Mainos

Liigan yleisömäärät kaudella 2022–2023

  • 246 460
  • 1 543

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Monen asian summa.

1) Sarjajärjestelmä on tehty palvelemaan Liiga-seuroja eikä katsojia. Katsojat haluavat karsinnat.

2) Ottelumäärä on tehty palvelemaan Liiga-seuroja eikä katsojia. Ottelumäärän kasvattamisella saadaan työvoimasta enemmän tuloa ulos, mutta katsojalle ottelumäärän kasvattaminen dilutoi yhden ottelun arvoa (minkä seurauksena lopulta jää se lisätulokin saamatta).

3) Seurat eivät tiedä, millä vastata otteluiden TV/nettitarjonnan hintaan, helppouteen ja laatuun. Vain hiukan kärjistäen hallille tulija ei saa itse mitään lisää verrattuna kotona katsomiseen, mutta kulut ovat helposti monikymmenkertaiset.

****

Jos katsojat halutaan takaisin halleihin, karsinnat pitää palauttaa, sen myötä joukkuemäärää vähentää, ottelumäärää vähentää, tarjota kannattajakatsomoihin oikeasti halvat liput ja ottelutapahtumaan vielö joku tekijä X paikan päälle saapuville.

Nykyinen tuote on tehty palvelemaan nykyisiä Liiga-seuroja, ei katsojia. Siinä on keskeisin ongeima.
 
Tuskin tässä tarvitsee tehdä mitään suurta statistiikkaa lähteä rakentamaan. TV-tuote on aivan eri tasolla kuin 2000-luvulla, joten houkutus jäädä kotiin on nykyisin isompi, jos pelillä ei koeta olevan merkitystä. Kun vertaa esim NHL:ään, niin siellä pudotuspelipaikka ei ole läheskään kiveen hakattu millekään joukkueelle ja tämä perustuu sarjajärjestelmään, draft-järjestelmään ja palkkakattoon. Suomessa kärki ja häntä operoivat aivan eri pelaajabudjeteilla. Vastaavasti SHL:ssä putoamisen riski on isoillekin joukkueille suuri, joten siellä kaikki joukkueet joutuvat koko kauden panostamaan kaikkiin peleihin, jolloin pelit ovat koko kauden merkityksellisiä.

Olisi hyvä nyt vain löytää sitä statistiikkaa. Minä väitän, että yleisökeskiarvot ennen suljettua sarjaa ja nykymuotoista säälipleijarit sisältävää pudotuspelimuotoa olivat pienemmät, kun sen jälkeen (kun putsataan Jokerit pois). Suurin syy nykyään on tv-tuote ja nyt koronatauon jälkeen edelleen korona vie yleisö pois. Kun koronatauon aikana ihmiset totutettiin katsomaan pelit kotona, niin siitä on aika vaikea sitten löytää motivaatiota, miksi pitäisi lähteä paikan päälle katsomaan, kun pelit näkee kotonakin.
 

Hawk #22

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Ilves, Tampa Bay Buccaneers
Tuskin tässä tarvitsee tehdä mitään suurta statistiikkaa lähteä rakentamaan. TV-tuote on aivan eri tasolla kuin 2000-luvulla, joten houkutus jäädä kotiin on nykyisin isompi, jos pelillä ei koeta olevan merkitystä. Kun vertaa esim NHL:ään, niin siellä pudotuspelipaikka ei ole läheskään kiveen hakattu millekään joukkueelle ja tämä perustuu sarjajärjestelmään, draft-järjestelmään ja palkkakattoon. Suomessa kärki ja häntä operoivat aivan eri pelaajabudjeteilla. Vastaavasti SHL:ssä putoamisen riski on isoillekin joukkueille suuri, joten siellä kaikki joukkueet joutuvat koko kauden panostamaan kaikkiin peleihin, jolloin pelit ovat koko kauden merkityksellisiä.
Muulta osin hyvää asiaa, mutta onhan tuo palkkakaton vaikutus NHL:n tasaisuuteen ja budjettien tasapäistämiseen täysi myytti. Jos nyt ajatellaan vaikka viime kautta niin korkeimmat palkat olivat Montreal (92,6), Vegas (92,1) ja Tampa (89,2) kun pohjilla olivat Buffalo (67,6 josta 6 miljoonaa Boychukille joka on käytännössä lopettanut), Anaheim (70, josta 6,9 miljoonaa Keslerille joka on käytännössä lopettanut) ja Detroit (70,3 josta 5 miljoonaa palkan pidätyksiä). Puhutaan siis 25 miljoonan eroista, jossa ei edes vielä huomioida esimerkiksi Arizonan toimintaa, jossa hankitaan pelaajia korkealla caphitilla mutta matalalla todellisella palkalla.

