Tältähän se vähemmän yllättäen näyttää. Etenkin Tapparassa on sellaisia nimiä (Levtchi, Camper, Kemiläinen, Savinainen, Leskinen, Heljanko), jotka tuoksuvat parhaudelle, kuten Calvin Klein. Grönborg lienee ainoa pieni kysymysmerkki, mutta ruotsalainen ei ole mikään jääräpäinen hallitsija, vaan koko valmennustiimi on saanut äänensä kuuluviin pelin kehittämisessä. Tuon nipun voittamiseen neljä kertaa pudotuspeleissä vaaditaan jotain poikkeuksellista.
Olisiko mm. Palveen, Suomen ja Kodytekin Ilveksestä, ja ennen kaikkea Pennasesta, kaatamaan Tapparaa mahdollisissa Tampereen paikallisfinaaleissa? En usko. Vaikka tupsukorvilla on runkosarjassa vankka henkinen ote kirvesrinnoista, pleijareissa asetelma olisi tyystin toinen: tosipeleissä vasta voittamista opetteleva ja jopa pelkäävä kissalauma vastaan rutinoitunut, kaiken kahminut tähtijoukko (mikäli nyt edes Ilves tiensä loppuotteluihin raivaisi, mikä itsessään olisi jo sille varsin poikkeuksellinen suoritus).
Puhe kahdesta tamperelaisesta valtiaasta on loppujen lopuksi turhaa. On vain yksi yksinvaltias, jonka perässä kaikki muut yrittävät jotenkin pysyä.
Edit. Mark Twain sanoi aikoinaan jotenkin näin: "Historia ei toista itseään, vaan se usein rimmaa". Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä!