Mainos

Linnan juhlat – Niinistön aikakausi

  • 161 372
  • 1 220

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vitunko verran joku Harkimon poika on voinut vaikuttaa syntyperäänsä? Ei varmaan enempää kuin sevettijärveläinen orpolapsikaan.

Juuri näin. Kumpikaan ei ole voinut vaikuttaa asiaan. Ja en mitenkään osaa nähdä heidän lähtökohtia ja mahdollisuuksia tasa-arvoisina. Näin se elämässä menee, toinen saa paremman pokerikäden kuin toinen. Jolle on saanut arvioni mukaan sen värisuoran tai vähintäänkin neljä samaa, kun orpolapsi Sevettijärveltä taas hädin tuskin kakkosparin. Toki kansainvälisesti suhteutettuna tuo orpolaspikin on saanut ihan kohtuulliset kortit, mutta Suomen oloihin ei.

Mutta mitä tekee erku? Hän pysähtyy miettimään miksi Joel Harkimo on julkisuudessa. Erku keksii, että "Joel Harkimo on mitä loistavin esimerkki siitä, että puheet mahdollisuuksien tasa-arvosta ovat älyllisesti epärehellisiä". Erku myös oivaltaa, että sevettijärveläinen orpo ei ole Joel Harkimon kanssa monessakaan asiassa samalla viivalla parikymppisenä. On löytynyt luokkaero.

Kaipa sen olen ennenkin oivaltanut. Nyt vain tuli mieleen sopivassa kohtaa ja päätin kirjoittaa. Ehkei olisi pitänyt, kun niin montaa tuntuu melko itsestäänselvän asian sanominen ottavan koville.

Sinä olet ollut täällä ahkerasti penäämässä kaikenlaisia listoja muilta kanssakirjoittajilta jonkin väitteen, ehdotuksen tai minkä milloinkin tueksi.

Poliitikko toteaisi tässä kohtaa, että puhut muunneltua totuutta. Olen tässä ketjussa muistaakseni pyytänyt yhtä listaa ja sitäkin vasta sen jälkeen, kun oli väitetty vasurien puolustelleen huligaaniporukkaa. Anna Kontulan ja Dan Koivulaakson nimet muistaakseni listattiin, jälkimmäinen näistä tosin varsin epämääräisin perustein.

Lähestyn nyt sinua hieman samoissa merkeissä: Koeta nyt jollakin tapaa muotoilla, mitä konkreettista tekisit "mahdollisuuksien tasa-arvon" parantamiseksi? Ymmärrän hyvin että perikateelliselle demariänkyrälle oikeistolaisista ja oikeistokonservatiiveista mäkättäminen on terapian kaltaista puuhaa, joka ravitsee saavutetuista eduista kiinni pitävän työn orjan sielua kuin bensa nuotiota. Mutta ihan oikeasti, mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä? Pitäisikö rikkaat ampua? Kulakit piikkilanka-aitojen taakse? Vai riittääkö että laitetaan taas veroa veron päälle? Vai kielletäänkö Sevettijärvi?

Aika monta kysymystä. Kulakkeja en halua piikkilanka-aitojen taakse, rikkaita ei pidä ampua eikä Sevettijärveäkään tarvitse kieltää. Verotusta voidaan maltillisesti nostaa siten, että kokonaisveroaste olisi lähempänä Ruotsin ja Tanskan tasoa. Nykyisellään se taitaa olla muutaman prosenttiyksikön alle sen. Minusta Suomen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan varsin erinomainen. Oma korjausehdotukseni on, että lukiokirjat ja amiksen kirjat kustennattaisiin jatkossa oppilaitoksen pussista. Myös opintorahan reaalinen arvo on jäänyt naurettavan alhaiselle tasolle. Indeksikorotuksia on vissiin kohta 20 vuotta jätetty tekemättä. Mutta tosiaan, kyllä meidän koulutusjärjestelmä ja yhteiskunta ylipäätään on sellainen, josta sietää isossa kuvassa olla ihan ylpeä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
No, äläs ny ujostele, mikähän on tämä tälläinen läntinen ihmemaa? - ja äläkä viitsi sanoa, että USA tai Britannia...
Tällainen jokerikortti voi edustaa vaikka herttaa ja ristiä. Pitääkö vielä toimittaa lähdeviiteluettelo akateemisesta kirjallisuudesta, joka osoittaa lahjakkaiden opintien suoristuvan suomalaisia keskiverto-oloja paremmaksi nimeltä mainituissa maissa?

Suomelle olisi arvokasta rakentaa tulevaisuutta panostamalla lahjakkuuksiin hivenen nykyistä systemaattisemmin. On sekin tietysti arvo sinänsä, jos keskimääräisen seiskan sijasta tulevan sukupolven oppilaat saavat seiska plussan. Toki Matti Nykäsen oli ehdottomasti parempi hypätä helvetisti mäkeä nuorna miesnä, kuin että hän olisi hinkannut kertotaulun hallintansa briljantiksi. Ehkä kansalaistaidon tunneilla olisi kannattanut sentään käydä. En tiedä syyttääkö vai kiittääkö peruskoulua tästä, mutta iloiset terveiset kuitenkin Jyväskylään.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minusta tuolla mahdollisuuksien tasa-arvo -konseptilla haetaan lähinnä sitä, ettei ole mitään valtavaa objektiivista yhteiskunnallista kynnystä estämästä varattoman lapsen sosiaalista nousua koulutuksen kautta.

Niinhän sillä haetaan, mutta se ei poista sitä, että täsmällisesti määriteltynä ja jopa intuitiivisesti mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa todellista mahdollisuuksien tasa-arvoa, jota voidaan joko heikentää tai kasvattaa toteutettavalla politiikalla. Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin, mutta minusta on julkisen keskustelun tasoa laskevaa, että se poliittinen puolue (kokoomus), joka retoriikassaan korostaa lähtökohtanaan kaikkein kuuluvimmin mahdollisuuksien tasa-arvoa, ajaa voimakkaimmin politiikkaa, joka de facto heikentää todellista mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Ja tämä huomio koskee julkisen keskustelun alhaista tasoa, ei sitä, että sinänsä äärettömästi vastustaisin esim. kouluverkon supistamista tai vaikkapa huippulukioihin panostamista. Mutta keskustelun tulisi olla älyllisesti rehellistä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin, mutta minusta on julkisen keskustelun tasoa laskevaa, että se poliittinen puolue (kokoomus), joka retoriikassaan korostaa lähtökohtanaan kaikkein kuuluvimmin mahdollisuuksien tasa-arvoa, ajaa voimakkaimmin politiikkaa, joka de facto heikentää todellista mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Jaa, en liene paras vastaamaan Kokoomuksen puolesta. Pointti oli kuitenkin se, ettemme voi mitenkään pakottaa lopputuloksia, joten mahdollisuuksien tasa-arvoa tulisi arvioida jostakin toisesta näkökulmasta kuin siitä, tuleeko tohtori-pariskunnan lapsista todennäköisemmin akateemisesti koulutettuja kuin alkoholisoituneen, perustutkintoa vailla olevan työttömän yksinhuoltajan. Toistaiseksi en ole vielä huomannut mitään kovin radikaalia uhkaa nykyiselle suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, mutta ajan kanssahan näitä tapahtuu ja pienin askelin edetään.
 
Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin, mutta minusta on julkisen keskustelun tasoa laskevaa, että se poliittinen puolue (kokoomus), joka retoriikassaan korostaa lähtökohtanaan kaikkein kuuluvimmin mahdollisuuksien tasa-arvoa, ajaa voimakkaimmin politiikkaa, joka de facto heikentää todellista mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Voisitko antaa pari konkreettista esimerkkiä kuluvalta vaalikaudelta?
 

hjalmar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juutinrauman Lukko ja Unajan Urheilijat.
Tässä taas yksi esimerkki kuinka dilleä porukkaa on olemassa ihan eduskunnassa asti ja nimenomaan siinä yhdessä ryhmässä. Persujen kansanedustaja vaatii hallitusta paimentamaan, että oikeuslaitos antaa kunnon tuomiot Kiakkovieraiden huligoinnista. Ei se nyt herran jestas hallitukselle kuulu. Ei Suomi ole mikään Venäjä tai Ukraina. Olipa itse asiasta mitä mieltä tahansa.

Kansanedustaja toivoo, että hallitus ohjailee oikeuslaitosta | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Poliitikko toteaisi tässä kohtaa, että puhut muunneltua totuutta. Olen tässä ketjussa muistaakseni pyytänyt yhtä listaa ja sitäkin vasta sen jälkeen, kun oli väitetty vasurien puolustelleen huligaaniporukkaa. Anna Kontulan ja Dan Koivulaakson nimet muistaakseni listattiin, jälkimmäinen näistä tosin varsin epämääräisin perustein.
Minultakin joskus penäsit jotain listoja, mutta en nyt jaksa kaivella viestihistoriaa. Tarvittaessa kaivan totuuden siemenen esille, mutta ehkei siihen tässä yhteydessä ole erityistä julkista intressiä. Sovitaan niin, että tulen sen verran vastaan, ettet ole kymmeniä kertoja pyydellyt listoja, joskaan en ole tällaista väittänytkään. Sitten on eri, jos joku tilastonikkari tulee ja linkein osoittaa, että onhan niitä kymmeniä.

Aika monta kysymystä. Kulakkeja en halua piikkilanka-aitojen taakse, rikkaita ei pidä ampua eikä Sevettijärveäkään tarvitse kieltää. Verotusta voidaan maltillisesti nostaa siten, että kokonaisveroaste olisi lähempänä Ruotsin ja Tanskan tasoa. Nykyisellään se taitaa olla muutaman prosenttiyksikön alle sen. Minusta Suomen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan varsin erinomainen. Oma korjausehdotukseni on, että lukiokirjat ja amiksen kirjat kustennattaisiin jatkossa oppilaitoksen pussista. Myös opintorahan reaalinen arvo on jäänyt naurettavan alhaiselle tasolle. Indeksikorotuksia on vissiin kohta 20 vuotta jätetty tekemättä. Mutta tosiaan, kyllä meidän koulutusjärjestelmä ja yhteiskunta ylipäätään on sellainen, josta sietää isossa kuvassa olla ihan ylpeä.
Kiitän nimimerkki erkua vastauksesta, joka sisälsi ehdotuksia. Minäkin kannatan koulutukseen panostamista, kuten olen joissakin yhteyksissä toisaalla todennut. Lukioiden ja ammattikoulujen oppikirjakustannusten keventäminen on yksi relevantti vaihtoehto, ehkei kokonaan mutta osittain. Kirjojen julkaisupoliittisia pelisääntöjäkin voisi tarkastella kriittisesti, sillä uusia enemmän tai vähemmän korjattuja painoksia tulee aika vauhdikkaasti.

Olen siinäkin kohdassa samaa mieltä, että suomalaisesta koulutusjärjestelmästä voi kokonaisuutena ottaen olla ylpeä. Parannettavaa on aina, ja edellä mainitsemani lahjakkaiden oppilaiden jonkinasteinen unohtaminen on eräs tällainen seikka, joka ansaitsee kriittistä arviointia. Käytännössä maksuton peruskoulu sekä hyvin edulliset keski- ja korkea-aste ovat isoja juttuja maailman mittakaavassa. Sitä suuremmalla syyllä on sääli, kun kaikki eivät ota tällaisen koulutusedun hyötyjä tehokkaasti irti.

