Tätä viestiä kirjoittaessa alla olevia ehdittiinkin jo tuomaan esille, mutta kertaus on opintojen äiti.
Yleisesti yleisömääristä koitetaan vääntää tilasto, joko niin että se omaan intressiin mahdollisimman sopiva tai sitten niin, että siitä mahdollisimman raflaava.
1. Oikeastaan kaikki muu kuin puhtaiden yleisömäärin vertailu on turhaa.
2. Jos halutaan suhteuttaa niin talousalue on parempi kuin itse kaupunki.
--> Silti pitäisikö suhteuttaa enemmän matka-aikoja hallille kuin alueellista kattavuutta. Asun Turussa, mutta olen autolla nopeammin Rauman jäähallilla kuin bussilla kaupungin toisella puolella olevalla Varissuon jäähallilla, jos ei ihan aikataulut napsaa. Jos pääsee viideltä töistä ja pitää käydä kotona, niin onko edes teoreettista mahdollisuutta ehtiä peliin?
3. Erilaiset jakamiset ovat myöskin turhia tai ainakin ne vaatisi valtavan määrän dataa.
->Jonkinlaista alueellista kiinnostavuutta voisi saada mitattua sillä, että tarkastelisi joukkueiden yleisömäärän suhdetta kaikkien alueella olevien tapahtuminen yleisömääriin. Lienee selvää, että potentiaalista HIFK.n yleisömäärää verotta kaikki tapahtumat pääkaupunkiseudulla. Niin Jokerit, Eräviikinkien sabamatsit kuin kansallisbaletti tai lähiön skeittipuisto.
4. Vierasjoukkuetta symppaavien määrää ei kannatta aliarvioida. Isompien kaupunkien kohdalla puhutaan parhaimmillaan tuhansista. Toisaalta muistan Turussa vierailleen Jukurit, jonka maaleja ei tuulettanut kukaan ja yhtään vierasjoukkueen tuotetta ei näkynyt hallilla.
Toki esim. Lukon kohdalla opiskelijat käyvät juomassa matseissa ilmaiseksi, mutta about puolet kannattaa Tepsiä, jos suosikkiseuraa kysytään. Halliaprot Turussakin vetää sen 2000 opiskelijaa paikalle helposti. Toisaalta kynnys ei ne Tapparaa fanittaneet UTU:n opiskelijat kyllä tiistaiseen TPS-Kalpa matsiin lähteneet, jos mitään ekstraa ei ollut luvassa.