanders, Rangers, Jets ja sen jälkeen takaisin Kaliforniaan seuraamaan millaisia siirtoja Blake&co tekevät ennen maaliskuun kolmatta.

 

[Pakastin]

Seuraavaksi Kings lähtee vieraskiertueelle: Wild, Devils, Islanders, Rangers, Jets ja sen jälkeen takaisin Kaliforniaan seuraamaan millaisia siirtoja Blake&co tekevät ennen maaliskuun kolmatta.

Kauden viimeinen kiertue Itään. Samalla kohdataan se viimeinen joukkue, joka vielä on kohtaamatta tällä sesongilla eli NY Islanders. Hieman kehnoon saumaan osuu tuo Nykin rundi, kun kilpavarustelu on ollut siellä suunnalla aktiivisinta. Timo Meier ei taida onneksi keretä Jerseyn riveihin ennen kohtaamista. Yhtään helppoa peliä ei ole tarjolla, joten toivottavasti edes puolet pisteistä saataisin kotiin tuomiseksi.

Chychrunia ei ole vielä näkynyt. Jos tuo kauppa menee puihin, nii todella toivon ettei sisään tuoda mitään ylihinnoiteltua Gavrikovia rentaliksi. Itseä kiehtoisi eniten Flyersin Nick Seeler, joka on pelannut Tortsin alla mainiosti Ristolaisen parina. Halpa diili jatkuu vielä ensi kaudella, joten puhdas stunttimies ei ole kyseessä. Mielestäni sopivaa rentalia on aika heikosti tarjolla Losin tarpeisiin (LHD), joten jättäisin tuhlaamisen muille joukkueille. Chychrun tai Sanheim olisi pidemmän tähtäimen hankinta, joten tuossa näe enemmän järkeä.

Blakelle taitaa eniten vaivaa treidin suhteen tuottaa tuo palkkatilanne. Walker, Lemieux ja Iafallo vievät turhaa rahaa kokoonpanossa, josta pitäisi päästä ensin eroon. Ei todellakaan mitään houkuttelevia nimiä dumpattavaksi. Pacificin heikohko taso tarjoaa playoffeissa mahdollisuuksia edetä tuolla nykyisellä porukalla jopa Konferenssi finaaleihin asti, mutta Lännen kärjen ja Idän kaatamiseen tarvitaan jo isoja vahvistuksia.

No ehkäpä tuo Jakob vielä siirtyy Arizonasta Losiin. Yotesilla on varaa pelata odotusleikkiä siirtorajan viimeisille hetkille asti ja eikä silloinkaan ole tarvetta vetää liipasimesta. Tuo seikka tekee meidän johdon tehtävästä vieläkin vaikeamman palan purtavaksi.

 

[heikkik]

Kim Nousiainen sai päähänsä osumaa eikä käynyt kentällä kolmannessa erässä. Voi olla että loukkaantui tai sitten kyseessä oli vaan varotoimenpide/protokolla aivotärähdyksen takia.

Ei ilmeisesti ollut mitään vakavampaa, sillä Nousiainen pelasi Ontarion voittaessa Coachella Valley Firebirdsit voittomaalikisan jälkeen 2-3. Nikita Pavlychev sai Gullsia vastaan pahemmin osumaa, sillä hän ei kyennyt pelamaan Firebirdsejä vastaan. Pavlychevin puuttuminen nelosketjusta näkyi selvästi, sillä hänen tilallaan pelanneen Jack Beckerin ja Heleniuksen ja Leen välillä ei ollut läheskään niin hyvää kemiaa kuin suomalaisen, ruotsalaisen ja venäläisen välillä.