Joku ehdottikin edellä, että vieraita voisi kutsua joidenkin sopivien teemojen mukaan. Vinkiksi Niinistölle, että seuraaviin linnanjuhliin voisi harkita kutsuttavan erityisesti vaikkapa koulutussektorin edustajia. Voimme pienesti toivoa, että joku Jatkoajan opettajanimimerkeistä edustaisi bileissä paitsi ammattikuntaansa, niin myös omaa yhteisöämme. Haluaisin nähdä tv-haastattelussa sampion, Evilin ja TosiFanin.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tässä taas yksi esimerkki kuinka dilleä porukkaa on olemassa ihan eduskunnassa asti ja nimenomaan siinä yhdessä ryhmässä. Persujen kansanedustaja vaatii hallitusta paimentamaan, että oikeuslaitos antaa kunnon tuomiot Kiakkovieraiden huligoinnista. Ei se nyt herran jestas hallitukselle kuulu. Ei Suomi ole mikään Venäjä tai Ukraina. Olipa itse asiasta mitä mieltä tahansa.

Kansanedustaja toivoo, että hallitus ohjailee oikeuslaitosta | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Vaadin välittömästi Timo Soinia irtisanoutumaan tästä ajattelusta.

Ei vaan, vakavasti puhuen persuilla tuntuu vallan kolmijako-oppi olevan vähäsen hakusessa. Tämä nyt on ihan käsittämätön lausunto Saarakkalalta, mutta myös muutama viikko sitten useampi persuedustaja poliitikoi eduskunnan kyselytunnilla mahdollisesti keskeneräisellä oikeusprosessilla. Toki tasapuolisuuden nimissä on todettava, että myös kokenut kansanedustaja Ben Zyskowicz syyllistyi samaan.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Voisitko antaa pari konkreettista esimerkkiä kuluvalta vaalikaudelta?

Vaikkapa kokoomuksen vetämän rakennepaketin kohta toisen asteen kouluverkon supistamisesta tai kehysriihessa tehty päätös opintotukikuukausien vähentämisestä.

Ja sille paskamyrskylle mikä tästä kommentista nousee: ''Ja tämä huomio koskee julkisen keskustelun alhaista tasoa, ei sitä, että sinänsä äärettömästi vastustaisin esim. kouluverkon supistamista tai vaikkapa huippulukioihin panostamista. Mutta keskustelun tulisi olla älyllisesti rehellistä.''

Nämä päätökset A) de facto vähentävät mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista B) ovat seurausta poliittisesta päätöksenteosta.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
joten mahdollisuuksien tasa-arvoa tulisi arvioida jostakin toisesta näkökulmasta kuin siitä, tuleeko tohtori-pariskunnan lapsista todennäköisemmin akateemisesti koulutettuja kuin alkoholisoituneen, perustutkintoa vailla olevan työttömän yksinhuoltajan.

Samaa mieltä mikäli tuohon asiaan ei vaikuttaisi millään tasolla puoluepolittiinen päätöksenteko. Siihen kuitenkin vaikuttaa, ja kokoomus itse pitää mahdollisuuksien tasa-arvoa esillä retoriikassaan ja asiaa tulee voida tarkastella kriittisesti, vaikka se loisikin särön tähän kivaan yksinkertaiseen maailmaan.

Mutta tämä tästä, jos jollekin jäi epäselväksi mitä tarkoitin, ei voi mitään.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikkapa kokoomuksen vetämän rakennepaketin kohta toisen asteen kouluverkon supistamisesta tai kehysriihessa tehty päätös opintotukikuukausien vähentämisestä.

Ja sille paskamyrskylle mikä tästä kommentista nousee: ''Ja tämä huomio koskee julkisen keskustelun alhaista tasoa, ei sitä, että sinänsä äärettömästi vastustaisin esim. kouluverkon supistamista tai vaikkapa huippulukioihin panostamista. Mutta keskustelun tulisi olla älyllisesti rehellistä.''

Nämä päätökset A) de facto vähentävät mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista B) ovat seurausta poliittisesta päätöksenteosta.
Rakennepakettihan on Jutan ja SDP:n projekti, vai miten se Jutan mielestä olikaan?
 
mahdollisuuksien tasa-arvoa tulisi arvioida jostakin toisesta näkökulmasta kuin siitä, tuleeko tohtori-pariskunnan lapsista todennäköisemmin akateemisesti koulutettuja kuin alkoholisoituneen, perustutkintoa vailla olevan työttömän yksinhuoltajan.

