Ei ollut paitsio. Tässä epätarkka kuva, jostai kuitenkin käy selville että kiekko on jo melkein hänen lavassaan ja jalka kuitenkin vielä keskialuueella, tai siinä rajoilla.Hei!
Voin aivan vapaaehtoisesti olla tämän ketjun spuge, mutta nyt on syytä tarkastella tätä meidän tuomarityöskentelyä.
Mielestäni tänään ottelun ratkaisi tuomareiden nukahtaminen: Aho oli selvästi paitsiossa! Sellaista ei saa tapahtua.
Liigassa on surkea tuomarijohto, jonka takia tuomaristo ei uskalla viheltää sääntöjen mukaan.Joo, todella epätarkka. But that's not my point. Pointtini on, että meillä on surkeat tuomarit. En halua ottaa pois mitään Kärpiltä - päinvastoin, olivat mielestäni parempi joukkue ja vähän sen takia toivoin heidän voittavan.
Kyllä änärissäkin linja on play offeissa muuttunu aivan järkyttävän sallivaksi.Entä jos siirryttäisiin yhden minuutin rangaistuksiin. Tuomarilla pienempi kynnys viheltää koska ei "ratkaise peliä". Samalla se kauan puhuttu nollatoleranssi voitaisiin ottaa lopulliseen käyttöön kuten änärissä. Myös 5vs5 peliä toivon näkeväni enemmän.
...Linja vaihteli sarjasta toiseen (hupaisimpana Tappara-Lukko vapaapaini), pelistä toiseen, erästä toiseen, tilanteesta toiseen. Paikkojäähyt olivat läpi kevään varsin räikeitä. Linjattomuutta oli myös se, että tärkeissä peleissä vihellettiin jäähyksi useampi pelin kannalta epäolennainen pienempi rike ja kun samalla päästettiin isompia läpi. Enkä nyt puhu yksittäisistä virheistä, koska niitähän tulee kaukalossa kaikille koko ajan, vaan siitä että ainoa pysyvä asia tuomaritoiminnassa tuntuu olevan linjattomuus...
Itseäni ärsyttää tuomaroinnissa varsinkin yksi piirre. Viimeisissä finaaleissa eivät päätuomarit käytännössä viheltäneet lainkaan koukkimista, kiinnipitämistä tai kamppia. Samaan aikaan kun päätuomarit vähät välittävät säännöistä, linjatuomarit tulkitsevat pilkuntarkasti jokaista aloitusta. Aloituksia otettiin jatkuvalla syötöllä uusiksi, mikä tuntuu täysin naurettavalta, kun kampit ja estämiset ja jopa kiekon lyöminen katsomoon jäävät viheltämättä. Täysin suhteetonta, että sääntökirjan yksi sivu on prikulleen voimassa ja muilta osin kaikkea sovelletaan hyvin vapaasti.
Todella onneton peruste. Hyökkäyspään rikkeellä voi saada pitkän pyörityksen jatkumaan, siitä vielä pitkä kiekko puolustavalle joukkueelle, niin eihän se voi olla vaikuttamatta maalipaikkoihin. Tällaisia nähtiin finaaleissa. En tykkää. Kiekko katsomoon sääntö, eihän siinä ole mitään tulkittavaa. Löikö kiekkoa, menikö suoraan yli laidan?Kyse on rikkeen vaikuttavuudesta peliin. Tuomarit jättivät viheltämättä sellaisia rikkeitä, joilla ei ollut todellista vaikutusta maalipaikkoihin.
Todella onneton peruste. Hyökkäyspään rikkeellä voi saada pitkän pyörityksen jatkumaan, siitä vielä pitkä kiekko puolustavalle joukkueelle, niin eihän se voi olla vaikuttamatta maalipaikkoihin. Tällaisia nähtiin finaaleissa. En tykkää. Kiekko katsomoon sääntö, eihän siinä ole mitään tulkittavaa. Löikö kiekkoa, menikö suoraan yli laidan?
Rikkeestä pitää tulla boksia joka kerta, niin ne rikkeet vähenee, eikä tarvitse tulkita yhtään. Se on oikeasti niin yksinkertaista. Peli nopeutuu, taklaukset lisääntyvät, maalipaikat lisääntyvät. Kaikki muut hyötyisivät tästä, paitsi "playoffeja varten rakennetut joukkueet". Otetaan automaationa, että kevään linja suosii isoa hidasta painijaa, eikä nopeaa taitavaa kiekkoilijaa. Se on hirvittävää paskaa, toivottavasti liiga älyää nyt näiden finaalien jälkeen, että mistä jääkiekossa on kyse. Kiekon pelaamisesta, ei miehen halaamisesta.tuomaritoiminnassa varmaan jonkinlaista ennustettavuutta pitäisi olla, että mistä sitä boksia tulee ja mistä ei.
Niin, kysymys on siitä, annetaanko tuomareille mahdollisuus tulkintoihin vai vedetänkö tarkasti sääntökirjan mukaan. Lähtökohtaisesti jääkiekkoa pitäisi pelata mahdollisimman paljon 5 - 5 tilanteessa. Tällöin linjaa pitää "löysentää" ja pyrkiä ottamaan vain selkeät rikkeet ja ottaa tarkemmin maalitilanteisiin vaikuttavat rikkeet. Näin toimittiin finaaleissa ja mielestäni tuomarit onnistuivat hyvin tehtävässään.
Viimeisessä finaalissa Tömmernes löi kiekkoa ilmasta oman maalinedessä ja kiekko meni katsomoon. Toisessa tilanteessa hyökkääjä heittäytymällä löi kiekkoa ja kiekko meni katsomoon. Kummastakin tilanteesta olisi voinut tuomita kakkosen, mutta se ei olisi ollut sääntöpykälän hengen mukaista. Jäähyillä olisi vähennetty sponttaania taistelua kaukalosta, mikä ei ole tarkoitus.
Tuomarin tehtävä ei ole miettiä väheneekö sponttaani taistelu vai ei, tuomarin kuuluu viheltää jäähyjä jos rikkeitä esiintyy...
Ei olekaan, tuomarit noudattavat sovittua linjaa. Nuo molemmat kiekko katsomoon huitasut olivat sellaisia, että linjan mukaan niistä ei kuulunut jäähyä.
Ei kiekon meneminen katsomoon ole mikään sovitun linjan mukainen asia.
Ei olekaan, tuomarit noudattavat sovittua linjaa. Nuo molemmat kiekko katsomoon huitasut olivat sellaisia, että linjan mukaan niistä ei kuulunut jäähyä.
Ihan mielenkiinnosta, miten voi käyttää tulkintaa säännössä jossa ei oikeastaan tulkintaa ole
Kiekko katsomoon on seuraus, linja koskee syytä eli miksi kiekko menee katsomoon. Puolustava pelaaja ei saa jäähyä, vaikka heittäytymisen seurauksena kiekko menisikin hänestä katsomoon.
Joudun ikäväkseni sanomaan että en noita tilanteita saa päähäni mutta alunperin kyse oli siitä tulkitaanko jäähy kiekon mailalla katsomoon toimittamisesta linjan mukaan vai annetaanko tapahtuneesta rikkeestä aina jäähy. Tässä oikea vastaus on että tapahtuneesta rikkeestä tulee antaa jäähy ja lopettaa tulkinta.
Jos kiekko menee katsomoon pelaajan mailan kautta niin että ei sitä varsinaisesti toimita eteenpäin, niin ei silloin ole tapahtunut rikettä mutta tämäkään ei ole sovitun linjan mukainen asia.
...Viimeisessä finaalissa Tömmernes löi kiekkoa ilmasta oman maalinedessä ja kiekko meni katsomoon. Toisessa tilanteessa hyökkääjä heittäytymällä löi kiekkoa ja kiekko meni katsomoon. Kummastakin tilanteesta olisi voinut tuomita kakkosen, mutta se ei olisi ollut sääntöpykälän hengen mukaista. Jäähyillä olisi vähennetty sponttaania taistelua kaukalosta, mikä ei ole tarkoitus.