Sijalla 15. – Lahden Pelicans
Sijalla 14. – Vaasan Sport
Sijalla 13. – Saimaan Pallo
Sijalla 12. – Kouvolan KooKoo
Ja näin jatkuu ennakointi ja seuraavaksi vuorossa ovat sijoille 11. ja 10. sijoitetut joukkueet. Hieno nähdä vähän palautettakin, kun oma joukkue oli arvioitu väärin ja huonosti, ja mielelläni toivoisin tietysti tätä lisää. Olisi hieno vääntää jostain detalji-asioista, koska kirjoituksenihan ovat
aina täyttä 100% faktaa ja siten niihin tulisikin suhtautua.
Sijalla 11. – Kalevan Pallo
KalPa on mielestäni koonnut joukkueensa tälle kaudelle melko raikkaalla tavalla, ja hankinnat ovat selkeästi olleet täsmähankintoja hakuammunnan sijaan. Karlsson on selkeästi vastaus pakiston pienikokoisuuteen ja oman pään osaamisen vajeeseen ja Sissonsin odotetaan varmasti olevan Lappalaisen ohella yksi kiekollisen pelin priimusmoottoreista. Görtz taas vastaa maalinteossa nähtyihin vaikeuksiin ja Simpson taas pystyy tuomaan kokoa sekä muusta porukasta eroavaa osaamista alempiin ketjuihin. Tältä kantilta ajateltuna KalPan joukkueenrakennus vaikuttaa kyllä hyvältä, mutta en silti saa tuosta porukasta selvää pudotuspelijengiä, vaan joudun jättämään kuopiolaiset viimeisenä ulos pudotuspelipaikoilta. Syynä tähän osittain on se, että vaikka pidin Miettistä ennen viime kautta selkeästi hyvänä valmentajana, niin Miettinen pelaajistoineen oli viime kaudella kuitenkin jokseenkin
”toppahousumainen” – viime kausi vain lipui käsistä ja kaikilla oli silti ihan kivaa, mikä ei käy omaan järkeen. Jos jotain kaipaan, niin tunnetta tältä Kiiskisen johtamalta porukalta. Mikäli KalPa jää taas ulos pudotuspeleistä tällä ryhmällä, se kertoo mielestäni eritoten taistelutahdon ja poltteen puutteesta. KalPa kärsii omalla tavallaan samoista ongelmista kuin Pelicansinkin, eli selvää identeettiä ei ole, vaikka johtavia oman kylän poikia rosterissa onkin.
Eero Kilpeläisen tilalle tullut Matej Machovsky ei ole itselleni erityisen tuttu nimi enkä oikein osaa vielä tänä päivänäkään kertoa, mikä Tshekin pääsarjan todellinen taso on johtuen erilaisesta lähestymistavasta peliin ja pelinopeuden puutteesta. Lähtökohtaisesti Machovskyn sijoittaisin suurin piirtein samalle viivalle Lehtisen, Zagidulinin, Rajaniemen ja Laurikaisen kanssa, mutta vaikka Machovsky ei kuitenkaan onnistuisi toivotulla tavalla, niin itselläni on iso luotto Jatkolan potentiaaliin. Jatkola ei ole toki vielä liigatasolla päässyt esittämään juuri mitään, mutta otteet maajoukkueessa ja nyt harjoituspeleissä ovat olleet omaan silmään varsin vakuuttavat.
Pakistossa isoin vastuu on tietenkin Lasse Lappalaisella, jonka olin jo osittain todennut olevan osa liigan perusmassaa, mutta niin vain on pystynyt nousemaan sieltä vielä jopa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi puhuttaessa Liigan kiekollisista kärkipuolustajista. Sissons vaikuttaa myös hyvältä hankinnalta tukemaan Lappalaisen isoa vastuuta kiekollisessa pelissä ja pystyy parhaimmillaan varmasti olemaan jopa yksi tehokkaimmista puolustajista, vaikka pienoinen kysymysmerkki onkin. Omassa päässä päävastuuta kantavat jo aiemmin mainitun Karlssonin lisäksi myös Jesper Mattila ja Hugo Gallet. Tämän lisäksi pakistosta löytyy vielä myös oikein hyvin nuorisomaajoukkueessa pelannut Kasper Puutio sekä leveyspuolustajat Riekkinen & Salmela. KalPan pakisto ei varsinaisesti ole mikään seksiä tihkuva ilmestys, mutta kokonaisuutena jalkeilla pitäisi olla ihan laadukas kalusto.
Hyökkäyksen osalta tilanne on kaksijakoinen. Hyökkäyksestä löytyy ehdottomasti roolissaan laadukkaita pelaajia Rissasen, Räsäsen, Kiiskisen, Görtzin ja Klemetin osalta sekä nuoria lahjakkuuksia on vaikka muille jakaa. Tilanne on periaatteessa siis ihan hyvä, mutta ehkä sellainen tietynlainen selkeys tuosta puuttuu. Ainakin omalla kohdallani on vaikea keksiä, miten niin monta ikään kuin samankaltaista pelaajaa mahtuu samanaikaisesti kokoonpanoon. Klemetti, Koponen, Simontaival, Mäenpää, Kapaset yms. ovat mielestäni jossain määrin hyvinkin samantyyppisiä pelaajia, ja kun otetaan huomioon, että näiden lisäksi KalPassa jatkavat vielä vanhat tutut turhakkeet Tavernier sekä Vartiainen, niin ketjuista on vaikea luoda lähtökohtaisesti kilpailukykyisiä vaikkapa kamppailupelaamisen suhteen. Tämä on ehkä se suurin syy, miksi en usko KalPan pudotuspelipaikkaan riittävästi, vaikka mainitsemiani täsmähankintoja onkin tehty.
Paras pistemies: Aapeli Räsänen – 40 pistettä
Paras maalintekijä: Max Görtz – 18 maalia
Tehokkain puolustaja: Lasse Lappalainen – 30 pistettä
Läpimurto: Kasper Puutio – on jo periaatteessa varmistanut paikkansa liigatasolla, mutta lyö nyt itsensä viimeistään läpi liigakartalle. Oli viime kaudella ihan hyvä, muttei ehkä uskaltanut pelata niin vapautuneesti kuin mihin taidot riittäisivät. Onnistuessaan iso palanen pakistoa.
Seuraa häntä: Kasper Simontaival – ei helpoin seurattava siinä mielessä, että on vähintään yhtä pieni kuin muutkin KalPan pelaajat, mutta ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Hyvä peliäly ja on ratkaisuvalmis erinomaisella laukauksellaan. Mikäli luistelu ja fysiikka on kehittynyt, niin voi aidosti olla vaarallinen myös liigatasolla.
Floppaa odotuksiin nähden: Mark Simpson – jossain määrin vähän heikko veikkaus flopiksi, kun odotuksetkaan eivät ole kovin korkealla. USports-historian omaaviin sotureihin on ylipäätään hyvä suhtautua pienellä varauksella.
Sijalla 10. – Mikkelin Jukurit
Jukurit voisi hyvin olla alempanakin, mutta pidin sen verran paljon näkemästäni viime kaudella, että se sai minut nostamaan Jukurit lopulta pudotuspelipaikoille. Tämä kausi tulee kertomaan paljon siitä, mitä viime kaudesta oikeasti jäi käteen ja paljonko meni sen piikkiin, että pääsivät toteuttamaan omaa juttuaan periaatteessa ilman menestyspaineita. Nyt mitataan todella paljon Olli Jokisen kykyjä, mutta kuten sanoin, viime kauden meininki ja pelaajien kommentit ensiluokkaisesta joukkuehengestä tuovat kyllä sinänsä hyvän lähtöruudun tämän kauden taistoihin. Samanlaiseen menestystarinaan en kuitenkaan nyt usko. JMA kapteenina Olli Jokisen Mikkelin Jukureissa kuulostaa jokseenkin kierolta vitsiltä, mutta antaa näyttää mihin kaksikon rahkeet riittävät marraskuun pimenevissä illoissa.
Frans Tuohimaan hankinta viikinkilaumaan oli mielestäni isoin hauiksennäyttö Jukureilta varmaan lähes koko seurahistorian mittapuulla. Tuohimaa on todella fiksu kaveri ja eikä ollenkaan huono maalivahti, vaikka tuntuukin olevan ehkä jossain määrin yliarvostettu uran näyttöihin verrattuna. On kuitenkin lähes parhaassa iässään, joten on lähtökohtaisesti Liigan top5-maalivahteja. Ruusun hankintaa en sen sijaan ymmärrä lainkaan ja omissa papereissani onkin Liigan selkeästi heikoin kakkosveskari – näyttöpaikkoja on ollut vaikka kuinka monia, mutta tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta onnettomia.
