Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2022–2023

[Nigi]

Oma viestini oli vastauksena viestiin jossa vihjailtiin SaiPan hankkineen taas flopanneen McIntyren kaltaisia pelaajia ja vastasin vain että McIntyren kanssa hyvin samanlaisilla lähtökohdilla saapui vihjailijan fanittamaan joukkueeseen pelaaja.

Ei ollut SaiPan hankinnoista vihjailua, lähinnä käyttäjälle nälkäinenmaila pikku näpäytys viime kauden kirjoitteluista. Ei siis sen enempää.

Ja Järvisen mollauksen osasin odottaa tulevan, kun McIntyren esille otin. :)

 

[ElManazer]

Sijalla 15. – Lahden Pelicans
Sijalla 14. – Vaasan Sport

Sijalla 13. – Saimaan Pallo
Sijalla 12. – Kouvolan KooKoo

Ja näin jatkuu ennakointi ja seuraavaksi vuorossa ovat sijoille 11. ja 10. sijoitetut joukkueet. Hieno nähdä vähän palautettakin, kun oma joukkue oli arvioitu väärin ja huonosti, ja mielelläni toivoisin tietysti tätä lisää. Olisi hieno vääntää jostain detalji-asioista, koska kirjoituksenihan ovat aina täyttä 100% faktaa ja siten niihin tulisikin suhtautua.

Sijalla 11. – Kalevan Pallo

KalPa on mielestäni koonnut joukkueensa tälle kaudelle melko raikkaalla tavalla, ja hankinnat ovat selkeästi olleet täsmähankintoja hakuammunnan sijaan. Karlsson on selkeästi vastaus pakiston pienikokoisuuteen ja oman pään osaamisen vajeeseen ja Sissonsin odotetaan varmasti olevan Lappalaisen ohella yksi kiekollisen pelin priimusmoottoreista. Görtz taas vastaa maalinteossa nähtyihin vaikeuksiin ja Simpson taas pystyy tuomaan kokoa sekä muusta porukasta eroavaa osaamista alempiin ketjuihin. Tältä kantilta ajateltuna KalPan joukkueenrakennus vaikuttaa kyllä hyvältä, mutta en silti saa tuosta porukasta selvää pudotuspelijengiä, vaan joudun jättämään kuopiolaiset viimeisenä ulos pudotuspelipaikoilta. Syynä tähän osittain on se, että vaikka pidin Miettistä ennen viime kautta selkeästi hyvänä valmentajana, niin Miettinen pelaajistoineen oli viime kaudella kuitenkin jokseenkin ”toppahousumainen” – viime kausi vain lipui käsistä ja kaikilla oli silti ihan kivaa, mikä ei käy omaan järkeen. Jos jotain kaipaan, niin tunnetta tältä Kiiskisen johtamalta porukalta. Mikäli KalPa jää taas ulos pudotuspeleistä tällä ryhmällä, se kertoo mielestäni eritoten taistelutahdon ja poltteen puutteesta. KalPa kärsii omalla tavallaan samoista ongelmista kuin Pelicansinkin, eli selvää identeettiä ei ole, vaikka johtavia oman kylän poikia rosterissa onkin.

Eero Kilpeläisen tilalle tullut Matej Machovsky ei ole itselleni erityisen tuttu nimi enkä oikein osaa vielä tänä päivänäkään kertoa, mikä Tshekin pääsarjan todellinen taso on johtuen erilaisesta lähestymistavasta peliin ja pelinopeuden puutteesta. Lähtökohtaisesti Machovskyn sijoittaisin suurin piirtein samalle viivalle Lehtisen, Zagidulinin, Rajaniemen ja Laurikaisen kanssa, mutta vaikka Machovsky ei kuitenkaan onnistuisi toivotulla tavalla, niin itselläni on iso luotto Jatkolan potentiaaliin. Jatkola ei ole toki vielä liigatasolla päässyt esittämään juuri mitään, mutta otteet maajoukkueessa ja nyt harjoituspeleissä ovat olleet omaan silmään varsin vakuuttavat.

Pakistossa isoin vastuu on tietenkin Lasse Lappalaisella, jonka olin jo osittain todennut olevan osa liigan perusmassaa, mutta niin vain on pystynyt nousemaan sieltä vielä jopa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi puhuttaessa Liigan kiekollisista kärkipuolustajista. Sissons vaikuttaa myös hyvältä hankinnalta tukemaan Lappalaisen isoa vastuuta kiekollisessa pelissä ja pystyy parhaimmillaan varmasti olemaan jopa yksi tehokkaimmista puolustajista, vaikka pienoinen kysymysmerkki onkin. Omassa päässä päävastuuta kantavat jo aiemmin mainitun Karlssonin lisäksi myös Jesper Mattila ja Hugo Gallet. Tämän lisäksi pakistosta löytyy vielä myös oikein hyvin nuorisomaajoukkueessa pelannut Kasper Puutio sekä leveyspuolustajat Riekkinen & Salmela. KalPan pakisto ei varsinaisesti ole mikään seksiä tihkuva ilmestys, mutta kokonaisuutena jalkeilla pitäisi olla ihan laadukas kalusto.

Hyökkäyksen osalta tilanne on kaksijakoinen. Hyökkäyksestä löytyy ehdottomasti roolissaan laadukkaita pelaajia Rissasen, Räsäsen, Kiiskisen, Görtzin ja Klemetin osalta sekä nuoria lahjakkuuksia on vaikka muille jakaa. Tilanne on periaatteessa siis ihan hyvä, mutta ehkä sellainen tietynlainen selkeys tuosta puuttuu. Ainakin omalla kohdallani on vaikea keksiä, miten niin monta ikään kuin samankaltaista pelaajaa mahtuu samanaikaisesti kokoonpanoon. Klemetti, Koponen, Simontaival, Mäenpää, Kapaset yms. ovat mielestäni jossain määrin hyvinkin samantyyppisiä pelaajia, ja kun otetaan huomioon, että näiden lisäksi KalPassa jatkavat vielä vanhat tutut turhakkeet Tavernier sekä Vartiainen, niin ketjuista on vaikea luoda lähtökohtaisesti kilpailukykyisiä vaikkapa kamppailupelaamisen suhteen. Tämä on ehkä se suurin syy, miksi en usko KalPan pudotuspelipaikkaan riittävästi, vaikka mainitsemiani täsmähankintoja onkin tehty.

Paras pistemies: Aapeli Räsänen – 40 pistettä
Paras maalintekijä: Max Görtz – 18 maalia
Tehokkain puolustaja: Lasse Lappalainen – 30 pistettä

Läpimurto: Kasper Puutio – on jo periaatteessa varmistanut paikkansa liigatasolla, mutta lyö nyt itsensä viimeistään läpi liigakartalle. Oli viime kaudella ihan hyvä, muttei ehkä uskaltanut pelata niin vapautuneesti kuin mihin taidot riittäisivät. Onnistuessaan iso palanen pakistoa.

Seuraa häntä: Kasper Simontaival – ei helpoin seurattava siinä mielessä, että on vähintään yhtä pieni kuin muutkin KalPan pelaajat, mutta ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Hyvä peliäly ja on ratkaisuvalmis erinomaisella laukauksellaan. Mikäli luistelu ja fysiikka on kehittynyt, niin voi aidosti olla vaarallinen myös liigatasolla.

Floppaa odotuksiin nähden: Mark Simpson – jossain määrin vähän heikko veikkaus flopiksi, kun odotuksetkaan eivät ole kovin korkealla. USports-historian omaaviin sotureihin on ylipäätään hyvä suhtautua pienellä varauksella.

Sijalla 10. – Mikkelin Jukurit

Jukurit voisi hyvin olla alempanakin, mutta pidin sen verran paljon näkemästäni viime kaudella, että se sai minut nostamaan Jukurit lopulta pudotuspelipaikoille. Tämä kausi tulee kertomaan paljon siitä, mitä viime kaudesta oikeasti jäi käteen ja paljonko meni sen piikkiin, että pääsivät toteuttamaan omaa juttuaan periaatteessa ilman menestyspaineita. Nyt mitataan todella paljon Olli Jokisen kykyjä, mutta kuten sanoin, viime kauden meininki ja pelaajien kommentit ensiluokkaisesta joukkuehengestä tuovat kyllä sinänsä hyvän lähtöruudun tämän kauden taistoihin. Samanlaiseen menestystarinaan en kuitenkaan nyt usko. JMA kapteenina Olli Jokisen Mikkelin Jukureissa kuulostaa jokseenkin kierolta vitsiltä, mutta antaa näyttää mihin kaksikon rahkeet riittävät marraskuun pimenevissä illoissa.

Frans Tuohimaan hankinta viikinkilaumaan oli mielestäni isoin hauiksennäyttö Jukureilta varmaan lähes koko seurahistorian mittapuulla. Tuohimaa on todella fiksu kaveri ja eikä ollenkaan huono maalivahti, vaikka tuntuukin olevan ehkä jossain määrin yliarvostettu uran näyttöihin verrattuna. On kuitenkin lähes parhaassa iässään, joten on lähtökohtaisesti Liigan top5-maalivahteja. Ruusun hankintaa en sen sijaan ymmärrä lainkaan ja omissa papereissani onkin Liigan selkeästi heikoin kakkosveskari – näyttöpaikkoja on ollut vaikka kuinka monia, mutta tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta onnettomia.

Omassa päässä runko on pysynyt käytännössä samana kuin viime kaudellakin, eli sen suhteen isompia yllätyksiä tuskin nähdään. Se on sitten toinen kysymys, että olisiko joukkueeseen kaivattua enemmän kiekollista taitoa, mutta ainakaan toistaiseksi näin ei ole toimiston puolella nähty. Mielestäni tuosta kuitenkin puuttuu sellainen kiekollisen pelin liideri, vaikka Larsen, Nässen ja Jurmo kolmikko sitä pestiä periaatteessa pystyvätkin jossain määrin hoitamaan. Larsenin rooli on yhä valtava, kuten ruotsalaistenkin. Zabranskyn kyvyistä en ole vieläkään vakuuttunut, mutta kai se tuolla joukon jatkona menee. Ei missään tapauksessa mikään Liigan vahvin puolustus, muttei heikoinkaan.

