Vertaileminen on kivaa. Mikäs olisikaan siis parempaa, kuin verrata kahden suurseuran viimeisimpiä päävalmentaja-rekryjä.
Tappara (Grönborg): 3x MM-kultaa, U20 maajoukkueessa kultaa, sekä useita himmeämpiä mitaleja maajoukkuetasolla. Viimeiset 3.5 vuotta Sveitsin pääsarjassa.
Kärpät (Mäntymaa): Neljä kautta Kärppien U20 -joukkueen päävalmentajana, sekä 3.5 kautta edustuksen apuvalmentajana. Miesten tasolla ei menestystä. Leijojien U20 -apuvalmentajana kaksi himmeämpää mitalia.
Ei saatana, mikä vitsi.
Onhan noissa meriiteissä ja kokemuksessa "hieman" eroa näiden miesten välillä.
Jotenkin kuvaavaa on se, että Mäntymaalta kysyttiin tässä aika vasta jonkun Kärppien ottelun ennakkohaastattelussa Maikkarin lähetyksessä, että miten hän luonnehtisi tähänastista kokemustaan Kärppien päävalmentajana. Mäntymaa totesi muistaakseni jotenkin, että "Tämähän on ollut ihan mukava
työharjoittelu."
Se, että Kärppien miesten edustusjoukkueen päävalmentaja käyttää tuollaista termiä pestistään on sellainen asia, että en oikeasti tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Ylipäätänsä minua Kärppien touhussa arveluttaa se, miten puhutaan kovasti pitkäjänteisyydestä, mutta siitä huolimatta punainen lanka on aivan hakusessa ja linja hyvin ailahteleva, mitä tulee valmentajien rekrytointiin, pelitapaan, peli-identiteettiin ja näitä tukevan pelaajamateriaalin haalimiseen.