Reign ei olisi saanut ottelusta pistettäkään ilman Cal Petersenin huipputorjuntoja. Ontarion pelaajille tuli valtava määrä harhasyöttöja ja kiekonmenetyksiä ja joukkue näytti todella väsyneeltä. Varakapteeni Aidan Dudakselle tehot 1+1 - maali oli hieno alivoimaosuma ja syöttö tuli ylivoimalla, kun Taylor Ward lakaisi Dudaksen laukauksen jälkeen maaliviivalla pyörineen kiekon viivan yli. Rankkukisan ainoan maalin teki Samuel Fagemo.

Kun on hfBoardilta lueskellut ja podcasteista kuunnellut noita siirtohuhuja ja pelaajista pyydettyjä hintoja, niin samoilla linjoilla @Pakastin kanssa ja toivon, että Blake ei tekisi mitään treidiä seuraavan parin viikon aikana. Ihan tavallisista peruspakeistakin väitetään pyydettävän ykköskierroksen varausta tai kakkoskierrosta + hyvää prospektia. Ei Kings niin lähellä huippujoukkueita ole, että tuollaisia hintoja kannattaisi maksaa.

Sitten kesällä - ennen varaustilaisuutta - Blake ja muu johtoporras voisi tutkailla mitä kauppoja ja vapaita agentteja on tarjolla. Petersen on ollut AHL:ssä hyvä, mutta tuskin ensi kauteen Copley-Petersen kaksikolla lähdetään. Quick toivottavasti tekee kevään kuluessa "brownit" ja ilmoittaa hyvissä ajoin eläköitymisestään.

Yhä kadoksissa olevan hyvän top 4 vasemman pakin löytää kyllä heinäkuussa vapaista agenteistakin (tai treidillä), kunhan Blake ensiksi selvittää ongelmat palkkabudjetissa ja ylijäämähyökkääjistösssä.

Nuorisosta ensinnäisen kierroksen varauksilla Vilardilla, Kuparilla ja Björfotilla päättyy sopimus, samoin kuin kakkoskierroksen varauksilla JAD:lla, Fagemolla ja Thomasilla. Myös farmitasolle juuttuneet Dudas ja Madden ovat kesällä RFA-statuksella. Melkoinen homma Blakella ja kumppaneilla setviä kevään ja kesän aikana ketkä nuorista pidetään ja ketä saa etsiä uuden työnantajan.

 

[Pakastin]

Wildin vieraana hyvin kirvelevä 2-1 tappio. Hartman ampui kaksi unelmakutia vastahyökkäyksistä. Kopitar kavensi, mutta tasoitukseen ei eväät riittäneet. Mielestäni Kings olisi ansainnut paljon enemmän. Wild on kyllä todella aktiivinen joukkue karvaamaan ja ärsyttävä niskasta karisteltava takiaisjoukkue. Kings pystyi siitä huolimatta purkamaan paineen aika hyvin ja pääsi pyörimään Wildin alueelle. Tukkoisesta keskustasta ei vain löytänyt tilaa ja roiskimiseksihan se sitten lopulta meni. Paremmalla onnella kiekko olisi voinut pomppia Kingsin eduksi. Filip Gustavsson vaikutti maalilla todella tyyneltä, jopa mahdottomalta ohittaa. Turhauttava peli, mutta näitä välillä sattuu.

Matka jatkuu Nykiin.

Petersen on ollut AHL:ssä hyvä, mutta tuskin ensi kauteen Copley-Petersen kaksikolla lähdetään.

Pitänytkin tästä kysellä, että kuinka Calin itseluottamuksen palautus on sujunut. Torjuntaprosenttien perusteella Cal sekä Matt Villalta ovat AHL:n top 15 molemmat.

Itseni yllätti tilastoja tutkiessa tuo Providencen 24-vuotias iso kokoinen Brandon Bussi. Suomalaisittain hauskan nimen lisäksi Bruinsin organisaatiossa näyttää koppi tarttuvan hyvin tällä kaverilla. Bruinsilla on kuitenkin ylhäällä Swayman ja tuleva Vezina voittaja Ullmark, joten olisiko tuo Bussi kokeilemisen arvoinen Losissa? Yhtäkään peliä en siis ole nähnyt, mutta nopean tutkiskelun perusteella vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta kaverilta. Kingsin maalivahtiosasto, kun sattuu olemaan se heikoin osa-alue poolissa.