Yllättävän moni on ollut sitä mieltä, että hyökkäyspäässä Jukurit olisi vahvistuneet viime kauteen verrattuna tai vähintäänkin pystynyt korvaamaan lähtijät, mutta itse en ole samoilla linjoilla. Petrus Palmu oli kaikessa ärsyttävyydessään korvaamaton palanen Jukureille ja en usko, että Aaltosesta on puheistaan huolimatta juurikaan mahdollisuuksia korvata Palmua ainakaan tehopisteiden puolesta eikä oikein muutenkaan. Ei Aaltonen huono pelaaja ole, mutta jotenkin tämä yhtälö kaipaa vielä maiskuttelua, jotta osaisin sanoa, mitä oikein odotan. Miikka Pitkänen oli myös hyvä hankinta KalPasta, mutta ykkössentterin rooli on vain yksinkertaisesti väärä. Pitkänen ei ole ikinä pärjännyt sentterinä enkä usko, että vaikka kuinka sitä yritettäisiin, niin Pitkänen ei pysty keskushyökkääjänä Aatu Rätyä korvaamaan. Kovarcikin veljeksiä epäilin aluksi, mutta harjoituspeleissä ovat mielestäni esittäneet melkeinpä parhaimpia otteita koko ryhmästä – jää kuitenkin nähtäväksi, että kuinka paljon pisteitä pystyvät tuottamaan kauden aikana, kun pelataan oikeasti pisteistä ja vauhti kasvaa. Veikkaan, että pystyvät nousemaan esille tehojenkin valossa, mutta eivät kuitenkaan pysty olemaan menestyvän joukkueen johtavia pelaajia kokonaisvaltaisesti. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna tämä Jukureiden hyökkäyskalusto ei vain vakuuta, vaikka siellä monia hyviä yksilöitä onkin.

Paras pistemies: Juhamatti Aaltonen – 35 pistettä
Paras maalintekijä: Pekka Jormakka – 15 maalia
Tehokkain puolustaja: Joni Jurmo – 20 pistettä

Läpimurto: Niko Huuhtanen – allekirjoittaneelle tuntemattomampi pelaaja, mutta on näkemissäni harjoituspeleissä pelannut varsin pirteästi tshekkiveljesten kanssa. Vaikuttaa pakettina sellaiselta, että pystyy ottamaan Liigasta hyvänkin roolin.

Seuraa häntä: Juhamatti Aaltonen – ei ole koskaan ollut kapteeni missään porukassa, vaikka toki viime kaudella saikin jo varakapteenin paikan Kärpissä. Aaltosta on aina pidetty jonkinlaisena taiteilijasieluna ja miksei myös ongelmapelaajana, mutta ehkä aika on kasvattanut Aaltosta, josta toki kertoo myös tämä valinta kapteeniksi. Taitojen puolesta on jännä huomioida sekin, että Aaltonen on kaikissa miesten sarjoissa pystynyt ylittämään 40 pisteen rajan vain kahdesti, vaikka usein ajatellaankin Aaltosen olevan ikään kuin takuuvarma 40 pisteen ellei jopa 50 pisteen mies.

Floppaa odotuksiin nähden: Miikka Pitkänen – itselleni Pitkänen on jäänyt mieleen aavistuksen mukavuudenhaluisena hyökkääjänä, joka ei ole pystynyt ottamaan sitä viimeistä steppiään kehittyäkseen kansainväliselle tasolle – ja pahaa pelkään, että tämä ei tapahdu Jukureissakaan. Periaatteessa kaikki taidot ovat olemassa ja Jukureiden menestyksen kannalta olisi suotavaa pelata odotusten mukaisella tasolla, mutta nähtäväksi sitten jää kuinka nopeasti siirretään laitaan vai pystyykö pelaamaan suunnitellusti keskellä. Laidalla voisi hyvinkin ottaa tarvittavat askeleet, mutta keskellä tulee käymään kylmät.

Huomenna siirrytäänkin sitten sijoille 9. ja 8., joten ymmärtääkseni on runkosarjan avauskierros taas päivän lähempänä.

 

[HighFlyer#95]

Omassa päässä runko on pysynyt käytännössä samana kuin viime kaudellakin, eli sen suhteen isompia yllätyksiä tuskin nähdään. Se on sitten toinen kysymys, että olisiko joukkueeseen kaivattua enemmän kiekollista taitoa, mutta ainakaan toistaiseksi näin ei ole toimiston puolella nähty. Mielestäni tuosta kuitenkin puuttuu sellainen kiekollisen pelin liideri, vaikka Larsen, Nässen ja Jurmo kolmikko sitä pestiä periaatteessa pystyvätkin jossain määrin hoitamaan.

Yllättävän moni on ollut sitä mieltä, että hyökkäyspäässä Jukurit olisi vahvistuneet viime kauteen verrattuna tai vähintäänkin pystynyt korvaamaan lähtijät, mutta itse en ole samoilla linjoilla. Petrus Palmu oli kaikessa ärsyttävyydessään korvaamaton palanen Jukureille ja en usko, että Aaltosesta on puheistaan huolimatta juurikaan mahdollisuuksia korvata Palmua ainakaan tehopisteiden puolesta eikä oikein muutenkaan.

Tässähän on tiivistetysti se, mikä määrittelee sen, mistä sijoista Jukurit tällä kaudella kamppailee.

Pakisto on kelvollinen, mutta johtava pakki siitä puuttuu. Käytännössä käytössä on myös vain seitsemän pakkia (Forsblom vaikuttaa rotaatiostakin jo pudonneen, eikä vaikuta muutoinkaan pakistoon iskukykyyn mihinkään suuntaan), mikä on auttamatta liian pieni määrä pitkään kauteen.

Hyökkäys on tällä hetkellä omaan silmääni jopa huomattavastikin viime kautta syvempi, mutta myös juurikin mainitun Palmun verran kärjeltään tylsempi. Neljään ketjuun löytyy ihan hyviä liigatasoisia pelaajia ja rotaatioonkin jää kilpailukykyisiä nuoria. Aaltosen ja Jormakan panos on harjoituspeleissä tuntunut jäävän vähän piippuun, kun välissä on ollut Otto Mäkinen, jonka - kaikella kunnioituksella - ei pitäisi ykkösketjussa liigajoukkueessa pelata. Alempiin ketjuihin erinomainen, kehittyvä monipuolinen sentteri, mutta kärkirooliin ei vain riitä.

Pitkäsen vaisuus on myös osa ongelmaa, koska hänestäkään ei tosiaan vaikuttaisi olevan apua sentteritilanteeseen valitettavasti ja sen vuoksi tuossa ykkösen keskellä pelaa nyt Mäkinen. Hyvin vankasti häntä sentteriksi tänne tuotiin, joten jää nähtäväksi kuinka helpolla tuosta ajatuksesta ollaan valmiita luopumaan, mikäli homma ei ala kulkemaan. Kyseessä ei kuitenkaan tosiaan ole huono pelaaja ja varmasti pystyisi joukkuetta auttamaan, kun vain oikea rooli löytyisi.

Joukkuetta Jokisen kanssa koonnut Mikko Hakkarainen jossain haastattelussa totesi, että elokuun alussa joukkueen halutaan olevan suht valmis ja kauden alussa tilannetta tarkastellaan uudestaan ja reagoidaan tarpeen mukaan. Toivoa siis sopii, että myös johdossa tuo pakin ja sentterin puute on havaittu ja siihen myös reagoidaan. Olisivat kuitenkin joukkueen iskukyvyn kannalta melkoisen merkittäviä palasia. Ilman heitä tuo joukkueen tuloksentekokyky on kysymysmerkki ja vaaditaan useammalta pelaajalta reilua steppiä ylöspäin.

 

[ElManazer]

Sijalla 15. – Lahden Pelicans
Sijalla 14. – Vaasan Sport

Sijalla 13. – Saimaan Pallo
Sijalla 12. – Kouvolan KooKoo

Sijalla 11. – Kalevan Pallo
Sijalla 10. – Mikkelin Jukurit

Ensimmäiset tai laskutavasta riippuen viimeiset kuusi joukkuetta käsitelty, joten tänään siirrytään sijoille 9. ja 8. sijoittamieni joukkueiden kimppuun. Vaikka tässä nyt edellä mainittuihin joukkueihin on siirtynyt Mylläri (Pelicans) ja Morand (SaiPa), niin rehellisesti sanottuna en vaihtaisi näiden sijoitusta suuntaan tai toiseen. Ei kumpikaan huono ole, mutta tuskin kumpikaan myöskään mikään käänteentekevä tähtipelaaja on. Aivan maksimissaan nostaisin kumpaakin yhden sijan ylöspäin, mutten välttämättä sitäkään.

Sijalla 9. – Porin Ässät

Olen vilpittömästi iloinen siitä, että uskon vuosien tauon jälkeen Porin Ässien pudotuspelipaikkaan. Vielä keväällä Kerttulan jutut ja Patavalat sun muut lähinnä naurattivat, mutta näin vain tuuli on kääntynyt. Mielestäni olisi koko sarjan etu, että nämä Isomäen kaltaiset ikoniset paikat antaisivat sen, mitä ihmiset niiltä odottavat ja tämä joukkue vaikuttaa pitkästä aikaa sellaiselta, joka voisi vastata siihen huutoon. Joukkue on paperilla hyvä ja on pelannutkin nyt ihan hyvin, mutta onhan se myönnettävä, että joukkueessa on myös monia isoja kysymysmerkkejä. Eikä pidä myöskään unohtaa sitä, että Karri Kivellä on todella paljon todistettavaa ja on lähtökohtaisesti väärässä päässä listaa, kun verrataan puhtaasti päävalmentajia keskenään.

Tolppien välissä duo Rubin-Korhonen on yllättänyt itseni tämän harjoituskauden aikana ja olen alkanut vähän lämpenemään Rubinille, vaikka olin jo keväällä hänet flopiksi tuominnut. Rubin on kuitenkin selkeästi yksi näistä isoista kysymysmerkeistä, kun katsotaan esimerkiksi hänen junioritaustaansa ja sitä, että oikeastaan koskaan ole ollut mikään voittava (ykkös-)maalivahti. EHT-pelit ja jo se, että on pelannut Frölundan kaltaisessa organisaatiossa tuo jonkin verran luottoa, mutta henkilökohtaisesti en ole täysin vakuuttunut. Korhonen on lupaava, mutta aiempina kausina on ollut kyllä melko hukassa pelillisesti. Toivottavasti saa vakiinnutettua paikkansa Liigassa ja samalla niin sanotusti rauhoitettua tilanteen.

Pakisto Ässillä oli pitkään heikko, mutta hankinnat ovat päässeet yllättämään minut. Ian McCoshenia etunenässä pidän erittäin hyvänä hankintana, mikäli vain motivaatio on kunnossa ja siellä on aitoa halua kehittyä pelaajana ja palata takaisin NHL:ään. Jalkanopeus saattaa muodostua ongelmaksi ja se voi samalla olla Ässien kannalta tietynlainen uhkakuva, mutta sen näkee vasta paljon myöhemmin. Toinen AHL-taustainen hankinta Markus Phillips vaikuttaa vähintäänkin kohtuulliselta hankinnalta, vaikkei oikein kiekollisesta virtuoosista tai fyysisestä isännästä mene. Määttä oli viime kaudella yllättävän hyvä ja on oletettavasti kehittynyt entisestään. Heimosalmella on iso mahdollisuus saada suuri vastuu ylivoimalla ja kiekollisessa pelissä, koska kiekollisesta osaamisesta on patapakistossa selkeä vaje. Sevänen, Laakso ja Matinpalo täydentävät seitsikon.

