Lahti oli oman elämänsä "markoluomala". Yksi suonenvetokausi ja se oli siinä.
Niin, kai sitä Teemu Selännettäkin voi sanoa yhden suonenvetokauden jätkäksi, kun ei ikinä enää pystynyt likikään tulokaskautensa maalimääriin.
Noh, joku raja se vitseilläkin. Janne pelasi oikeasti aika hienon uran. Liigaotteluita kertyi lähes 800 ja maaleja Janne tykitti niissä keskiarvolla, joka täyden kauden pelatessa olisi tuottanut 16 maalia / 60 ottelua. Valitettavasti Janne kärsi paljon loukkaantumisista ja ne sotkivat väkisinkin miehen suoritusta. Parhaimmillaan Janne oli todella hieno pelimies, jonka suorittamisen jämäkkyys ja määrätietoisuus oli ihailtavaa.
Kenties, nousua sille korkeimmalle euroopan huipulle jarrutti loukkaantumisten lisäksi jonkin sortin arkuus tai jännittäminen... Nimittäin mieleen on jäänyt myös ne kerrat, kun mies on pukenut päälleen Leijonapaidan. Valitettavasti Leijonapaita päällä Janne tuntui sulavan ihan täysin. Anteeksi vain, mutta muistan joskus ihan ääneen naureskelleeni, että kuka kumma on tuo jätkä, joka pelaa Lahden pelipaita päällä, kun se ei näyttänyt lainkaan mieheltä itseltään. Ehkä tämä arkuus oli osaltaan myös edesauttamassa surullista loukkaantumishistoriaa.
Mutta siis... joka tapauksessa. Hienon uran sait pakettiin ja onnittelut siitä Janne!
Lahti oli pelkoa aiheuttava pelaaja parhaimpina HPK- ja Jokerit -vuosinaan. Tuntui silloin aina tekevän isoja maaleja IFK:ta vastaan ja muutenkin oli ns. joka vaihdossa vaarallinen. Nyt, kun herran tilastoja tuli käytyä läpi, niin olen aika yllättynyt, että yli 20 maalin Liiga-kaudet jäivät hänellä vain kahteen.
Ilman loukkaantumisia noita 20 maalin kausia olisi ollut varmaan ainakin 4, jos nyt oikein noita tilastoja selasin.