Maalivahtien kehitys on sen verran hidasta, että 18-20 vuotiaan matka Kingsin maalille kestää liian kauan nyky rosteriin verrattuna. Tämän takia kiinnostaa erityisesti nuo AHL:n puolella breikkaavat ~25-vuotiaat kassarit. Sopimuksetkin ovat alkuun kohtuullisia verrattuna UFA markkinoille, jossa myös tarjonta on yleensä aika heikkoa. Harvemmin kukaan hyvästä maalivahdista eroon haluaa ilman korvausta.

 

[heikkik]

Wildin vieraana hyvin kirvelevä 2-1 tappio. Hartman ampui kaksi unelmakutia vastahyökkäyksistä. Kopitar kavensi, mutta tasoitukseen ei eväät riittäneet. Mielestäni Kings olisi ansainnut paljon enemmän. Wild on kyllä todella aktiivinen joukkue karvaamaan ja ärsyttävä niskasta karisteltava takiaisjoukkue. Kings pystyi siitä huolimatta purkamaan paineen aika hyvin ja pääsi pyörimään Wildin alueelle. Tukkoisesta keskustasta ei vain löytänyt tilaa ja roiskimiseksihan se sitten lopulta meni. Paremmalla onnella kiekko olisi voinut pomppia Kingsin eduksi. Filip Gustavsson vaikutti maalilla todella tyyneltä, jopa mahdottomalta ohittaa. Turhauttava peli, mutta näitä välillä sattuu.

Matka jatkuu Nykiin.




Pitänytkin tästä kysellä, että kuinka Calin itseluottamuksen palautus on sujunut. Torjuntaprosenttien perusteella Cal sekä Matt Villalta ovat AHL:n top 15 molemmat.

Itseni yllätti tilastoja tutkiessa tuo Providencen 24-vuotias iso kokoinen Brandon Bussi. Suomalaisittain hauskan nimen lisäksi Bruinsin organisaatiossa näyttää koppi tarttuvan hyvin tällä kaverilla. Bruinsilla on kuitenkin ylhäällä Swayman ja tuleva Vezina voittaja Ullmark, joten olisiko tuo Bussi kokeilemisen arvoinen Losissa? Yhtäkään peliä en siis ole nähnyt, mutta nopean tutkiskelun perusteella vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta kaverilta. Kingsin maalivahtiosasto, kun sattuu olemaan se heikoin osa-alue poolissa.

Maalivahtien kehitys on sen verran hidasta, että 18-20 vuotiaan matka Kingsin maalille kestää liian kauan nyky rosteriin verrattuna. Tämän takia kiinnostaa erityisesti nuo AHL:n puolella breikkaavat ~25-vuotiaat kassarit. Sopimuksetkin ovat alkuun kohtuullisia verrattuna UFA markkinoille, jossa myös tarjonta on yleensä aika heikkoa. Harvemmin kukaan hyvästä maalivahdista eroon haluaa ilman korvausta.

Minnesota antoi näytteen pudotuspelityyppisestä puolustamisesta. Varsinkin johtoasemaan päästyään sumputtivat omalla puolustusalueella ja olivat hyvin Kinks-hyökkääjien iholla. Tuollaista se sitten tulee olemaan kun playoffsit alkavat - paitsi että vielä fyysisempää. Reaves veti kyllä melkoisen pommin Doughtyyn ja Drewltä taisi tyhjetä palkeet niitin jälkeen.

On Kirill Kaprizov vaan hemmetin hieno kiekkoilija. Jonkun Trevor Zegrasin kaltaisen neppailijan kannattaisi ottaa oppia ja katsoa miten pelaaja laittaa huikean yksilötaitonsa palvelemaan joukkueen etua. Yksi NHL:n viihdyttävimpiä pelaajia.

