Onko sulla jotain dataa siitä, että mikään noista keinoista nostaisi yleisömääriä? Esimerkiksi avoin Liiga vaikuttaisi vasta loppukauden otteluihin maksimissaan viiden seuran osalta, ja todennäköisesti vain 1-3 seuran osalta.
Ja jos otteluita olisi esim. 52, tarkoittaisi se sitä, että syys-maaliskuu välillä olisi neljä kotiottelua vähemmän, eli keskimäärin yksi kotipeli vähemmän jokaista 45 päivää kohden. Tuoko on niin merkittävä vähennys, että se korvaisi menetetyt tulot näistä neljästä kotipelistä? Vai tiputettaisiinko pelimäärä alle Ruotsin vastaavan?
Miten matseista tehtäisiin merkityksellisempiä? Avoin Liiga muuttaisi vasta kevään otteluita, luokkaa tammikuusta eteenpäin ja ei aina silloinkaan. Esimerkiksi viime kauden jumbo oli selvä jo kauan ennen kauden loppua, eli muilla jengeillä ei sikäli olisi ollut pelkoa vikasta sijasta.
Lippujen hintaa voisi laskea, siinäkin pitäisi vain laskea, että mikä on tuottoisin hintapiste. Samoin kaljan hinnassa, mikä on kannattavin hintapiste.
Ja en näe niin mullistavaa merkitystä kiinteillä pelipäivillä, mutta toki voin olla väärässä, ja tätäkin voisi mm. kyselytutkimuksilla tutkia. Sekä kysyä otteluaikojen porrastamisesta tai muuttamisesta siitä ainaisesta 18.30:sta.
Enkä tarkoita, etteikö mitään pitäisi tehdä, mutta nuo ”ratkaisuehdotukswt” eivät todennäköisesti ratkaisisi mitään, pahimmillaan vain lakisivat seurojen tuloja entisestään. Muutosta pitäisi hakea ”kulttuurinmuutoksesta”, ei nykyaikana riitä esim. nuorille ja lapsille se, että katsotaan katsomosta peli ja lähdetään himaan. Pelaajia pitäisi osallistaa fanien sitouttamiseen huomattavasti enemmän, jokaisen pelin jälkeen pari pelaajaa tavattavissa jne. Lisäksi suomalainen juro kulttuuri ei ole omiaan kannattamiseen, joku kun taputtaa vieressä liian kovaa, niin siinä saa melkein jo vihaisia katseita vieruskavereilta.