Hyökkäyksestä täytyy heti ensimmäisenä todeta se, että Joensuun paluu on hieno asia koko Liigankin kannalta. Pidän Joensuuta jossain mielessä vähän toisaalta kysymysmerkkinäkin, koska stereotyyppisesti kaikki uhkakuvat ovat ilmoilla ison ja raskasjalkaisen paluussa kotiseuraan vanhoilla päivillänsä. Jos McCoshen saattaa tästä vielä eteenpäin mennä, niin Joensuu on tasan yksi suunta. Nähdäkseni kuitenkin joukkue ei ole riippuvainen Joensuusta, ja hänellä on joka tapauksessa sellaisia ominaisuuksia, että on hyödyksi joukkueelleen vaikkei pisteitä tippuisikaan kovin tiheästi. Rohdin, Turgeon ja Talaja ovat Joensuun lisäksi myös oikein hyviä nimiä ja lasken heidät pelaajiksi, jotka sopivat hyvin porilaiseen pelityyliin. Graberista en osaa sekuntiakaan sanoa onko mies lintu vai kala, mutta potentiaalia on olla tehokaskin. Barach, Erholtz ja Järvinen ovat erittäin hyviä palasia porilaisten kiekollista peliä silmällä pitäen ja ylipäätäänkin näitä yli 10 maalin tekijöitä tulee olemaan useampia, mikä on aina hyvän joukkueen merkki.

Paras pistemies: Eemil Erholtz – 40 pistettä
Paras maalintekijä: Eemil Erholtz – 18 maalia
Tehokkain puolustaja: Aleksi Heimosalmi – 20 pistettä

Läpimurto: Eemil Erholtz – teki periaatteessa jo viime kaudella läpimurtonsa, mutta nyt tekee läpimurron huipputasolle. Nopea, älykäs, taitava. Viihdyttävä seurata, kuten koko ketjunsa.

Seuraa häntä: Vaikea mainita vain yhtä pelaajaa. Erholtz on yksi suosikkejani, mutta koko joukkue on seuraamisen arvoinen. Kotimaisista nimistä nostaisin Erholtzin lisäksi myös Määtän, Hämeenahon ja Viitalan, joilla kaikilla on huomattavasti potentiaalia varastossa.

Floppaa odotuksiin nähden: En usko, että ketään pelaajista on selkeä floppi. Pettymyksiä odotuksiin nähden voi sen sijaan olla useampiakin, mutta tuskin ketään lähetetään kotiin ainakaan heti. Graber ja Turgeon suurennuslasin alla.

Sijalla 8. – Jyväskylän JYP

Koen Jyväskylän poppoon vaikeaksi arvioitavaksi. Muutamat viime kaudet ovat olleet heikkoa suorittamista ja nyt heti perään on lyöty kaikki uusiksi rahaa säästelemättä. Vaatimustaso on takuulla Rautakorven tiimissä korkealla, mutta nähtäväksi jää, miten pelitapa vastaa nykypäivän vaatimuksia. Myönnän, että olen yksi näistä, jotka eivät Rautakorpea valmentajana arvosta kovin korkealle, mutta pyrin jättämään nämä näkemykset tässä arviossa vähemmällä. Monet näkevät jypinkylän suorana pudotuspelijoukkueena, mutta itse en tilannetta näe niin ruusuisena. Omalla kohdalla toki hehkuu vielä sekin, että kun TPS:n katastrofikausia pyrittiin paikkaamaan ostojengeillä, niin tuli vain kahta kauemmin ongelmia, joten olen ehkä siksikin hieman kyyninen näitä "kerralla kärkeen" -projekteja kohtaan. Tämä sija tuntuu tässä kohdassa vähiten huonolta arviolta, joten siksi tällä kertaa näin.

Tandem Laurikainen-Leinonen on paperilla mielenkiintoinen enkä usko No Smoking Teamin kaatuvan ainakaan tähän osastoon. Laurikainen on ollut pitkään yksi näistä vakaista liigaveskareista, joihin on pystynyt luottamaan hetkenä kuin hetkenä, mutta on kuitenkin pelannut sellaisissa joukkueissa, joissa esimerkiksi ei ole päässyt näyttämään osaamistaan pudotuspeleissä. Leinonen on vielä miesten tasolla katsomaton kortti, mutta potentiaalia on valtavasti.

Sami Nikusta on sanottu jo kaikki ja vielä vähän päällekin, mutta Niku tulee olemaan koko pakiston selkäranka. Lähtökohtaisesti Niku tulee kamppailemaan ei vain Liigan parhaimman puolustajan, vaan ehkä jopa Liigan arvokkaimman pelaajan tittelistä. Josh Teves oli hyvä paikkaus Lindgrenille ja tässä saattaa olla erinomainen pari Nikulle. Muu pakisto sitten onkin vähän mitä on. Mielestäni ei ole suuri vääryys sanoa, että tuo pakisto ei ole kaukana siitä, että se olisi yksi koko Liigan heikoimmista. Toki siinä on hyviä aihioita, mutta vakaat ja varmat nimet loistavat poissaolollaan – jotta tästä ei koidu ongelmia, vaaditaan potentiaalin realisoitumista monen nimen kohdalla, mutta ei se missään nimessä mikään mahdoton tehtävä ole.

Hyökkäyspäässä sitten tilanne onkin aika lailla päinvastainen kuin puolustuspäässä. Leveyttä on vaikka muille jakaa ja jo nyt lienee selvää, että kaikki eivät tule olemaan tyytyväisiä peliaikaansa, mikä on toki yleistä hyville joukkueille ja se tekee hyvää kilpailuasetelmalle. Sentterikalusto vaikuttaa vahvalta, etenkin jos Platt pystyy pelaamaan vielä hyvällä tasolla kiekollisestikin, Christoffer pitää päänsä kylmänä vähentäen hölmöilyjä ja Platzer pystyy ottamaan tarvittavan askeleen eteenpäin tasaisuudessa. Nämä edelliset toki ovat myös pahimmillaan uhkakuvia, mutta lähtökohtaisesti ei.

Oikeastaan ainut asia, mikä minua todella huolettaa tuossa JYPin hyökkäyksessä, on sen tietynlainen samankaltaisuus – Rooba, Puustinen, Kemell ja Gardiner ovat kaikki käytännössä saman roolin pelaajia, vaikka yksilöinä erilaisia ovatkin. Mailaa saattaa jossain kohdassa alkaa puristamaan, kun kaikilla mitä todennäköisemmin ei tule odotusarvoinen 20 maalin raja rikkoutumaan, vaikka tarjoilun pitäisikin olla kunnossa. Joukkue on muutenkin niin laaja, että mitään valtavia pistesaldoja tullaan tuskin näkemään yksittäisillä pelaajilla muutamaa poikkeusta (Kemell ja Niku). On erittäin jännittävä seurata, miten tämä hyökkäyskalusto lopulta muotoutuu.

Paras pistemies: Joakim Kemell – 40 pistettä
Paras maalintekijä: Joakim Kemell – 25 maalia
Tehokkain puolustaja: Sami Niku – 40 pistettä

Läpimurto: Patrik Siikanen – Mietin pitkään valitsenko läpimurtajaksi Siikasen vai Ottavaisen, mutta päätin mennä Siikasella. Siikasen läpimurtoa on odotettu jo tovi, mutta olosuhteet eivät välttämättä ole olleet sille otolliset, mutta nyt ei pitäisi enää jäädä niistä kiinni. Jos vain pysyy terveenä, niin yli 10 maalia ja 20 pistettä ei ole mikään mahdottomuus.

Seuraa häntä: Robert Rooba – iso ja nälkäinen pelaaja, mutta rehellisesti sanottuna takana on vain yksi oikeasti hyvä kausi ja kaveri on kuitenkin jo lähemmäs kolmikymppinen. Pidän kyllä Rooban pelityylistä ja Roobaa on kieltämättä viihdyttävä seurata, mutta miten käy nyt, kun rintaankin on lyöty kapteenin natsat? KHL:ssä ei saanut odotetusti yhtikäs mitään aikaiseksi, joten tällä hetkellä edelliskausi vaikuttaa vahvasti vain ja ainoastaan suonenvedolta.

Floppaa odotuksiin nähden: Robert Rooba, mikäli odotetaan 30 maalin sesongin toistamista. Reid Gardiner on myös vahva ehdokas flopiksi, jos ei löydä tarvittavaa taisteluhalukkuutta ja kamppailuvoimaa, jota Rautakorven kiekossa varmasti tarvitaan. Oma puhdas arvaus on se, että Gardiner vaihtaa seuraa kesken kauden joko Liigan sisällä tai suunnaten toisaalle.

 

[Mane]

Siikanen ilmeisesti loukkaantunut taas harjoitusotteluissa suhteellisen pahasti, eli ainakin alkukauden mies viettää tutusti sairastuvan puolella.

 

[opelix]

Koen Jyväskylän poppoon vaikeaksi arvioitavaksi. Muutamat viime kaudet ovat olleet heikkoa suorittamista ja nyt heti perään on lyöty kaikki uusiksi rahaa säästelemättä. Vaatimustaso on takuulla Rautakorven tiimissä korkealla, mutta nähtäväksi jää, miten pelitapa vastaa nykypäivän vaatimuksia. Myönnän, että olen yksi näistä, jotka eivät Rautakorpea valmentajana arvosta kovin korkealle, mutta pyrin jättämään nämä näkemykset tässä arviossa vähemmällä. Monet näkevät jypinkylän suorana pudotuspelijoukkueena, mutta itse en tilannetta näe niin ruusuisena. Omalla kohdalla toki hehkuu vielä sekin, että kun TPS:n katastrofikausia pyrittiin paikkaamaan ostojengeillä, niin tuli vain kahta kauemmin ongelmia, joten olen ehkä siksikin hieman kyyninen näitä "kerralla kärkeen" -projekteja kohtaan. Tämä sija tuntuu tässä kohdassa vähiten huonolta arviolta, joten siksi tällä kertaa näin.

Tässä olen JYPin miehenä täysin samaa mieltä. Toki pari vaisua kautta ovat kyllä kadottaneet keulimiset tältä suunnalta mutta noin kylänmiesten keskuudessa odotukset tuntuvat olevan vähän liian korkealla kun puhutaan jopa mitalipeleistä. Aina ottaa aikansa rakentaa joukkue kovassa sarjassa ja itse olisin erittäin tyytyväinen jos käy samoin kuin RD:n ekalla kaudella, jämäsijoilta puolivälieräjoukkueeksi. Silloin puutteet olivat puolustuksessa jota vahvistettiin vahvoilla peruspakeilla(Malmivaara,Koskinen) mestaruuskaudelle. Kovalla hyökkäyksellä ei ole asiaa mitalipeleihin jos puolustuksessa ei ole niitä armottomia ja kokeneita peruspelaajia. Runkosarjassa itse veikkaan sijoja 7-8, nappisuorituksella 5-6.

Tilastoa mulla ei ole mutta mikähän olisi tiukin nousu yhdessä kaudessa jumbosijoilta?

 

[TestoPelikaani]

Tilastoa mulla ei ole mutta mikähän olisi tiukin nousu yhdessä kaudessa jumbosijoilta?

Pelicans kaudella 2010-2011 sija 14. 59P, 2011-2012 sija 2. 111p.

 

[HC Hetu]

Mun papereissa Kärpät on selvä ennakkosuosikki voittamaan runkosarjan. Tappara löytynee sijoilta 2-4 ja loput top6 vahvimmat ehdokkaat mielestäni Ilves, TPS, HIFK ja Lukko. Jokuhan näistä aina ”floppaa” ja niin tulee käymään tänäkin vuonna. Pleijarien voimasuhteita on sitten ihan turha lähteä tässä vaiheessa arvioimaan kun joukkueet hankkivat vahvistuksia ja vasta runkosarjan loppu puoliskolla saa hahmotettua miten hyvin joukkueet ovat saaneet palaset loksahtelemaan kohdilleen

Mun papereissa Tappara on se floppaaja jos on sijoilla 3 tai 4. Sama toki koskee Kärppiä.

 

[Zeta03]

Siikanen ilmeisesti loukkaantunut taas harjoitusotteluissa suhteellisen pahasti, eli ainakin alkukauden mies viettää tutusti sairastuvan puolella.

Jalkaan sattui eilen Ässien kanssa McCoshenin kanssa kulmaväännössä. Pahalta kyllä näytti, ei näyttänyt siltä että olisi pystynyt varaamaan yhtään painoa jalalle. Ihme on jos pelaa ensi viikolla runkosarjan avauksessa.

 

[HC Hetu]

Jalkaan sattui eilen Ässien kanssa McCoshenin kanssa kulmaväännössä. Pahalta kyllä näytti, ei näyttänyt siltä että olisi pystynyt varaamaan yhtään painoa jalalle. Ihme on jos pelaa ensi viikolla runkosarjan avauksessa.

Tästäpä tuli mieleen että onko täällä yleisellä puolella ketjua minne olis koottu kaikkien joukkueiden loukkaantumiset ja raportoidaan uudet loukit? Itseäni ainakin kiinnostaisi lukea ne yhdestä ja samasta ketjusta. Itse en ainakaan nopeesti katsottuna löytänyt sellaista.

 

[Breeze Harbour]

Pelicans päästi kolmessa viimeisessä harkkamatsissaan yhden (1) maalin. Sekin alivoimalla pelatessa. Jos haluaa kaivautua vielä syvemmälle tilastoihin niin viidessä viimeisessä harkkamatsissa Pelicans päästi yhden maalin 5vs5 pelissä, Jukureita vastaan. Neljä viimeistä harkkapeliä ei yhtään maalia omiin 5vs5 pelissä.

Jumbosijalle meitä veikanneet, olkaa valmiita yllättymään sillä tämä jengi vaikuttaa todella yhtenäiseltä.

 

[Jalmus]

Pelicans päästi kolmessa viimeisessä harkkamatsissaan yhden (1) maalin. Sekin alivoimalla pelatessa. Jos haluaa kaivautua vielä syvemmälle tilastoihin niin viidessä viimeisessä harkkamatsissa Pelicans päästi yhden maalin 5vs5 pelissä, Jukureita vastaan. Neljä viimeistä harkkapeliä ei yhtään maalia omiin 5vs5 pelissä.

Jumbosijalle meitä veikanneet, olkaa valmiita yllättymään sillä tämä jengi vaikuttaa todella yhtenäiseltä.

Hyvä hyvä, ei kannata lietsoa tappiomielialaa! Jotkut muut tekee sen joka tapauksessa aina puolesta.

 

[Torsti]

Mun papereissa Tappara on se floppaaja jos on sijoilla 3 tai 4. Sama toki koskee Kärppiä.

Jos Ilvekselle käy kylmät heti alkusarjassa, niin uskoisin Kärppien ja Ilveksen taistelevan runkosarjan voitosta. Tappara antanee tasoitusta monta matsia CHL-peleihin keskittymisestä johtuen. Toki voihan Tapparakin nopealla tahdilla lähteä lauluun

 

[TestoPelikaani]

Pelicansilla on liigan paras maalivahtikaksikko, punkt slut.

 

[Wiljami]

Pelicansilla on liigan paras maalivahtikaksikko, punkt slut.

Jukureilla on niin ylivoimainen että vaihtoivat Luleåta vastaan U20 joukkueen veskan ottelun aloittaneen kakkosveskan tilalle juuri maaliin ettei olisi liian epäreilua kotijoukkueelle.

 

[madeOFspade]

Sijalla 9. – Porin Ässät

Olen vilpittömästi iloinen siitä, että uskon vuosien tauon jälkeen Porin Ässien pudotuspelipaikkaan.

Oikein ansiokasta analyysiä, mutta tähän on tartuttava. Minulle jää sellainen kuva tuosta kuin Ässät olisi kauankin ollut pudotuspelien ulkopuolella. Viimeiset kaksi kautta ulkona, sitä ennen sijalla 9., sitten taas ulkona ja sitä ennen playoffeissa.

Itse analyysi niin hyvä ettei voi sanoa muusta kuin tästä pienestä asiasta :D

 

[Arnold]

Jatkoajan joukkuekohtaisessa "pelaajarankingissa" suuri ja mahtava Mäntykivi ei ole kuin kolmossentteri Ilveksessä Kontiolan ja Sebokin jälkeen. Näinhän se menee allekirjoittaneen ja monen muun mielestä myös.

Analyysi: Ilves lähtee mitalijahtiin vahvistuneen puolustuksen ja kovan tšekkiduon johdolla

Viime kauden pronssijoukkue vahvistui selkeästi puolustuspäästään ja sai viime kaudella puuttunutta särmikkyyttä hyökkäykseen. Kun muutkin kärkijoukkueet vahvistuivat, niin Ilveksellä on edessä tiukka taistelu kärkisijoista.

www.jatkoaika.com

 

[ilves61]

Jatkoajan joukkuekohtaisessa "pelaajarankingissa" suuri ja mahtava Mäntykivi ei ole kuin kolmossentteri Ilveksessä Kontiolan ja Sebokin jälkeen. Näinhän se menee allekirjoittaneen ja monen muun mielestä myös.

Analyysi: Ilves lähtee mitalijahtiin vahvistuneen puolustuksen ja kovan tšekkiduon johdolla

Viime kauden pronssijoukkue vahvistui selkeästi puolustuspäästään ja sai viime kaudella puuttunutta särmikkyyttä hyökkäykseen. Kun muutkin kärkijoukkueet vahvistuivat, niin Ilveksellä on edessä tiukka taistelu kärkisijoista.

www.jatkoaika.com

Kyllä Mäntykivi silti todennäköisesti pelaa nimellisessä ykkösketjussa Suomen ja Odenin kanssa.

 

[ElManazer]

Oikein ansiokasta analyysiä, mutta tähän on tartuttava. Minulle jää sellainen kuva tuosta kuin Ässät olisi kauankin ollut pudotuspelien ulkopuolella. Viimeiset kaksi kautta ulkona, sitä ennen sijalla 9., sitten taas ulkona ja sitä ennen playoffeissa.

Itse analyysi niin hyvä ettei voi sanoa muusta kuin tästä pienestä asiasta :D

Heh, kiitos. Pohdin tuota ihan samaa, että mitenkähän se ymmärretään, mutta siis kyse on siitä, että olen jo useamman vuoden putkeen itse henkilökohtaisesti arvioinut Ässien jäävän ulos pudotuspeleistä. Vaikka kieltämättä itsekin ensin muistin Ässien olleen jo monta vuotta poissa poffeista.

Sijalla 15. – Lahden Pelicans
Sijalla 14. – Vaasan Sport

Sijalla 13. – Saimaan Pallo
Sijalla 12. – Kouvolan KooKoo

Sijalla 11. – Kalevan Pallo
Sijalla 10. – Mikkelin Jukurit

Sijalla 9. – Porin Ässät
Sijalla 8. – Jyväskylän JYP

Tänään siis vuorossa viimeisestä suorasta pudotuspelipaikasta kilpailevat joukkueet. Huomaa kyllä, että tässä alkaa itsellänikin kiima taas nousta entisestään, kun tietää, että jo muutaman päivän päästä mennään.

Sijalla 7. – Hämeenlinnan Pallokerho

HPK on mielestäni tehnyt Mika Toivolan johdolla hyvää työtä ja kehittänyt toimintaansa, vaikka oma juniorituotanto onkin edelleen valitettavan heikkoa ja se vähän estää Kerhon kasvua pitkällä tähtäimellä. Jarno Pikkarainen oli mielestäni ylivoimaisesti paras mahdollinen valinta viime kauden joukkueen pääkäskijäksi sen jälkeen, kun kävi ilmi ettei Tiilikaisella tulla saavuttamaan pudotuspelipaikkaa. Pikkarainen on taustansa perusteella ehkä vähän aliarvostettu valmentajana, mutta mielestäni on melkeinpä yksi Liigan parhaista päävalmentajista. Kokonaisuutena Pikkaraisen lauma ei kuitenkaan aivan täysin riitä top6-porukkaan eikä välttämättä ole edes Jypinkylää parempi joukkue, mutta näin tämän 7. sijan toistaiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Harjoituskauden aikana olen alkanut näkemään erilaisia uhkakuvia tästä Kerhon rosterista ja minulla on tällä hetkellä pieni pelko, että tässä saattaa olla mahdollisuus jopa jonkinnäköiseen sukellukseen tuonne kymppisijataistoon.

Maalivahtikaksikko Rajaniemi-Lebedeff on mielestäni yksi Liigan parhaista, vaikkei se täysin kysymysmerkitön olekaan. Rajaniemi on kieltämättä hyvä veskari, vaikkei pystynytkään Timråssa valtaamaan ykkösveskarin paikkaa eikä Jukurit-vuosinakaan tulokset olleet loppupeleissä niin ihmeellisiä, vaikka usein joukkuettaan kannattelikin. Lebedeff oli viime kaudella erinomainen, mutta täytyy muistaa, että kokemus miesten peleistä on vielä vajavainen. Lähtökohtaisesti kuitenkin maalivahteihin Kerho ei tule kaatumaan, mutta tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, miten pitkälle tämä kaksikko pystyy joukkuetta kantamaan.