Eikö yksi mittari tälle mahdollisuuksien tasa-arvolle voisi olla se, tuleeko tuosta tohtorien muksusta akateeminen 10, 100 vai 1000 kertaa todennäköisemmin kuin tyttömän yh:n muksusta? Ja jos halutaan väittää, että Suomi nykyisellään ei ole luokkayhteiskunta, pitäisi tuolle luvulle asettaa joku raja-arvo, jonka ylitettyään luku indikoi luokkayhteiskunnan syntyä. Kuka sellaisen raja-arvon pystyy asettamaan?
 
Eikö yksi mittari tälle mahdollisuuksien tasa-arvolle voisi olla se, tuleeko tuosta tohtorien muksusta akateeminen 10, 100 vai 1000 kertaa todennäköisemmin kuin tyttömän yh:n muksusta?
Voisiko joku kertoa, mikä itseisarvo ylipäätään on termillä mahdollisuuksien tasa-arvo? Kun kenelläkään ei ole mitään mahdollisuuksia, niin mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu ja kaikki ovat tyytyväisiä?
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eikö yksi mittari tälle mahdollisuuksien tasa-arvolle voisi olla se, tuleeko tuosta tohtorien muksusta akateeminen 10, 100 vai 1000 kertaa todennäköisemmin kuin tyttömän yh:n muksusta?

Minusta tuossa ei ole kauheasti järkeä. Kuvaavampaa olisi verrata, onko lääkäriksi haluavien ja sen eteen samoja asioita tekevien tohtorien lapsien ja työttömän yh:n lapsien lääkäriksi päätymisen todennäköisyydet samat. Minusta mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole sama asia kuin johonkin statukseen päätymisen todennäköisyys.

edit: Ja kyllä, tuota esittämääni on varmasti helvetin vaikea tai jopa mahdotonta mitata. Sen ei kuitenkaan pitäisi oikeuttaa toimimattoman mittarin käyttöä perustelulla "ei ole muuta".
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eikö yksi mittari tälle mahdollisuuksien tasa-arvolle voisi olla se, tuleeko tuosta tohtorien muksusta akateeminen 10, 100 vai 1000 kertaa todennäköisemmin kuin tyttömän yh:n muksusta? Ja jos halutaan väittää, että Suomi nykyisellään ei ole luokkayhteiskunta, pitäisi tuolle luvulle asettaa joku raja-arvo, jonka ylitettyään luku indikoi luokkayhteiskunnan syntyä. Kuka sellaisen raja-arvon pystyy asettamaan?

Ei kai kukaan. Jos tuollaista tutkimusta tehdään, niin samalla kiinnostaisi tietää niitä syitä siihen, miksi tohtoriksi tullaan yhdenlaisesta perheestä useammin kuin toisenlaisesta. Minä veikkaan, että kotoa opittu arvomaailma on se ratkaisevin. Vaikka perheen varallisuus toki vaikuttaa osaltaan lapsien koulunkäyntimahdollisuuksiin, yhteiskunta kuitenkin pyrkii parhaansa mukaan antamaan mahdollisuudet kaikille, jos vain tämä mahdollisuuksien käyttäminen kiinnostaa. Ja aina on myös mahdollisuus kouluttautua vanhemmallakin iällä, jos nuoruudessa se ei jostain syystä kiinnostanut tai siihen ei ollut mahdollisuuksia muista syistä.

Onko muuten sellainen herra tuttu kuin Mauno Koivisto? Köyhistä oloista tie vei tohtoriksi, pääministeriksi ja sitten Suomen presidentiksikin. Tässä on ihan hyvä kirjoitus miehen elämästä, joskin lähteen luotettavuudesta en osaa täysin sanoa:

Suomen historia: Mauno Koivisto hellahuoneesta presidentinlinnaan
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Olen ihan samaa mieltä. Käytit tuossa aikaisemmin adjektiivia "tyhmä". Onko ihminen siis mielestäsi tyhmä, jos hänellä on vaikeuksia peruskoulun oppimäärän kanssa?

Mitä tarkoittaa vaikeuksia? Koska termi on vähän laaja niin väitekin on absurdi mutta jos sen määrittelee siten ettei ihminen voi omasta halustaan riippumatta päästä peruskoulun oppimäärästä läpi niin kyllä, sellainen ihminen on tyhmä, älyllisesti hyvin todnäk rajoittunut tai sitten jonkinlainen savant/muun aivokemian häiriön omaava ihminen.

Koska kyllä se taso mitä vaaditaan "puhtaan" vitossarjan saamiseen peruskoulusta on sen verran matala että ihan jollain normaalilla gaussin käyrällä ollaan helposti jossain alle 10% tienoilla jolloin kyllä ihan hyvin voi jo lukea itsensä tyhmäksi. Tyypillisesti tosin ongelma on lähinnä siinä ettei huvita, kiinnosta tms., ei siinä ettei motivoituneena kykenisi suoriutumaan opetussisällöstä hyväksytysti (ts. arvosanana vitonen).
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Onko muuten sellainen herra tuttu kuin Mauno Koivisto? Köyhistä oloista tie vei tohtoriksi, pääministeriksi ja sitten Suomen presidentiksikin.

Miten muuten esimerkkinä käytetty Harkimo Jr on muka Manuun suhden tasavertaisessa asemassa? Joelilla ei ole mitään mahdollisuutta pressaksi jo senkin takia että varmaan 80 prosenttia Suomen kansasta pitää hänen isäukkoaan helvetin ärsyttävänä. Ei varmasti pääsisi edes toiselle kierrokselle itsestään riippumattomista syistä.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Kummallista kyllä, olin tulossa kommentoimaan hieman samaa kuin Toejoen Veikkokin.

Jos tavoitteena on mahdollisuuksien tasa-arvo, siihen päästään tosiaankin parhaiten (ja ainoastaan) järjestämällä systeemi sellaiseksi, jossa kaikkien mahdollisuus on tasan nolla.

Järkevämpää olisi unohtaa tällainen haihattelu ja pyrkiä siihen, että jokaisella olisi olosuhteisiin nähden maksimaalinen mahdollisuus. Tällainen malli on muuten ollut melko onnistuneesti käytössä esim. Suomessa. Tietysti tässäkin mallissa on omat sudenkuoppansa, kuten vaikkapa ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta joka voisi tietyn kansanosan mielessä hahmottua vaikkapa vapautuksena vastuusta oman jälkikasvunsa mahdollisuuksien rakentamisessa.
 
Mitä tarkoittaa vaikeuksia?

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on hyvä syy olettaa, että esim. Hjallis Harkimolla on ollut suuria vaikeuksia peruskoulun oppimäärän kanssa. Pisin Kääpiö täsmensi, ettei teini-Harkimosta tällä perusteella kannata käyttää termiä "tyhmä", vaan termiä "vähemmän oppinut". Itse lisäisin vielä sen verran, että 16-vuotias Harkimo oli "oppinut vähemmän" nimenomaan peruskoulun oppimäärästä. Siitä, miten elämässä pärjätään, hän oli oppinut enemmän kuin aikas moni 16-vuotias ysin poika. Lapinlahden Linnut lauloi tästä aiheesta hyvin viisaasti, tosin työväenluokkaisesta näkökulmasta:

Meitä oli kaksi, Aimo ja minä,
koulussa istuttiin vierekkäin.
Autokuski Onni oli Aimon isä,
Onni vei Aimoa eteenpäin.

Aimo ei osannut koulussa mitään,
mutta pyörää ajoi vaikka väärinpäin.
Tapahtui tunnilla sitä tai tätä,
Onni vei Aimoa eteenpäin..
...........................................

Meitä oli kaksi, Aimo ja minä,
isot pojat takana vierekkäin.
autokuski Onni oli Aimon isä.
Paljon ymmärsin vasta jälkeenpäin.

Aimo sai kauniin vaimon ja pojan,
pulpetista siirtyi ratin taa.
Pojalleen opetti saman etunojan,
näin elämässä vaihdetaan.
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei ihmisen tarvitse olla edes julkkis. Sosiaaliluokka ja esim. ihonväri vaikuttaa hänen tärkeyteensä muutenkin. TJEU: missing white woman syndrome.

Melko erikoista tekstiä tulee kyllä. Nyt kun julkkisia on esimerkkinä ollut, niin miten sinusta esim. Joel Harkimo on tärkeämpi kuin vaikkapa Jani Toivola?

En ymmärrä ajatuksiasi.

Nimimerkki Kirjoittelija. Odotan edelleen sinulta vastausta tähän keskusteluun...
 

julle-jr

Jäsen
Eli kiteytetysti voisi sanoa, että kaikkien mahdollisuudet ovat tasa-arvoiset, mutta jotkut nyt vain sattuvat olemaan tasa-arvoisempia kuin toiset.
No tuo on minusta typerä sanonta, mutta näkisin asian mieluummin niin, että yhteiskunta järjestää kaikille samat olennaiset perusmahdollisuudet. Näihin kuuluu myös mahdollisuus johonkin järkevään koulutukseen, ihan niin korkealle kuin yksilö itse päättää pyrkiä. Toki sitten, jos itse asettaa itselle esteitä kuten että ei halua olla koulussa, koska siellä on tietynlaisia ihmisiä niin ok, ei sille mitään voi. Valinta sekin on, että en halua olla tietynlaisten ihmisten seurassa, joten en mene kouluun.

Sitten on näitä erityisen varakkaan perheen lapsia, joiden ei periaatteessa tarvitse tehdä mitään elääkseen leveästi (olettaen, että vanhempien rahat ovat käytettävissä, tämä ei ole mikään itsestäänselvyys tietenkään). Nämä sällit ovat ikään kuin plussaa. Sehän on hienoa, että joillakin on jo valmiiksi kaikki hyvin. Tämä ei tietenkään ole käytännössä pois siltä suurelta enemmistöltä joka turvautuu niihin yhteiskunnan järjestämiin perusmahdollisuuksiin. päin vastoin, se, että jollakin on vaurautta ja mahdollisuus vaikkapa kuluttaa vaikeina aikoina, auttaa meitä kaikkia.

Tämä on vähän sama kuin jos päätän hiihtää talven aikana keskimäärin 80 km viikossa. Jos sitten keväällä huomaankin, että tuli hiihdettyä keskimäärin 90 km/vko, niin hyvä, ylimääräiset 10 km ovat plussaa perustavoitteen päälle. Samalla tavalla rahasukujen vesojen huikean hyvät menestymismahdollisuudet ovat plussaa tämän normijärjestelmän päälle. Kuitenkin olennaista on, että meille kaikille on annettu ne perusmahdollisuudet, joiden avulla voimme rakentaa itsellemme järkevän elämän kunhan vain olemme tekemättä typeriä valintoja ja esimerkiksi jätämme nämä Kirjoittelijan esilletuomat järjettömät esteet (ei voi mennä korkeakouluun kun muut halveksivat) vaille huomiota.
 

julle-jr

Jäsen
Mitä mieltä olet siitä, että koulutuksen periytyvyys on Suomessa 2000-luvulla lisääntynyt? Pitäisikö siitä olla huolissaan kuten Anderssonin, Arhinmäen ja Koivulaakson posse on, ja jos pitäisi, niin minkä takia, kun jokainen suomalainen kuitenkin valitsee opiskelupaikkansa itse?
Minusta on ensinnäkin harmillista, jos joku fiksu ihminen jättää kouluttautumatta siksi "että pää ei kestä katsella kultalusikka suussa syntyneitä". Toivon että ainakaan tästä syystä kouluttamattomuuden periytyminen ei olisi kovin yleistä. Tämä on niin puupäinen asenne, että harmittaa.