Petersen on ollut katsomissani peleissä hyvä. Jos nostetaan takaisin NHL:ään, niin yhtenä ongelmana voi olla löytyykö kenttäpelaajilta luottamusta häneen. Jos pelaajat eivät luota maalivahtiin, niin silloin tekeminen tahtoo mennä ylivarovaiseksi ja hyökkäyspelaaminen (hyökkäykseen lähteminen) turhan passiiviseksi.

Brandon Bussista en osaa sanoa mitään, koska hän pelaa Itäisessä konferenssissa ja Ontario ei pelaa heitä vastaan. Ei ole ollut NCAA:ssa mikään tähtivahti toisin kuin esim. Quick oli aikanaan.

Sen mitä Providence Bruinsin kokoonpanoa katsoin, niin heillä ei ole joukkueessa yhtään nuorempaa pakkia ja porukka on muutenkin aika kokenut. Ja näyttäis johtavan oman divisioonansa jäähypörssiä, joten kyseessä taitaa olla AHL-tasolla veteraanipitoinen ryhmä, jossa maalivahti ei joudu sellaisen sekoilun kohteeksi kuin mitä esim. San Diegon moket joutuvat. Ja Bruins-organisaatiossa on vahva "puolustamisen kautta voitetaan" -kulttuuri, mikä myös auttaa maalivahteja.

 

[Pakastin]

Brandon Bussista en osaa sanoa mitään, koska hän pelaa Itäisessä konferenssissa ja Ontario ei pelaa heitä vastaan. Ei ole ollut NCAA:ssa mikään tähtivahti toisin kuin esim. Quick oli aikanaan.

Sen mitä Providence Bruinsin kokoonpanoa katsoin, niin heillä ei ole joukkueessa yhtään nuorempaa pakkia ja porukka on muutenkin aika kokenut. Ja näyttäis johtavan oman divisioonansa jäähypörssiä, joten kyseessä taitaa olla AHL-tasolla veteraanipitoinen ryhmä, jossa maalivahti ei joudu sellaisen sekoilun kohteeksi kuin mitä esim. San Diegon moket joutuvat. Ja Bruins-organisaatiossa on vahva "puolustamisen kautta voitetaan" -kulttuuri, mikä myös auttaa maalivahteja.

Näin mä vähän epäilinkin, että olosuhteet tekee Providencessa pelaamisen helpommaksi. Mielenkiinto vain heräsi, kun näin tuon nimen keikkuvan kärjessä loistavilla tilastoilla ja NCAA oli hetki sitten jäänyt taakse. Yhtäkään AHL matsia en ole koskaan katsonut, mutta hyvin näistä sinun jutuista ja muista lähteistä saa kuvan, millainen liiga on kyseessä ja siitä kuinka yksinkertaisilla asioilla jotkin joukkueet lopulta menestyvät rautaliigassa. Enkä nyt sano, että AHL on aivan surkea sarja, vaan tie menestykseen on hyvin raaka ja jopa yksinkertainen, mitä nuoret eivät ymmärrä tavoitteiden ollessa jossain ihan muualla.

Petersenin kohdalla on ehkä juuri tuo ongelma, ettei joukkue luota häneen täysin. Sama paistaa joka kerta, kun Quick on maalissa. Eihän kukaan legendasta haluaisi ajatella noin, mutta väistämättä takaraivossa pyörii ajatus ylimääräisestä varmistelusta, joka johtaa katastrofiin.

Maalivahtiongelmien pyörittely on aika turhauttavaa puuhaa, kun kyse on lopulta yksilöstä, joka pienillä asioilla voi olla ratkaisu ongelmiin tai itse ongelma. Kaiholla muistaen sitä Quickiä, joka 2012 varasti koko shown.

