Otetaan esimerkiksi ensimmäisten kymmenen ottelun joukkuetilastot ja katsotaan miten ne korreloivat jäljelle jäävien otteluiden tehtyjen maalien ja päästettyjen maalien osalta. Tämän kymmenen ensimmäisen ottelun otannalla maaliodottama ennustaa viidenkymmenen seuraavan ottelun tehtyjä ja päästettyjä maaleja paremmin kuin mikään perinteinen tilasto, oli kyseessä sitten toteutuneet maalit, pisteet, laukausmäärät, tai laukaukset maalia kohti. Sama toistuu otoskokoa kasvattaessa vaikkapa kahteen- tai kolmeenkymmeneen otteluun.
Suuremmalla otoskoolla näiden heikommin tulevaisuutta ennustavien tilastojen korrelaatio tulevan kanssa luonnollisesti paranee signaalin kasvaessa suhteessa kohinaan, mutta maaliodottama säilyttää silti parhaimman ennustekyvyn otoskoosta huolimatta. Tämä ei ole mielipide, vaan tilastollisin tutkimusmenetelmin todennettavissa oleva fakta. Maaliodottaman ei ole tarkoitus olla mikään absoluuttinen totuus, vaan olemassa olevia menetelmiä parempi työkalu joukkueiden (sekä pelaajien) suorituskyvyn arvioimiseen niin, että luotettavaan arvioon tarvitaan vähemmän pelattuja otteluita kuin perinteisillä tilastoilla.