Mielestäni syy on osittain draftijärjestelmä, joka toki vaatii sen, että joukkue osaa draftata tai löytää mcdavideja ja ennenkaikkea pistejärjestelmä, jossa voitosta saa 2 pistettä ja jatkoaikatappiosta 1 pisteen. Tämä pitää sarjan koko ajan ainakin näennäisesti tasaisena pidempään.

Karsinnoista en sinänsä oikein osaa olla mitään mieltä, ellei sitten ole oikeasti 20 Liigassa jotenkin pärjäävää joukkuetta. Sitten voisikin hyvin harkita sarjajärjestelmän muuttamista muotoon 10+10, mutta sitä ennen tuo on aika utopistinen ajatus. Enkä jaksa uskoa siihen, että yleisömäärät nousisivat ympäri Liigan syyskuussa pelkästään sillä, että viimeinen putoaa kauden päätteeksi.

Ensimmäisenä katsoisin Liigan ja seurojen markkinointiin, somesisältöön, ottelutapahtuman sisältöön ja lippujen hintoihin, jolla saadaan varmasti kestävämpiä tuloksia kuin pelkästään sarjajärjestelmän muutoksilla, mikä ei kiinnosta tavallista 1-2 kertaa pelissä käyvää satunnaiskatsojaa vaan lähinnä meitä lajia enemmän seuraavia.

Aina olen sanonut, että peli tulee ensin, toisena ja viimeisenä, eikä muulla väliä. Siksi olinkin järkyttynyt alkaessani pohtimaan kun omaa poikaa pitäisi viedä ensimmäistä kertaa jääkiekko-otteluun, että taidetaan mennä Ilveksen pelin sijasta TPS:n otteluun kun sieltä löytyy hunajamaa (tai mikä leikkipaikka nyt onkaan), jonne voidaan mennä siinä kohtaa kun pelin katsominen ei enää kiinnosta. Mutta ihan näinkin pienillä asioilla ja erilaisten asiakasryhmien huomioimisella voi olla suurikin merkitys.
 

motamoro

Jäsen
Eikö ainakin menneinä vuosina Tapparan otteluihin on tullut omia fanibusseja Kotkasta ja Seinäjoelta. Salosta lähti ysärillä useisiin Tepsin otteluihin viitisen bussia porukkaa. Toki Ruotsissa maan sisäinen muuttoliike on keskimäärin pienempää kuin Suomessa. Jossain Tukholmassa muutto etälästä pohjoiseen voi olla todella iso kynnys.

Tällä muuttoliikkeellä voi olla oikeasti merkitystä, ei niinkään kausitasolla, mutta pitkällä aikajänteellä, vaikkapa tämä n. 10 vuotta jolloin on ollut mahdollista ostaa erinäisiä Liiga-/ ja Joukkuepasseja.
Yhden löytämäni tilaston mukaan Suomessa on vuosittain 2000-luvulla ollut n. 130 000 vuosittaista maakuntarajat ylittävää muuttoa (2,3% populaatiosta). Osa muutoista toki on ollut varmasti "paluumuuttoja" edestakaisin ja välttämättä kovimmissa tosifaneissa ei herkästi muuteta pois kotiseudulta.
Otetaan nyt ihan vain oletuksena, että keskimäärin liigajoukkueet menettäisivät maan sisäisen muuton vuoksi 1% verran katsojia.
4000 katsojan keskiarvoa tämä laskisi 10 vuodessa 383 verran. Jostain pitäisi saada tuon verran lisää katsojia, että keskiarvo ei laskisi, puhumattakaan jos halutaan kasvaa.

Tämä oletus perustuu osittain siihen, että miksi maakuntarajat ylittänyt esim. Jyväskylästä Turkuun muuttanut ex-JYPin kausikorttilainen menisi TPS:n peliin (pl. TPS-JYP pelit), jos kotisohvalta näkee JYPin pelit samaan aikaan.
20-30 vuotta sitten vastaava "muuttolintu" olisi luultavasti käynyt TPS:n peleissä, koska se oli ainoa keino nähdä kiekkoa.
 
Eiköhän lipun hinnat ole aika lailla optimoitu. Jokainen voi laskea oman joukkueen kohdalla paljonko esim.25% lipun hinnan alennuksella pitäisi tulla lisäkatsojia, että joukkue pääsisi samaan tulotasoon kuin nykyhinnalla ja olisiko tuollainen lisäkatsojamäärä odottaminen millään lailla realistinen.Mikäli tuloa tulisi vähemmän, niin se vaikuttaisi suoraan sitten joukkueen pelaajien tasoon, eli jouduttaisiin rakentamaan halvempia joukkueita. Edelleen, kun seuraajat totutetaan katsomaan pelejä parin vuoden ajan kotisohvalta, niin vaikea sieltä on heitä houkutella takaisin katsomoon maksamaa pelistä sama hinta, kun mitä kotisohvalta voi katsoa kuukauden kaikki pelit.
 

Jägen_pelsut

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Eiköhän lipun hinnat ole aika lailla optimoitu. Jokainen voi laskea oman joukkueen kohdalla paljonko esim.25% lipun hinnan alennuksella pitäisi tulla lisäkatsojia, että joukkue pääsisi samaan tulotasoon kuin nykyhinnalla ja olisiko tuollainen lisäkatsojamäärä odottaminen millään lailla realistinen.Mikäli tuloa tulisi vähemmän, niin se vaikuttaisi suoraan sitten joukkueen pelaajien tasoon, eli jouduttaisiin rakentamaan halvempia joukkueita. Edelleen, kun seuraajat totutetaan katsomaan pelejä parin vuoden ajan kotisohvalta, niin vaikea sieltä on heitä houkutella takaisin katsomoon maksamaa pelistä sama hinta, kun mitä kotisohvalta voi katsoa kuukauden kaikki pelit.
Kyllä totta, mutta asia voi mennä myöskin toisinpäin, 3% jättää tulematta lippu hinnan takia X joten seuran pitää korottaa hintaa X*1,03. Jälleen 3% jättää tulematta jne. Eli olemme surkastumisen tiellä, budjetti voi pysyä kasassa mutta väki vähenee. Itse kun tulen hallille ostan aina jotain ”palvelua” myös, niin tein opiskelu aikanakin, vaikka lippu oli halpa ostin oluen jne. Itse ehdottaisin lisää lippuhinnoittelua, halpis lippuja ja vaikka sitten toiseen päähän myös kalliimpia lippuja jolla saisi jotain spesiaalia. Vaikka halppis lippuja olisi 1000kpl niin osa ostaa sen kahvin/oluen ja tuo tätä kautta täytettä budjettiin.
 

Apheu

Jäsen
Omasta mielestänikin monen tekijän summa, mutta itselläni eniten mielessä:

- liikaa joukkueita ja liian mitäänsanomattomia vastustajia. Ei seuratkaan brändäyksessään ole onnistuneet kovin hyvin. Suurin osa joukkueista tuntuu tylsiltä, ehkä shakkivalmentajansa näköisiltä nipuilta. Olisi kiinnostavampaa, jos seuroilla olisi vahvemmin omia brändejä, millaista kiekkoa pelaavat

- tylsä pelitapa. Jatkunut ihan liian kauan. CHL-pelit ovat kuin eri laji. Meidän Liigakiekko on hidasta kaartelua, jossa ei tapahdu puoleen erään välttämättä yhtään mitään. Vaikka luistellaan, homma ei vaikuta vauhdikkaalta ja peli ei ainakaan virtaa päästä päähän. Käsijarrua vaan kaudesta toiseen. Yksilöt eivät nouse tuossa kovinkaan vahvasti esiin (paitsi ehkä ylivoimalla), vaan joukkueet ja pelaajat ovat kuin kopioita toisistaan. Lisäksi nykyinen peli näyttää siltä, että pelaajat eivät yritä täysiä. Näin ei varmaan ole, mutta katsojat haukottelevat, kun toinen viisikko seisoo keskialueella, ja toinen omalla alueella ja siitä koko pelistä välittyy kuva, että eihän nuo edes yritä.

- liikaa mitäänsanomattomia pelejä. Runkosarjan merkitys tuntuu pieneltä, ja kun putoamisenvaaraakaan ei ole, 1/4 joukkueista vaan osallistumassa. Onko nykypäivää tahkota 60 peliä runkosarjaa ilman mitään välietappeja? Merkityksellisyyttä per peli pitäisi nostaa. Syyskuun pelit ja oikeastaan koko syksyn ja talven tuntuvat paikoin siltä, että ihan sama voitetaanko vai hävitäänkö. Runkosarjan lopussa homma tiivistyy ja kiinnostus kasvaa, olen joskus ehdotellut johonkin ketjuun lohkojakoja, jossa runkosarja jaettu 4. osaan, joissa noustaan ja tiputaan sen mukaan, kuinka edellinen neljännes on mennyt. Tällaisessa olisi välietappeja ja merkityksellisyyttä enemmän myös syksyn peleissä.

Tässä on mielestäni kolme asiaa yllä, johon voi vaikuttaa (hintatasolle Liiga ja seurat eivät paljoa mahda). Sarjajärjestelmä kuntoon, runkosarjaan jonkinlaista uudistusta, jotta pelien merkityksellisyys kasvaa, seuroille vahvempia identiteettejä ja yleiselle träppäyskaartelu pelitavalle on tehtävä jotain, ennen kuin koko sarja näivettyy.
 

fakiiri

Jäsen
Tästä Jukureiden huolestuttavasta yleisötilanteesta voitte käydä lukemassa viime päivien keskustelua tuolta Jukureiden omasta ketjusta. Lyhyesti tiivistettynä toimisto on suoriutunut omasta työstä täysin ala-arvoisesti. Oletetaan vain ihmisten tulevan otteluun. Mainostus on ollut pidemmän aikaa jo aika heikkoa ja se on keskittynyt someen ja paikallislehteen, jota harvat enään tilaavat. Monen käyttäjän toimesta on jo ehdotettu kansan pariin jalkautumista esimerkiksi isossa Graanin kauppakeskuksessa, jossa on poikkeuksellisesti on Prisma ja Citymarket samassa. Valtava massa mikkeliläisiä käy tuolla Graanilla viikon aikana. Jukurit ei näy siis normaalille kansalaiselle juuri millään ja pöhinä kyliltä puuttuu täysin.

Toinen asia on, että ottelutapahtuman pitäisi tuoda lisäarvoa paljon enemmän, jotta ihmiset jaksaisivat raahautua hallille sen kotisohvan ja halvan Cmoren sijasta. Nykyaikana ihmiset tarvitsevat hallille myös oheistoimintaa ja elämyksiä pelkän tylsän keskiviikko pelin sijasta. Lisäksi minun mielestä Mikkelissä päätykatsomoiden istumapaikat ovat liian kalliita Mikkeliläisten tulotasoon sekä ohueen kannatuskulttuuriin verrattuna. Lippu kustantaa siis päätykatsomon istumapaikoille 26e+1,5e toimitusmaksu. Varmasti joillain paikkakunnilla tämä on ihan sopiva hinta, mutta Mikkelissä ehdottomasti liikaa. Mitkään hetkittäiset alennuskampanjat eivät tähän auta(Eiliseen Lukko-peliin ja huomiseen Ässät peliin liput oli -30%), koska kuluttajille on jäänyt päähän se kalliimpi hinta kun kauden alussa on lippuja katseltu sekä tuon alennuskampanjan näkyvyys oli olematon.

Suurimpana ongelmana näen Mikkelissä, että on oletettu ihmisten vain tulevan katsomoon eikä ole tehty asian eteen juuri mitään tai yritetty luoda pöhinää kaupunkiin. Jos on otettu 5 kautta putkeen turpaan, niin ei se yleisön kiinnostus palaudu hetkessä vaan vaatii aikansa varsinkin mikkeliläisen kohdalla. Tämä ei tietenkään ole toimiston vika vaan hallituksen, joka ei ole osannut palkata osaavia työntekijöitä. Powerin myymäläpäällikkö Jukureiden toimitusjohtajana taitaa olla liian isoissa saappaissa.

Mestiksen ajoilta oli jo tuttu kuvio, että runkosarjapeleissä kävi se 1500-2000 katsojaa ja sitten kun Jukurit olivat finaaleissa niin mökki oli täynnä. Eli mikkeliläinen katsoja on todellinen gloryhunter, se ei tule mitään perinteisiä runkosarja -läpsyttelyjä katsomaan. Tähän voisi yrittää saada muutokset muokkaamalla ottelutapahtumasta houkuttelevampi. Hyviä ohjeita on jo tuolla Jukurien omalla puolella ideoitu, ja niistä yllättävän moni on mennyt jo käytäntöön. Kertoo ehkä toimiston osaamisen tasosta, jos ideoita ei keksitä itse, vaan ne pitää käydä Jatkoajasta lukemassa.

Edit. Vielä loppuun kun kyseltiin voiko näillä yleisömäärillä pyörittää liigajoukkuetta, niin ei todellakaan. Ilman kasvattajakorvauksia ja koronan myötä tulleita tukia, Jukureiden tilikauden tulos olisi ollut miinusmerkkinen. Mikkelissä pelattaisiin siis niin kauan kun Viitikko haluaa rahoittaa toimintaa. Jokisen lähdettyä jos pätevää korvaajaa ei saada hankittua, taso oletettavasti laskee paljon ja se on viimeinen naula arkkuun.
Kuinka paljon Mikkelin tilanteeseen vaikuttaa se, että kaupungilla on hyvin vahvat jalkapallojuuret? MP ja MiKi ovat olleet todella vahvoja seuroja, MP pelasi liigakärjessä vielä 30 vuotta sitten. Itsekin miellän Mikkelin vieläkin nimenomaan jalkapallokaupungiksi, aivan kuten Lahden, Kotkan ja Vaasankin.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Vaikea juttu. Kalpa ja Jukurit eivät tuo katsojia hallille vaikka olisivat sarjakärjessä.
Totta. Pori on niin pirun kaukana täältä, että hankala sinne on katsojia alkaa täältä mukana roudaamaan. Joskus harvoin bussillinen ehkä.
 

fakiiri

Jäsen
Väitän että ero tulee siitä kun ruotsalaiset ovat faneja= käyvät katsomassa otteluja mahdollisimman paljon vaikka joukkueen sijoitus sarjataulukossa olisi viimeinen. Kun suomalaiset ovat kannattajia= käymme katsomassa ainoastaan silloin kun joukkue menestyy eli on ainakin neljän parhaan joukossa ( itse olen fani)
Ruotsissa on käsite klubbkänsla. Se tarkoittaa sitä, että seura on jäsenilleen todella tärkeä, sarjatasosta riippumatta. Ruotsissa on tyypillistä, että jopa vastasyntynyt vauva liitetään esimerkiksi AIK:n, DIF:in tai HIF:n jäseneksi. Seuran merkitys periytyy sukupolvelta toiselle.

