Jääkiekon kuluttajalla on nykyisin vaihtoehto. Voi katsoa pelin kotisohvalta tai mennä halliin. Ja koska kotisohva on kaikilla mittareilla halvempi vaihtoehto ja nykyisin jo pelin seuraamisen kannalta parempikin vaihtoehto, kuluttajan pitäisi saada jotain lisäarvoa mennäkseen halliin paikan päälle.
Kaikkein tärkein asia, mitä kotona ei voi saada ja mikä puolestaan halliin olisi mahdollista luoda, on tunnelma! Tunnelma oli se syy, miksi itse aikanaan niin palavasti halusin Kärppäpeleihin paikan päälle (jääkiekon seuraamisen ohella). Ja tunnelma on se syy, miksi nykyisin valitsen mieluummin kotisohvan. Sitä tunnelmaa kun ei hallissa enää ole.
Uskokaa tai älkää, minulle ne ahtaat käytävät, pitkät nakkijonot, puupenkit, hyvät seisomakatsomot, isot fanilaumat ja muut, josta nykyisin yritetään kaikin keinoin päästä eroon, olivat SYY mennä hallille! Mikään ei voittanut sitä kun käytävällä joutui käyttämään kyynärpäätaktiikkaa edetäkseen. Ja kun seisomakatsomoihin joutui menemään jo hyvissä ajoin, päästäkseen hyville paikoille. Kun kaikki nämä on viety pois, voin yhtä hyvin katsella pelin kotona.
Puupenkitkin loivat osaltaan tunnelmaa. Ei sen hallin tarvitse olla mikään leffateatteri, jossa istutaan turpa kiinni sohvan pehmeillä istuimilla. Hallin katsomoiden suorastaan pitää painostaa katsojaa välillä nousemaan ylös. Sitä paitsi akustisestikin ajateltuna kovemmat pinnat säilyttävät metelin hallissa paljon paremmin. Pehmeät istuimet vaimentavat ääntä.
Niin kauan kun halli ei tarjoa minulle mitään lisäarvoa, katson pelit mieluummin kotona. Lähetyksissä on nykyisin hyvä kuvanlaatu ja näkee uusinnatkin tilanteista heti ja monesta kulmasta. Hallilla ollessa tilanne menee ohi, jos satut juuri oikealla hetkellä katselemaan muualle.