Eilinen Pressiklubi keskusteli sitten vielä kerran tästä Kiakkovieras-juhlasta, puhumassa Anna Kontula (vas.), Pekka Ervasti sekä Saska Saarikoski.
Sekä tietysti itseään aina yhtä hauskasti tannerilaiseksi sosiaalidemokraatiksi nimittävä Ruben Stiller. :)
Sanoisin, että Kontula oli (luonnollisesti) paljon parempi argumentoimaan ja puolustamaan vasemmiston näkemyksiä asiasta, kuin nämä Anonyymi ja Yrttiaho edellisiltana A-talkissa.
Kontulakin ominaiseen tapaansa hieman hermostui keskustelun edetessä ja hänen oli vaikea hillitä itseään.
Ehkä oli hieman kohtuutonta, että sekä Ervasti ja Saarikoski vyöryttivät yhdessä Kontulaa vastaan. Vaikkei olisi heidän kanssaan samaa mieltä, niin ihan fiksuja miehiähän he ovat ja saivat Kontulan ahdistettua nurkkaan. Tämä tuntui itsestäni vähän liian pitkälle viedyltä, suomalainenhan alkaa aina symppaamaan altavastaajaa.
Itse argumenttien tasoon, niin olihan Kontula pahasti lirissä. Hän syytti keskiluokkaa ja mediaa kielipelistä, vetosi työväenluokkaisen ihmisen "voimattomuuteen" vaikuttaa politiikassa, yhteiskunnassa, mediassa jne kaikki se sama retoriikka, jota vanha vasemmisto yhä käyttää, aina nurkkaan ajettaessa.
Ervasti oli mielestäni keskustelun asiallisin puhuja ja nosti esiin mielenkiintoisen paradoksin:
moni mielenosoittaja huusi yht'aikaa kuolemaa valtiolle, että luokille, vaikka valtio itse asiassa on isoin tekijä siinä, etteivät erot rikkaan ja köyhän välillä ala entisestään kasvamaan.
Saarikoski oli välillä hieman lapsellinen tivatessaan Kontulalta erinäisiä asioita. Saarikoski vastasi silti illan parhaasta heitosta:
Kontula oli kritisoinut Saarikosken näkemyksiä vasemmistolaisuudesta ja totesi, että Saarikosken tulisi ehkä päivittää ajatteluaan sieltä 70-luvulta.
Saarikoski iski tähän vastapalloon, että hänen ajattelunsa ei ole pysähtynyt, sen sijaan vasemmistolainen ideologia sinne 70-luvulle on jämähtänyt.