 

[heikkik]

Kauden viimeinen kiertue Itään. Samalla kohdataan se viimeinen joukkue, joka vielä on kohtaamatta tällä sesongilla eli NY Islanders. Hieman kehnoon saumaan osuu tuo Nykin rundi, kun kilpavarustelu on ollut siellä suunnalla aktiivisinta. Timo Meier ei taida onneksi keretä Jerseyn riveihin ennen kohtaamista. Yhtään helppoa peliä ei ole tarjolla, joten toivottavasti edes puolet pisteistä saataisin kotiin tuomiseksi.

Piste per peli vauhdissa ollaan, kun vieraskiertueesta jäljellä on vielä ottelut NY Rangersia ja Winnipegiä vastaan.

Jatkoaikatappio New Jerseytä vastaan oli toisaalta turhauttava, koska Kings johti matsia vielä puolisen minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Toisaalta pitää olla tyytyväinen pisteeseen, koska minusta Devils oli parempi joukkue ja ansaitsi voiton.

Pidän Losia varsin nopeana joukkueena, mutta täytyy sanoa, että Devilsin nuoret pistävät vauhtia kaukaloon vielä pykälän verran enemmän. Hughes-Hischier -kaksikko on kehittynyt huimasti parissa vuodessa, mutta en yhtään ihmettele, että New Jersey on Timo Meierin kaltaisen maalitykin perässä. Meierin kaltaista laukoja-tyyppihän kokoonpano kaipaa, kun kerran Alexander Holtz ei ole vielä kehittynyt vakiopelaajaksi NHL:ään.

Siinä missä vikkelät Devilsit onnistuivat, niin isot Islandersit eivät onnistuneet. Kings pääsi vähän onnenkin avustamana kolmen maalin johtoon, ennen kuin Saarelaiset saivat kirivaihten päälle. Maalin päähän kotijoukkue onnistui kirimään, mutta sen verran vajaaksi heidän loppurutistuksensa jäi, että Quick sai tililleen kauden yhdennennentoista voiton.

Quickin voittopelin lisäksi ilahduttavaa oli Kaliyevin - Kuparilta hieno syöttö - ja Vilardin onnistuminen maalinteossa. Islanders kaipaa todellakin Matthew Barzalin luovuutta ja luistelua/liikettä tai jotakin muuta pelillistä sytyttäjää. Kyllähän nämä Otto Koivulan kaltaiset kaapit heittelevät Kings-pakkeja sivuun, mutta kun kädet eivät riitä kunnolliseen kiekolliseen peliin, niin eihän sitä tulosta tahdo syntyä. Isles on todellinen diesel-joukkue.

Ensi yönä vastassa toinen Nykin joukkue eli Rangers. Joukkue on neljän ottelun tappioputkessa ja avainpelaaja Shesterkin on melkoisessa slumpissa. Suomalaisista Kakkoa tulee seurattua sillä silmällä, koska hänen on sanottu ottaneen selvän kehitysaskeleen tällä kaudella (oma piste-ennätys on jo syntynyt). Ja onhan sitä hyvä kohdata Rangers tässä vaiheessa eli ennen kuin he saavat Patrick Kanen kokoonpanoonsa... .

 

[Pakastin]

Taas hyvin ärsyttävä esitys. Periaatteessa oltiin kenttätapshtumissa paremmin pelin päällä, mutta Shesterkinin ohittaminen muodostui todella vaikeaksi. Ylivoimaa tarjottiin ihan tarpeeksi pelin tasoittamiseksi, mutta Rags av uhrautui mainiosti. K'Andre Miller lensi suihkuun sylkäistyään Doughtya kohti. Ragsilla oli muutenkin vain viisi pakkia käytössä, koska Schneider istui penkillä palkkasyistä eikä siis käynyt kentällä kertaakaan. Tällä kikkailulla tehtiin tilaa Kanea varten.

