Jämsenin kohdalla kannattaa muistaa se, että kaveri pääsi pelaamaan täysin paineettomassa tilassa, ei tältä ennen kautta odotettu tuloksentekoroolia, vai odotettiinko. Ensi kaudella odotukset onkin jo "tuloksentekijän roolissa", eikä ole mitenkään harvinaista, että toinen kausi ammattilaistasolla (on se sitten Liiga tai NHL) on selkeästi ensimmäistä vaikeampi.
Mäntykivi on sattumalta aika hyvä esimerkki tästä. Varattiin 6. kierroksella numerolla 185, Jämsen 7. kierroksella numerolla 190, NHL-seurat näkivät siis potentiaalin hyvin samanlaisina.
Jämsenin kausi 21-vuotiaana:
43 peliä, 14+18 - playoffeissa 15 peliä, 3+5
Mäntykiven kausi 21-vuotiaana:
51 peliä, 12+19 - playoffeissa 14 peliä, 3+1
Mäntykiven seuraava kausi toi pisteet 12+21 täydet 60 peliä pelaten, mutta pisteet hieman hämäävät. Mäntykivi oli pitkälti koko kauden paljon heikompi kuin edelliskaudella, loppukaudesta toki petrasi. Playoffeissa olikin sitten Tikan kanssa Ilveksen paras pelaaja, ja teki 12 otteluun 3+9, plusmiinuskin oli +6.
Jämsenin ensimmäisen kauden playoffit menivät Mäntykiveä paremmin, mutta sanottakoon tähän se, että olihan valmennuksellinen ero myös kuin yöllä ja päivällä (Myrrän kiekko vs. Niemelän), joten edellytyksetkin pisteiden tekoon olivat huomattavasti paremmat.
Se mitä yritän tällä sanoa on se, että Ilves-fanienkin joukossa odotukset Mäntykivestä olivat luokkaa 40-50 pts täydellä kaudella, mutta kehityskaaret eivät mene aina kovinkaan lineaarisesti. Ennen ensimmäistä Liiga-kautta Mäntykiveä pidettiin yleisesti Mestis-rotaationa, joten pääsi täysin paineettomassa tilassa lyömään läpi, mutta toiselle kaudelle odotukset (varmasti sekä pelaajalla itsellään että valmennuksella) olivat varmasti jo paljon korkeammat.
Voi hyvin olla, että Jämsen paukuttaa yli 50 pistettä, mutta on myös mahdollista, että taso pysyy samana tai jopa hieman laskee tähän kauteen verrattuna.
e. Muistelisin myös, ettei Mäntykivi saanut juurikaan peliaikaa ylivoimalla ensimmäisellä kaudellaan. Toisellakin kaudella Kontiolan ylivoimaviisikko oli se, joka vei valtaosan ylivoima-ajasta (siltä se ainakin tuntui, mutta Liigan tilastoista sitä ei näe).
e2. Löytyihän tuolta Liigan sivuilta tieto ylivoima-ajasta. Mäntykivi pelasi ylivoimaa kaudella 21-22 rapiat 96 minuuttia, joissa teki vaivaiset kaksi pistettä. Tehokkuus oli siis surkeata. Tasakentällisin tehokkuus olikin sitten melko poikkeuksellisen kovaa. Jämsen pelasi 22-23 kaudella hieman enemmän ylivoimaa, ja teki 10 pistettä.
Mäntykivi on sattumalta aika hyvä esimerkki tästä. Varattiin 6. kierroksella numerolla 185, Jämsen 7. kierroksella numerolla 190, NHL-seurat näkivät siis potentiaalin hyvin samanlaisina.
Jämsenin kausi 21-vuotiaana:
43 peliä, 14+18 - playoffeissa 15 peliä, 3+5
Mäntykiven kausi 21-vuotiaana:
51 peliä, 12+19 - playoffeissa 14 peliä, 3+1
Mäntykiven seuraava kausi toi pisteet 12+21 täydet 60 peliä pelaten, mutta pisteet hieman hämäävät. Mäntykivi oli pitkälti koko kauden paljon heikompi kuin edelliskaudella, loppukaudesta toki petrasi. Playoffeissa olikin sitten Tikan kanssa Ilveksen paras pelaaja, ja teki 12 otteluun 3+9, plusmiinuskin oli +6.
Jämsenin ensimmäisen kauden playoffit menivät Mäntykiveä paremmin, mutta sanottakoon tähän se, että olihan valmennuksellinen ero myös kuin yöllä ja päivällä (Myrrän kiekko vs. Niemelän), joten edellytyksetkin pisteiden tekoon olivat huomattavasti paremmat.
Se mitä yritän tällä sanoa on se, että Ilves-fanienkin joukossa odotukset Mäntykivestä olivat luokkaa 40-50 pts täydellä kaudella, mutta kehityskaaret eivät mene aina kovinkaan lineaarisesti. Ennen ensimmäistä Liiga-kautta Mäntykiveä pidettiin yleisesti Mestis-rotaationa, joten pääsi täysin paineettomassa tilassa lyömään läpi, mutta toiselle kaudelle odotukset (varmasti sekä pelaajalla itsellään että valmennuksella) olivat varmasti jo paljon korkeammat.
Voi hyvin olla, että Jämsen paukuttaa yli 50 pistettä, mutta on myös mahdollista, että taso pysyy samana tai jopa hieman laskee tähän kauteen verrattuna.
e. Muistelisin myös, ettei Mäntykivi saanut juurikaan peliaikaa ylivoimalla ensimmäisellä kaudellaan. Toisellakin kaudella Kontiolan ylivoimaviisikko oli se, joka vei valtaosan ylivoima-ajasta (siltä se ainakin tuntui, mutta Liigan tilastoista sitä ei näe).
e2. Löytyihän tuolta Liigan sivuilta tieto ylivoima-ajasta. Mäntykivi pelasi ylivoimaa kaudella 21-22 rapiat 96 minuuttia, joissa teki vaivaiset kaksi pistettä. Tehokkuus oli siis surkeata. Tasakentällisin tehokkuus olikin sitten melko poikkeuksellisen kovaa. Jämsen pelasi 22-23 kaudella hieman enemmän ylivoimaa, ja teki 10 pistettä.
Viimeksi muokattu: