En oikein tiedä millä tavoilla näitä tasoeroja pitää vertailla. Pelaajabudjetti on toki yksi vertailukohta, liiga on siinä peräpäässä. Mutta jos katsotaan menestystä CHL:ssä ja vielä niin että katsotaan vaikka viime vuosien 8 parasta joukkuetta eikä pelkästään voittajia, niin jako menee näin:
Tässä nyt ihan viime vuosien tilanne. Mielestäni liigalla oli selkeä huono vaihe tuossa joskus 2016-2019, sitä tukee se että noina vuosina liigajoukkueiden oli vaikea päästä edes 8 joukkoon tuolla CHL:ssä, vaikkakin JYP sen yhden mestaruuden voittikin. Mutta sen jälkeen tilanne on kyllä kääntynyt paremmaksi.
22-23
Ruotsi, 4 joukkuetta
Suomi, 2 joukkuetta
Sveitsi, 1 joukkue
Tsekki, 1 joukkue
21-22
Ruotsi, 3 joukkuetta
Suomi, 2 joukkuetta
Tsekki, 1 joukkue
Saksa, 1 joukkue
Ranska, 1 joukkue
20-21
Ei pelattu
19-20
Ruotsi, 3 joukkuetta
Sveitsi, 3 joukkuetta
Saksa, 1 joukkue
Tsekki, 1 joukkue
Aika selkeää on se, että Ruotsi menee selkeästi menojaan. Mutta sen jälkeen en kyllä allekirjoita, että Sveitsi menisi hirveästi Suomea edellä. Sveitsissä joukkueiden kärki on todella hurja mutta kun mennään pudotuspeleihin niin samantien alkaa näkymään Suomalaisten ja Ruotsalaisten joukkueiden laajuus ykköskentästä, neloskenttään.
Tuohon voidaan vielä lisätä, että tuon nykyaikaisen CHL:än, joka on alkanut kaudelta 14-15 on voittanut vain ja ainoastaan Ruotsalainen tai Suomalainen joukkue. Finaalissa on joka vuosi ollut Ruotsalainen joukkue, ja vastassa on ollut 4 kertaa Suomalainen, 2 kertaa Tsekkiläinen ja 1 kerran Saksalainen joukkue.
Mutta ei kertaakaan esimerkiksi Sveitsiläistä joukkuetta.
En väitä etteikö liigassa pitäisi muuttaa montaakin asiaa, mutta liigan taso ei välttämättä ole kuitenkaan ihan niin huono kuin annetaan ymmärtää. Ruotsi menee menojaan, mutta sen jälkeen Suomi ja Sveitsi tulevat kyllä aika tasoissa perässä. Ja Suomi ehkä ihan vain oman pelaajatuotannon takia hieman myös edellä.
Ja voisihan tähän heittää vielä sellaisenkin, että kyllä muissa maissa (poislukien Ruotsi) tehdään asiat aika huonosti kun Suomi pärjää tuollaisilla pelaajabudjeteilla näinkin hyvin. Tai sitten Suomessa tehdään resursseihin nähden erinomaista työtä.
Mikä on muuttunut nykyhetki? Eikö koronan jälkeinen aika ole juurikin sitä? Vai onko juuri tälle kaudelle tapahtunut jotain mitä en nyt ymmärrä?Noh, menit tarkastelemaan historiaa, että tätä muuttunutta nykyhetkeä, joka on aika lailla erilainen.
Harjoitusotteluissa ehkä kannattaa myös vilkaista kokoonpanoja.Helvetin tyhmää vetää toisen kommentoijan suosikkijoukkue tähän mukaan. Etenkin, kun @Dustwallow ei tässä mitään yksittäistä joukkuetta edes osoitellut vaan Liigaa ylipäätään. Paska Liigan taso ei missään nimessä ole, mutta takamatkalla SHL:ää kokonaisuutena. Nyt jos katsotaan tätä harjoituskautta (ja CHL), niin hiukan rumaa jälkeä on tullut Liiga vs. SHL -matseissa.
Yhtä hyvin voisi laittaa vastapalloon; miksi Ilves hävisi Timrålle 1-6, kun Ässät hävisi "vain" 1-4 ja vika vielä tyhjiin? Tapparaa lukuunottamatta harva suomalaisjoukkue on ottanut viime vuosina voiton SHL-joukkueesta.
Onko joku laskenut Liigajoukkueiden voittoprosenttia SHL-porukoista koko CHL:n olemassa olon ajan?
Mutulla sanoisin että sarjan avausvuosina Liiga pärjäsi paremmin.
Toki siihen ettei sveitsiläisiä pelaa Euroopan muissa suurissa sarjoissa liittyy vahvasti juuri tuo ulkomaalaiskiintiö. Sveitsiläiset seurat tarvitsevat itse kaikki parhaat sveitsiläiset pelaajat ja ovat valmiita maksamaan niille. Muissa sarjoissa sveitsiläiset kilpailevat pelipaikoista kaikkien maailman pelaajien kanssa ja omassa maassaan vain sveitsiläisten kanssa koska kiintiö. Kun siellä seuroilla on vielä ihan kivasti rahaa käytettävissä niin ulkomaalaisten seurojen ei ole järkeä kilpailla sellaisista sveitsiläispelaajista jotka olisivat vahvistuksia.Sveitsin budjettiedun syö heidän ulkomaalaiskiintiönsä. Sveitsin oman pelaajatuotannon tasosta taas kertoo se, ettei SHL:ssä, Liigassa, DEL:ssä eikä Extra liigassa pelaa ainuttakaan sveitsiläistä. Pohjois-Amerikassakin heitä pelaa muita verrokkimaita vähemmän. Sveitsissä joudutaan maksamaan kiintiön takia keskinkertaisille pelaajille kovia palkkoja.
Vaikea verrata kun en noita AHL pelejä koskaan katso, mutta näillä liigan ihan kärkipelaajillakin tuntuu olevan usein vaikeuksia loistaa siellä. Taitaa se taso vaan aika kova siellä olla, eikä siellä minkäänlaista "sooloilua" ole katsottu enää vuosiin hyvällä. Ei sieltä pelkästään tehojen perusteella NHLään nosteta.Väitän, että Liiga on AHL:ää pelillisesti kovempi sarja, toki näitä on vaikea verrata. Yksilötasollisesti AHL todennäköisesti kovempi, mutta siellä pelataan pitkältk oman uran puolesta, ja ”sooloilu” katsotaan hyväksi, tästähän on haastattelujakin, että itsekkyys on vain hyväksi siellä. Liigassa taas taktisempaa ja joukkue edellä enemmän.
Ei ole kyllä itellä ainakaan mitään hajua miten moinen rosteri Sportia vastaan pärjäisi. Aika mysteeri toi nimilista on, mutta varmaan ihan yhtä mystiseltä joku liigajyristä ja SHL:n jämäpelaajista koostuva kokoonpano näyttäisi sveitsiläiselle kiekkofanille.Kuinka monta tuttua nimeä tässä listassa on?
Tim Wolf
Damiano Ciaccio
Jordane Hauert
Thomas Thiry
T.J. Brennan
Valentin Pilet
Kevin Fey
Alain Birbaum
Bastien Pouilly
Jérôme Leduc
Frédérik Gauthier
Thibault Frossard
Reto Schmutz
Steven Macquat
Mathieu Vouillamoz
Philip-Michaël Devos
Fabio Arnold
Kevin Bozon
Guillaume Asselin
Gilian Kohler
Jonathan Hazen
Gregory Sciaroni
Matteo Romanenghi
Martin Bakos
Itselleni erottuu lyhyen NHL-uran tehneet Brennan ja Gauthier, Ranskan MM-joukkueista tutut Thiry ja Bozon sekä Slovakiaa MM-kisoissa edustanut Bakos. Mutta sveitsiläispelaajat eivät herätä juuri mitään tuntemuksia.