Quick voi ottaa ekan maalin nimiinsä. Hieno ohjaus takapatjalla omiin. Toinen maali oli Royn epäonninen ohjaus yläkulmaan. Kolmas oli mielestäni otettavissa kiinni, vaikka se kilvelle sujahti. 3-0 tilanteessa Copley luisteli maaliin. Täytyy myöntää, että Quickillä ei käy edes tuuri, joten ihan turha kokeilla. Tilastot ovat karmeaa katseltavaa. Islesia vastaan tullut voitto on laiha lohtu, kun tuossa kamppailussa ei juurikaan töitä edes tarvinnut tehdä.

Takaa-ajolla päästiin 3-2 tilanteeseen, mutta Panarin kuoletti nuo haaveet kuittaamalla heti Royn laserin jälkeen. Copley kompuroi tuossa tilanteessa epäonnekseen. 5-2 tuli ylivoimalla ja sille ei Pheonix voinut mitään.

McLellan arvosteli pelin jälkeen kuutta Kingsin kenttäpelaajaa. Hieman mutkia suoraksi suomentaen, heistä ottelun voittaminen jäi vajaaksi, mutta ei maininnut ketä ja jätti maalivahdit kokonaan pois laskuista. Helppo on luetella ainakin Walker, Edler, Kaliyev ja Kupari tuohon. Aivan karmea esitys kaikilta. Kaliyevin pelaaminen on varsinkin huolestuttanut. Loukkaantuminen vei jotain pelaamisesta pois ja se näkyy aika rumasti.

Kings on tällä hetkellä yhden pakkiparin, vahvan nelosketjun (ainakin centterin) ja toisen maalivahdin vajaa joukkue. Fiala ei sovi Danault ketjuun mitenkään. Jotenkin on outoa, että tuo hyvä pöhinä Lizotten kanssa ylipäätään rikottiin. Fialasta puheen ollen, nuo typerät jäähyt syövät rotan lailla. Aivan järjettömiä koukkuja, huitomisia ja korkeita mailoja ja vieläpä keskialueella tai jopa hyökkäysalueella. Joka pelissä voi varautua yhteen tuollaiseen typeryyteen. Onneksi Fiala tarjoaa kolikon kääntöpuolella jotain todella arvokasta.

Kiertueen viimeinen peli on hyvin tärkeä, koska se pelataan Lännessä taakse valahtanutta Jetsiä vastaan.

Kingsiin huhuillaan Nick Boninoa, Cam Talbotia ja edelleen Chychrunia. Nuo rental veteraanit hyväksyn jossain määrin, koska ne tulevat jeesaamaan kipupisteitä ja tuskin maksavat maltaita. Siiirtomarkkinat käyvät aivan hulluna, joten katsellaan mitä RB vielä kikkailee perjantaihin mennessä.

GKG!

 

[Bigmouth]

Nyt sitten tapahtui:

To Kings:
Joonas Korpisalo
Vladislav Gavrikov

To Blue Jackets:
Jonathan Quick
LA Kings 2023 1st round pick (kai)

Kommentoin kun olen hetken sulatellut.

 

[ReYaSu]

Nyt sitten tapahtui:

To Kings:
Joonas Korpisalo
Vladislav Gavrikov

To Blue Jackets:
Jonathan Quick
LA Kings 2023 1st round pick (kai)

Kommentoin kun olen hetken sulatellut.

Nyt täytyy sanoa että tuli kyllä puun takaa. Kovan kuuloinen isku ja yllätys ollut joukkueellekin: Sources: Kings trade icon Jonathan Quick in jaw-dropper for Gavrikov, Korpisalo Harmillista nähdä seuralegendan tuolla lailla poistuvan, vieläpä liigan heikoimpaan jengiin, eikä ykkösmaalivahdiksi.

Myös hinta tuntuu äkkiseltään kovalta Gavrikovista ja Korpparista, jos tuo ykköspick kovana draft-vuonna todella on mukana. Tunnearvosta puhumattakaan.