Liigan tilastokummajaiset ja erikoiset ennätykset

[444]

Jukurit on pelannut nyt 10 peliä putkeen ilman yv-maalia. Minuutteja en laskenut, mutta eilisessä JYP-pelissä yv-minuutteja kertyi 14.

Ei mitään hätää. Teette vain kuten Kärpät kuulemma teki: rupeatte tässä vaiheessa kautta treenaamaan sitä. Lopputuloksena teidänkin yv-tehokkuus nousee nanosekunnissa 35 %:iin.

 

[Goljat]

Ei mitään hätää. Teette vain kuten Kärpät kuulemma teki: rupeatte tässä vaiheessa kautta treenaamaan sitä. Lopputuloksena teidänkin yv-tehokkuus nousee nanosekunnissa 35 %:iin.

Jossain voimasuhdeketjussa joku valitteli, et taasko täällä keskustellaan vaan Kärpistä. Ei ole mikään ihme, ku tällaisten ishmaelien pitää antipatioissaan joka ketjuun koittaa keljuilla kärppäkannattajien suuntaan. Vaikea ymmärtää.

 

[444]

Jossain voimasuhdeketjussa joku valitteli, et taasko täällä keskustellaan vaan Kärpistä. Ei ole mikään ihme, ku tällaisten ishmaelien pitää antipatioissaan joka ketjuun koittaa keljuilla kärppäkannattajien suuntaan. Vaikea ymmärtää.

Eihän tuossa ollut kyseessä mikään muu kuin piikki sille näätäläiselle tilastonikkarille, joka epäonnistui tilastojen lukemisessa yrittäessään hehkuttaa omiaan. Joten rohkeasti otat sen palkokasvin päästä kiinni ja vedät varovasti ulos sieltä nokasta. Tuntuu vähän ikävältä aluksi, mutta lopulta on aika iso helpotus.

 

[Wiljami]

Peijjakas, olin jo innoissani tulossa kirjoittamaan erikoisesta yhteensattumuksesta kun Jukureista sekä edustus, että A junnut olisivat saaneet eilen laitettua samalla kellon- sekä pelikellonlyömällä iskettyä otteluidensa avausmaalit, mutta edustuksella menikin näköjään ainoastaan 19 sekuntia maalaamisee, kun junnuilla 21. Sitä erikoista kummallisuutta ei sentään tarvinnut tänne kirjata että edustus olisi saanut ylivoimalla maalin tehtyä.

Edustuksen maalit painottuivat näköjään eilen muutenkin erien päätyihin, ensimmäinen 19 sekuntia 1. erän alusta, toinen 36 sekuntia toisen erän lopusta. Kolmas maali sentään kolmannen keskellä, mutta neljäs sitten 17 sekuntia jatkojen alusta. Ei toki sinänsä mikään ihme, veikkaan että jos maalintekoaikojen painotuksia katsottaisiin, niin erien ääripäät ja etenkin jatkojen alku korostuisi tilastosta. (Ja kolmannen loppu luonnollisesti joko tyhjiin tai 6v5 tehtynä.)

 

[Ralph]

Kaudesta 2004-05 lähtien on runkosarjassakin haettu otteluun voittaja loppuun asti eli tasapeleistä luovuttiin ja rankkarikisat tulivat mukaan. Tuosta lähtien jokaisen joukkueen voittoprosentit jatkoajalle ja/tai rankkareille venyneissä otteluissa on seuraava:

1. Kärpät, 57,8 % (104 - 76)
2. HPK, 56,6 % (116 - 89)
3. HIFK, 53,5 % (99 - 86)
4. Ässät, 53,3 % (90 - 79)
5. Tappara, 51,3 % (102 - 97)

6. KalPa, 50,0 % (86 - 86)

7. Ilves, 49,7 % (86 - 87)
8. SaiPa, 49,0 % (94 - 98)
9. Blues, 48,4 % (75 - 80)
10. JYP, 48,9 % (90 - 94)
11. Pelicans, 47,7 % (82 - 90)
12. TPS, 46,6 % (96 - 110)
13. Jokerit, 46,3 % (56 - 65)
14. Sport, 45,9 % (34 - 40)
15. Lukko, 45,8 % (81 - 96)
16. KooKoo, 44,3 % (27 - 34)

17. Jukurit, 36,6 % (15 - 26)

Vielä eilen tähän aikaan Ilves ja KalPa olivat identtisillä tuloksilla tasatilanteessa, mutta Ilves pelasi eilen tasapelin ja hävisi pelin lopulta, joten jäivät KalPan taakse tilastossa.