Tuo nimilista kuuluu Sveitsin sarjan viime kauden jumbojoukkueelle HC Ajoielle. Otin mukaan eniten pelanneet kaksi maalivahtia, kahdeksan puolustajaa ja 14 hyökkääjää. Siinä voi kukin miettiä, miten tuo olisi pärjännyt vaikka viime kauden Sportille (puhutaan nyt siitä joukkueesta, mikä oli kasassa ennen tyhjennysmyyntejä)
Otin vertailuun mukaan ns. kovimmat liigat eli Suomi, Ruotsi, Tsekki, Saksa, Sveitsi, Itävalta.
Slovakiat ja Tanskat jätin suosiolla pois. Pudotuspeleissä saattoi olla myös Suomi vs Suomi asetelma ja nämä luonnollisesti myös pois. Pudotuspeleissä myös laskin voitoksi vain parista jatkoon menemisen, en laskenut erikseen kahta eri ottelua.
14-15 kaudella voitot seuraavasti lohkovaiheessa
Suomi- Ruotsi, Voitot 4-4
Suomi- Sveitsi, Voitot 4-2
Suomi-Tsekki, Voitot 9-1
Suomi-Saksa, Voitot 7-3
Suomi-Itävalta, Voitot 2-2
14-15 kaudella pudotuspeleissä
Suomi-Ruotsi, Voitot 0-4
Suomi-Sveitsi, Voitot 2-0
Suomi-Itävalta, Voitot 1-0
15-16 kaudella voitot lohkovaiheessa
Suomi-Ruotsi, Voitot 1-7
Suomi-Sveitsi, Voitot 5-1
Suomi-Saksa, Voitot 3-1
Suomi-Tsekki, Voitot 1-3
Suomi-Itävalta, Voitot 4-0
15-16 kaudella pudotuspeleissä
Suomi-Ruotsi, Voitot 2-2
Suomi-Sveitsi, Voitot 0-1
Suomi-Saksa, Voitot 4-0
Suomi-Tsekki, Voitot 2-0
Tällä kaudella suomalaiset joukkueet kohtasivat pudotuspeleissä jopa 4 kertaa joka vähän sekoittaa pakkaa.
16-17 kaudella voitot lohkovaiheessa
Suomi-Ruotsi, Voitot 2-4
Suomi-Sveitsi, Voitot 1-3
Suomi-Saksa, Voitot 6-2
Suomi-Tsekki, Voitot 4-0
Suomi-Itävalta, Voitot 2-0
16-17 kaudella pudotuspeleissä
Suomi-Ruotsi, Voitot 2-3
Suomi-Sveitsi, Voitot 0-2
Suomi-Tsekki, Voitot 0-1
Jälleen kerran suomalaiset joukkueet kohtasivat toisiaan paljon pudotuspeleissä, joten ne eivät tietenkään tässä listauksessa näy.
Tässä nuo CHL:n alkutaipaleen kaudet. Selkeästi näkyy, että Ruotsi on silloinkin hallinnut mutta Suomella on ollut taas helppoa Tsekin ja Saksan joukkueita vastaan. Sveitsiä vastaan aikalailla vaihtelevaa.
Näiden kausien jälkeen alkoi vaihe jolloin Suomella oli todella vaikeaa näissä peleissä. Voitot menivät tuolla ajalla Ruotsille varmasti ainakin 80%, Sveitsille 60-70% ja Saksaa sekä Tsekkiä vastaan aikalailla 50-50.
Teen kohta toisen listauksen koronan jälkeisestä ajasta.
Noh, Sveitsissä ei vaan osata valmentaa. Ehkä jo tulevalla kaudella ostaan, onhan se Tapolan Jussikin siellä. On se taso silti Suomea edellä, vaikka joku Jussi Tapolan Tappara kaikki sveitsiläiset pystyy voittamaankin.
Edelleen kysymys oli tästä Suomen Liigan tasosta, joka on tällä hetkellä maailman 6. korkein taso. Se on aika lukittuna siinä. Jos taso putoaa, niin joku Saksa tai Tsekki alkaa haastamaan. Todnäk Saksa rahan turvin.
Ja nuo 2-3-4-5 ovat vaihdelleet aika paljon vuosien saatossa erinäisistä syistä johtuen.
Järjestäen muiden eurooppalaisten liigojen kärkijoukkueet ovat pärjänneet sveitsiläisiä paremmin. Viimeisren viisien pudotuspelien tilastot alla. Eli kuinka monta joukkuetta on saavuttanut minkäkin vaiheen.Noh, Sveitsissä ei vaan osata valmentaa. Ehkä jo tulevalla kaudella ostaan, onhan se Tapolan Jussikin siellä. On se taso silti Suomea edellä, vaikka joku Jussi Tapolan Tappara kaikki sveitsiläiset pystyy voittamaankin..
| Mestaruus | Finaali | Välierä | Puolivälierä | |
| SHL | 3 | 5 | 9 | 15 |
| Liiga | 2 | 3 | 3 | 6 |
| Extraliga | 0 | 1 | 4 | 8 |
| NLA | 0 | 0 | 1 | 6 |
| DEL | 0 | 1 | 2 | 3 |
| Muut | 0 | 0 | 1 | 2 |
Toki tämä on aivan totta. Ei Suomessa, Ruotsissa ja Tsekeissäkään pelaa kuin pari ulkomaalaista/ joukkue enemmän, mutta taso on sen verran laaja, että pelaajia valuu väkisinkin muihinkin sarjoihin. Eikä se selitä suoraan Pohjois-Amerikan tilannetta.Toki siihen ettei sveitsiläisiä pelaa Euroopan muissa suurissa sarjoissa liittyy vahvasti juuri tuo ulkomaalaiskiintiö. Sveitsiläiset seurat tarvitsevat itse kaikki parhaat sveitsiläiset pelaajat ja ovat valmiita maksamaan niille. Muissa sarjoissa sveitsiläiset kilpailevat pelipaikoista kaikkien maailman pelaajien kanssa ja omassa maassaan vain sveitsiläisten kanssa koska kiintiö. Kun siellä seuroilla on vielä ihan kivasti rahaa käytettävissä niin ulkomaalaisten seurojen ei ole järkeä kilpailla sellaisista sveitsiläispelaajista jotka olisivat vahvistuksia.
Innsbruckin kaataminen nyt saattaisi onnistua jopa alavireiseltä ja loukkaantumisista kärsivältä Ässiltäkin, joten ehkei anneta hurraa-huutoja vielä.Onpa alas valahtanut tämä topicci. Pelin henki on nyt se, että Lukko pelasti Liigan karmealta nöyryytykseltä yleiseurooppalaisen tasovertailun näkökulmasta. En odota kovaäänisiä hurraa-huutoja, mutta edes arvostavaa myhäilyä Tampereelta ja Isku Gardenin jääinfran ylläpitäjien ammattilaisilta. Etenkin pian, kun lehväslogo ottaa niskalenkkiä seuraavaksi Pardubicestä.
Rima on missä se milloinkin on, pääasia että yli mennään.Innsbruckin kaataminen nyt saattaisi onnistua jopa alavireiseltä ja loukkaantumisista kärsivältä Ässiltäkin, joten ehkei anneta hurraa-huutoja vielä.
Sen sijaan voitto Servettestä oli aika kunnioitettava omasta mielestä.
Tämä on tietysti ihan suora seuraus vaikkapa siitä, kun liiga polarisoituu aivan jäätävän kovaa vauhtia esimerkiksi siksi, koska uusia joukkueita otetaan mukaan aivan taukoamatta. Laatupelaajia ei millään riitä kaikkialle, etenkin kun joukkueiden palkanmaksukyvyt ovat niin isolla haitarilla. Ja ylipäätään siis koko liigan palkanmaksukykyyn liittyen tuossa Ässien urheilujohtaja Janne Vuorinen juuri jokin aika sitten sanoi, että vaikkapa allsvenskanissa alkaa olla jo useitakin joukkueita joiden pelaajabudjetit ovat isommat kuin noin puolella liigajoukkueista (muistelisin hänen sanoneen "noin puolella"). Eli jos vuotoa alkaa tapahtua ulkomaille jo tuolle tasolle, niin miten sitten vähänkään isompiin sarjoihin..KHL:n vetovoiman romahdettua kaksi vuotta sitten piti Liigan aseman pelaajamarkkinassa vahvistua tuntuvasti. Valitettavasti ilo taisi olla aika lyhytaikainen. Aikamoinen virta pois Liigasta näyttää nimittäin olevan. Jos tarkastellaan vaikka tällä kaudella Leijonissa EHT:llä esiintyneitä Liigapelaajia, niin heistä ulkomaille suuntaavat ainakin Heljanko, Winberg, Kemiläinen, Kapanen, Hyry, Jääskä, Huuhtanen, Puistola, Levtchi, Nurmi, Ikonen, Turkulainen ja Koivunen. Lisäksi sopimuksettomista pelaajista ulkomaille kovaa pyrkyä on tiettävästi Vittasmäellä, Nikulla, Reunasella, Sundilla, Vesalaisella ja Jormakalla.
Ja vastapainoksi yhtään tällä kaudella Leijonissa EHT:llä esiintynyttä Sveitsissä tai Ruotsissa pelannutta ei ole Liigaan kotiutettu. On se toki mahdollista, että sopimuksettomista Luoto, Salomäki ja/tai Hakulinen vielä palaavat ensi kaudeksi, mutta ei se isoa kuvaa muuta eli pahasti Liiga ottaa turpaan tänä kesänä siirtomarkkinoilla.
Sopisi kyllä erinomaiseen hallitusohjelmaan antaa tässä tilanteessa lisää rahaa kumilätkän lätkijöille.Urheilijoille oma veroluokka
Tukea uusien jäähallien rakennukseen ja/tai korjaamiseen
Suomi lähettää yli puoli miljardia euroa vuosittain ulkomaille kehitysapuna niin eiköhän tuosta voisi esimerkiksi joustaa ja investoida omaan maahanSopisi kyllä erinomaiseen hallitusohjelmaan antaa tässä tilanteessa lisää rahaa kumilätkän lätkijöille.
No siis paljon rahaa kiekkoon saataisiin sillä, kun poistettaisiin Veikkauksen monopoli.Sehän on hyvin yksinkertainen matematiikka mikä määrää. Muissa liigoissa käy enemmän yleisöä eli enemmän rahaa käyttöön. Ihan kuin tämä ei riittäisi niin Ruotsi Saksa Sveitsi tarjoaa myös paremman/kevyemmän verotuksen mikä lisää eroa. Näissä maissa yleiset olosuhteet ja esim kulttuuri ympäristö on miellyttävämpi versus Suomi. Sitten vielä viimenen naula arkkuun, liikemiehet ja poliittinen ilmapiiri tukee noissa maissa urheilun edistämistä paremmin versus Suomi.
Ehdotuksia tilanteen parannukseen:
Urheilijoille oma veroluokka
Tukea uusien jäähallien rakennukseen ja/tai korjaamiseen
Liigan maineen kohottaminen erilaisin nykynuorisoa vetoavin tavoin = tiktok esimerkiksi = uusia asiakkaita vuosien päähän