Arvioin kunkin joukkueen maalivahdit, puolustuksen, sentteristön ja laituriston kouluarvosanoin. Asteikko on kalibroitu niin, että 4 = hylätty = mestitasoa ja 10 = erinomainen = parasta, mitä realistisesti voi liigajoukkueelle kuvitella. Arviot perustuvat vahvasti pelaajien tilastoihin (mutta ei pelkkiin pisteisiin), viimeisintä kautta painottaen. Valmennukselle en anna arvosanaa, mutta yhteenveto-osiossa saatan kommentoida aiheesta jotain. Yhteenvedossa annan myös arvioni joukkueen runkosarjasijoituksesta sekä yllätyspotentiaalista tai floppiriskistä.
Aiemmin arvioidut:
15. JYP
14. Jukurit
13. HPK
12. SaiPa
11. Ässät
10. Pelicans
9. KooKoo
8. Sport
7. KalPa
6. Ilves - Punnituksessa Koskelan kalansaalis
Maalivahdit
Ilveksessä pelaa tällä kaudella tavallista enemmän ulkomaalaisia, sen huomaa jo maalivahtiosastolta.
Marek Langhamer on tilastojen valossa sen tason veskari, että Liigaan siirtyminen oli pienoinen yllätys. Ottajia olisi tiettävästi ollut kovemmissakin sarjoissa, mutta jostain syystä päätti tulla Ilvekseen. Kaiken järjen mukaan Langhamerin pitäisi olla Liigassa ihan kärkiveskoja.
Vadim Žerenko sen sijaan on tällä tasolla vielä katsomaton kortti, mutta tilastot VHL:stä sekä otteet harjoituspeleissä lupaavat ihan hyvää.
Kouluarvosana: 8+
Puolustajat
All-around pakkien osalta Ilveksen tilanne on varsin hyvä, sillä rosterista löytyy varma suorittaja kolmeen pariin.
Jarkko Parikka on tässä roolissa aivan Liigan kärkipäätä,
Aleksi Elorinne hyvä kakkosparin luuta ja aina kaikkensa antavan
Tuomas Salmelan taso riittää hyvin kolmospariin. Kiekollisen osaamisen kohdalla joudutaan kuitenkin luottamaan ulkomaan arpoihin. Nuori
Simon Johansson ei viime kaudella pystynyt pelaamaan vahvuuksillaan SHL:ssä, mutta Allsvenskaniin hän oli jo liian hyvä. Liiga on tasoltaan näiden sarjojen välistä, ja toisinaan tämän kaltaiset haut osoittautuvat erinomaisiksi. Skouttien raporteissa “neljänneksi hyökkääjäksi” kuvailtu
Les Lancaster taas nakutti ECHL:ssä järkyttävät tehot, mutta tehoilun siirtäminen Liigaan on vähintäänkin haastavaa. Molemmat edellä mainitut ulkomaalaiset ovat harjoituspeleissä esiintyneet edukseen, mutta tosiasia on, että vasta panokselliset pelit näyttävät, mihin taso riittää.
Niko Peltola oli toissa kaudella kiekollisessa roolissa erittäin hyvä, mutta viime kausi meni täysin pipariksi polvivaivojen vuoksi. Nyt kolmeen kertaan leikattu polvi vaikuttaisi vihdoin kestävän, mutta Peltola on fyysisesti pitkällä takamatkalla ja huipputasolle palaaminen on epävarmaa. NHL-sopimuksen tehnyt
Santeri Hatakka palannee Ilvekseen lainalle täksi kaudeksi harjoitusleirien jälkeen, mutta joukkueelle hyödyksi oleminen edellyttää kehitystä viime kaudesta. Kolmas ulkomaan arpa
Leo Lööf on nuori lupaus, mutta ei välttämättä pysty vielä Liigan pelinopeuteen.
Santeri Airola sen sijaan voisi hyvin pystyäkin, mutta vammat tuntuvat kiusaavan miestä ja haittaavan kehitystä.
Kouluarvosana: 8-
Sentterit
Petri Kontiola oli viime kaudella kiistatta Liigan parhaita senttereitä. “Konnan” tietokone raksuttaa koko ajan, ja tulosta syntyy etenkin ylivoimalla.
Balázs Sebők on taitojensa ja työmoraalinsa puolesta oikein passeli kakkossentteri. Kolmossentterin paikkaa on pedattu
Antti Saarelalle, joka loistaa suorahyökkäyksissä muttei ole vielä muuten pystynyt tuloksentekorooliin. Hieman ehkä yllättäen harjoituspeleissä häntä haastamaan on noussut
Joni Ikonen, jonka koko ura oli jo vaakalaudalla loukkaantumiskierteen vuoksi. Loukkaantumiset näkyvät edelleen luistelussa ja kuntopuolella, mutta kiekolliset taidot ovat edelleen erinomaiset. Nähtäväksi jää, kuinka paikat kestävät ja millaiseen rooliin Ikonen jo tällä kaudella pystyy. Ikosen varaan Ilveksen ei kuitenkaan tarvitse laskea, sillä edellä mainitun kärkikolmikon lisäksi muitakin liigatason senttereitä kokoonpanosta löytyy, mutta kaikkien terveenä ollessa heidät nähtäneen laitahyökkääjinä.
Kouluarvosana: 8,5
Laiturit
Ilveksen kokoonpanosta löytyy yksi huippulaituri nimeltä
Eemeli Suomi. Suomi pystyy liigatasolla pelaamaan mitä tahansa roolia ykkösketjussa maalipyssystä pelintekijään. Ilveksen kannalta valitettavaa kuitenkin on, että kahta paikkaa Suomikaan ei voi pelata samaan aikaan. Muita varmoja kärkiketjutason laitureita ei nimittäin rosterista löydy. NHL:ssäkin kokeilemaan päässyt
Nick Baptiste voi tilastojen perusteella sellainen olla, mutta riskit paikalliseen pelitapaan sopeutumisessa ovat olemassa. Viime kaudella SHL:ssä ja AHL:ssä pelannut
Albin Grewe tuskin pystyy pisteiden tekoon, mutta saattaa pärjätä rouhijan roolissa.
Joona Ikonen on peliaikaa kärkiketjuissa saanut, mutta viime kauden perusteella oikea paikka olisi kolmosketjussa.
Panu Mieho sen sijaan vastasi viime kaudella hyvin huutoon, kun tarvis oli. Hänenkin roolinsa on kuitenkin olla enemmän työhaalarit päällä, kuin tehdä tulosta.
Miro Nalli,
Eetu Päkkilä sekä KooKoosta hankittu
Joonas Oden ovat kovia polkukoneita, joiden taso riittää viime kauden perusteella kolmos-nelosketjuun. SaiPasta viime kauden lopulla saapunut
Santeri Virtanen pääsi viime kaudella jo kokeilemaan EHT:lle, mikä muodostui kuitenkin epäonnen potkuksi tämän sairastettua sen seurauksena pitkän koronataudin. Ilman sairastelun tuomaa fyysistä takapakkiakin Virtanen olisi niin ikään varsin epävarma kortti kärkiketjuun. Virtasen vanha joukkuekaveri
Matias Mäntykivi on väläytellyt osaamistaan harjoituspeleissä, mutta vasta sarjapelit kertovat todellisen tason. Kokonaisuutena Ilveksen laituriosastolla on kilpailua ja monta potentiaalista tason nostajaa, mutta vain yksi varma kortti kahteen ensimmäiseen ketjuun.
Kouluarvosana: 7
Yhteenveto
Jouko Myrrän kolmannelle kaudelle on koottu mielenkiintoinen joukkue. Viime kausina pääosin kotimaisin voimin pelannut Ilves on nyt pullollaan “ulkkeja”. Avainkysymys kuuluukin, millaisiksi vonkaleiksi urheilujohtaja
Timo Koskelan naaraamat vahvistukset osoittautuvat. Toinen seurattava seikka on pelitapa ja sen toteutus. Viime kaudella Ilves voitti osin NHL-vahvistusten siivittämänä syksyllä pelejä suoraviivaisella pelitavallaan, mutta kevään mittaan variaatioiden puute osoittautui ongelmaksi. Entistä mielenkiintoisemman asiasta tekee se, että Ilvekseen on täksi kaudeksi hankittu sekä hitaammasta että nopeammasta pelitavasta nauttivia pelaajia. Pystyykö Myrrä yhdessä taktiikkakoutsi
Marko Ojasen kanssa keittämään näistä aineksista sellaisen kalakeiton, jossa kaikki pääsevät pelaamaan vahvuuksillaan, vai onko lopputulos pohjaan palanut sekametelisoppa?
Arvio: Sijat 4-7
Yllätyspotentiaali: kohtalainen
Floppiriski: korkea