Omassa päässä runko on pysynyt käytännössä samana kuin viime kaudellakin, eli sen suhteen isompia yllätyksiä tuskin nähdään. Se on sitten toinen kysymys, että olisiko joukkueeseen kaivattua enemmän kiekollista taitoa, mutta ainakaan toistaiseksi näin ei ole toimiston puolella nähty. Mielestäni tuosta kuitenkin puuttuu sellainen kiekollisen pelin liideri, vaikka Larsen, Nässen ja Jurmo kolmikko sitä pestiä periaatteessa pystyvätkin jossain määrin hoitamaan. Larsenin rooli on yhä valtava, kuten ruotsalaistenkin. Zabranskyn kyvyistä en ole vieläkään vakuuttunut, mutta kai se tuolla joukon jatkona menee. Ei missään tapauksessa mikään Liigan vahvin puolustus, muttei heikoinkaan.
Yllättävän moni on ollut sitä mieltä, että hyökkäyspäässä Jukurit olisi vahvistuneet viime kauteen verrattuna tai vähintäänkin pystynyt korvaamaan lähtijät, mutta itse en ole samoilla linjoilla. Petrus Palmu oli kaikessa ärsyttävyydessään korvaamaton palanen Jukureille ja en usko, että Aaltosesta on puheistaan huolimatta juurikaan mahdollisuuksia korvata Palmua ainakaan tehopisteiden puolesta eikä oikein muutenkaan. Ei Aaltonen huono pelaaja ole, mutta jotenkin tämä yhtälö kaipaa vielä maiskuttelua, jotta osaisin sanoa, mitä oikein odotan. Miikka Pitkänen oli myös hyvä hankinta KalPasta, mutta ykkössentterin rooli on vain yksinkertaisesti väärä. Pitkänen ei ole ikinä pärjännyt sentterinä enkä usko, että vaikka kuinka sitä yritettäisiin, niin Pitkänen ei pysty keskushyökkääjänä Aatu Rätyä korvaamaan. Kovarcikin veljeksiä epäilin aluksi, mutta harjoituspeleissä ovat mielestäni esittäneet melkeinpä parhaimpia otteita koko ryhmästä – jää kuitenkin nähtäväksi, että kuinka paljon pisteitä pystyvät tuottamaan kauden aikana, kun pelataan oikeasti pisteistä ja vauhti kasvaa. Veikkaan, että pystyvät nousemaan esille tehojenkin valossa, mutta eivät kuitenkaan pysty olemaan menestyvän joukkueen johtavia pelaajia kokonaisvaltaisesti. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna tämä Jukureiden hyökkäyskalusto ei vain vakuuta, vaikka siellä monia hyviä yksilöitä onkin.
Paras pistemies: Juhamatti Aaltonen – 35 pistettä
Paras maalintekijä: Pekka Jormakka – 15 maalia
Tehokkain puolustaja: Joni Jurmo – 20 pistettä
Läpimurto: Niko Huuhtanen – allekirjoittaneelle tuntemattomampi pelaaja, mutta on näkemissäni harjoituspeleissä pelannut varsin pirteästi tshekkiveljesten kanssa. Vaikuttaa pakettina sellaiselta, että pystyy ottamaan Liigasta hyvänkin roolin.
Seuraa häntä: Juhamatti Aaltonen – ei ole koskaan ollut kapteeni missään porukassa, vaikka toki viime kaudella saikin jo varakapteenin paikan Kärpissä. Aaltosta on aina pidetty jonkinlaisena taiteilijasieluna ja miksei myös ongelmapelaajana, mutta ehkä aika on kasvattanut Aaltosta, josta toki kertoo myös tämä valinta kapteeniksi. Taitojen puolesta on jännä huomioida sekin, että Aaltonen on kaikissa miesten sarjoissa pystynyt ylittämään 40 pisteen rajan vain kahdesti, vaikka usein ajatellaankin Aaltosen olevan ikään kuin takuuvarma 40 pisteen ellei jopa 50 pisteen mies.
Floppaa odotuksiin nähden: Miikka Pitkänen – itselleni Pitkänen on jäänyt mieleen aavistuksen mukavuudenhaluisena hyökkääjänä, joka ei ole pystynyt ottamaan sitä viimeistä steppiään kehittyäkseen kansainväliselle tasolle – ja pahaa pelkään, että tämä ei tapahdu Jukureissakaan. Periaatteessa kaikki taidot ovat olemassa ja Jukureiden menestyksen kannalta olisi suotavaa pelata odotusten mukaisella tasolla, mutta nähtäväksi sitten jää kuinka nopeasti siirretään laitaan vai pystyykö pelaamaan suunnitellusti keskellä. Laidalla voisi hyvinkin ottaa tarvittavat askeleet, mutta keskellä tulee käymään kylmät.
Huomenna siirrytäänkin sitten sijoille 9. ja 8., joten ymmärtääkseni on runkosarjan avauskierros taas päivän lähempänä.