Tulevan kauden joukkueen ja ylipäätään koko alueen kiekon kannalta Juuso Hietasen paluu on erittäin hieno asia – tällaisia pelaajia on aina upea saada takaisin omaan kasvattajaseuraansa. Hietanen tulee tuskin olemaan mikään yleisömagneetti tai valovoimaisin yksilö, mutta pystyy omalla vakaalla pelillään rauhoittamaan koko Kerhon puolustusta. Hietasen merkitystä ei mitata tehopisteillä, vaikka voi hyvin niitäkin iskeä kohtuullisen koviakin lukemia. Muutenkin pakisto on mielestäni hyvä. Puolustuspään erityisosaamista löytyy Roni Ahosen ja Miro Karjalaisen kohdalta ja hyökkäyspään erityisosaamista löytyy Arttu Pelliltä. Ahosella ja Karjalaisella on melko huomattavasti parempi paikka tämän kauden Kerhossa kuin viime kaudella IFK:ssa, jossa samaan rooliin oli järjettömän paljon tunkua. Tämän lisäksi pakistoon on tarjolla vielä Ikosta ja Nurmea, jotka molemmat ovat nykytasollaan solideja liigapelaajia. Niskala tuli Kärpistä paikkaamaan puolustuksen poissaoloja, joista päällimmäisenä harmittaa tietysti Jiri Pärssisen sairasloma. Yhteenvetona voisi siis todeta, että pakisto on hyvin koottu ja siitä löytyy erityisosaamista eri tilanteita silmällä pitäen. Ei tosiaan mikään seksikkäin nimilista, mutta keskitason joukkueista lähtökohtaisesti esimerkiksi Jyväskylää edellä.

Hyökkäyspäässä tilanne sen sijaan on monen muun tapaan kaksipiippuinen ja tällä hetkellä se on ehkä joukkueen suurin kompastuskivi. Michael Joly on tähän mennessä arvioiduista joukkueista samassa kastissa Pelicansin Lukas Jasekin ja SaiPan Kristian Pospisilin kanssa, eli vahva ehdokas koko Liigan pistepörssin kärkinimeksi. Jolyn jatkosopimus oli fantastinen temppu Kerholta, sillä noin pelitaitavia pelaajia tässä sarjassa nähdään kuitenkin varsin harvoin. Muista Kerhon kärkinimistä on tietysti nimettävä Steve Moses, jolla on melko kovat näytöt aiemmilta vuosilta, vaikka viimeiset pari kautta ovatkin menneet enemmän tai vähemmän penkin alle. Moses pystyy parhaimmillaan olemaan pysäyttämätön maalitykki, mutta jos ei verkko ala heilua, niin uhkakuvat leijailevat helposti tämän hankinnan yllä. Näiden kahden nimen jälkeen Kerhon hyökkääjien profiili muuttuu melko reippaasti – riveissä on monta vakaata liigapelaajaa, mutta yli 30 pisteen miehiä ei juurikaan. Nenonen ja Järvinen toki pystyvät nappikausilla yli 30 pistettä nakuttamaan, mutta muiden osalta tekee tiukkaa. Harjoituspelien perusteella ongelmaksi voi muodostua kakkossentterin puute, kun Trettenes näyttää pikemminkin kolmosketjun sentteriltä ja Mustonen ei ole minua vakuuttanut oikein koskaan. Janatuinen, Liukas, Pihlström ja Kiljunen pystyvät hoitamaan omat roolinsa mukisematta ja jos näistä suurin osa pystyvät sen 20 pisteen rajan rikkomaan, niin Kerho tulee olemaan vahvoilla. Oli miten oli, potentiaalia tosiaan on, mutta kärkiosaaminen jää ainakin yhden sentterin tai peliä tekevän laiturin verran vajaaksi suoraa pudotuspelipaikkaa ajatellen.

Paras pistemies: Michael Joly – 60 pistettä
Paras maalintekijä: Michael Joly – 25 maalia
Tehokkain puolustaja: Arttu Pelli – 30 pistettä

Läpimurto: Eetu Liukas – Oli aivan fantastinen viime kauden loppupuoliskolla TPS:n riveissä ja on ehkä isoin menetys näistä, jotka TPS olisi periaatteessa pystynyt pitämään. Jos sama meno jatkuu, niin Liukas pystyy ärsyttävyydellään korvaamaan Tikan oikein hyvin enkä pitäisi mahdottomana tuota Tikan viime kauden pistemäärääkään (26).

Seuraa häntä: Arttu Pelli – Lentänyt jo muutaman vuoden suuren yleisön tutkan alla, mutta on oikeastaan aika loistava puolustaja tänä päivänä. Pelaa omassa päässä vähintäänkin kohtuullisesti ja hyökkäyspäässä pystyy tuottamaan tehopisteitä yllättävänkin tasaisella tahdilla. Kaikki ominaisuudet hyviä, mutta erityisominaisuutena mainitsisin kyvyn olla laukomatta kiekkoa vastustajan jalkoihin viivalta. Jos kehitys jatkuu, niin veikkaan Ruotsin tai Sveitsin pääsarjan kutsuvan viimeistään vuoden päästä.

Floppaa odotuksiin nähden: Ei suoranaisesti ketään, vaikkakin Trettenes ja Mustonen ovat papereissani siinä mielessä floppeja, että en usko kummankaan pystyvän lunastamaan kakkossentterin paikkaa. Eskil Wold vaikuttaa olevan jokseenkin kaukana liigatasosta.

Sijalla 6. – Rauman Lukko

Rauman Lukon tilanne kauteen lähdettäessä on vähän kaksipiippuinen. Rosteri on mielestäni aiemmin arvosteltuja joukkueita vahvempi ja ennen kaikkea tasaisempi, mutta jokin tuntuu puuttuvan. Toki se tiedostetaan, että ykkössentteriä haetaan yhä ja se palanen todennäköisesti on se käänteentekevä pelaaja, mutta siltikään en ole aivan täysin vakuuttunut. Marko Virtanen on kohtuullinen valmentaja, mutta onko hänestä viemään tätä joukkuetta top4-tasolle? Se on mielestäni pohtimisen arvoinen kysymys.

Zagidulin ryösti viime kaudella ykkösveskarin paikan Lehtiseltä, mutta ei ollut mielestäni mikään erityinen maalivahti. Lähtökohtaisesti asettaisin Zagidulin tosiaan Liigan keskitason veskareiden joukkoon, mutta en ihmettelisi kovin valtavasti, mikäli Lukko joutuisi kesken kauden veskariostoksille. Kakkosveskari on kaiken järjen mukaan Samuel Jukuri, mutta hänen pelikunnostaan ei ole juuri takeita – on paljon mahdollista, että luukkua availee harjoituspelien tapaan Juuso Helomaa, joka ei siis missään nimessä ole huono maalivahti. Tämä osasto on joka tapauksessa yksi näistä tekijöistä, miksi en ole varma Lukon suorasta pudotuspelipaikasta, vaikka viimeiselle suoralle paikalle Lukon sijoitinkin.

Pakkikalusto on Lukolla vahva. Gregoirella on nyt se paikka, kun hän on selkeästi Saarijärven tai Pressin tapaan ykköspuolustaja, ja mitä todennäköisemmin hän sen tilaisuuden pystyy hyödyntämään. Gregoiren paikan kakkostykkinä ottaa Tarmo Reunanen. Muiden joukkueiden nimekkäiden hankintojen vuoksi Reunanen pääsee kauteen ilman suurempia parrasvaloja, mutta Tare on ehdottomasti vahva ehdokas Liigan kokonaisvaltaisesta kärkipuolustajasta keskustellessa. Näiden kahden lisäksi Piipponen on hyvä puolustava puolustaja, vaikka viime vuosina on noussutkin ehkä hieman yliarvostettuun asemaan – puhutaan kuitenkin pelaajasta, joka ei ole erityisen vahva jalalla eikä kiekolliset taidot ole todellakaan mitään kovin kummoisia. Joka tapauksessa Piipponen on mielestäni Lukon kärkipuolustaja nimenomaan omassa päässä, sillä jatkot tehneessä Abtissa en ole vielä nähnyt juuri mitään tavallisesta leveyspuolustajasta poikkeavaa. Pavelkaa en tunne juuri lainkaan eikä Almarikaan ole ollut mielestäni mitenkään erikoinen aiempina liigakausina. Kokonaisuutena Lukon pakisto on laadukas, mutta erityisosaamiseltaan ehkä jossain määrin kevyt. Jos Pavelka pystyy pelaamaan isossa roolissa ja hänestä saadaan erityisosaamista irti, niin Lukon tilanne paranee vielä merkittävästi.

Raumalaisten hyökkäyspää on sen sijaan tulivoimainen, mutta samalla epätasapainoinen. Ilman sitä ykkössentteriä tuo kalusto Mattila-Somppi-Ikonen-Kainulainen on ihan ok, mutta ei lähtökohtaisesti mestaruutta tavoittelevan joukkueen nelikko, vaikkei pelaajissa sinänsä mitään vikaa ole. Mattila on todella hyvä puolustava sentteri, mutta ei pysty olemaan sellainen, joka ruokkisi vaikkapa Kestneriä tai Karjalaista. Somppi voi pystyä ruokkimiseen, mutta toistaiseksi näytöt ovat raumalaisten palstalaisten kehuista huolimatta melko vajavaiset. Ikonen taas ei ole mielestäni mitään muuta kuin vahva työmyyrä ja Kainulainen ylivoimatehoista huolimatta 5vs5-pelissä ei-niin-vahva. Yhteenvetona voisin siis tiivistää, että pelkään Lukon sentterikaluston nykytilanteen johtavan siihen, että laituriosaston tulivoimaa ei saada käyttöön. Pelintekijöitä tuolla ei ole jo aiemmin mainitun Sompin lisäksi kuin Hakulinen ja Nyman, mutta en laske näistä yhtäkään miksikään pelintekemisen maisteriksi. Maalintekijöistä (Repo, Kestner, Karjalainen, Saarela) ei tule olemaan puutetta, jos tarjoilu saadaan kuntoon. Yhteenvetona mainittakoon, että Lukon hyökkäys on työteliäs ja maalintekovoimainen, mutta pelkään sen vaipuvan tietynlaiseen tehottomuuteen ratkaisevissa paikoissa.

Paras pistemies: Josh Kestner – 45 pistettä
Paras maalintekijä: Josh Kestner – 20 maalia
Tehokkain puolustaja: Thomas Gregoire – 35 pistettä

Läpimurto: Antti Saarela – Jossain mielessä ainut todennäköinen läpilyönnin tekijä koko jengissä, mikä ei tietystikään ole organisaatiotasolla mikään ideaali tilanne, vaikkei tämä olekaan mitään pois Saarelalta. Jos ja kun Saarelalle saadaan kiekkoa lapaan ja samalla saadaan esiin hänen kykynsä pelata täydessä vauhdissa, niin Saarelalla on oikeasti hyvä mahdollisuus paukuttaa koviakin lukemia taululle. Uhkakuvana toki sitten se, että vajoaa massaan eikä pääse käyttämään parhaita ominaisuuksiaan, mutta lähtökohtainen realistinen arvio on 30 pisteen tuntumassa. Toivottavasti pysyy kasassa.

Seuraa häntä: Josh Kestner – Oli yksi ehdottomia lempipelaajiani TPS:ssä. Kestner pystyy tekemään maaleja tyhjästä ja loistaa usein tiukassa paikassa kyvyllään tehdä kuuluisat tarvittavat maalit, mutta ei kuitenkaan välttämättä ole joukkueen liideri. Tulee varmasti kaipaamaan Ishakovin kaltaista supertaitavaa kiekonjakelijaa vierelleen eritoten ylivoimapelissä. Laukaus ylivoimaisesti Liigan parhaita ellei paras.

Floppaa odotuksiin nähden: Jere Karjalainen – Tykkään kyllä Karjalaisesta ja uskon hänen olevan tärkeä palanen Lukon rosterissa, mutta jotenkin on vaikea nähdä hänen pystyvän toistamaan viime liigakauden 49 pistettä. Jos tämä on odotusarvo, niin voi olla siinä mielessä floppi, vaikkei pelillinen floppi varmasti olekaan. Hyvänä kakkosvaihtoehtona heittäisin Zagidulinin nimen – ei muutenkaan varmasti ole helppoa olla venäläisenä Suomessa tällaisena aikana.

 

[Lukko8]

Heh, kiitos. Pohdin tuota ihan samaa, että mitenkähän se ymmärretään, mutta siis kyse on siitä, että olen jo useamman vuoden putkeen itse henkilökohtaisesti arvioinut Ässien jäävän ulos pudotuspeleistä. Vaikka kieltämättä itsekin ensin muistin Ässien olleen jo monta vuotta poissa poffeista.






Tänään siis vuorossa viimeisestä suorasta pudotuspelipaikasta kilpailevat joukkueet. Huomaa kyllä, että tässä alkaa itsellänikin kiima taas nousta entisestään, kun tietää, että jo muutaman päivän päästä mennään.

Sijalla 7. – Hämeenlinnan Pallokerho

HPK on mielestäni tehnyt Mika Toivolan johdolla hyvää työtä ja kehittänyt toimintaansa, vaikka oma juniorituotanto onkin edelleen valitettavan heikkoa ja se vähän estää Kerhon kasvua pitkällä tähtäimellä. Jarno Pikkarainen oli mielestäni ylivoimaisesti paras mahdollinen valinta viime kauden joukkueen pääkäskijäksi sen jälkeen, kun kävi ilmi ettei Tiilikaisella tulla saavuttamaan pudotuspelipaikkaa. Pikkarainen on taustansa perusteella ehkä vähän aliarvostettu valmentajana, mutta mielestäni on melkeinpä yksi Liigan parhaista päävalmentajista. Kokonaisuutena Pikkaraisen lauma ei kuitenkaan aivan täysin riitä top6-porukkaan eikä välttämättä ole edes Jypinkylää parempi joukkue, mutta näin tämän 7. sijan toistaiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Harjoituskauden aikana olen alkanut näkemään erilaisia uhkakuvia tästä Kerhon rosterista ja minulla on tällä hetkellä pieni pelko, että tässä saattaa olla mahdollisuus jopa jonkinnäköiseen sukellukseen tuonne kymppisijataistoon.

Maalivahtikaksikko Rajaniemi-Lebedeff on mielestäni yksi Liigan parhaista, vaikkei se täysin kysymysmerkitön olekaan. Rajaniemi on kieltämättä hyvä veskari, vaikkei pystynytkään Timråssa valtaamaan ykkösveskarin paikkaa eikä Jukurit-vuosinakaan tulokset olleet loppupeleissä niin ihmeellisiä, vaikka usein joukkuettaan kannattelikin. Lebedeff oli viime kaudella erinomainen, mutta täytyy muistaa, että kokemus miesten peleistä on vielä vajavainen. Lähtökohtaisesti kuitenkin maalivahteihin Kerho ei tule kaatumaan, mutta tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, miten pitkälle tämä kaksikko pystyy joukkuetta kantamaan.

Tulevan kauden joukkueen ja ylipäätään koko alueen kiekon kannalta Juuso Hietasen paluu on erittäin hieno asia – tällaisia pelaajia on aina upea saada takaisin omaan kasvattajaseuraansa. Hietanen tulee tuskin olemaan mikään yleisömagneetti tai valovoimaisin yksilö, mutta pystyy omalla vakaalla pelillään rauhoittamaan koko Kerhon puolustusta. Hietasen merkitystä ei mitata tehopisteillä, vaikka voi hyvin niitäkin iskeä kohtuullisen koviakin lukemia. Muutenkin pakisto on mielestäni hyvä. Puolustuspään erityisosaamista löytyy Roni Ahosen ja Miro Karjalaisen kohdalta ja hyökkäyspään erityisosaamista löytyy Arttu Pelliltä. Ahosella ja Karjalaisella on melko huomattavasti parempi paikka tämän kauden Kerhossa kuin viime kaudella IFK:ssa, jossa samaan rooliin oli järjettömän paljon tunkua. Tämän lisäksi pakistoon on tarjolla vielä Ikosta ja Nurmea, jotka molemmat ovat nykytasollaan solideja liigapelaajia. Niskala tuli Kärpistä paikkaamaan puolustuksen poissaoloja, joista päällimmäisenä harmittaa tietysti Jiri Pärssisen sairasloma. Yhteenvetona voisi siis todeta, että pakisto on hyvin koottu ja siitä löytyy erityisosaamista eri tilanteita silmällä pitäen. Ei tosiaan mikään seksikkäin nimilista, mutta keskitason joukkueista lähtökohtaisesti esimerkiksi Jyväskylää edellä.

Hyökkäyspäässä tilanne sen sijaan on monen muun tapaan kaksipiippuinen ja tällä hetkellä se on ehkä joukkueen suurin kompastuskivi. Michael Joly on tähän mennessä arvioiduista joukkueista samassa kastissa Pelicansin Lukas Jasekin ja SaiPan Kristian Pospisilin kanssa, eli vahva ehdokas koko Liigan pistepörssin kärkinimeksi. Jolyn jatkosopimus oli fantastinen temppu Kerholta, sillä noin pelitaitavia pelaajia tässä sarjassa nähdään kuitenkin varsin harvoin. Muista Kerhon kärkinimistä on tietysti nimettävä Steve Moses, jolla on melko kovat näytöt aiemmilta vuosilta, vaikka viimeiset pari kautta ovatkin menneet enemmän tai vähemmän penkin alle. Moses pystyy parhaimmillaan olemaan pysäyttämätön maalitykki, mutta jos ei verkko ala heilua, niin uhkakuvat leijailevat helposti tämän hankinnan yllä. Näiden kahden nimen jälkeen Kerhon hyökkääjien profiili muuttuu melko reippaasti – riveissä on monta vakaata liigapelaajaa, mutta yli 30 pisteen miehiä ei juurikaan. Nenonen ja Järvinen toki pystyvät nappikausilla yli 30 pistettä nakuttamaan, mutta muiden osalta tekee tiukkaa. Harjoituspelien perusteella ongelmaksi voi muodostua kakkossentterin puute, kun Trettenes näyttää pikemminkin kolmosketjun sentteriltä ja Mustonen ei ole minua vakuuttanut oikein koskaan. Janatuinen, Liukas, Pihlström ja Kiljunen pystyvät hoitamaan omat roolinsa mukisematta ja jos näistä suurin osa pystyvät sen 20 pisteen rajan rikkomaan, niin Kerho tulee olemaan vahvoilla. Oli miten oli, potentiaalia tosiaan on, mutta kärkiosaaminen jää ainakin yhden sentterin tai peliä tekevän laiturin verran vajaaksi suoraa pudotuspelipaikkaa ajatellen.

Paras pistemies: Michael Joly – 60 pistettä
Paras maalintekijä: Michael Joly – 25 maalia
Tehokkain puolustaja: Arttu Pelli – 30 pistettä

Läpimurto: Eetu Liukas – Oli aivan fantastinen viime kauden loppupuoliskolla TPS:n riveissä ja on ehkä isoin menetys näistä, jotka TPS olisi periaatteessa pystynyt pitämään. Jos sama meno jatkuu, niin Liukas pystyy ärsyttävyydellään korvaamaan Tikan oikein hyvin enkä pitäisi mahdottomana tuota Tikan viime kauden pistemäärääkään (26).

Seuraa häntä: Arttu Pelli – Lentänyt jo muutaman vuoden suuren yleisön tutkan alla, mutta on oikeastaan aika loistava puolustaja tänä päivänä. Pelaa omassa päässä vähintäänkin kohtuullisesti ja hyökkäyspäässä pystyy tuottamaan tehopisteitä yllättävänkin tasaisella tahdilla. Kaikki ominaisuudet hyviä, mutta erityisominaisuutena mainitsisin kyvyn olla laukomatta kiekkoa vastustajan jalkoihin viivalta. Jos kehitys jatkuu, niin veikkaan Ruotsin tai Sveitsin pääsarjan kutsuvan viimeistään vuoden päästä.

Floppaa odotuksiin nähden: Ei suoranaisesti ketään, vaikkakin Trettenes ja Mustonen ovat papereissani siinä mielessä floppeja, että en usko kummankaan pystyvän lunastamaan kakkossentterin paikkaa. Eskil Wold vaikuttaa olevan jokseenkin kaukana liigatasosta.

Sijalla 6. – Rauman Lukko

Rauman Lukon tilanne kauteen lähdettäessä on vähän kaksipiippuinen. Rosteri on mielestäni aiemmin arvosteltuja joukkueita vahvempi ja ennen kaikkea tasaisempi, mutta jokin tuntuu puuttuvan. Toki se tiedostetaan, että ykkössentteriä haetaan yhä ja se palanen todennäköisesti on se käänteentekevä pelaaja, mutta siltikään en ole aivan täysin vakuuttunut. Marko Virtanen on kohtuullinen valmentaja, mutta onko hänestä viemään tätä joukkuetta top4-tasolle? Se on mielestäni pohtimisen arvoinen kysymys.

Zagidulin ryösti viime kaudella ykkösveskarin paikan Lehtiseltä, mutta ei ollut mielestäni mikään erityinen maalivahti. Lähtökohtaisesti asettaisin Zagidulin tosiaan Liigan keskitason veskareiden joukkoon, mutta en ihmettelisi kovin valtavasti, mikäli Lukko joutuisi kesken kauden veskariostoksille. Kakkosveskari on kaiken järjen mukaan Samuel Jukuri, mutta hänen pelikunnostaan ei ole juuri takeita – on paljon mahdollista, että luukkua availee harjoituspelien tapaan Juuso Helomaa, joka ei siis missään nimessä ole huono maalivahti. Tämä osasto on joka tapauksessa yksi näistä tekijöistä, miksi en ole varma Lukon suorasta pudotuspelipaikasta, vaikka viimeiselle suoralle paikalle Lukon sijoitinkin.

Pakkikalusto on Lukolla vahva. Gregoirella on nyt se paikka, kun hän on selkeästi Saarijärven tai Pressin tapaan ykköspuolustaja, ja mitä todennäköisemmin hän sen tilaisuuden pystyy hyödyntämään. Gregoiren paikan kakkostykkinä ottaa Tarmo Reunanen. Muiden joukkueiden nimekkäiden hankintojen vuoksi Reunanen pääsee kauteen ilman suurempia parrasvaloja, mutta Tare on ehdottomasti vahva ehdokas Liigan kokonaisvaltaisesta kärkipuolustajasta keskustellessa. Näiden kahden lisäksi Piipponen on hyvä puolustava puolustaja, vaikka viime vuosina on noussutkin ehkä hieman yliarvostettuun asemaan – puhutaan kuitenkin pelaajasta, joka ei ole erityisen vahva jalalla eikä kiekolliset taidot ole todellakaan mitään kovin kummoisia. Joka tapauksessa Piipponen on mielestäni Lukon kärkipuolustaja nimenomaan omassa päässä, sillä jatkot tehneessä Abtissa en ole vielä nähnyt juuri mitään tavallisesta leveyspuolustajasta poikkeavaa. Pavelkaa en tunne juuri lainkaan eikä Almarikaan ole ollut mielestäni mitenkään erikoinen aiempina liigakausina. Kokonaisuutena Lukon pakisto on laadukas, mutta erityisosaamiseltaan ehkä jossain määrin kevyt. Jos Pavelka pystyy pelaamaan isossa roolissa ja hänestä saadaan erityisosaamista irti, niin Lukon tilanne paranee vielä merkittävästi.

Raumalaisten hyökkäyspää on sen sijaan tulivoimainen, mutta samalla epätasapainoinen. Ilman sitä ykkössentteriä tuo kalusto Mattila-Somppi-Ikonen-Kainulainen on ihan ok, mutta ei lähtökohtaisesti mestaruutta tavoittelevan joukkueen nelikko, vaikkei pelaajissa sinänsä mitään vikaa ole. Mattila on todella hyvä puolustava sentteri, mutta ei pysty olemaan sellainen, joka ruokkisi vaikkapa Kestneriä tai Karjalaista. Somppi voi pystyä ruokkimiseen, mutta toistaiseksi näytöt ovat raumalaisten palstalaisten kehuista huolimatta melko vajavaiset. Ikonen taas ei ole mielestäni mitään muuta kuin vahva työmyyrä ja Kainulainen ylivoimatehoista huolimatta 5vs5-pelissä ei-niin-vahva. Yhteenvetona voisin siis tiivistää, että pelkään Lukon sentterikaluston nykytilanteen johtavan siihen, että laituriosaston tulivoimaa ei saada käyttöön. Pelintekijöitä tuolla ei ole jo aiemmin mainitun Sompin lisäksi kuin Hakulinen ja Nyman, mutta en laske näistä yhtäkään miksikään pelintekemisen maisteriksi. Maalintekijöistä (Repo, Kestner, Karjalainen, Saarela) ei tule olemaan puutetta, jos tarjoilu saadaan kuntoon. Yhteenvetona mainittakoon, että Lukon hyökkäys on työteliäs ja maalintekovoimainen, mutta pelkään sen vaipuvan tietynlaiseen tehottomuuteen ratkaisevissa paikoissa.

Paras pistemies: Josh Kestner – 45 pistettä
Paras maalintekijä: Josh Kestner – 20 maalia
Tehokkain puolustaja: Thomas Gregoire – 35 pistettä

Läpimurto: Antti Saarela – Jossain mielessä ainut todennäköinen läpilyönnin tekijä koko jengissä, mikä ei tietystikään ole organisaatiotasolla mikään ideaali tilanne, vaikkei tämä olekaan mitään pois Saarelalta. Jos ja kun Saarelalle saadaan kiekkoa lapaan ja samalla saadaan esiin hänen kykynsä pelata täydessä vauhdissa, niin Saarelalla on oikeasti hyvä mahdollisuus paukuttaa koviakin lukemia taululle. Uhkakuvana toki sitten se, että vajoaa massaan eikä pääse käyttämään parhaita ominaisuuksiaan, mutta lähtökohtainen realistinen arvio on 30 pisteen tuntumassa. Toivottavasti pysyy kasassa.

Seuraa häntä: Josh Kestner – Oli yksi ehdottomia lempipelaajiani TPS:ssä. Kestner pystyy tekemään maaleja tyhjästä ja loistaa usein tiukassa paikassa kyvyllään tehdä kuuluisat tarvittavat maalit, mutta ei kuitenkaan välttämättä ole joukkueen liideri. Tulee varmasti kaipaamaan Ishakovin kaltaista supertaitavaa kiekonjakelijaa vierelleen eritoten ylivoimapelissä. Laukaus ylivoimaisesti Liigan parhaita ellei paras.

Floppaa odotuksiin nähden: Jere Karjalainen – Tykkään kyllä Karjalaisesta ja uskon hänen olevan tärkeä palanen Lukon rosterissa, mutta jotenkin on vaikea nähdä hänen pystyvän toistamaan viime liigakauden 49 pistettä. Jos tämä on odotusarvo, niin voi olla siinä mielessä floppi, vaikkei pelillinen floppi varmasti olekaan. Hyvänä kakkosvaihtoehtona heittäisin Zagidulinin nimen – ei muutenkaan varmasti ole helppoa olla venäläisenä Suomessa tällaisena aikana.

Hyvä arvio Lukosta ja täysin samaa mieltä tuosta, että tällä hetkellä Lukolla ei käytännössä ole yhtään laadukasta pelintekijää joukkueessa. Ja se on erittäin huono juttu, laadukkaita viimeistelijöitä kyllä löytyy, mutta siihen kylkeen tarvittaisiin kyllä myös laadukkaita pelintekijöitä.

Hieman kyllä eri mieltä Jere Karjalaisesta. Toki jos odotukset ovat 50 pistettä niin kuin mainitsit, silloin joku saattaa ajatella mahdollisena floppina. Mutta on ollut yksi parhaimpia harjoituspeleissä ja on erittäin käyttökelpoinen oikeastaan jokaisessa mahdollisessa pelitilanteessa. Erittäin tyytyväinen olen, että Lukko sai hänet kiinnitettyä. Tulee olemaan todella tärkeä palanen.

 

[Rantsukoff]

Jatkoajan joukkuekohtaisessa "pelaajarankingissa" suuri ja mahtava Mäntykivi ei ole kuin kolmossentteri Ilveksessä Kontiolan ja Sebokin jälkeen. Näinhän se menee allekirjoittaneen ja monen muun mielestä myös.

Analyysi: Ilves lähtee mitalijahtiin vahvistuneen puolustuksen ja kovan tšekkiduon johdolla

Viime kauden pronssijoukkue vahvistui selkeästi puolustuspäästään ja sai viime kaudella puuttunutta särmikkyyttä hyökkäykseen. Kun muutkin kärkijoukkueet vahvistuivat, niin Ilveksellä on edessä tiukka taistelu kärkisijoista.

www.jatkoaika.com

Mikäs Tikka on sitten? Pelaa 1.ylivoimalla, ja on ensimmäisiä vaihtoehtoja myös alivoimalle. Tasakentällisin pelaa siinä missä muutkin sentterit.

 

[peterra]

Mikäs Tikka on sitten? Pelaa 1.ylivoimalla, ja on ensimmäisiä vaihtoehtoja myös alivoimalle. Tasakentällisin pelaa siinä missä muutkin sentterit.

Onko Ilveksen kohdalla jotain oikeaa syytä yrittää asetella sentterit johonkin järjestykseen?

Tämä on ehkä se suomalaisen keskustelun erikoisuus, että pelaajat täytyy ihan vaan "koska voi" saada johonkin järjestykseen suhteessa toisiinsa. Itse katsoisin enemmän niin, että Ilveksellä on aika laadukas sentteristö, mutta ehkä hitusen yksipuolinen. On aivan herttaisen sama, onko ykkössentterinä Sebök, Kontiola, Mäntykivi vai Tikka, jos homma lähtee toimimaan toivotusti.

Käytännön pakkohan ne sentterit on sinne kentälle jossain järjestyksessä laittaa ja sanoisin, että Ilveksen 3. ja 4. ketjuun jäävät sentterit ovat keskimäärin parempia kuin se, mitä ehkä 13/15 liigajengiä on sitten lyödä sinne vastaan. Toinen näkökulma samaan asiaan on sitten, miten paljon Ilves tässä antaa sitten tasoitusta niille joukkueille, joissa senttereissä on jo selvemmin eri tasoja nähtävissä. Kärpät olisi tässä hyvä esimerkki, mutta Tappara on minulle tutumpi niin Lehterä on aivan varma ykkössentteri ja Virta ei ole edes hajuraon päässä vaan aika kaukana. Tanus ei ole sitten junnuvuosien pelannut sentterinä niin kausi näyttää, mitä tuossa tulee, Rauhala on vertailukelpoinen nelossentteri, kun kuntoutuu.

Siihen saakka tai sitä ennen niin Ilves pesee alakentissä, mutta yläkenttien laadussa sitten häviää jotain. Se, mitä tapahtuu lopulta kentältä ja kumpi on oikeampi tapa niin sen näyttää aika. En silti oikein ymmärrä, mikä pakko sieltä Ilvekseltä on löytää se ykkössentteri. Siinä on neljä kakkossentteriä.

 

[McTorso]

3. Ilves 35,5p
Liigan, tamperelaisen jääkiekon ja tietenkin ilvesläisten kannalta on mahtavaa, että Ilves on palannut yhdeksi suurista. Tätä on odotettu. Uuden areenan, erinomaisen taloudellisen tuloksen ja järkevän urheilullisen toiminnan perustalle Ilves on rakentanut kaudelle 2022-2023 joukkueen, joka pelaa aidosti mestaruudesta. Enää Ilves ei ole pelkkää potentiaalia. Toki joukkueessa on nuoruuden voimaa ja kasvun varaa, mutta nyt siinä on myös ronskisti kokemusta ja jopa kärkiosaamista.

Hyökkäys 8,5p
Arvioin Ilveksen hyökkäyksen sarjassa jaetulle neljännelle sijalle yhdessä JYPin kanssa. Ilveksellä on tasapainoinen hyökkäys. Roolitukset ovat varmasti nyt selkeämmät kuin viiime kaudella. Pudotuspelit ja CHL silmällä pitäen joukkueeseen hankittiin kunnolla raastinrautaa HPK:sta, kun romuluiset Tikka ja Ruokonen saapuivat Tampereelle. Taitopuolesta vastaavat Kontiola ja Haapala. Eemeli Jäänhakkaaja Suomi on aivan sarjan kärkitason hyökkääjää. Monipuolinen taistelija, joka kykenee tekemään myös huippupisteet. Sebok on rutinoitunut kakkos/kolmossentteri tähän sarjaan. Ei varmasti petä.

Kärjen jälkeen tulee mielenkiintoinen joukkio hyviä liigapelaajia. Tähän ryhmään kuuluvat Mäntykivi, Tuulola, Ikonen, Virtanen, Räty ja Joonas Oden. Ilveksen menestyksen kannalta merkityksellistä on se, mihin suuntaan ja kuinka jyrkästi näiden pelaajien urakäytät menevät. Lähtökohta on siis se, että kyseessä on jo valmiiksi hyvä liigapelaaja, mutta paljonko on vielä varastossa, jää nähtäväksi. Jos Ilves meinaa mestaruuden voittaa, pitää useammalta pelaajalta nähdä selvää kasvua. Se on mahdollista.

Leveyttä tuovat Mieho, Nalli ja Päkkilä. Junnujen potentiaalista en osaa sen enempää sanoa. Joku on nostanut Jani Nymanin nimen esille. Seurataan sitä.

Puolustus 9p
Arvioin Ilveksen puolustuksen sarjassa jaetulle kolmannelle sijalle yhdessä TPS:n kanssa. Laajuutta ja laatua riittää. Kirkkaimpana tähtenä jopa sarjan parhaan puolustajan tittelistä kamppaileva Jokipakka. Huikeaa, että moinen pelaaja palasi 31-vuotiaana Liigaan. Ilveksen puolustuksen kakkosmieheksi arvostan erinomaisen Parikan. Erikoista, että mies vielä Suomessa pelaa. Lancaster teki hurjat pisteet viime kaudella, mutta puolustussuuntaan kaverilla on kyllä haasteita. Czuczman sekä Masin ovat peruspakkeja ja Masin jopa hyväksi sellaiseksi osoittautunut. Lööf, Latvala, Salmela ja Airola pitävät huolen siitä, etteivät liigatasoiset pakit lopu kesken pahassakaan loukkaantumissumassa.

Maalivahdit 9,5p
Arvostan Langhammerin niin kovaksi maalivahdiksi, että Ilveksen maalivahtiosasto on sarjan toiseksi paras häviten ainoastaan HPK:n kivikovalla duolle. Tšekin maajoukkueen MM-kisojen ykkösveska, joka on pelannut aiemmin kovalla tasolla myös KHL:ssä. Pelasi hyvän viime kauden Liigassa ja oli pudotuspeleissä ainakin Kärppiä vastaan suorastaan huikea. Lähtökohtaisesti Liigan paras maalivahti. Lahjakkaat Zherenko ja Malik antavat Langahammerille aika ajoin lepovuoroja.

Valmennus 8,5p
Myrrää ei jostain syystä arvosteta kovinkaan paljon edes ilvesläisten keskuudessa. Minäpä arvostan ja arvioin hänet liigan kahdeksanneksi parhaaksi valmentajaksi ja esimerkiksi ohi Kiven. Myrrän näytöt ovat mielestäni hyvät. Hän otti Kiven pelkuruuden jälkeen hienosti Ilveksen haltuun ja on johdattanut Ilveksen uuteen kukoistukseen. Propsit annan myös rohkeasta ja liikkuvasta pelitavasta. Ainakin Kärppiä vastaan Ilves oli viime kaudella runkosarjassa edellä kuin kettu kilpikonnaa. Marko Ojanen tukenaan Myrrä on jälleen astetta kokeneempi ottamaan vastaan myös pudotuspelimaailman tuomat haasteet.

 

[McTorso]

2. Tappara 38p
Sarjassa on tällä kaudella kaksi superjoukkuetta, eli Tappara ja Kärpät. Tämä kaksikko on lähtökohtaisesti selvästi muita kovempia. Kun Kärpät pisti keväällä ja kesällä kovaa hankintaa pöytään, Tappara sen kuin nokitti. Tappara ja Kärpät ovat nostaneet riman tälle kaudelle ennätyskorkeuteen ja se on hyvä se. Mahtavaa, että Liigassa on Tapparan kaltainen perinteinen mahtiseura, jota johdetaan erittäin suurella ammattitaidolla. Suunnannäyttäjiä tarvitaan. Tappara ei muuten ole pelkäästään toinen ennakkosuosikeista liigamestariksi, vaan myös erittäin kova haastaja CHL:n voittajaksi.

Hyökkäys 9,5p
Tapparan hyökkäyksen arvioin Liigan toiseksi kovimmaksi heti Kärppien jälkeen. Hyökkäyksellinen kärkiosaaminen Tapparalla on sarjan parasta, koska Lehterä, Ojamäki ja Savinainen. Jos Lehterä ja Ojamäki pysyvät kunnossa läpi koko kauden, voi Tappara haastaa Kärppiä myös runkosarjassa. Virta, Tanus, Merelä, Puhakka ja Kuusela ovat monipuolisia hyökkääjiä ja vahvaa liigatasoa myös hyökkäyssuuntaan. Kelleher on mielenkiintoinen kirppu, jolta vaaditaan kyllä tehoja, jotta olisi hyödyksi joukkueelleen. Rauhala on huikea roolipelaaja alaketjuihin, mutta muutoin raastinrautaosasto uupuu nelosketjusta. Toki raastinrautaa on sisällytetty yläketjuihin Savinaisen ja Merelän muodossa.

Ilmeisesti Kärppien kasvatti Puhakka on tekemässä todellista läpimurtoa ja odotuksissa jopa 30-40 pisteen kausi. Näin se vaan suuri ja mahtava Tapparakin käy kaapimassa Kärppien valtaisasta juniorisammiosta. Toki Tapparan omasta saavista nostettu potentiaalinen nuori tekee myös läpimurtoa, eli kesällä NHL:ään toisella kierroksella varattu Topi Rönni.

Puolustus 10p
Arvioin Tapparan puolustuksen sarjan parhaaksi yhdessä Kärppien kanssa. Tapparan puolustuksen kiekollinen kärkiosaaminen on häkellyttävällä tasolla kera Kemiläisen Matushkinin. Matushkinin puolustuspelaaminen ja luistelunopeus ovat haaste viimeistään pudotuspeleissä. Seppälä on puolestaan peruspakkien aatelia, eikä kokenut Vittasmäki ainakaan vielä ole jäänyt pahasti jälkeen. Thomas ja Tuulola ovat laadukkaita yleispakkeja. Jürgens ilmeisesti jäämässä seiskapakin rooliin. Kasipakkina on lahjakas NHL-varattu Kulonummi. Samanlaista määrällistä laajuutta Tapparalta ei löydy kuin Ilvekseltä ja Kärpiltä.

Maalivahdit 8,5p
Vihdoin voitti Heljanko mestaruuden ja meikäläisen arvostuksen. Erinomainen maalivahti. Ilmeisesti häntä on tarkoitus peluuttaa vähintään 55 peliä runkosarjassa, sillä asianmukaista kakkosmaalivahtia ei ole. Pohjoisen poika ja Kärppien kasvatti Vilho Heikkinen on vielä 24-vuotiaana untuvikko liigatasolle. Arvotan Tapparan maalivahtiosaston sarjassa jaetulle kolmannelle sijalle useiden muiden kanssa.

Valmennus 10p
Tapparan päävalmentaja on täyden kympin liigavalmentaja Tapola. Ärsyttävä kitisijä, mutta ei auta, ei tässä pisteitä pärstäkertoimen mukaan anneta, vaan osaamisen ja näyttöjen. Arvotan Tapparan valmennuksen ja Tapolan sarjan parhaaksi yhdessä Kärppien ja Marjamäen kanssa.

 

[Silppuri]

2. Tappara 38p
Sarjassa on tällä kaudella kaksi superjoukkuetta, eli Tappara ja Kärpät. Tämä kaksikko on lähtökohtaisesti selvästi muita kovempia. Kun Kärpät pisti keväällä ja kesällä kovaa hankintaa pöytään, Tappara sen kuin nokitti. Tappara ja Kärpät ovat nostaneet riman tälle kaudelle ennätyskorkeuteen ja se on hyvä se. Mahtavaa, että Liigassa on Tapparan kaltainen perinteinen mahtiseura, jota johdetaan erittäin suurella ammattitaidolla. Suunnannäyttäjiä tarvitaan. Tappara ei muuten ole pelkäästään toinen ennakkosuosikeista liigamestariksi, vaan myös erittäin kova haastaja CHL:n voittajaksi.

Hyökkäys 9,5p
Tapparan hyökkäyksen arvioin Liigan toiseksi kovimmaksi heti Kärppien jälkeen. Hyökkäyksellinen kärkiosaaminen Tapparalla on sarjan parasta, koska Lehterä, Ojamäki ja Savinainen. Jos Lehterä ja Ojamäki pysyvät kunnossa läpi koko kauden, voi Tappara haastaa Kärppiä myös runkosarjassa. Virta, Tanus, Merelä, Puhakka ja Kuusela ovat monipuolisia hyökkääjiä ja vahvaa liigatasoa myös hyökkäyssuuntaan. Kelleher on mielenkiintoinen kirppu, jolta vaaditaan kyllä tehoja, jotta olisi hyödyksi joukkueelleen. Rauhala on huikea roolipelaaja alaketjuihin, mutta muutoin raastinrautaosasto uupuu nelosketjusta. Toki raastinrautaa on sisällytetty yläketjuihin Savinaisen ja Merelän muodossa.

Ilmeisesti Kärppien kasvatti Puhakka on tekemässä todellista läpimurtoa ja odotuksissa jopa 30-40 pisteen kausi. Näin se vaan suuri ja mahtava Tapparakin käy kaapimassa Kärppien valtaisasta juniorisammiosta. Toki Tapparan omasta saavista nostettu potentiaalinen nuori tekee myös läpimurtoa, eli kesällä NHL:ään toisella kierroksella varattu Topi Rönni.

Puolustus 10p
Arvioin Tapparan puolustuksen sarjan parhaaksi yhdessä Kärppien kanssa. Tapparan puolustuksen kiekollinen kärkiosaaminen on häkellyttävällä tasolla kera Kemiläisen Matushkinin. Matushkinin puolustuspelaaminen ja luistelunopeus ovat haaste viimeistään pudotuspeleissä. Seppälä on puolestaan peruspakkien aatelia, eikä kokenut Vittasmäki ainakaan vielä ole jäänyt pahasti jälkeen. Thomas ja Tuulola ovat laadukkaita yleispakkeja. Jürgens ilmeisesti jäämässä seiskapakin rooliin. Kasipakkina on lahjakas NHL-varattu Kulonummi. Samanlaista määrällistä laajuutta Tapparalta ei löydy kuin Ilvekseltä ja Kärpiltä.

Maalivahdit 8,5p
Vihdoin voitti Heljanko mestaruuden ja meikäläisen arvostuksen. Erinomainen maalivahti. Ilmeisesti häntä on tarkoitus peluuttaa vähintään 55 peliä runkosarjassa, sillä asianmukaista kakkosmaalivahtia ei ole. Pohjoisen poika ja Kärppien kasvatti Vilho Heikkinen on vielä 24-vuotiaana untuvikko liigatasolle. Arvotan Tapparan maalivahtiosaston sarjassa jaetulle kolmannelle sijalle useiden muiden kanssa.

Valmennus 10p
Tapparan päävalmentaja on täyden kympin liigavalmentaja Tapola. Ärsyttävä kitisijä, mutta ei auta, ei tässä pisteitä pärstäkertoimen mukaan anneta, vaan osaamisen ja näyttöjen. Arvotan Tapparan valmennuksen ja Tapolan sarjan parhaaksi yhdessä Kärppien ja Marjamäen kanssa.

Empä ois ikinä arvannu että Kärpät on ykkösenä listauksessasi.