Old time hockey ja marraskuun helteet Suomessa. Ylilyöntien ylilyöntejä tipahtelee vähän joka pelissä, Tuppurainen, Tyrväinen, Lassila.. Tähänkö tämä loppuu(, ei muuten varmaan lopu)?
Asiaa voi katsella aika monesta näkökulmasta, pelillisesti nyt alkaa voimasuhteet näkymään. Pelataan itse asiassa aika verisesti sarjataulukon asetelmista ja se miten nyt onnistuu näkyy henkilökohtaisissa sopimuksissa, seurojen rahoissa jne. Mitä on kova peli ja äijämäinen kiekko, mikä on ok rikkomista? Tätä koodistoa pitäisi varmaan päivittää tähän päivään, näkeekö Selin samat rajat kuin vaikka Matikainen? Entäs pelaajat, mahtaako Tyrväisellä olla samanlainen käsitys kovasta pelistä kuin Arto Laatikaisella? Jotenkin tuo jengi pitäis saada "kovuudessa" samalle tellukselle! Minä en ole nähnyt TPS-ÄSSÄT peliä ja en varmasti hyväksy tekoa, mutta ei kai se nyt ihan sattumalta tapahtunut? Kai siellä ässien taitopelaajat mm. Gratton, Ben-Amor ja Marjamäki ajoivat tilanteet loppuun asti päin maalivahtia? Mikä on ok tässä hommassa, saako pikkusikaa pelata ihan miten vaan?
Tämä koko kurinpito on klisee! Se on ihan sama vaikka sieltä Lassilalle tulee 99 peliä, muuttaako se mitään? Mitä jos Grattoni olis kuollut, olisko sitten ollut 8 vai 9 peliä ok?
Valmentajien ja pelaajien keskinäisestä kunnioituksesta tuo lähtee! Silloin kun mennään kurinpidon piiriin on vetelä jo tukevasti pöksyssä. Vahinkoja aina sattuu, mutta tässä ei enää ole vahingot kyseessä vaan rakenteelliset asiat. Liikaa pelejä bisneksen ehdoilla, liian suuret tasoerot joukkueiden ja pelaajien välillä.