Minusta on olennaista, että kaikille tarjotaan samat mahdollisuudet. Voi olla, että koulutetut vanhemmat osaavat ohjata lapsiaan kouluttautumaan eri tavoilla. Voi myös olla, että vielä esiintyy jonkinlaista "herravihaakin", jonka seurauksensa lapsetkaan eivät hanki koulutusta. Tosin tällaisessa tilanteessa syy on lopulta lapsissa itsessää. Olen itsekin tehnyt monessa asiassa toisin kuin vanhempani ovat yrittäneet opettaa. ei vanhempia tarvitse kuunnella kaikessa. Heiltä voi ottaa oppia silloin kun opit ovat järkeviä, pääasiassa tietoa kannattaa kuitenkin hankkia laajalti. Tämä on jälleen asia, johon kaikilla on 2000-luvulla mahdollisuus.

Koulutus on varmasti periytyvää. Minä kuitenkin olen tyytyväinen niin kaun kun koulutus on ilmaista ja tiedän omakohtaisesti, että melkoisen rahatonkin voi hankkia ihan ok koulutuksen. En tiedä miten periytyvyys poistetaan. Ehkä yhteiskunnan holhousta voisi poistaa, tämä paitsi pakottaisi ottamaan vastuuta, myös kenties opettaisi ihmisiä ajattelemaan itse eikä tekemään niin kuin iskä tai äiskä opettaa riippumatta siitä ovatko opetukset järkeviä. Joku lukiokirjojen kustantaminen on varmaan ihan hyvä ajatus.

Sinänsä korkeakoulutettuja on jo varmaan vähintäänkin tarpeeksi. Nyt kuitenkin kerron sinullekin, että riippumatta siitä mitä sinulle esimerkiksi on pienenä kotona opetettu, niin voit hankkia korkeakoulututkinnon edelleen. Tämän jälkeen et voi syyttää ketään muita kuin itseäsi. Sinulle on kerrottu miten homma on.
 
Nimimerkki Kirjoittelija. Odotan edelleen sinulta vastausta tähän keskusteluun...

Joel Harkimo ei missään nimessä ole tärkeämpi kuin Jani Toivola. Täytyy nostaa käsi pystyyn ja tunnustaa, että missing white woman syndrome -oireyhtymän yhdistäminen Suomen mediaan oli minulta virhe ja myös loukkaus suomalaistoimittajien moraalia kohtaan. Jani Toivolan kuolema olisi isompi uutinen kuin Jolle Harkimon kuolema, ja jos Toivolan kuolemaan liittyisi henkirikos, siinä riittäisi Hesarin ja Vihreän Langan kolumnisteille jutunjuurta viikoiksi.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Ei vaan, vakavasti puhuen persuilla tuntuu vallan kolmijako-oppi olevan vähäsen hakusessa. Tämä nyt on ihan käsittämätön lausunto Saarakkalalta, mutta myös muutama viikko sitten useampi persuedustaja poliitikoi eduskunnan kyselytunnilla mahdollisesti keskeneräisellä oikeusprosessilla. Toki tasapuolisuuden nimissä on todettava, että myös kokenut kansanedustaja Ben Zyskowicz syyllistyi samaan.

Ns. vastapuolen eli vasemmiston ja vihreiden ei tarvitsekaan olla huolissaan vallan kolmijaosta; sen verran tukevasti Suomen oikeuslaitos on miehitetty ja naisitettu Demla r.y.:n jäsenillä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ns. vastapuolen eli vasemmiston ja vihreiden ei tarvitsekaan olla huolissaan vallan kolmijaosta; sen verran tukevasti Suomen oikeuslaitos on miehitetty ja naisitettu Demla r.y.:n jäsenillä.

Joo tosiaan tuo Demla on pelkästään vasemmistolaisten yhdistys. Kun katsoo yhdistyksen puheenjohtajaluetteloa historian saatossa, niin esiin vilahtaa muun muassa Anneli Jäättenmäen ja Paavo Nikulan kaltaisten vasurien nimet. Notta yhdistyksen toiminnassa tosiaan ihan varmasti on kyse sosialistien salaliitosta porvareita vastaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös