kahden suunnan sentteri
Jäsen
Ongelma luokkaerojen suhteen on ainoastaan se, että siinä missä luokkaeroja on hienosti kurottu sotien jälkeen umpeen kaikki vuosikymmenet aina lamaan asti, on viimeiset 15-20 vuotta menty huonompaan suuntaan. Tiedetään ettei tulonsiirto rikkailta köyhille hidasta talouskasvua (IMF), sekä se että tuloerojen kasvu on hidastanut meidän talouskasvua (OECD). Tiedetään ettei tulisi leikata sillä se syventää kysyntälamaa ja tappaa kasvun edellytyksiä (IMF, OECD, Komissio). Tiedetään että köyhyydessä elää tilastokeskuksen mukaan 4% ja unicefin mukaan 8% meidän lapsista. Tiedetään että terveydenhuolto on yksi OECD-maiden eriarvoisimmista. Mutta silti annetaan tämän epäedullisen kehityksen jatkua. Leikataan lapsilisiä, annetaan muiden tulonsiirtojen jäädä jälkeen muusta ostovoimasta. Maalaillaan kauhukuvia julkisen sektorin koosta. Ja verhotaan tämä johonkin vastuullisen taloudenpidon kaapuun vaikka todellisuus osoittaa aivan muuta.
Hyvinhän meillä menee mutta suunta on täysin väärä.
Hyvinhän meillä menee mutta suunta on täysin väärä.