Viitaten keskusteluun Suikkasesta (ja oululaiset varmasti korjaavat jos olen väärässä) niin Marjamäen ensimmäisen stintin jälkeen Oulussa odotukset alkoivat kasvaa peliä suuremmiksi. Marjamäki sai erityisesti viimeisellä sopimuskaudellaan hyvistä suoritteista huolimatta runsasta kritiikkiä erityisesti tylsästä pelitavasta ja monipuolisen jääkiekon puutteesta. Suikkasta oli haluttu Ouluun aikaisemminkin ja muistikuvani mukaan häntä jopa tervehdittiin innolla. Kärpät antoi työmääräyksen, jossa Suikkasen piti poistaa pelistä hitaat vaiheet ja korvata ne maalirikkaalla ryminällä.
Tämä meni tunnetuin seurauksien vihkoon heti kärkeen, koska Suikkanen ei ole koskaan ollut mikään pelin organisoija vaan hän on aina tarvinnut tiimiinsä kavereita, jotka oikeasti organisoivat peliä. TPS:n ja Pelicansin loistosuoritteet mielestäni kuvasivat sitä, millaisessa pelissä Suikkasen joukot loistivat - hän oli hyvä saamaan joukkueensa tunnetilan oikeaksi, mutta pelillisesti myös Pelicans olisi heikoissa kantimissa: muistan, että todella heikko Tappara pystyi heiluttamaan Pelicansia tuolloin, koska pelitavassa oli paljon valuvikoja - puolustus oli heikosti organisoitua ja heikotkin joukkueet osasivat hyödyntää sitä. Maalintekokilpailuissa Suikkasen joukot sitten taas olivat todella hyviä.
Kun Suikkanen sitten palasi TPS:n niin uudistuminen unohtui. Ei jaksanut enää muuttaa oikein mitään ja yritti jumputtaa samalla tavalla läpi. Ensin TPS käytännössä riisui Suikkaselta "oikeudet" poistamalla treenaamisen hänen vastuultaan kokonaan (vrt. Pelicans, jossa Suikkanen tunnetusti videoiden kera vastasi harjoittelusta melkein yksin). TPS:stä tulikin lopulta potkut, kun hän ei saanut edes nimekästä materiaalia pelaamaan taitotasolla. Suikkasen viimeinen mahdollisuus suomalaiseen huippu-uraan aukesi Kärpistä, joilla oli tarvetta Suikkasen edustamalle kiekolle. Kärpissä ei kuitenkaan osattu (jälkiviisaus rumaa) analysoida Marjamäen kausia kovin tarkasti - Kärpät menestyi voimakkaasti kiekollisen pelin prinsiipeillä ja tuo tapa oli jo juurtunut Kärppiin. Sen seurauksena oli luonnollista, että Manner pärjäsi tuon kiekon uranuurtajana paremmin kuin Suikkanen. Suikkasen piti muuttaa kaikki, mutta muutos onnistuikin kaikista huonoimpaan.
Ja miten helvetissä tämä liittyy kauteen 2022-23? No ei oikeastaan juurikaan, mutta se on eräänlainen puolustuspuheenvuoro Myrrälle. Myrrä peri itse asiassa Karri Kiveltä kiekottoman pelitavan lähes sellaisenaan, mutta hän modasi sitä oikeasta suunnasta: Myrrä kehitti Ilveksessä erityisesti puolustuspelaamista parempaan suuntaan. Myrrän aikakaudella Ilveksen pelistä on tullut selkeämmin kaksivaiheista. Kukaan ei kuitenkaan ole valmentajana täydellinen - kaikilla on omat ongelmansa ja heikkoutensa. Myrrän heikkous on kiekollisen pelin organisointi, josta apuvalmentajat taas ovat "oire": Pomo Ojanen ei oikeastaan muuta jumppaakaan kuin kiekollista peliä. Ilveksellä Kivi-Myrrä jatkumo tuotti enemmän kuin otti. Pelin kiekollistaminen on usein helpompaa kuin kiekottomaan suuntaan meneminen - Kärpillä puolestaan Marjamäestä Suikkaseen tehtiin suunnilleen harppaus asiakaspalveluorganisaatiosta myyntiorganisaatioon - eihän sellainen onnistu koskaan missään, jos kaikki tekijät eivät ole siihen sitoutuneita.
Summa summarum: Suikkanen olisi saanut todennäköisesti Kärpissä ja omalla urallaan enemmän, jos hän olisi löytänyt itselleen sopivia apuvalmentajia. Suikkasen tiimeissä apuvalmentajat vaihtuivat tuon tuosta, mutta Kärpissä apuvalmentajia ei ilmeisesti suostuttu vaihtamaan, mutta päävalmentaja kylläkin. Suikkasen ura tuhoitui siihen, ettei hän löytänyt itselleen sopivia adjutantteja - Myrrä taas kasvoi parempien adjutanttiensa voimin. Ja se isoin juttu Myrrässä on kuitenkin se, että ihmisten parissa työskentelevien tärkein ominaisuus on kuitenkin "ihmisosaaminen" ja siinä Myrrä on aivan kärkeä: Ilveksen pelaajista on kaudesta toiseen näkynyt läpi ilo pelaamisesta ja Myrrä tuntuu osaavan väännellä ihmisissä oikeita ruuveja. Tätä taitoa usein keskustelupalstoilla valmentajista vähätellään, koska meillä pelitapapuhe (allekirjoittanut tähän myös syyllinen) on paljon voimakkaampi kuin ihmispuhe jääkiekossa. Jos katsotte Myrrän tiedotustilaisuuksia niin Jouko on ihan mielettömän hyvä ihminen ja miellyttävä puhuja. Noilla ominaisuuksilla voitetaan ihmisiä puolelleen.