Menestyksen perässä Ruotsissa ei niinkään liikuta. Alkavalla kaudella Djurgården ja AIK pelaavat Allsvenskanissa, Derbyt pelataan Globenissa, ja ottelut tulevat olemaan loppuunmyytyjä. Jalkapallon puolella Hammarby on kuuluisa siitä, ettei se koskaan voita mitään. Toki seuralla on yksi mestaruus vuodelta 2001, mutta pääosin Bajen on pelannut kaudesta toiseen sijoilla ynnä muut. Silti Bajenin yleisökeskiarvo on yli 20 000. Pelit ovat sosiaalinen tapahtuma, siellä tavataan ystäviä, ollaan yhtä suurta Bajen-perhettä. Eikä yleisö hylkää, vaikka ajoittain seura on joutunut hakemaan uudelleen vauhtia divarista.

Suomi on urheilukulttuurin kehitysmaa, me juoksemme vain menestyksen perässä. Seurat eivät ole samalla tavalla tärkeitä kuin mitä ne on ruotsalaisille.
 

Lätkä-Lasse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sparta Praha, Sodankylän Pallo, KooKoo
Eilen kirjoittelin muistavani Jukureiden tavoitteeksi 3000 katsojaa/ottelu, mutta IS:n jutun mukaan se onkin 2800, mikä onkin steppi realismin suuntaan. Tavoitteella 2700-3000 katsojaa on myös Kalpa, JyP, Pelicans , SaiPa ja Ässät. Sitten vähän isommilla luvuilla HPK, KooKoo, Lukko ja Sport. Kärkikaarti tavoittelee 5100-6900 katsojaa. Tämä kertoo selvästi Liigajoukkueiden eroista.
 

Dimas_

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Penguins, #87, ManU, CR7, Seattle Seahawks
Ruotsissa on käsite klubbkänsla. Se tarkoittaa sitä, että seura on jäsenilleen todella tärkeä, sarjatasosta riippumatta. Ruotsissa on tyypillistä, että jopa vastasyntynyt vauva liitetään esimerkiksi AIK:n, DIF:in tai HIF:n jäseneksi. Seuran merkitys periytyy sukupolvelta toiselle.

Menestyksen perässä Ruotsissa ei niinkään liikuta. Alkavalla kaudella Djurgården ja AIK pelaavat Allsvenskanissa, Derbyt pelataan Globenissa, ja ottelut tulevat olemaan loppuunmyytyjä. Jalkapallon puolella Hammarby on kuuluisa siitä, ettei se koskaan voita mitään. Toki seuralla on yksi mestaruus vuodelta 2001, mutta pääosin Bajen on pelannut kaudesta toiseen sijoilla ynnä muut. Silti Bajenin yleisökeskiarvo on yli 20 000. Pelit ovat sosiaalinen tapahtuma, siellä tavataan ystäviä, ollaan yhtä suurta Bajen-perhettä. Eikä yleisö hylkää, vaikka ajoittain seura on joutunut hakemaan uudelleen vauhtia divarista.

Suomi on urheilukulttuurin kehitysmaa, me juoksemme vain menestyksen perässä. Seurat eivät ole samalla tavalla tärkeitä kuin mitä ne on ruotsalaisille.
Tämä!

Toki täältäkin poikkeuksia löytyy ja mm. itse olin 2,5-vuotias, kun Faija vei ekaa kertaa livenä Nordikselle ja itse vein oman pojan viime kaudella Nordikselle, kun hän oli 1v 8kk. Uskon, että muillakin vastaavia kokemuksia omien seurojensa kanssa.

Suomalaisiahan pidetään myös ”glory huntereina” ja stereotyyppisesti me menemme katsomoon, kun tulee menestystä. Maajoukkue tästä ehkä hyvä esimerkki, sillä katsojakansasta löytyy diversiteettiä todella paljon ja en usko, että heistä läheskään kaikki olisivat aiemmin olleet ”lätkänörttejä”.

Tästäkin syystä on jotenkin käsittämätöntä, että historiallisen kovan kauden pelannut Jukurit ei vetänyt edes viime kaudella porukkaa halliin eikä ole vielä vetänyt tälläkään kaudella. Buumista ei tietoakaan vaikka on kiinnostava koutsi ja kiinnostava jengi jo toista kautta. Aika eri mitä Mikkelissä ollaan totuttu. Silti ei nappaa? Luulisi myös koronan ”arkistumisen” tuovan buustia mennä livenä paikalle mutta ei.

Toinen omaan korvaan särähtävä esimerkki on HPK, entisaikoina sikakatsomostaan kuuluisa ja pelätty entinen Rinkelinmäki. On kiinnostava ja osaava koutsi (meidän Pike) ja mielestäni joukkue on myös täynnä mielenkiintoisia nimiä. Silti ei jengi käy peleissä?

Tämän piti olla KHL:n romahtamisen myötä KAIKKIEN AIKOJEN LIIGAKAUSI mutta ei siltä yleisön puolesta ainakaan nyt alussa näytä..
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Tämän piti olla KHL:n romahtamisen myötä KAIKKIEN AIKOJEN LIIGA KAUSI mutta ei siltä yleisön puolesta ainakaan nyt alussa näytä..
Niinpä, mutta mitä voi odottaa sarjalta, josta aito kilpailu on tapettu aikoja sitten ja ainoa poistuminen sarjasta voi enää tapahtua jääkiekkoseuran totaalisen talousromahduksen (konkurssin) kautta. Nyt suunnitellaan vielä seuraavaksi nostettavan pari seuraa (Kiekko-Espoo ja Jokerit) lisää, jonka jälkeen sen pitäisi olla sen lopullinen "huippusarja".

Epäilen kyllä, että asiat kääntyvät vain huonompaan suuntaan, sillä joukkuemäärää kasvattamalla ei tuotteen laatu parane, ainoastaan heikkenee. Paluu vanhaan malliin, avoimeen sarjaan ja tippumisuhkaan palauttaa Liigaan aidon kilpailun ja tekee siitä jälleen mielenkiintoisen sarjan. Sitä on myös syytä vakavasti pohtia kuinka monta joukkuetta Liigassa pitäisi lopulta olla.

Kyllä tämä Liigan jatkuvan laajentumisen kehä on tullut katsojienkin mielestä päätepisteeseensä, etenkin irtokatsojat haluavat nähdä laadukasta jääkiekkoa läpi kauden.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mun on vaikea nähdä, miten nämä alkukauden pelit olisivat keskivertokatsojan silmissä yhtään sen jännittävimpiä, vaikka sarja olisi auki. Kyllähän kaikilla on panosta alkukaudesta, oli sarja auki tai ei. Paitsi jos tavoite ei ole playoffeissa.

Voisiko joku avata tätä? Sarjan kiinni olemisen vaikutushan pitäisi näkyä keväällä vain niissä peleissä, joissa toisella pelin joukkueista ei ole panosta, ja on tehty ”tyhjennysmyynti”.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Toinen omaan korvaan särähtävä esimerkki on HPK, entisaikoina sikakatsomostaan kuuluisa ja pelätty entinen Rinkelinmäki.
Onko muuten tätä sikakatsomoa enää olemassakaan? En ole aikoihin kuullut puhuttavan siitä. Oli aivan huikea paikka ainakin parikymmentä vuotta sitten.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Voisiko se toimia lisäämään kiinnostusta

- Liiga avoimeksi, kunnon karsinnat, kuten täällä on mainittu
- Pudotetaan joukkuemäärä esim. 12 joukkuetta
- Aloitetaan kausi vaikka lokakuun alussa, pienemmällä joukkuemäärällä onnistuisi? Kelit ovat syksyllä vielä aika hyviä. Jengi mökkeilee ja ulkoilee vielä
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Voisiko se toimia lisäämään kiinnostusta

- Liiga avoimeksi, kunnon karsinnat, kuten täällä on mainittu
- Pudotetaan joukkuemäärä esim. 12 joukkuetta
- Aloitetaan kausi vaikka lokakuun alussa, pienemmällä joukkuemäärällä onnistuisi? Kelit ovat syksyllä vielä aika hyviä. Jengi mökkeilee ja ulkoilee vielä
Ja millä korvataan menetetyt tulot pelimäärän tiputuksesta johtuen?
 