TPS:llä 206 ottelua jatkunut 60 minuutin jälkeen, HPK:lla yksi vähemmän eli 205. Tapparalla 199. Vähiten tietenkin Jukureilla, mutta kaikilla 15 kaudella mukana olleista Ässillä on vähiten, 169.

Ehkä hieman erikoista, että 17 joukkueesta vain viidellä on voittoprosentti yli 50. KalPalla tasan 50 ja lopuilla 11 joukkueella alle 50. Jukureilla jopa surkea, mutta on kuitenkin kasvussa.

 

[Wiljami]

@Ralph mihin asti jatkot pelattiin 4v4? Eikö tuo ollut kuitenkin alusta asti että kentälle lisätilaa jatkoilla että ratkeaisi varmemmin.

Ihmetyttää listalla lähinnä Jokerien ja TPSn heikkous ja HPKn ja Ässien hyvyys, sinänsä täysin loogista että rikkaimmilla seuroilla on varaa hankkia ne parhaat yksilöt jotka pääsevät sitä enemmän yksilötaitoaan hyödyntämään, mitä väljempää kentällä on. Rankeissa korostuu toki vielä reilusti ja pidin yhtenä virstanpylväänä kun Jukurit pystyi ensimmäistä kertaa voittamaan voittimaalikisassa ei-nousijajoukkueen (muistaakseni Lukko ja viime kaudella).

Tuota omaa aiempaa pohdintaani mietiskelin bussimatkalla ja aloin miettimään, onko maalien jakaantumisesta tilastoja, ts. onko arvioni erien alkujen ja loppujen, sekä etenkin kolmannen erän lopun korostuneisuudesta maalin syntyajaksi paikkaansa pitävä.

 

[Ralph]

@Ralph mihin asti jatkot pelattiin 4v4? Eikö tuo ollut kuitenkin alusta asti että kentälle lisätilaa jatkoilla että ratkeaisi varmemmin.

Eikös kolme vastaan kolme -jatkoajat tullut Liigaan kaudelle 2015-16?

 

[PasiAnssi]

Newton pommitti tänään ensimmäisen puolustajan tekemän hattutempun sitten kauden 15-16. Se edellinen hattutemppukin syntyi Jyp-Pelicans pelissä Hippoksella Juha Leimun toimesta, ja on muuten edelleen liigahistorian nopein hattutemppu

 

[mesag]

Mikähän on alhaisin torjuntaprosentti (molempien maalivahtien yhteenlaskettu), jolla joukkue on ollut top-6/8/10? Ilveksen maalivahtien yhteenlaskettu torjuntaprosentti tällä hetkellä 88,39%, ja tällä hetkellä sijoitus 7. (toki pelattuja pelejä enemmän kuin monilla muilla), mutta top-10 hyvin todennäköinen sijoitus, ja jopa top-6 mahdollinen.

 

[Ralph]

Kaudella 1991-92 JYP voitti runkosarjan ja ykkösmoken torjuntaprosentti oli 89,5 ja kakkosmokella 85,7.

 

[mesag]

Kaudella 1991-92 JYP voitti runkosarjan ja ykkösmoken torjuntaprosentti oli 89,5 ja kakkosmokella 85,7.

Okei, Ilveksen tämän hetkisessä tilanteessa ei ole siis mitään poikkeuksellista. Tosin siihen nähden ehkä, että nykyään maalivahtien taso (varusteet myös ym) parantuneet, joten tilastoja ei ehkä suoraan voi verrata tuonne 25 vuoden päähän.

e. Näetkö jostain, missä kohtia yleistä tasoa JYPin veskarit olivat? Ilveksen maalivahdit ovat torjuntaprosenteissa kolmen huonoimman joukossa, ainoastaan Ruusulla huonompi torjuntaprosentti.

 

[Valapatto]

Okei, Ilveksen tämän hetkisessä tilanteessa ei ole siis mitään poikkeuksellista. Tosin siihen nähden ehkä, että nykyään maalivahtien taso (varusteet myös ym) parantuneet, joten tilastoja ei ehkä suoraan voi verrata tuonne 25 vuoden päähän.

e. Näetkö jostain, missä kohtia yleistä tasoa JYPin veskarit olivat? Ilveksen maalivahdit ovat torjuntaprosenteissa kolmen huonoimman joukossa, ainoastaan Ruusulla huonompi torjuntaprosentti.

Ari-Pekka Siekkinen oli torjuntaprosenteissa tuon kauden kolmanneksi paras maalivahti tuolla 89,5 prosentilla. Ainoat yli 90:n prosentilla pelanneet olivat Petr Briza ja Markus Ketterer. Siekkinen myös pelasi kaikissa peleissä ja tuolloin kakkosmaalivahtina ollut Sinuhe Wallinheimo käväisi yhdessä pelissä maalilla keräämässä tuon prosentin 85,7.

 

[mesag]

Ari-Pekka Siekkinen oli torjuntaprosenteissa tuon kauden kolmanneksi paras maalivahti tuolla 89,5 prosentilla. Ainoat yli 90:n prosentilla pelanneet olivat Petr Briza ja Markus Ketterer. Siekkinen myös pelasi kaikissa peleissä ja tuolloin kakkosmaalivahtina ollut Sinuhe Wallinheimo käväisi yhdessä pelissä maalilla keräämässä tuon prosentin 85,7.

Eli Ilveksen tilanne, jossa molemmat maalivahdit ovat kolmen huonoimman joukossa, on kaiketi täysin poikkeuksellinen. Playoff-odotuksia laskeekin, kun lähtee vertailemaan Ilveksen maalivahtitandemia muiden joukkueiden vastaaviin. Olettaen siis, että Ilves ei tuosta top-10:stä tipahda.

 

[Valapatto]

Eli Ilveksen tilanne, jossa molemmat maalivahdit ovat kolmen huonoimman joukossa, on kaiketi täysin poikkeuksellinen. Playoff-odotuksia laskeekin, kun lähtee vertailemaan Ilveksen maalivahtitandemia muiden joukkueiden vastaaviin. Olettaen siis, että Ilves ei tuosta top-10:stä tipahda.

Niinpä. Jollei sitten Lukas Dostal osoittaudu tekijämieheksi (tai siis pojaksi).

 

[Miju]

Mikäköhän on pisin aika ilman yv maalia. Jukureilla on nyt kai reilu 1,5h ylivoimaa pelattuna ilman maalia. Pitkääkö pitää odottaa sitä maalia, odotuksella että joukkue on päättänyt päästä tilastoykköseksi.

 

[Zamboni]

Eli Ilveksen tilanne, jossa molemmat maalivahdit ovat kolmen huonoimman joukossa, on kaiketi täysin poikkeuksellinen. Playoff-odotuksia laskeekin, kun lähtee vertailemaan Ilveksen maalivahtitandemia muiden joukkueiden vastaaviin. Olettaen siis, että Ilves ei tuosta top-10:stä tipahda.

Lisää tähän vielä, että joukkueen yv on sarjan 12 paras ts neljänneksi huonointa ja alivoima puolestaan huonointa jopa selvällä erolla toiseksi huonoimpaan. Voisi todeta, että sarjataulukko ei oikein täsmää näiden muiden tilastojen kanssa.

 

[magnum37]

Onko tämä ollut jo täällä? Taikauskoista numerologiaa porilaisittain:

kevät 1989 - Ässät tippuu 1. divisioonaan
kevät 2009 - Ässät romahtaa liigakarsintaan
kevät 2019 - Ässät liigajumbona

 

[magnum37]

Eikä se 1999 tainnut myöskään kovin hyvä olla... vuotta 2029 ja uutta kärsimystä odotellessa.

Noh, onneksi väliin on mahtunut menestystäkin Porissa kuten allekirjoituksestasikin voimme lukea. Tsemppiä - vaikea kausi ollut varmasti tämä seurata.

 

[Siniviiva]

Näistä ei liene aikakirjoja mutta kun tutkiskelin liigan pistepörssiä niin top 10:ssä oli 8/10 pelaaja mailaltaan right. Sattumaa vai tyypillistä?

Asiasta löyhää kontaktipintaa myös -> Left vai right?

 

[Heitinga]

Näistä ei liene aikakirjoja mutta kun tutkiskelin liigan pistepörssiä niin top 10:ssä oli 8/10 pelaaja mailaltaan right. Sattumaa vai tyypillistä?

Asiasta löyhää kontaktipintaa myös -> Left vai right?

Kaudella 2017-2018 Left 7 - Right 3
Kaudella 2016-2017 Left 9 - Right 1

Joku halukas voi tonkia vielä syvemmin, mutta ei kyllä näyttäisi lähivuosiin peilaten olevan tyypillistä noin monta rightia kympin sakissa.

 

[Hollanti]

Kärpät johtaa runkosarjassa toisena olevaa Tapparaa ujolla 26 pisteellä.

Mikä mahtaa olla suurin piste-ero runkosarjan ykkösen ja kakkosen välillä, kun täydet matsit on pelattu?

 

[Kuubextra]

Joku halukas voi tonkia vielä syvemmin, mutta ei kyllä näyttäisi lähivuosiin peilaten olevan tyypillistä noin monta rightia kympin sakissa.

Righteja halutaan ylivoimaan ja voi hyvinkin olla ettei tämän ylivoimakentällisen ulkopuolelle edes jää rightilta pelaavia. Tämän takia right-vähemmistö näkyy pistepörssissä paremmin.

 

[npc]

Righteja halutaan ylivoimaan ja voi hyvinkin olla ettei tämän ylivoimakentällisen ulkopuolelle edes jää rightilta pelaavia. Tämän takia right-vähemmistö näkyy pistepörssissä paremmin.

Hyvä pointti tuo, että ehkä laitetaan righteja enemmän ylivoimalle kätisyyden takia. Itse olen kumminkin aina ajatellut, että oikeakätinen rightiltä ampuva saa laukaukseen enemmän voimaa ja jos tarkkuuttakin löytyy niin se biittaa silloin leftin kaverit. Ja monesti luovissa asioissa vasenkätiset tuppaa olemaan hyviä (ihan kuulo- ja mutupohjalta) niin olisiko tässä oikeakätisten raittiudessa (right) sitten käänteisesti jotain samaa?

 

[j2k]

Hyvä pointti tuo, että ehkä laitetaan righteja enemmän ylivoimalle kätisyyden takia. Itse olen kumminkin aina ajatellut, että oikeakätinen rightiltä ampuva saa laukaukseen enemmän voimaa ja jos tarkkuuttakin löytyy niin se biittaa silloin leftin kaverit.

Mä väittäisin, että noilla nykymailoilla hyvä tekniikka ja koko kropan koordinaatio laukauksen kovuudessa on kaiken a ja o, ei niinkään absoluuttinen voima.

Lämäriä voisi melkein verrata golfswingiin. Eihän siinäkään juuri voimaa tarvitse.

 

[Tarinankertoja]

Tein jollain tilastotieteen kurssilla tästä parivuotta sitten tilastotieteellisen tarkastelun…


Tässä siitä napattuna:


Rightin pelaajia Liigassa on huomattavasti vähemmän kuin leftejä. Rightin pelaajia pidetään tarpeellisena lisänä jääkiekkojoukkueeseen. Esimerkiksi ylivoimalla rightin ja leftin puolustajat pystyvät ampumaan suoraan toistensa syötöstä kohti maalia antaen maalivahdille vähemmän aikaa reagoida ja torjua kiekkoa. Toisaalta puolustajien kohdalla tasakentällisin suositaan hyökkäysalueen pelaamista lapa laidan puolella, jolloin ns. rännikiekkojen katkaisu, kiekon palauttaminen kulmaan sekä jossain määrin myös kiekon toimittaminen maalille helpottuvat. Laitahyökkääjien taas olisi optimaalista pelata lapa kentän puolella, mikä esimerkiksi suorissa hyökkäyksissä mahdollistaa laukaukset suoraan syötöstä. Huomionarvoista on myös se, että ylivoimainen enemmistö maalivahdeista pelaa maila vasemmassa kädessä ja räpylä oikeassa kädessä. Näinollen maalivahdin on aina vaikeampi toruja laukausta, joka suuntautuu mailakädenpuolelle. Tästä syystä rightin hyökkääjällä vasemmassa laidassa (lapa kentälle päin) pelatessaan on vastassaan maalivahdin ”haavoittuvampi” puolisko.

Perinteinen uskomus on, että rightin pelaajat tekisivät enemmän maaleja määräänsä nähden kuin leftin pelaajat.

SM-Liigan tilastosivuilta kauden 2015-2016 pelaajatilaston sekä pelaajaluettelon mukaan leftin pelaajia on 75% ja rightejä 25%. Maalit taas jakautuu niin, että leftin pelaajat tekee68% maaleista ja rightit 32%

Pelaajia, jotka ovat tehneet vähintään yhden maalin liigakauden aikana oli yhteensä 339 kpl maalimäärän jakaantuessa 1 ja 28 maalin välille. Keskimäärin pelaaja tekee 6,27 maalia kaudessa. Näistä rightin maalintekijöitä on aineistossa 91 kpl ja heidän maalikeskiarvonsa oli 7,3 maalia /ottelu. Leftin maalintekijöitä tilastossa on 248 pelaajaa, jotka tekivät keskimäärin 5,9 maalia /ottelu.

Jos huomioon otetaan myös ne 124 pelaajaa, jotka eivät kauden aikana tehneet maalia, on tulos silti saman suuntainen. Leftin pelaajien osuus kaikista pelaajista (maalintekijöistä ja maalia tekemättömistä) on 75,4% ja rightin pelaajia on 24,6%. Huolimatta maalittomien pelaajien lisäämisestä otokseen, maaleista rightin pelaajien osuus 31,2%. Rightin pelaajat siis tekevät tässäkin tarkastelussa suuremman osan maaleista, mitä heidän osuutensa on pelaajamäärässä. Lukuina siis leftin pelaajia on aineistossa 349 kappaletta ja nämä tekivät 1436 maalia (kaikkiaan 2127 liigassa tehdystä maalista), eli 4,1 maalia/pelaaja. Rightin pelaajia aineistossa on 114 ja näiden maalimäärä oli 664, eli 5,8 maalia pelaajaa kohden.

Kahden riippumattoman otoksen t-testissä nollahypoteesina (H0) on, että pelaajan kätisyydellä ei olisi merkitystä pelaajan tekemiin maalimääriin. Eli tämä tarkoittasi, että sekä rightin että leftin pelaajien maalimääräkeskiarvo on yhtä suuri. Vastahypoteesi (H1) on luonnollisesti se, että kätisyys vaikuttaa pelaajan tekemiini maalimääriin, eli muuttujan keskiarvot ovat erisuuret. Tätä on tutkittu luottamusvälin ollessa 95%.

SPSS tuloksista voimme todeta, että rightin pelaajien maalimääräkeskiarvo on 7,3 maalia ((keskihajonta = 5,746, n=91) ja leftin pelaajien 5,9 (keskihajonta = 5,065, n=248). Koska p-arvo on 0,263 (eli >0,050) käytetään yhtä suurten varianssien testiä (Equal variances assumed. Sig. (2-tailed). Voimme todeta tästä, että t-testin perusteella ero on merkitsevä: t(337) = -2,170, p = ,031 (2-suuntainen). 95 % luottamusväli on -2,664:stä -0,131:teen t arvon ollessa selkeästi luottamusvälillä.

Koska otosten keskiarvot poikkeavat toisistaan, voidaan perustellusti esittää, että pelaajan kätisyys vaikuttaa pelaajan tekemään maalimäärään.


Vertailun vuoksi NHL:n kanadalaispelaajista peräti 40,7% on rightin pelaajia