Tässäpä Tapparan topit ja flopit eli suurimmat yllättäjät sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä.
Topit:
1. Aleksi Elorinne. Mies tuli kesällä tryoutille kirvesrintoihin ja on nyt vakiokokoonpanon mies sekä kirjoitti vastikään 2+1 -mallisen jatkosopparin. Hän on raivannut tieltään pelaavasta kokoonpanosta mm. maailmanmestari Pasi Puistolan, uudeksi nickbaileniksi povatun David Kolomatiksen sekä nuorten MM-joukkueen Atte Mäkisen. Lisäksi rooli on kasvanut koko ajan kauden aikana. Elorinne on ns. "latebloomer", sillä ikää miehellä tuli juuri täyteen 25-v. Hän on isokokoinen (195cm/97kg), mutta luistelee sulavasti ja liikuttaa hyvin kiekkoa. Hän on varsin vahva vääntäjä myös kulmissa ja pelaa esimerkillistä alivoimaa. Lisäksi hän on joukkueen tehotilaston kakkonen lukemalla +8. (Elorinteen ollessa jäällä vastustaja on tehnyt yhden takaiskumaalin!) Laukaus on ehkä miehen ainoa heikkous, vaikka on sekin kelvollisella tasolla.
2. Henrik Haapala. "Ajokoira" oli pitkään sivussa lonkkaleikkauksen takia, mutta nyt mies on omien sanojensa mukaan kunnossa. Ja se näkyy. Henkka on noussut ketjuhierarkiassa top 4 -laituriksi raivokkaan työntekonsa ansiosta ja hänen paluunsa myötä Tappara alkoi jälleen voittaa pelejä. Ei se tietenkään ole vain Haapalan ansiota, mutta pienikokoinen (175cm / 75kg) väkkärä taistelee jokaisen vaihdon satalasissa ja saattaa olla pleijareissa se kaveri, joka iskee ratkaisevan osuman vastustajan verkkoon. Pieni koko muuten hämää hieman Henkan tapauksessa, sillä hän on yllättävän vahva vääntäjä ja vaikea horjutettava. Potentiaalia 20-vuotiaalla pelurilla on olla Liigan johtavia hyökkääjiä. Ei kai se NHL:kään täysi mahdottomuus olisi, jos Haapala pysyy terveenä ja pystyy harppaamaan vielä muutaman ison askeleen eteenpäin. Harjoittelusta se ei ainakaan tule jäämään kiinni.
3. Jarkko Malinen. Jos joku olisi ennen kauden alkua sanonut, että Malinen pelaa loppukaudella Tapparan ykkösketjun sentterinä, olisin nauranut hänelle päin naamaa. Kirjoitin itsekin tänne ennen kauden alkua, että hän olisi Liigan paras NELOSsentteri, jos vain osaisi aloittaa. En uskonut, että hän koskaan nousisi kahden ensimmäisen ketjun hyökkäävään rooliin, sillä hän on saanut lukuisia näytönpaikkoja, mutta ei ole aiemmin niitä kyennyt käyttämään. Nyt kuitenkin Malinen on paitsi parantanut aloittamistaan (noin 50% tasoa), iskee hän myös jarnokoskirantamaisia soolomaaleja ja on noussut joukkueen kolmanneksi parhaaksi maalintekijäksi. Moni vastustajajoukkueenkin kannattaja lienee hieraissut hieman silmiään, kun Malisen nimi on Tapparan ykkösen keskellä ja Dixon on kolmosen keskellä ja Green peräti nelosen keskellä! Nähtäväksi jää, jatkuuko Malisen oiva vire loppuun saakka vai viekö Dixon pelipaikan jossain vaiheessa.
Flopit:
1. Pasi Puistola. Jos viime kausi oli Puistolalta surkea, niin tämä on jo pohjanoteeraus. Mies taitaa tällä hetkellä olla pakkien hierarkiassa yhdeksäntenä, mikä kertoo kaiken olennaisen. Paljon on liikkunut huhuja mm. miehen painon tippumisesta jonkin miehen itsensä löytämän terveysdieetin seurauksena sekä myös selkävaivoista on puhuttu. Pahinta tilanteessa on, että miehen sopimusta on jäljellä paitsi tämä kausi, myös kaksi seuraavaa kautta. Miestä ei saada ostettua ulos, häntä ei saada loukkaantuneena myytyä ja hän ei mahdu kokoonpanoon.
2. David Kolomatis. Kolomatiksen piti olla uusi nickbailen ja suunnilleen koko Liigan paras yv-pakki. 39 peliä, 1+10=11, -9 kertonee kaiken olennaisen. Myynnissä on.
3. Antti Erkinjuntti. Kun muu joukkue heräsi, jatkoi Erkinjuntti edelleen varjojen mailla. Miestä ei nykyään edes huomaa kentällä, jollei pysäytä kuvaa ja etsi suurennuslasilla. Ei olekaan mikään ihme, että miehen Twitter-päivitysten tulkinnat ovat lähteneet hieman käsistä ja suunnilleen jokainen Tappara-fani kertoo nähneensä Antin baarissa. On vaan päässyt unohtumaan se seikka, että mies on aiemminkin postannut "kännikuvia" Twitteriin, mutta asiaan ei ole kiinnitetty huomiota, kun peli on kulkenut.