Tasapuolisuuden nimissä Suomessa pitäisi toimia niin, että Urheilu- ja kulttuuriministeriö päättää, kuka pelaaja pelaa missäkin seurassa. Sieltä sitten kansliapääliköt katsoisivat tilastoista, että joka joukkueessa on yhtä paljon maaleja, ykkös- ja kakkossyöttöjä, plussia, miinuksia, yli- ja alivoimamaaleja, yli- ja alivoimaminuutteja, jäähyminuutteja, päästettyjä maaleja ja maalivahtien torjuntaprosenttien pitää olla yhden prosenttiyksikön sisällä. Lisäksi kaikki pelaajat saisivat tasan yhtä paljon palkkaa suhteessa toisiinsa, eli stigaukkoiltaisiin niin, että kaikkien kenttien pelaajilla on taulukkopalkka ja palkka maksetaan kuukausittain jälkikäteen sen mukaan, mille pelipaikalle valmennus on pelaajan pöytäkirjassa sijoittanut. Ykköskentän pelaajat pelaavat aina 20 min./ottelu, kakkoskenttä 18 min., kolmoskenttä 12 min. ja neloskenttä 10 min. Jatkoajalla ykkös- ja kakkoskentät pelaavat 2 min. ja kolmonen minuutin. Neloskentän pelaajat eivät pääse käymään kentällä. Jatkoaika on aina 5 min. riippumatta siitä, tuleeko maali vai ei.
Näin toimimalla taataan elinvoimainen liiga ja kaikille peliaikaa ja palkkaa juuri niin kuin pelaaja ansaitsee. Henkilökohtaisilla mielipiteillä ei ole väliä eikä esim. perheellistenkään tarvitsisi miettiä, viihtyykö perhe. Se ei ole lainkaan merkityksellistä. Tällä voitaisiin myös tasata vähän sitä, että jääkiekkoilijat ovat joidenkin naisten mielikuvissa ns. great catch. Tähän ehdotankin ratkaisuksi sitä, että jokaisella liigapaikkakunnalla olisi aina lista vapaana olevista naisista ja heille sitten etsitään joukkueen pelaajistosta joku sinkkumies tulevaksi kumppaniksi. Liiga maksaa tulevalle pariskunnalle illallisen, jonka ministeriö hyvittää junnukiekkoilun hyväksi. Koska joskus aina jonkun parisuhde myös päättyy, näistäkin olisi hyvä sopia aina etukäteen, jotta vaikutus pelaajan peliesityksiin olisi mahdollisimman pieni. Yllätykset ovat usein kaikkein vaikeimpia henkisesti. Näin ollen ministeriöstä tulisi ennen kautta listat myös näihin: kakkoskentän oikea laita eroaa puolisostaan 15 pelatun kierroksen jälkeen, neloskentän sentteri 25 pelatun kierroksen jälkeen, ykkösveskari 30:n kierroksen jälkeen ja ykkösketjun pakki 45:n kierroksen jälkeen. Säännöt ovat kaikille samat, joten pulinat pois. Mukaan voidaan sitten tilastoista katsoa myös muita ns. tavalliseen ihmiselämään liittyviä haasteita perheenjäsenten sairasteluista tulipaloihin ja sijoitella niitä sitten joukkueen pelaajille tasaisesti. Pleijareiden jännitys on pientä siihen verrattuna, kun ministeriössä on vuosittaisen arvontalaulun aika.
Ulkkareita varten perustetaan pörssi, mihin ulkomaalaiset seurat voivat pelaajiaan ilmoittaa kauden aikana. Pelaajat eivät siis saa itse päättää, mutta toiveita saa esittää. Hyvät valmentajat kuuntelevat aina myös pelaajia. Sieltä saisi sitten tasarahalla hankkia jonkun pelaajan, jonka osalta ei sovelleta muita ennakkokriteerejä. Tällaisia pelaajia saa olla joukkueessa kolme. Ulkkareiden sopimuksessa voisi kuitenkin olla ylimääräinen ehto siitä, että jos pelaaja siittää yhden lapsen kauden aikana, hän saa seuraavan kauden plus-miinustilastoon ylimääräiset +20. Monikkoraskauksista maksetaan ylimääräinen rahallinen bonus tai sen voi halutessaan vaihtaa erilaisiin tilastohyvityksiin. Näitä varten ministeriö laatii erillisen taulukon yhdessä Liigan ja Pelaajayhdistyksen kanssa. Lisäksi ministeriö myöntää maksusitoumuksen lapsen ylläpitoon lapsen tosiasialliselle huoltajalle, joten pelaajalle ei aiheudu tästä muita ylimääräisiä kustannuksia. Näin toimimalla saadaan Suomen syntyvyyttä nostettua.
Siirtohuhuista sen verran, että ei se ole yksi eikä kaksi kertaa, kun isommat seurat hankkivat "kalliilla" pikkuseurasta pelaajan, jonka hinta-laatusuhde oli lopulta ihan paska. Että kyllä siinä isommassa palkassa on aina riskinsäkin. Tämän riskin seurat ovat kuitenkin valmiita ottamaan, joten eiköhän tässä voittaja ole nimenomaan se pelaaja.
www.tampereenkoovee.fi