KariJurri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Onko muuten tätä sikakatsomoa enää olemassakaan? En ole aikoihin kuullut puhuttavan siitä. Oli aivan huikea paikka ainakin parikymmentä vuotta sitten.
Onhan tuo, mutta on tainnut siat kasvaa ulos siitä "homon" huutelusta. Onneksi. Kyllä siellä ihan hauskojakin juttuja kuuli, mutta olihan tuo nyt sellaista toimintaa jolla ei ainakaan omasta mielestä ole mitään sijaa nykymaailmassa.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sillä että ihmisiä kiinnostaa ja paikalle tulee yli 1600.
Jos olisi nelinkertainen sarja ja kahta joukkuetta vastaan olisi kaksi extrapeliä, olisi pelimäärä 12 joukkueella 48. Jos joukkueen yleisökeskiarvo on 3000 kun on 60 ottelun runkosarja, pitäisi noiden 48 ottelun keskiarvon olla n. 3750. Onko realistista?

Lisäksi TV-sopimuksen arvo todennäköisesti laskisi melkoisesti, kun neljä joukkuetta jäisi pois, jonka lisäksi myös ottelutapahtumien määrä vähenisi dramaattisesti. Mahdollisesti myös joukkueiden omien mainosdiilien hinta laskisi, koska näyttökerrat vähenisivät. Toki tämän saattaisi kompensoida kasvanut yleisömäärä.
 

Delta88

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Sillä että ihmisiä kiinnostaa ja paikalle tulee yli 1600.
Miten se kiinnostaa ihmisiä joiden paikkakunnalta joukkue tippuu liigasta? Ei Raumalaisetkaan varmaan Poriin mene katsomaan liiga-kiekkoa jos Lukko tippus divariin.
 

fakiiri

Jäsen
Suomi poikkeaa valtaosasta Euroopan maista myös siinä, että meillä maajoukkueet on SE juttu. Esimerkiksi Euroopan isoissa jalkapallomaissa oma seura on se juttu, maajoukkuetta seurataan jos seurataan. Oma seura on arjessa läsnä 24/7, maajoukkuetta kohtaan kiinnostusta saati intohimoa on vähemmän.
 

alessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wernblom, Lindroth, TPS sekä Ruskon #51
Suomi poikkeaa valtaosasta Euroopan maista myös siinä, että meillä maajoukkueet on SE juttu. Esimerkiksi Euroopan isoissa jalkapallomaissa oma seura on se juttu, maajoukkuetta seurataan jos seurataan. Oma seura on arjessa läsnä 24/7, maajoukkuetta kohtaan kiinnostusta saati intohimoa on vähemmän.

En tiedä noin niinkuin muuten nuorisosta (25v ish) mutta ainakin omassa kaveriporukassa suosikkiseuran pärjääminen Liigassa on tärkeämpää kuin Suomen menestyminen kansainvälisellä tasolla. Tämä toki siis vain niillä, joita jääkiekko muutenkin lähtökohtaisesti kiinnostaa.
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
En tiedä noin niinkuin muuten nuorisosta (25v ish) mutta ainakin omassa kaveriporukassa suosikkiseuran pärjääminen Liigassa on tärkeämpää kuin Suomen menestyminen kansainvälisellä tasolla. Tämä toki siis vain niillä, joita jääkiekko muutenkin lähtökohtaisesti kiinnostaa.
En tiedä ketään kenelle olisi maajoukkue jääkiekossa kovempi kuin seurajoukkue. Maakunnissa näitä varmaan on. Koripallossa ja lentopallossa nämä suuremmassa mittakaavassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös