Pajuluoma ja Kangasalusta näin alkuun, mutta miten arvioitte valmennuksen osuuden koko joukkueen suorittamisen osalta?
Riippuu siitä, mitä valmentaja palkataan tekemään.
Tilanteet vaihtelee aika paljon:
Joskus valmentaja tulee tekemään juurruttamista - vähän niin kuin firmojen projektipäällikkö. Tulee tekemään oman projektinsa ja joku muu keräilee hedelmiä; liigassa on muutamia poikkeuksellisen kovatasoisia projektivalmentajia:
Jukka Rautakorpi
Pekka Virta
Ari-Pekka Selin
Antti Pennanen
Jos taas kaivataan pelillistä hienosäätöä, mutta pohja on kunnossa niin nykyvalmentajien uusi sukupolvi tuntuu olevan siinä parempi:
Mikko Manner
Sami Kapanen
Sitten taas on valmentajia, jotka eivät tunnu oikein menevän mihinkään näistä:
Karri Kivi on osoittanut sekä projektivalmentajan että hienosäätäjän elkeitä urallaan.
Samaa voi sanoa Tuomas Tuokkolasta.
Kyllähän valmentajalla aivan kiistaton merkitys on kaikeen tekemiseen, mutta paljon riippuu myös siitä, miten yhteistyö sujuu. Toiset valmentajat tuntuvat pärjäävän olosuhteissa kuin olosuhteissa, mutta toiset vaativat hyvinkin tarkat raamit toiminnalleen. Kokonaisuutena valmennuksen merkitys erityisesti pitkäjänteisessä organisaation kehityksessä on aivan valtava.
Jos nyt on pakko jotain prosentteja antaa niin:
Pelaajisto kokonaisuutena 60 %
Valmennus 30 %
Muu henkilökunta (UTJ) 10 %
Todellisuudessahan asiat ei oo olleskaan näin yksinkertaisia vaan yhden ihmisen panoksen erottaminen kokonaisuudesta on aivan mahdotonta. Todellisuudessa lähes kaikki hyvä tapahtuu kaikkien osapuolten yhteistyöllä. Valmentaja taas on kuin kuka tahansa esimies eli jos joukkue ei oo näpeissä niin aika vaikea on onnistua.