Pahoittelut pitkästä tekstistä, mutta Tapparaa kun on tämänkin ketjun aika monessa viestissä veikattu potentiaalisimmaksi mestariksi, ja onhan muuan Jukka Jalonenkin, Jonne Virtasen vahvan näkemyksen ohella näin veikannut, niin itse värilasienkin takaa kuitenkin näkisin, että Tapparalla on muutamia, enemmän tai vähemmän koko kauden vaivanneita perusongelmia, joiden takia todenäköisyys (yksittäisten pelien voittoon) on enemmänkin luokkaa 50%.
Yksi iso, ellei jopa se suurin syy tähän on se, että Tappara pelaa tuloksellisesti liian tiukkoja pelejä, varsinkin liikaa niitä maalin pelejä. Tappara on pelannut koko kauden aikana lähestulkoon puolet peleistään, eli 28 maalin peliä, joista niin ikään puolet, eli 14 on päättynyt voittoon (joko varsinaisella peliajalla tai jatkoilla), ja vastaavasti toinen puolikas tappioon (joko varsinaisella tai jatkoilla). Tappara on pelannut kauden aikana 15 sellaista voittopeliä, joissa se on voittanut yli kahdella maalilla, mutta näistäkin peleistä on ollut puolet Sportia (4 peliä) ja JYPiä vastaan (3 peliä), eli käytännössä selkeästi heikommin menestyneitä joukkueita vastaan. Samoin tällä listalla on häntäpään porukoista muun muassa Saipa ja Ässät.
No, kukaan ei varmaan odota, että pleijareissa, kenties jotain yksittäistä peliä lukuun ottamatta, pelattaisiin mitään kovin runsasmaalisia pelejä. Ja kun Tapparalla on taipumus muutenkin pelata näitä tiukkoja pelejä, joita siis runkosarjassa on ollut peleistä puolet, joista toinen puolikas päättynyt tappioon, niin millä todennäköisyydellä nuo Tapparan pelaamat tiukat pelit kääntyisi juurikaan suuremmalla todennäköisyydellä pleijareissakaan Tapparalle, kuin mitä ne on kääntyneet runkosarjassakaan?
Tästä yhdet esimerkit vaikkapa juuri pelatut pelit Kärppiä vastaan, ensimmäinen maalin pelikin oltaisiin voitu Kärpille suotuisammalla pompulla hävitä. Jälkimmäinen maalin peli Kärpille suotuisalla pompulla hävittiin. Samaa kaavaa on noudattanut moni muukin Tapparan peleistä, koska marginaalit on tuloksellisesti tasaisissa peleissä pienet, ja sillä tuurilla ja suotuisilla pompuillakin tässä lajissa on osansa. Se ei paljon lohduta, että suurta osaa noista tiukoistakin peleistä, jopa tappiopeleistäkin, Tappara on kiekollisesti kuitenkin hallinnut, pelannut hyvän pelin ja hyviäkin maalipaikkoja on paljon luotu.
No, mitä ne pelilliset ongelmat sitten on, joihin Tappara kaatuu, jos kaatuu?
- Ylivoima. Koko kauden, ja varsinkin viime pelien otannalla: es ist scheiße. Yksittäisiä hienosti rakennettuja ylivoimamaaleja silloin tällöin, mutta se ei pitkälle kanna, jos maalit on tasaviisikoinkin kortilla. Tiukoissa peleissä nämä ylivoimat pitäisi vääntää maaleiksi paljon isommalla prosentilla.
Vastapainoksi tähän onneksi oma alivoima on toiminut hienosti, joten ei se vastustajakaan helpolla sitä ylivoimamaalia tee, vaikka muuten Tapparaa paremmalla tasolla ylivoimapelaaminen todennäköisesti onkin.
- Maalintekopaikkojen hyödyntäminen. Tappara saa pelistä toiseen luotua varsin hyviä maalipaikkoja, joita se voisi paremmallakin prosentilla kyllä hyödyntää. Ok, monella jengillä on hyviä maalivahteja, eikä se maalin tekeminen useinkaan helppoa ole, mutta paikkoja on kyllä ollut. Sinänsä ironista, että Tappara kuitenkin tehnyt toiseksi eniten maaleja, mutta väitän kyllä, että lite bättre pitäisi suorittaa noissa tilanteissa.
Vastapainoksi tähänkin onneksi niitä paikkoja pystytään luomaan ja maalejakin on hyvin saatu aikaiseksi, mutta ne paikat pitää vaan pystyä hyödyntämään vielä paremmin, jotta ei näitä maalin pelejä jatkuvasti pelattaisi.
- Puolustus. Tappara hukkaa kiekkoja "varmoissa" purkupakoissa aivan liikaa ja menettää puolustuspäässä usein kiekon takaisin vastustajalle. Monesti hyökkääjätkin, pistepörssikärki etunenässä, alkaa kiekon kanssa kiertelemään ja kaartelemaan omalla alueella, kunnes hukkaa kiekon takaisin vastustajalle, tilanteessa, jossa kiekko on saatu vastustajalta haltuun ja olisi tyhjää rakoa luistella itsekin alueelta kiekon kanssa pois. Samoin pakisto purkaa, tai yrittää monesti purkaa kiekon oman maalin takaa laitaa pitkin, jossa vastustaja rauhassa odottelee sitä kiekkoa ennen siniviivaa, vaikka Tappara-pakilla olisi ollut kaikki aika ja rauha ottaa muutama potku ylöspäin ja katsoa, että saa sen kiekon oikeasti ulos sieltä alueelta.
Vastapainoksi tähän, onneksi Tappara on kuitenkin päästänyt vähiten niitä maaleja (suurelta osin myös Heljangon ansiota), eikä nuokaan kiekonmenetykset kovin usein ole kuitenkaan päätyneet siihen vastustajan tekemään maaliin. Pois lukien muutamat toisin päättyneet tilanteet, kuten joku Ilveksen tuossa muutama viiko takaperin viime sekunneilla tekemä voittomaali (eli maalin peli taas kyseessä), joka sekin olisi ollut hetki aiemmin estettävissä, kun hyvä purkumahdollisuus omalta alueelta oli.
Mutta nämä tiukat pelit ja nuo yllä mainitut syyt siihen, että miksi Tapparan pelit monesti ovat näitä maalin-parin erolla olevia pelejä olleet, on se oma perustelu siihen, miksi on iso todennäköisyys sille, että Tappara voi yhtä hyvin välierä- tai finaalisarjat hävitä. Niissä jos tahkotaan pitkät pätkät jotain nolla-nollaa tai yksi-nollaa, kuten Tapparan peleissä realistinen odotusarvo on, niin ihan yhtä lailla voi se kiekko sen seitsemän pompun kautta päätyä Tapparan verkkoon ja tappioon. Kuten totta kai myös Tapparan eduksi.
Tämä analyysi Tapparan 58 kauden peliä katsoneena + muutamia muiden jengien välisiä pelejä. Tapparan mestarisuosikiksi nostaneet voi mielellään sitten tyrmätä nuo ajatukset, ja kertoa hyvät perustelut sille, että miksi Tappara olisi juurikaan sen vahvempi suosikki kuin muutkaan kärkijengit, tai edes sääleistä jatkoon ponnistavat. Sarja, samoin kuin moni Tapparan peli, kun on sen verran tasainen ollut, niin mitään ei todellakaan ole kiveen hakattu jatkopelien osalta. Aiemmin jo veikkailin, että sen takia mestaruuden vie tänä keväänä joku vähemmän mestariksi veikkailtu jengi. Jos Tappara onnistuu tekemään enemmän kuin sen 0-2 maalia pelissä, niin sitten ollaan varmemmalla pohjalla, koska uskon Tapparan pitävän kyllä oman pään maalit aika vähissä, Mutta jos näitä 1-2 maalin tiukkoja vääntöjä pelataan, niin miten päin vaan voi käydä.
