Aika huimat on kyllä erot teidän maalivahdeissa ja näkyy aika selkeästi maalivahtien voitto%
Dostal: 94,14%, 1,64 KA ja voitto% 90,91%
Mäkinen: 89,85%, 2,92 KA ja voitto% 57,14%
Kolppanen:78,26%, 5,24 KA ja voitto% 00,00%
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
U20 MM-päiväraportti: Tšekki runnoi 14 maalilla Kazakstanin maanrakoon – sitkeä Latvia taipui YhdysvalloilleLue lisää »
-
Juuso Pärssinen kaupattiin Colorado AvalancheenLue lisää »
-
TUTOn hyökkäykseen kokenut paluumuuttaja Puolasta, Kiekko-Vantaalle liigakokemusta puolustukseenLue lisää »
-
JYPin kapteeni Teemu Eronen on todella huolissaan joukkueensa pelaamisestaLue lisää »
-
Lekkas uinahti, Pavlát ei − Ilves passitti KalPan kotimatkalle tyhjin taskuinLue lisää »
-
Liiga-kierros: Niklas Rubin nollasi Tapparan, jumbo-Jukurit kaatoi HIFK:n ja SaiPa nousi takaisin sarjakärkeenLue lisää »
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2020–2021
- Viestiketjun aloittaja Via Dolorosa
- Alkaa
- 1 074 487
- 3 969
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetAika huimat on kyllä erot teidän maalivahdeissa ja näkyy aika selkeästi maalivahtien voitto%
Dostal: 94,14%, 1,64 KA ja voitto% 90,91%
Mäkinen: 89,85%, 2,92 KA ja voitto% 57,14%
Kolppanen:78,26%, 5,24 KA ja voitto% 00,00%
Aika huimat on kyllä erot teidän maalivahdeissa ja näkyy aika selkeästi maalivahtien voitto%
Dostal: 94,14%, 1,64 KA ja voitto% 90,91%
Mäkinen: 89,85%, 2,92 KA ja voitto% 57,14%
Kolppanen:78,26%, 5,24 KA ja voitto% 00,00%
Eipä ole syöttien taso kovin korkea nykyisin. No, näihin on tyydyttävä.
Eikös nuo ole ihan faktaa?
On toki. Kärpillä samaa ongelmaa. Huimat erot on heilläkin.
Blomqvist: 91,43% 1,50 KA ja voitto% 100%
Annunen: 88,95% 2,32 KA ja voitto% 66,67%
Erittäin hyvä huomio ja suoraan verrannollinen Ilveksen tilanteeseen.On toki. Kärpillä samaa ongelmaa. Huimat erot on heilläkin.
Blomqvist: 91,43% 1,50 KA ja voitto% 100%
Annunen: 88,95% 2,32 KA ja voitto% 66,67%
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
Sport - vihdoin pudotuspeleihin?
Sarjasijoitus : 10.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 17 - 1.29
Tehdyt maalit : 34
Päästetyt maalit : 49
Maaliero : -15
YV : 12.12% (14.)
AV : 78.79% (10.)
Syksyn kouluarvosana: 7-
Vuosi sitten näihin aikoihin Sport teki ensimmäisen fiksun päätöksen pitkiin aikoihin, kun se palkkasi organisaatioon kovan luokan ja kenties tällä hetkellä seuran ainoan kunnon ammattilaisen ruoriin, eli Risto Dufvan. Vaasan Sportin valmennusosasto on vuosien varrella koostunut lähinnä työharjoittelijoista, sekä ammattitaidollisesti pätemättömistä nimistä, mutta ainakin omasta mielestäni tekemiseen on tullut roppakaupalla lisää uskottavuutta RD:n aikana. Viime kaudella Dufva oli käytännössä mission impossible tilanteessa pudotuspelejä ajatellen, mutta tällä kaudella ne ovat hyvinkin realismia Vaasassa ja sinne joukkue on vahvasti matkalla.
Varför det?
Kesällä hankintapolitiikka oli selvä. Jonne Virtanen, Niclas Lucenius, Sebastian Ståhlberg, Stuart Percy ja puolan lahja Vaasaan, Marcin Kolusz. Sport on ja Sport haluaa olla aikuisten miesten joukkue, kuten yleisesti ottaen Dufvan joukkueet ovat aina olleetkin. Joukkueen nuorin pelaaja on 23-vuotias tykinkuula Aaro Vidgren ja keski-ikä selkeästi Liigan korkein, nopeasti laskettuna karvan alta 30 vuotta (29.7v) viimeisen pelatun ottelun kokoonpanon myötä. Piristävä poikkeus nykyajan Liigassa ja laskenkin tämän ehdottomasti vahvuudeksi Sportin osalta, varsinkin kun joukkueen rehtorina toimii kaiken nähnyt ja miljoonissa liemissä marinoitunut Dufva.
Jonne Virtanen aka. monsterimonni on kyllä yllättänyt allekirjoittaneen todenteolla kuluvan kauden aikana. Mies on kuin uudestisyntynyt kentällä ja on vetänyt erinomaisen syksyn yhdessä Ståhlbergin kanssa, joka on kyllä osoittautunut täyden kympin ja papukaijamerkin arvoiseksi hankinnaksi Sportille. Helvetinmoinen taistelija, joka lyö ylhäällä limppua sisään ja alhaalla syö kiekkoa. Mielestäni yksi Liigan parhaimmista ulkomaalaisista, josta ei yksinkertaisesti vain voi olla pitämättä. Littipeukkua myös kauden aikaisesta reagoinnista Sportin toimistolle, sillä kun pelit ei tilastollisesti kulkeneet ja maalinteko takkusi, niin pätäkkää lyötiin pöytään ja roudattiin Keräset - Michael och Janne - sekä Mika Partanen lyömään kiekkoa yläläskiin ja tulosta on tullut. Michael Keräsen kanssa Sportin voittoprosentti täysi sata ja sukunimikaimansa kanssa ovat muodostaneet vaarallisen tutkaparin hyökkäysalueella.
Kauden lähtöön ei hyviä pelimerkkejä otteluohjelman puolesta annettu, kun heti kärkeen halliremontin sekä koronarajoitusten tähden Sport pelasi kauden yhdeksän ensimmäisestä peliä vieraissa. Tulos oli varmasti vähintääkin tyydyttävä, kun näistä Sport onnistui kairaamaan neljä voittoa. Ei hyvä, mutta riittävä. Paluu uuteen upeaan kotihalliin ei todellakaan kivuttomasti sujunut, kun turpaan tuli ovista ja ikkunoista, mutta niin vain se ensimmäinen voitto ja siitä seurannut kolmen ottelun voittoputki saapui, millä tiellä Sport joulutauolle ja kinkunsyömiselle lähti.
Ei Dufva vielä(kään) peluuta yleisöystävällistä kiekkokontrolliin perustuvaa taitokiekkoa ja osaksi pelit ovat Sportin toimesta äärettömän raskaita seurattavaksi, mutta samalla Sport on kyllä erittäin vittumainen vastustaja tiiviin keskialueen trapin ja vetäytyvän puolustuksen kanssa ja peli-ilon tappamisen RD jos joku osaa, kysykää vaikka Jussi Tapolalta. Toisaalta tässä sarjassa ei tyylipisteitä jaella ja varsinkin Vaasassa on varmasti tilanne, että sillä ei ole väliä vaikka pelaajat tekisivät sirkustemppuja taikka seisoisivat päällänsä 60 minuuttia + ylityökorvaukset päälle, kunhan joukkue voittaa ja kerää pisteitä.
Keväällä kokemus on korvaamatonta ja siksi uskonkin, että Sport miesten joukkueena itsensä taistelee pudotuspeleihin, varsinkin kun joukkueella on selkeä valmennuksellinen etu SaiPaan taikka Ässiin. Bonuksena pitää mainita, että Vaasassa pelaa varmaan Liigan vittumaisin hyökkäysvitja, sillä kun Riskat - Filip ja Erik - lyödään askiin Vidgrenin kanssa, niin laidat rytisee ja suu käy. Kavereiden kiekolliset taidot ovat keskimääräisesti yhtä surkeat kuin B-junioreilla, mutta asennepuoli onkin sitten parasta A-luokkaa, jolla on valtava merkitys RD:n sapluunassa.
Arvio loppukaudesta : Taistelee 10. sijasta
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. ?
9. ?
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
Sport - vihdoin pudotuspeleihin?
Sarjasijoitus : 10.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 17 - 1.29
Tehdyt maalit : 34
Päästetyt maalit : 49
Maaliero : -15
YV : 12.12% (14.)
AV : 78.79% (10.)
Syksyn kouluarvosana: 7-
Vuosi sitten näihin aikoihin Sport teki ensimmäisen fiksun päätöksen pitkiin aikoihin, kun se palkkasi organisaatioon kovan luokan ja kenties tällä hetkellä seuran ainoan kunnon ammattilaisen ruoriin, eli Risto Dufvan. Vaasan Sportin valmennusosasto on vuosien varrella koostunut lähinnä työharjoittelijoista, sekä ammattitaidollisesti pätemättömistä nimistä, mutta ainakin omasta mielestäni tekemiseen on tullut roppakaupalla lisää uskottavuutta RD:n aikana. Viime kaudella Dufva oli käytännössä mission impossible tilanteessa pudotuspelejä ajatellen, mutta tällä kaudella ne ovat hyvinkin realismia Vaasassa ja sinne joukkue on vahvasti matkalla.
Varför det?
Kesällä hankintapolitiikka oli selvä. Jonne Virtanen, Niclas Lucenius, Sebastian Ståhlberg, Stuart Percy ja puolan lahja Vaasaan, Marcin Kolusz. Sport on ja Sport haluaa olla aikuisten miesten joukkue, kuten yleisesti ottaen Dufvan joukkueet ovat aina olleetkin. Joukkueen nuorin pelaaja on 23-vuotias tykinkuula Aaro Vidgren ja keski-ikä selkeästi Liigan korkein, nopeasti laskettuna karvan alta 30 vuotta (29.7v) viimeisen pelatun ottelun kokoonpanon myötä. Piristävä poikkeus nykyajan Liigassa ja laskenkin tämän ehdottomasti vahvuudeksi Sportin osalta, varsinkin kun joukkueen rehtorina toimii kaiken nähnyt ja miljoonissa liemissä marinoitunut Dufva.
Jonne Virtanen aka. monsterimonni on kyllä yllättänyt allekirjoittaneen todenteolla kuluvan kauden aikana. Mies on kuin uudestisyntynyt kentällä ja on vetänyt erinomaisen syksyn yhdessä Ståhlbergin kanssa, joka on kyllä osoittautunut täyden kympin ja papukaijamerkin arvoiseksi hankinnaksi Sportille. Helvetinmoinen taistelija, joka lyö ylhäällä limppua sisään ja alhaalla syö kiekkoa. Mielestäni yksi Liigan parhaimmista ulkomaalaisista, josta ei yksinkertaisesti vain voi olla pitämättä. Littipeukkua myös kauden aikaisesta reagoinnista Sportin toimistolle, sillä kun pelit ei tilastollisesti kulkeneet ja maalinteko takkusi, niin pätäkkää lyötiin pöytään ja roudattiin Keräset - Michael och Janne - sekä Mika Partanen lyömään kiekkoa yläläskiin ja tulosta on tullut. Michael Keräsen kanssa Sportin voittoprosentti täysi sata ja sukunimikaimansa kanssa ovat muodostaneet vaarallisen tutkaparin hyökkäysalueella.
Kauden lähtöön ei hyviä pelimerkkejä otteluohjelman puolesta annettu, kun heti kärkeen halliremontin sekä koronarajoitusten tähden Sport pelasi kauden yhdeksän ensimmäisestä peliä vieraissa. Tulos oli varmasti vähintääkin tyydyttävä, kun näistä Sport onnistui kairaamaan neljä voittoa. Ei hyvä, mutta riittävä. Paluu uuteen upeaan kotihalliin ei todellakaan kivuttomasti sujunut, kun turpaan tuli ovista ja ikkunoista, mutta niin vain se ensimmäinen voitto ja siitä seurannut kolmen ottelun voittoputki saapui, millä tiellä Sport joulutauolle ja kinkunsyömiselle lähti.
Ei Dufva vielä(kään) peluuta yleisöystävällistä kiekkokontrolliin perustuvaa taitokiekkoa ja osaksi pelit ovat Sportin toimesta äärettömän raskaita seurattavaksi, mutta samalla Sport on kyllä erittäin vittumainen vastustaja tiiviin keskialueen trapin ja vetäytyvän puolustuksen kanssa ja peli-ilon tappamisen RD jos joku osaa, kysykää vaikka Jussi Tapolalta. Toisaalta tässä sarjassa ei tyylipisteitä jaella ja varsinkin Vaasassa on varmasti tilanne, että sillä ei ole väliä vaikka pelaajat tekisivät sirkustemppuja taikka seisoisivat päällänsä 60 minuuttia + ylityökorvaukset päälle, kunhan joukkue voittaa ja kerää pisteitä.
Keväällä kokemus on korvaamatonta ja siksi uskonkin, että Sport miesten joukkueena itsensä taistelee pudotuspeleihin, varsinkin kun joukkueella on selkeä valmennuksellinen etu SaiPaan taikka Ässiin. Bonuksena pitää mainita, että Vaasassa pelaa varmaan Liigan vittumaisin hyökkäysvitja, sillä kun Riskat - Filip ja Erik - lyödään askiin Vidgrenin kanssa, niin laidat rytisee ja suu käy. Kavereiden kiekolliset taidot ovat keskimääräisesti yhtä surkeat kuin B-junioreilla, mutta asennepuoli onkin sitten parasta A-luokkaa, jolla on valtava merkitys RD:n sapluunassa.
Arvio loppukaudesta : Taistelee 10. sijasta
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. ?
9. ?
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Viimeksi muokattu:
Erittäin hyvä huomio ja suoraan verrannollinen Ilveksen tilanteeseen.
Voit ihan rauhassa vertailla niitä miten huvittaa. Minä arvioin vain Kärppien maalivahtitilannetta samoilla tiedoilla kuten alkuperäisessä lainauksessa.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Ja näin näki päivänvalonsa myös toinen kategoria, jonka joukkueet mielestäni taistelevat siitä kymppipaikasta.
Joukkuekohtaisia pisteytyksiä en, kuten on näkynyt, ole tekemässä, vaan juurikin nämä kategoriat ajaa saman asian, jonka sisällä olevat joukkueet ovat lähellä samaa tasoa, mutta heikompia/vahvempia mitä muissa kategorioissa olevat joukkueet. Luonnollisesti joukkueet näiden kategorioiden sisällä ovat rankattu paremmuusjärjestyksessä. Näin näen sekä koen Liigan isot sisäiset tasoerot.
***********************************************
Risuja, ruusuja sekä omia mielipiteitä otan mielellään vastaan. Kunhan keskustelu kävisi kuumana muustakin, kuin siitä vitun koronasta!
Joukkuekohtaisia pisteytyksiä en, kuten on näkynyt, ole tekemässä, vaan juurikin nämä kategoriat ajaa saman asian, jonka sisällä olevat joukkueet ovat lähellä samaa tasoa, mutta heikompia/vahvempia mitä muissa kategorioissa olevat joukkueet. Luonnollisesti joukkueet näiden kategorioiden sisällä ovat rankattu paremmuusjärjestyksessä. Näin näen sekä koen Liigan isot sisäiset tasoerot.
***********************************************
Risuja, ruusuja sekä omia mielipiteitä otan mielellään vastaan. Kunhan keskustelu kävisi kuumana muustakin, kuin siitä vitun koronasta!
Risuja, ruusuja sekä omia mielipiteitä otan mielellään vastaan. Kunhan keskustelu kävisi kuumana muustakin, kuin siitä vitun koronasta!
Hyvä kooste Sportista, toki kaikki vahvistukset mukana vasta muutaman pelin, mutta silloin katkesi Pelicansien ja Tapparan viiden ottelun voittoputki. Kuten mainitsit, niin M.Keräsen kanssa (kaikki vahvistuksen mukana) voittoprosentti 100%.
Sivukommenttina ollaan pelattu Jukureita vastaan 0 kertaa, mutta 3 kertaa Ilvestä vastaan. Lukko ja Ilves taas ei ole vielä kertaakaan joutunut taistelemaan samoista pisteistä.
Kai sitä yksi sun toinen saanut vähän corona apua vastustajiin. Samalla niitä kärsijöitäkin on.
Tässä esim. eniten Lukko+Ilves pelejä on saanut haastavamman startin vs. ne joukkueet, jotka saaneet jo 3krt kohdata pisteautomaatit.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-xxxx-xxxx-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
Pelicans - Laschtelaisen vahva paluu
Sarjasijoitus : 3.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 19 - 1.84
Tehdyt maalit : 59
Päästetyt maalit : 52
Maaliero : +7
YV : 27.06% (2.)
AV : 77.03% (12.)
Syksyn kouluarvosana: 10
Pelicansin lähtö kauteen on ollut vähintään erittäin vaiherikas ja mielenkiintoinen kaikkineen käänteinen. On ollut sisäisiä riitoja raha-asioista, lomautuksia ja Pasi Nurmisen kännisekoilua, mutta silti kaikesta niistä huolimatta joukkue veti lähes täydellisen syyskauden. Menestys kulminoituu ottelukohtaisella sopimuksella Lahteen palanneeseen Ryan Laschiin sekä pelisapluunan täysin uudeksi luoneeseen päävalmentajaan - Tommi Niemelään - joka on kovaa vauhtia nousemassa kuumaksi nimeksi valmentajien kiekkokartalla ainakin alkukauden perusteella.
Pelicans veti kaksi kautta sitten Ville Niemisen johdolla lähes sensaatiomaisen kauden, mutta kaikki menestys ja hyvät asiat tuhoutui yhtä nopeasti kun ne olivat syntyneetkin ja hulluilla valmentajapäivillä sai Nemokin lähteä Lahdesta. Niemisen tsemppilätkään perustuva pelitapa on kuollut ja kuopattu ja tilalle on tullut organisoitununeempi pelitapa Niemelän johdolla, jonka lisäksi mies vaikuttaa ulospäin aivan äärimmäisen positiiviselta kaverilta. Niemelä on ennen kaikkea pelaajien sekä pelin valmentaja ja loistava esimerkki, kuinka hyvällä pelitavalla saa ulosmitattua kaiken potentiaalin keskikastin materiaalista. Niemelän johdolla Pelicans on ollut suuressa kuvassa isosti Joukkue, vaikka Lasch onkin saanut luvan hieman varastaa viisikkopelissä. Parempaa alkua pelillisesti/tuloksellisesti ei Niemelä yksinkertaisesti olisi voinut saada, mutta miksi joukkue löytyykin omissa papereissani vasta sijalta yhdeksän?
Ryan Lasch, Oskari Laaksonen, Julius Honka, Jesse Ylönen ja Otto Somppi. Siinä Pelicansin pelaajat, jotka lähtökohtaisesti tulevat vielä tämän kauden aikana vaihtamaan maisemaa. Jos Lukas Dostálin menetys oli karmiva Ilvekselle, niin lähes yhtä suuren aukon pelillisesti tulee jättämään Ryan Lasch, jos/kun mies lähtee pois. Lasch on koko joukkueen hyökkäyspään aivot ja ylivoiman erikoismiesten erikoismies, sekä suurin yksittäinen syy, minkä takia Pelicansin ylivoima on ollut Liigan toiseksi parasta sekä järkyttävän tehokasta, minkä avulla on pisteitä napsittu. Arttu Ruotsalaisen kanssa varmaan koko Liigan paras pelaaja, jota on suoraan sanottuna aivan mahdoton korvata, sekä aivan turha odottaa sisäisestä kasvusta pelaajaa, joka voisi hänen saappaisiin hypätä. Kun joukkueen selkeän ykköstähden lisäksi puolustuksesta tulee todennäköisesti lähtemään kaksi selkeää (Laaksonen&Honka) ykkösnimeä, niin yltiöpositiivisimmissakaan odotuksissa ei kannata odottaa joukkueen vetävän samaa lentoa koko kauden ajan. Olisin pitänyt todennäköisenä hetkellistä hyytymistä sekä vaikeita hetkiä ilman tämän viisikon lähtöäkin, mutta kyllä se radikaalisesti muuttaa voimasuhteita, kun niin paljon yksilötaitoa tulee joukkueesta pois lähtemään. Aina toki on jossiteltavaa ja lapsenuskoa, että joku/jotkut jäävät, mutta nämä ennakot ovat rakennettu kokonaisuudessaan siltä pohjalta, että lainapelaajat Liigasta tulevat häipymään.
Missään nimessä en kuitenkaan sano, että Pelicansille varmasti tulee näin iso "romahdus", mitä olen veikannut. Sanon silti, että Pelicans on toinen niistä joukkueista, jolle ennakoin hieman rohkeastikin isoa muutosta jo nähtyyn/pistekeskiarvoon, minkä tähden tämä varmasti tulee aiheuttamaan jollekin parranpärinää sekä yleistä keskustelua näistä ennakoita. Pelicans kuitenkin on yksi niistä joukkueista, joka selkeästi on poikkeuskaudesta ja lainoista hyötynyt, minkä tähden nykyinen sijoitus mielestäni vääristääkin kokonaiskuvaa loppukaudesta.
Jokatapauksessa Pelicansin lopullista sijoitusta on hyvin vaikea arvioida, minkä tähden joukkue onkin minulle aivan täydellinen musta hevonen. Runkosarjan päätyttä lopullinen sijoitus voi käytännössä olla kaikkea 1-10 välistä ja oman lisämausteensa tähän soppaan tuon Ryan Lasch. Jos ja aivan helvetin iso jos mies Pelicansiin jää, niin kaikki mahdollista, kunhan puolustusta vahvistetaan muutenkin kuin määrällisesti. Joukkueesta kuitenkin löytyy aivan loistava maalivahti Bartosakista, joka mahdollistaa pelaamisen pisteistä jokaisessa ottelussa, sekä mitat täyttävä ykkössentteri, joukkueen kapteenista Hannes Björnisestä.
Mikäli liito jatkuu koko kauden ajan, niin olen erittäin yllättynyt ja vaikuttunut ja parhaan valmentajan pystin voikin jakaa kauden jälkeen Tommi Niemelälle.
Arvio loppukaudesta : taistelee todennäköisesti sijoista 6-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. ?
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-xxxx-xxxx-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
Pelicans - Laschtelaisen vahva paluu
Sarjasijoitus : 3.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 19 - 1.84
Tehdyt maalit : 59
Päästetyt maalit : 52
Maaliero : +7
YV : 27.06% (2.)
AV : 77.03% (12.)
Syksyn kouluarvosana: 10
Pelicansin lähtö kauteen on ollut vähintään erittäin vaiherikas ja mielenkiintoinen kaikkineen käänteinen. On ollut sisäisiä riitoja raha-asioista, lomautuksia ja Pasi Nurmisen kännisekoilua, mutta silti kaikesta niistä huolimatta joukkue veti lähes täydellisen syyskauden. Menestys kulminoituu ottelukohtaisella sopimuksella Lahteen palanneeseen Ryan Laschiin sekä pelisapluunan täysin uudeksi luoneeseen päävalmentajaan - Tommi Niemelään - joka on kovaa vauhtia nousemassa kuumaksi nimeksi valmentajien kiekkokartalla ainakin alkukauden perusteella.
Pelicans veti kaksi kautta sitten Ville Niemisen johdolla lähes sensaatiomaisen kauden, mutta kaikki menestys ja hyvät asiat tuhoutui yhtä nopeasti kun ne olivat syntyneetkin ja hulluilla valmentajapäivillä sai Nemokin lähteä Lahdesta. Niemisen tsemppilätkään perustuva pelitapa on kuollut ja kuopattu ja tilalle on tullut organisoitununeempi pelitapa Niemelän johdolla, jonka lisäksi mies vaikuttaa ulospäin aivan äärimmäisen positiiviselta kaverilta. Niemelä on ennen kaikkea pelaajien sekä pelin valmentaja ja loistava esimerkki, kuinka hyvällä pelitavalla saa ulosmitattua kaiken potentiaalin keskikastin materiaalista. Niemelän johdolla Pelicans on ollut suuressa kuvassa isosti Joukkue, vaikka Lasch onkin saanut luvan hieman varastaa viisikkopelissä. Parempaa alkua pelillisesti/tuloksellisesti ei Niemelä yksinkertaisesti olisi voinut saada, mutta miksi joukkue löytyykin omissa papereissani vasta sijalta yhdeksän?
Ryan Lasch, Oskari Laaksonen, Julius Honka, Jesse Ylönen ja Otto Somppi. Siinä Pelicansin pelaajat, jotka lähtökohtaisesti tulevat vielä tämän kauden aikana vaihtamaan maisemaa. Jos Lukas Dostálin menetys oli karmiva Ilvekselle, niin lähes yhtä suuren aukon pelillisesti tulee jättämään Ryan Lasch, jos/kun mies lähtee pois. Lasch on koko joukkueen hyökkäyspään aivot ja ylivoiman erikoismiesten erikoismies, sekä suurin yksittäinen syy, minkä takia Pelicansin ylivoima on ollut Liigan toiseksi parasta sekä järkyttävän tehokasta, minkä avulla on pisteitä napsittu. Arttu Ruotsalaisen kanssa varmaan koko Liigan paras pelaaja, jota on suoraan sanottuna aivan mahdoton korvata, sekä aivan turha odottaa sisäisestä kasvusta pelaajaa, joka voisi hänen saappaisiin hypätä. Kun joukkueen selkeän ykköstähden lisäksi puolustuksesta tulee todennäköisesti lähtemään kaksi selkeää (Laaksonen&Honka) ykkösnimeä, niin yltiöpositiivisimmissakaan odotuksissa ei kannata odottaa joukkueen vetävän samaa lentoa koko kauden ajan. Olisin pitänyt todennäköisenä hetkellistä hyytymistä sekä vaikeita hetkiä ilman tämän viisikon lähtöäkin, mutta kyllä se radikaalisesti muuttaa voimasuhteita, kun niin paljon yksilötaitoa tulee joukkueesta pois lähtemään. Aina toki on jossiteltavaa ja lapsenuskoa, että joku/jotkut jäävät, mutta nämä ennakot ovat rakennettu kokonaisuudessaan siltä pohjalta, että lainapelaajat Liigasta tulevat häipymään.
Missään nimessä en kuitenkaan sano, että Pelicansille varmasti tulee näin iso "romahdus", mitä olen veikannut. Sanon silti, että Pelicans on toinen niistä joukkueista, jolle ennakoin hieman rohkeastikin isoa muutosta jo nähtyyn/pistekeskiarvoon, minkä tähden tämä varmasti tulee aiheuttamaan jollekin parranpärinää sekä yleistä keskustelua näistä ennakoita. Pelicans kuitenkin on yksi niistä joukkueista, joka selkeästi on poikkeuskaudesta ja lainoista hyötynyt, minkä tähden nykyinen sijoitus mielestäni vääristääkin kokonaiskuvaa loppukaudesta.
Jokatapauksessa Pelicansin lopullista sijoitusta on hyvin vaikea arvioida, minkä tähden joukkue onkin minulle aivan täydellinen musta hevonen. Runkosarjan päätyttä lopullinen sijoitus voi käytännössä olla kaikkea 1-10 välistä ja oman lisämausteensa tähän soppaan tuon Ryan Lasch. Jos ja aivan helvetin iso jos mies Pelicansiin jää, niin kaikki mahdollista, kunhan puolustusta vahvistetaan muutenkin kuin määrällisesti. Joukkueesta kuitenkin löytyy aivan loistava maalivahti Bartosakista, joka mahdollistaa pelaamisen pisteistä jokaisessa ottelussa, sekä mitat täyttävä ykkössentteri, joukkueen kapteenista Hannes Björnisestä.
Mikäli liito jatkuu koko kauden ajan, niin olen erittäin yllättynyt ja vaikuttunut ja parhaan valmentajan pystin voikin jakaa kauden jälkeen Tommi Niemelälle.
Arvio loppukaudesta : taistelee todennäköisesti sijoista 6-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. ?
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Viimeksi muokattu:
Sportin kohdalta todettava, että jos RD ei saa useaa mielialapelaajaansa pysymään kuoseissa, niin jämäsijoille jäävät. Jos taas RD onnistuu, niin Sport saattaa hyvinkin olla keväällä yllättävä joukkue. Kokeneita taitopelaajia piisaa sekä hieno kombo roolipelaajia. Ainoa kysymysmerkki itse RD?
Siksi minä totesinkin, että kavereiden palkkaaminen oli urheilullisesti riski/virhe, vai oletko kenties asiasta eri mieltä?
Tässä vielä tähän keskusteluun Kerttulan omat tuoreet kommentit Järvisen hankinnan yhteydessä
" - Keväällä teimme erilaisen strategian tämän kauden läpiviemiseksi. Siihen kuului yhtenä osana, että otimme tietoisen riskin, jossa punnittiin sekä talous että urheilu ja teimme sopimuksen kahden pelaajan kanssa, joilla oli NHL-optio. Tilanne silloin oli se, että yhtäältä saadaan koko kaudeksi laadukkaat pelaajat tai mikäli he lähtevät, vapautuu meille merkittävät summat rahaa joukkueen vahvistamiseen vuoden vaihteessa. Koska Andreas Borgman ja Nick Merkley poistuivat joukkueestamme heidän saatuaan NHL-sopimukset, on meillä nyt mahdollisuus reagoida joukkueen vahvistamiseksi. "
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-xxxx-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
KalPa - paluumatkalla kohti kärkeä
Sarjasijoitus : 7.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 17 - 1.65
Tehdyt maalit : 48
Päästetyt maalit : 43
Maaliero : +5
YV : 16.42% (11.)
AV : 80.56% (8.)
Syksyn kouluarvosana: 8 1/2
Jos viime kaudella oli Kuopiossa Tommi Miettisen teeseissä hakemista, niin tällä kaudella pelaajille on kyllä kaikki ollut kristillin kirkasta mitä päävalmentaja pelaajiltaan haluaa ja vaatii. Pelitapa on korjattu ja ennenkaikkea näyttävän näköistä, josta aletaan poimia pikkuhiljaa hedelmää.
Sami Kapasen aiheuttama pelillinen sotku on vihdoin onnistuttu korjaamaan ja Miettisen KalPasta tulee väjäämättä mieleen se Pekka Virran synnyttämä menestyvä KalPa, joka voitti pelejä vahvan kiekollisen pelitavan myötä. Miettinen ei ole vetänyt kiekkokontrollia niin äärimmilleen mitä Virta ja yksi hänen vahvuuksistaan onkin muuttaa/parantaa peliä vastustajan mukaan. KalPa on tällä kaudella ainoana joukkueena avannut kahdesti Lukon pelaamalla pois heidän parhaan aseensa, kiekollisen pelin, muuttamalla keskialueen puolustuksensa siten, joka pakotti Lukon pelaamaan yhtä kaistaa ja hakkaamaan päätä seinään. Tommi Miettisestä onkin kuoriutumassa taktinen velho, joka on osoittanut olevansa Liigan parhaimpia valmentajia pelin organisoinnin suhteen. Kun ansaittu jatkosopimus solmittiin vuoteen 2023 saakka, niin onkin odotettavissa KalPan nousevan lähivuosina takaisin kohti kärkeä. Pelitavallisesti KalPa on ollut syksyn ajan Liigan kärkijoukkueita ja Miettinen kiistatta parhaimpia valmentajia.
Tuloksellisesti KalPa jäi erittäin väkevän alkukauden jälkeen joulutauolle laskusuhdanteessa, mutta sellaista joukkuetta ei olekkaan, jolle ei kauden aikana tulisi kasvukipuja sekä vaikeita hetkiä. Tappioista huolimatta on KalPa pelannut vakuuttavaa kiekkoa ja uskonkin paremman vireen löytyvän, kun kiekko jälleen jäähän lyödään.
Joukkueen ykköstähtinä hääränneet Eetu Luostarinen sekä Otto Leskinen tulevat palaamaan Pohjois-Amerikkaan lähitulevaisuudessa, joka heikentääkin jonkin verran joukkueen materiaalia. Alkukauden hyvät pelit eivät kuitenkaan ole perustuneet heidänkään yksilötaitoon, vaan hyvään sekä kurinalaiseen viisikkopelaamiseen kentän molemmissa päissä. Viime kauden ykköstähdeltä Balazs Sebokilta on lupa odottaa kaukalossa parempia otteita ja tonttia onkin Luostarisen lähdettyä sopivasti tarjolla. Kuten Pelicansilta, niin myös KalPalta voi odottaa loppukaudesta kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kuitenkaan kärkisijoihin taikka pudotuspelien kotietuun en usko KalPan vielä tällä kaudella yltävän, osittain materiaalinsakin tähden, joka ei niin vahva ole kuin joukkueilla jotka ovat tulossa seuraavaksi vuoroon. Niiden kärkisijojen aika löytyy kuitenkin lähitulevaisuudesta.
Arvio loppukaudesta : taistelee sijoista 6-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-xxxx-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
KalPa - paluumatkalla kohti kärkeä
Sarjasijoitus : 7.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 17 - 1.65
Tehdyt maalit : 48
Päästetyt maalit : 43
Maaliero : +5
YV : 16.42% (11.)
AV : 80.56% (8.)
Syksyn kouluarvosana: 8 1/2
Jos viime kaudella oli Kuopiossa Tommi Miettisen teeseissä hakemista, niin tällä kaudella pelaajille on kyllä kaikki ollut kristillin kirkasta mitä päävalmentaja pelaajiltaan haluaa ja vaatii. Pelitapa on korjattu ja ennenkaikkea näyttävän näköistä, josta aletaan poimia pikkuhiljaa hedelmää.
Sami Kapasen aiheuttama pelillinen sotku on vihdoin onnistuttu korjaamaan ja Miettisen KalPasta tulee väjäämättä mieleen se Pekka Virran synnyttämä menestyvä KalPa, joka voitti pelejä vahvan kiekollisen pelitavan myötä. Miettinen ei ole vetänyt kiekkokontrollia niin äärimmilleen mitä Virta ja yksi hänen vahvuuksistaan onkin muuttaa/parantaa peliä vastustajan mukaan. KalPa on tällä kaudella ainoana joukkueena avannut kahdesti Lukon pelaamalla pois heidän parhaan aseensa, kiekollisen pelin, muuttamalla keskialueen puolustuksensa siten, joka pakotti Lukon pelaamaan yhtä kaistaa ja hakkaamaan päätä seinään. Tommi Miettisestä onkin kuoriutumassa taktinen velho, joka on osoittanut olevansa Liigan parhaimpia valmentajia pelin organisoinnin suhteen. Kun ansaittu jatkosopimus solmittiin vuoteen 2023 saakka, niin onkin odotettavissa KalPan nousevan lähivuosina takaisin kohti kärkeä. Pelitavallisesti KalPa on ollut syksyn ajan Liigan kärkijoukkueita ja Miettinen kiistatta parhaimpia valmentajia.
Tuloksellisesti KalPa jäi erittäin väkevän alkukauden jälkeen joulutauolle laskusuhdanteessa, mutta sellaista joukkuetta ei olekkaan, jolle ei kauden aikana tulisi kasvukipuja sekä vaikeita hetkiä. Tappioista huolimatta on KalPa pelannut vakuuttavaa kiekkoa ja uskonkin paremman vireen löytyvän, kun kiekko jälleen jäähän lyödään.
Joukkueen ykköstähtinä hääränneet Eetu Luostarinen sekä Otto Leskinen tulevat palaamaan Pohjois-Amerikkaan lähitulevaisuudessa, joka heikentääkin jonkin verran joukkueen materiaalia. Alkukauden hyvät pelit eivät kuitenkaan ole perustuneet heidänkään yksilötaitoon, vaan hyvään sekä kurinalaiseen viisikkopelaamiseen kentän molemmissa päissä. Viime kauden ykköstähdeltä Balazs Sebokilta on lupa odottaa kaukalossa parempia otteita ja tonttia onkin Luostarisen lähdettyä sopivasti tarjolla. Kuten Pelicansilta, niin myös KalPalta voi odottaa loppukaudesta kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kuitenkaan kärkisijoihin taikka pudotuspelien kotietuun en usko KalPan vielä tällä kaudella yltävän, osittain materiaalinsakin tähden, joka ei niin vahva ole kuin joukkueilla jotka ovat tulossa seuraavaksi vuoroon. Niiden kärkisijojen aika löytyy kuitenkin lähitulevaisuudesta.
Arvio loppukaudesta : taistelee sijoista 6-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Naurava Kulkuri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät
KalPa on kyl ollut hyvä. Ja ei sinällään ihme, sillä onhan siellä hyvä rosterikin. Hienoa, että siellä on palattu Samin päävalmentaja-ajan jälkeen juurille. Se on kuitenkin pitkään ollut KalPan vahvuus ja siellä on vesselit tiennyt junnuista asti millaista peliä Kuopiossa halutaan pelata.Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-xxxx-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
KalPa - paluumatkalla kohti kärkeä
Sarjasijoitus : 7.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 17 - 1.65
Tehdyt maalit : 48
Päästetyt maalit : 43
Maaliero : +5
YV : 16.42% (11.)
AV : 80.56% (8.)
Syksyn kouluarvosana: 8 1/2
Jos viime kaudella oli Kuopiossa Tommi Miettisen teeseissä hakemista, niin tällä kaudella pelaajille on kyllä kaikki ollut kristillin kirkasta mitä päävalmentaja pelaajiltaan haluaa ja vaatii. Pelitapa on korjattu ja ennenkaikkea näyttävän näköistä, josta aletaan poimia pikkuhiljaa hedelmää.
Sami Kapasen aiheuttama pelillinen sotku on vihdoin onnistuttu korjaamaan ja Miettisen KalPasta tulee väjäämättä mieleen se Pekka Virran synnyttämä menestyvä KalPa, joka voitti pelejä vahvan kiekollisen pelitavan myötä. Miettinen ei ole vetänyt kiekkokontrollia niin äärimmilleen mitä Virta ja yksi hänen vahvuuksistaan onkin muuttaa/parantaa peliä vastustajan mukaan. KalPa on tällä kaudella ainoana joukkueena avannut kahdesti Lukon pelaamalla pois heidän parhaan aseensa, kiekollisen pelin, muuttamalla keskialueen puolustuksensa siten, joka pakotti Lukon pelaamaan yhtä kaistaa ja hakkaamaan päätä seinään. Tommi Miettisestä onkin kuoriutumassa taktinen velho, joka on osoittanut olevansa Liigan parhaimpia valmentajia pelin organisoinnin suhteen. Kun ansaittu jatkosopimus solmittiin vuoteen 2023 saakka, niin onkin odotettavissa KalPan nousevan lähivuosina takaisin kohti kärkeä. Pelitavallisesti KalPa on ollut syksyn ajan Liigan kärkijoukkueita ja Miettinen kiistatta parhaimpia valmentajia.
Tuloksellisesti KalPa jäi erittäin väkevän alkukauden jälkeen joulutauolle laskusuhdanteessa, mutta sellaista joukkuetta ei olekkaan, jolle ei kauden aikana tulisi kasvukipuja sekä vaikeita hetkiä. Tappioista huolimatta on KalPa pelannut vakuuttavaa kiekkoa ja uskonkin paremman vireen löytyvän, kun kiekko jälleen jäähän lyödään.
Joukkueen ykköstähtinä hääränneet Eetu Luostarinen sekä Otto Leskinen tulevat palaamaan Pohjois-Amerikkaan lähitulevaisuudessa, joka heikentääkin jonkin verran joukkueen materiaalia. Alkukauden hyvät pelit eivät kuitenkaan ole perustuneet heidänkään yksilötaitoon, vaan hyvään sekä kurinalaiseen viisikkopelaamiseen kentän molemmissa päissä. Viime kauden ykköstähdeltä Balazs Sebokilta on lupa odottaa kaukalossa parempia otteita ja tonttia onkin Luostarisen lähdettyä sopivasti tarjolla. Kuten Pelicansilta, niin myös KalPalta voi odottaa loppukaudesta kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kuitenkaan kärkisijoihin taikka pudotuspelien kotietuun en usko KalPan vielä tällä kaudella yltävän, osittain materiaalinsakin tähden, joka ei niin vahva ole kuin joukkueilla jotka ovat tulossa seuraavaksi vuoroon. Niiden kärkisijojen aika löytyy kuitenkin lähitulevaisuudesta.
Arvio loppukaudesta : taistelee sijoista 6-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. ?
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
En usko, että Sami silti on huono valmentaja. Hän vain halusi tehdä muutoksia liian nopeasti, eikä kaikilla osapuolilla riittänyt kärsivällisyys siihen. Nyt sitten ootellaan, lyökö Sami joskus kunnon näytöt pöytään vai jääkö uran suurimmaksi uroteoksi se, että onnistui taluttamaan Pekka Virran finaaleihin asti.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
TPS - Raipen ruorissa
Sarjasijoitus : 5.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 18 - 1.72
Tehdyt maalit : 53
Päästetyt maalit : 48
Maaliero : +5
YV : 23.08% (5.)
AV : 83.95% (3.)
Syksyn kouluarvosana: 8
Tepsin osalta kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa ennen kauden alkua, kun joukkueeseen oli palkattu vajaa tusinan verran ulkomaalaisia, jokaisessa joukkueessa päävalmentajana epäonnistunut Raimo Helminen ja joukkueen urheilullista puoltakin johtaa keittiössä ainakin laumallisen (korjatkaa tämä palstatotuus mikäli olen väärässä) verran kokkeja. Kauniita puheita mediassa pitkäjänteisyydestä, mutta silti yhden vuoden pituisia sopimuksia ja päävalmentaja on ensi kaudeksikin vaihtumassa Jussi Ahokkaaseen. Kun ottaa viime kauden sekoilut huomioon, niin olin lähes varma, että TPS vetää tämänkin kauden Raipen alaisuudessa täysin vihkoon, varsinkaan kun yleinen ilmapiiri ei Turussa ole tuntunut olevan kovinkaan hääppöinen. Allekirjoittaneelta kättä pystyyn virheen merkiksi, ainakin toistaiseksi.
En ole seurannut Tepsin pelejä niin paljon, että osaisin sanoa edes nimeksikään minkälaista kiekkoa Helminen peluuttaa. Se, mitä olen lukenut, niin peliesitykset ovat koko kauden ajan olleet nousujohteisia ja tätä tukee myös tilastot. Helmisen TPS on joukkueista kerännyt vähiten tappioita (4) varsinaisella peliajalla ja tauolle lähdettäessä joukkue on kuntopuntarissakin hyvissä sijoituksissa aivan kärjessä. Mukavasti neljän ottelun voittoputkessa ja yhdeksän ottelun pisteputkessa. Kun perinteisesti päävalmentajan potkujakaan ei olla vaatimassa, niin voidaan olettaa Raipen onnistuneen varsin hyvin hänen kauden kestoisessa stuntissaan.
Kun puhutaan maalinteon taidosta, niin on yksi nimi jota ei yksinkertaisesti voi sivuuttaa niistä keskustelusta. Josh Kestner. Jo harjoituskaudella mies jäi positiivisesti mieleen ja meno on ollut kokoajan vaan hurjempaa. Liigassa pelaa kaksi pelaajaa, jotka voivat tehdä maalin ranteella kaukaa ilman maskia ja Kestner on näistä toinen. Ehkä one trick pony, mutta aivan käsittämättömän vaarallinen kaveri hyökkäysalueella, jota ei saisi päästä kertaakaan laukomaan. Ruuti kun tuntuu kokoajan kuivuvan mitä pidemmällä mennään, niin pelkästään tämän kaverin avulla voi TPS marssia pitkälle. Niin vakuuttunut hänestä olen ollut.
Pelaajistosta on muuten jäänyt mieleen venäläiset hyrrät kentällä, joilla kädet ja jalat käyvät, sekä positiivisessa mielessä Ruben Rafkin. Pettymykseksi lasken Henrik Larssonin sekä Austin Orteigan, jotka eivät sitten taasen ole mitään erikoista ainakaan omaan silmään esittänyt. Joukkue paperilla on kuitenkin mielestäni varsin hyvä ja kun löytyy sopivasti yksilötaitoa (Pajuniemi, Kestner, Korpikoski) sekä oman alueen erikoismiehiä keväällä (Wirtanen, Jasu) niin TPS saattaa olla jopa koko kevään suurin yllättäjä ja musta hevonen. Raipekin kun on mukavasti saanut hitsattua joukkuetta yhtenäiseksi, niin kaikki on auki. Uskottavuus on kaukalossa ainakin palautettu viime kauden perseilyn jälkeen.
Arvio loppukaudesta : taistelee sijoista 4-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-xxxx
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
TPS - Raipen ruorissa
Sarjasijoitus : 5.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 18 - 1.72
Tehdyt maalit : 53
Päästetyt maalit : 48
Maaliero : +5
YV : 23.08% (5.)
AV : 83.95% (3.)
Syksyn kouluarvosana: 8
Tepsin osalta kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa ennen kauden alkua, kun joukkueeseen oli palkattu vajaa tusinan verran ulkomaalaisia, jokaisessa joukkueessa päävalmentajana epäonnistunut Raimo Helminen ja joukkueen urheilullista puoltakin johtaa keittiössä ainakin laumallisen (korjatkaa tämä palstatotuus mikäli olen väärässä) verran kokkeja. Kauniita puheita mediassa pitkäjänteisyydestä, mutta silti yhden vuoden pituisia sopimuksia ja päävalmentaja on ensi kaudeksikin vaihtumassa Jussi Ahokkaaseen. Kun ottaa viime kauden sekoilut huomioon, niin olin lähes varma, että TPS vetää tämänkin kauden Raipen alaisuudessa täysin vihkoon, varsinkaan kun yleinen ilmapiiri ei Turussa ole tuntunut olevan kovinkaan hääppöinen. Allekirjoittaneelta kättä pystyyn virheen merkiksi, ainakin toistaiseksi.
En ole seurannut Tepsin pelejä niin paljon, että osaisin sanoa edes nimeksikään minkälaista kiekkoa Helminen peluuttaa. Se, mitä olen lukenut, niin peliesitykset ovat koko kauden ajan olleet nousujohteisia ja tätä tukee myös tilastot. Helmisen TPS on joukkueista kerännyt vähiten tappioita (4) varsinaisella peliajalla ja tauolle lähdettäessä joukkue on kuntopuntarissakin hyvissä sijoituksissa aivan kärjessä. Mukavasti neljän ottelun voittoputkessa ja yhdeksän ottelun pisteputkessa. Kun perinteisesti päävalmentajan potkujakaan ei olla vaatimassa, niin voidaan olettaa Raipen onnistuneen varsin hyvin hänen kauden kestoisessa stuntissaan.
Kun puhutaan maalinteon taidosta, niin on yksi nimi jota ei yksinkertaisesti voi sivuuttaa niistä keskustelusta. Josh Kestner. Jo harjoituskaudella mies jäi positiivisesti mieleen ja meno on ollut kokoajan vaan hurjempaa. Liigassa pelaa kaksi pelaajaa, jotka voivat tehdä maalin ranteella kaukaa ilman maskia ja Kestner on näistä toinen. Ehkä one trick pony, mutta aivan käsittämättömän vaarallinen kaveri hyökkäysalueella, jota ei saisi päästä kertaakaan laukomaan. Ruuti kun tuntuu kokoajan kuivuvan mitä pidemmällä mennään, niin pelkästään tämän kaverin avulla voi TPS marssia pitkälle. Niin vakuuttunut hänestä olen ollut.
Pelaajistosta on muuten jäänyt mieleen venäläiset hyrrät kentällä, joilla kädet ja jalat käyvät, sekä positiivisessa mielessä Ruben Rafkin. Pettymykseksi lasken Henrik Larssonin sekä Austin Orteigan, jotka eivät sitten taasen ole mitään erikoista ainakaan omaan silmään esittänyt. Joukkue paperilla on kuitenkin mielestäni varsin hyvä ja kun löytyy sopivasti yksilötaitoa (Pajuniemi, Kestner, Korpikoski) sekä oman alueen erikoismiehiä keväällä (Wirtanen, Jasu) niin TPS saattaa olla jopa koko kevään suurin yllättäjä ja musta hevonen. Raipekin kun on mukavasti saanut hitsattua joukkuetta yhtenäiseksi, niin kaikki on auki. Uskottavuus on kaukalossa ainakin palautettu viime kauden perseilyn jälkeen.
Arvio loppukaudesta : taistelee sijoista 4-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. ?
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Joukkue itsessään materiaaliltaan kestää kyllä vertailun - vaikka puolustus vieläkin on vieläkin aivan järkyttävä
Moverare - Vainio
Vaakanainen - Grman
Bernhadt - Olkkonen
Kojo - Riikola
Onko tuo oikeasti nimien suhteen "aivan järkyttävä" puolustus?
Ja mikä lopulta on ollut valmennuksen osuus. Nyt Hämäläisen komennossa viimeisessä kuudessa ottelussa SaiPaa vastaan ei ole kertaakaan tehty yli kahta maalia. Eikö se ole jo ihan hyvin tuolta kahdeksikolta?
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Moverare - Vainio
Vaakanainen - Grman
Bernhadt - Olkkonen
Kojo - Riikola
Onko tuo oikeasti "aivan järkyttävä" puolustus?
Ei tälläisenään, mutta jos Vaakanainen sekä Moverare lähtevät, niin sitten se sitä on.
LiutunLätty
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Niin, etkös sinä sillä olettamuksella ole nämä arviot tehnytkin, että kaikki lainaukot lähtökohtaisesti poistuvat?Ei tälläisenään, mutta jos Vaakanainen sekä Moverare lähtevät, niin sitten se sitä on.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Niin, etkös sinä sillä olettamuksella ole nämä arviot tehnytkin, että kaikki lainaukot lähtökohtaisesti poistuvat?
Juurikin näin.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-KooKoo
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
KooKoo - kevään joukkue?
Sarjasijoitus : 9.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 19 - 1.53
Tehdyt maalit : 55
Päästetyt maalit : 45
Maaliero : +10
YV : 18.57% (7.)
AV : 82.09% (6.)
Syksyn kouluarvosana: 7-
Viime kauden sensaatiojoukkue oli jokaisella mittapuulla mitattuna KooKoo, eikä enempää taikka vähempää Jussi Ahokkaan ansiosta, joka on nostanut KooKoon yhdeksi kärkijoukkueeksi Liigassa. Tuloksellisesti ei KooKoo syksyllä pystynyt jatkamaan kevään hirmulentoa, mutta mitenkään heikosti ei Ahokkaan soturit silti ole pelannut, vaan uskon saman vaihteen jälleen löytyvän, kun lähdetään kauden loppupuoliskolle.
KooKoo koki viime kauden jälkeen järkyttävän isoja menetyksiä, kun puolustuksesta lähti pois Libor Sulak sekä Matt Caito, jotka molemmat lukeutuivat sarjan parhaimpiin kiekollisiin puolustajiin. Kun hyökkäyksestäkin lähti tasan 100 tehopistettä pois Strömbergin sekä Haatajan muodossa ja tämän lisäksi erinomaisen kauden maalissa pelannut Haukeland, niin oli selvää, että uusien miesten on noustava framille tilaisuuden tullen.
Mutta ei sentään pelkkiä menetyksiä tullut, sillä joukkue solmi elintärkeän jatkosopimuksen Trevor Mingoian kanssa, joka on ollut joukkueen selkeä ykköstähti kauden aikana. Lähteneiden kärkimiesten tilalle hankittiin Ahti Oksanen, Kasper Björqvist sekä Joni Tuulola, jotka ovat huutoon jo vastanneet, sekä Tapparasta Ytterel, joka taasen ei ole kyllä millään muotoa saanut täytettyä lähtijöiden suuria saappaita. Sisäisestä kasvusta on pakko mainita Arttu Pelli, joka on ottanut pelissä suuria askeleita eteenpäin. Kun uusien kärkimiesten apuna häärii Gallon sekä Platzerin kaltaisia pelaajia ja Oden sekö Engberg nousevina pelaajina, niin KooKoon menestys ei tule materiaaliin kaatumaan. Joukkue on itseasiassa rakennettu sekä roolitettu erittäin hyvin ja koska ei joukkueessa ole lainapelaajia, niin KooKoo tulee olemaan yksi selkeä hyötyjä, kun kato alkaan käymään sarjassa.
Syyskausi jätti parantamisen varaa, mutta hyvin luisteluvoimakkaaseen sekä korkeaan karvaukseen perustuva pelitapa tulee tuottamaan entistä enemmän vaikeuksia keväällä, kun erittäin kunnianhimoinen Ahokas haluaa varmasti kehittää joukkueensa peliä eteenpäin kevättä kohden, jotta joukkue on parhaassa mahdollisessa iskussa, kun tosipelit alkavat. Jos jäi Ilveksen sekä Lukon leireissä hampaankoloon viime kauden jälkeen, niin taatusti on myös Kouvolassa nälkä valtava. Tällä kertaa ei joukkue pääse yllättämään toisia housut kintuissa, sillä jokainen tietää kuinka kova joukkue Jussi Ahokkaan KooKoo pelitavallisesti parhaimmillaan on.
Arvio loppukaudesta : Taistelee sijoista 4-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. KooKoo
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-KooKoo
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
KooKoo - kevään joukkue?
Sarjasijoitus : 9.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 19 - 1.53
Tehdyt maalit : 55
Päästetyt maalit : 45
Maaliero : +10
YV : 18.57% (7.)
AV : 82.09% (6.)
Syksyn kouluarvosana: 7-
Viime kauden sensaatiojoukkue oli jokaisella mittapuulla mitattuna KooKoo, eikä enempää taikka vähempää Jussi Ahokkaan ansiosta, joka on nostanut KooKoon yhdeksi kärkijoukkueeksi Liigassa. Tuloksellisesti ei KooKoo syksyllä pystynyt jatkamaan kevään hirmulentoa, mutta mitenkään heikosti ei Ahokkaan soturit silti ole pelannut, vaan uskon saman vaihteen jälleen löytyvän, kun lähdetään kauden loppupuoliskolle.
KooKoo koki viime kauden jälkeen järkyttävän isoja menetyksiä, kun puolustuksesta lähti pois Libor Sulak sekä Matt Caito, jotka molemmat lukeutuivat sarjan parhaimpiin kiekollisiin puolustajiin. Kun hyökkäyksestäkin lähti tasan 100 tehopistettä pois Strömbergin sekä Haatajan muodossa ja tämän lisäksi erinomaisen kauden maalissa pelannut Haukeland, niin oli selvää, että uusien miesten on noustava framille tilaisuuden tullen.
Mutta ei sentään pelkkiä menetyksiä tullut, sillä joukkue solmi elintärkeän jatkosopimuksen Trevor Mingoian kanssa, joka on ollut joukkueen selkeä ykköstähti kauden aikana. Lähteneiden kärkimiesten tilalle hankittiin Ahti Oksanen, Kasper Björqvist sekä Joni Tuulola, jotka ovat huutoon jo vastanneet, sekä Tapparasta Ytterel, joka taasen ei ole kyllä millään muotoa saanut täytettyä lähtijöiden suuria saappaita. Sisäisestä kasvusta on pakko mainita Arttu Pelli, joka on ottanut pelissä suuria askeleita eteenpäin. Kun uusien kärkimiesten apuna häärii Gallon sekä Platzerin kaltaisia pelaajia ja Oden sekö Engberg nousevina pelaajina, niin KooKoon menestys ei tule materiaaliin kaatumaan. Joukkue on itseasiassa rakennettu sekä roolitettu erittäin hyvin ja koska ei joukkueessa ole lainapelaajia, niin KooKoo tulee olemaan yksi selkeä hyötyjä, kun kato alkaan käymään sarjassa.
Syyskausi jätti parantamisen varaa, mutta hyvin luisteluvoimakkaaseen sekä korkeaan karvaukseen perustuva pelitapa tulee tuottamaan entistä enemmän vaikeuksia keväällä, kun erittäin kunnianhimoinen Ahokas haluaa varmasti kehittää joukkueensa peliä eteenpäin kevättä kohden, jotta joukkue on parhaassa mahdollisessa iskussa, kun tosipelit alkavat. Jos jäi Ilveksen sekä Lukon leireissä hampaankoloon viime kauden jälkeen, niin taatusti on myös Kouvolassa nälkä valtava. Tällä kertaa ei joukkue pääse yllättämään toisia housut kintuissa, sillä jokainen tietää kuinka kova joukkue Jussi Ahokkaan KooKoo pelitavallisesti parhaimmillaan on.
Arvio loppukaudesta : Taistelee sijoista 4-9
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. ?
6. KooKoo
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Sarjasijoitus : 9.
Sen verran täytyy korjata, että KooKoo on kylläkin kuudentena tällä hetkellä. Mutta muuten taattua huipputyötä sulta taas!
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Sen verran täytyy korjata, että KooKoo on kylläkin kuudentena tällä hetkellä. Mutta muuten taattua huipputyötä sulta taas!
Sarjasijoitukset olen laskenut pistekeskiarvon mukaan, joka taitaa tällä poikkeuskautena olla se virallisempi muoto.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat Kärpät-xxxx
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-KooKoo
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
Kärpät - kupla puhkeamassa
Sarjasijoitus : 4.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 16 - 1.75
Tehdyt maalit : 48
Päästetyt maalit : 45
Maaliero : +3
YV : 23.64% (3.)
AV : 74.60% (14.)
Syksyn kouluarvosana: 6-
Siinä missä viime kausina on joulutauolle lähdettäessä totuttu tilanteeseen, että Kärpät painelee sarjataulukossa omia menojaan ja on voinut nostaa jalan kaasulta, niin nyt asetelmat ovatkin näihin hetkiin täysin päinvastaiset. Peli on kauttaaltaan täysin sekaisin ja kärjistetysti sanoen nykyinen sarjasijoitus jopa hämää joukkueen todellista tasoa. Kärpät on saanut tuloksellisesti enemmän mitä se on pelillisesti ansainnut.
Kolme runkosarjavoittoa kolmesta mahdollisesta lähes näytöstyyliin sekä yksi voitettu Suomen mestaruus. Kaikki kunnia Mikko Mannerille hänen saavutuksistaan Kärppien päävalmentajana, mutta juuri Manner on suurin syyllinen, miksi Kärpät on pelillisesti ollut koko syyskauden suurimpia pettymyksiä. Manner toi aikoinaan syksyllä 2017 Suikkasen sekoilun jälkeen Kärppiin loistavan sekä uudehkon pelitavan, jolla joukkue marssi viisikkona kentän molemmissa päissä voitosta voittoon. Nyt syksyllä 2020 ei tästä pelitavasta ole kuin rauniot jäljellä.
Olen katsonut tällä kaudella sattuneesta syystä useammankin Kärppien pelin, joissa ne ongelmakohdat ovat tulleet hyvin selvästä esiin. Kärpät ei pelaa laisinkaan organisoidusti sekä viisikkopeli on aivan järkyttävää kuraa, heikointa koko Mannerin aikakauden aikana. Joukkueen ongelma on ylihyökkääminen, näennäinen painostaminen sekä epämääräinen keskialueen ylitys, joka perustuu lähinnä yhden pelaajan kiekon kuskaamiseen, joka päättyy punaisen jälkeen heitettävään päätyroiskaisuun, koska syöttölinjoja ei etäisyyksien taikka seisovien hyökkääjien tähden ole nimeksikään. Kun koko joukkueen viisikkopeli takkuaa näinkin yksinkertaisissa asioissa, niin on selvää, että työnsarkaa Mannerilla riittää yllin kyllin, eikä asiaa helpota, että pelin vaade on nykyisellä kaudella varsin kova. Näin sekavaa Oulun Kärppiä ei ole kaukalossa nähty pitkiin aikoihin. Manner on ennenkaikkea pelaajien valmentaja, mutta nyt pitäisi olla enemmän pelin valmentaja, sillä Kärpät on pelillisesti erittäin huolestuttavalla tiellä. Päällimmäinen ihmetykseni onkin, että miksi Manner on vienyt joukkueensa pelitavallisesti sekasorto-tilaan ja onko sieltä enää mahdollista nousta kevääksi joukkueeksi, joka voittaa otteluita, mestaruudesta puhumattakaan, vahvan pelitavan myötä. Aika on kuitenkin rajallista ja takamatkaakin on muihin kärkijoukkueisiin, eikä sekään fakta auta, että Kärpät on koko vuoden 2020 ollut kentällä pelillisesti laskusuunnassa, eikä asioita korjattu edes uuden kauden alkaessa. Toistan itseäni. Vaikka Kärpät löytyy 4. sijalta ja pistekeskiarvo on 1.75, niin joukkue on tuloksellisesti saanut paljon enemmän mitä se olisi pelillisesti ansainnut, lähinnä joukkueen kivikovan syyskauden ykköskentän (Pyörälä-Kunyk-Puljujärvi) ansiosta.
Jos Manner on työssään epäonnistunut, niin asiaa on kyllä kiihdyttänyt Lasse Kukkosen siirtyminen syrjään Kärppien pukukopista. Kaikki kunnia Mika Pyörälälle, mutta Lasse Kukkonen on yksi Suomen kautta-aikojen suurimmista johtajista joukkueen sisällä, jonka merkitystä on vaikea käsittää. Kukkosen joukkueessa ei kukaan uskalla vetää puolivaloilla, vaan Kukkonen vaati toisilta saman mitä itseltään, eli täyden työpanoksen kentällä, harjoituksissa, arjessa ja kaikessa mahdollisessa asiassa. Mannerin aikakaudella joukkueen suuri johtaja pelillisesti ja henkisesti on ollut nimenomaan Kukkonen ja nyt hänen uupuminen näkyy radikaalisesti kentällä. Joukkue on tällä kaudella ollut jopa yllättävän kuriton, jonka kasvot on ollut Jesse Puljujärvi sen jälkeen, kun kirjoitti NHL-sopimuksen. Turhautumista, kiukuttelua ja täysin päätön ulosajo IFK-ottelussa. Tämä esimerkki vain yhden pelaajan osalta. Kukkosen joukkueessa ei näin olisi tapahtunut ikinä ja mies olisikin ollut antamssa pojalle tukkapöllyä tapahtumien jälkeen.
Kärppien materiaali ei myöskään ole tällä kaudella niin ylivertainen mihin on totuttu. Loistava ja aivan kärkipäätä oleva ykköskenttä (Pyörälä-Kunyk-Aaltonen) pakkipareineen (Sulak-Heshka), mutta sen jälkeen onkin huomattavasti hiljaisempaa, eikä asiaa ainakaan helpota Kuokkasen sekä Puljujärven lähtö Pohjois-Amerikkaan. Kärpät ei itseasiassa omissa papereissani kuulu materiaalinsa puolesta edes TOP-3 seuroihin Liigassa, vaan edelle kilaavat varmasti IFK, Tappara, Lukko sekä mahdollisesti jopa Ilves. Alisuorittajia joukkueesta löytyy liian paljon ja varsinkin Aleksi Mustosesta on tulossa yksi suurimmista hutikudeista pitkään aikaan. Jussi Jokisilla ei 5 vs 5 peleissä tee enää mitään ja Radek Koblizekin läpimurtokin taitaa lopulta tapahtua jossain toisessa seurassa kuin Kärpissä. Syitä en tiedä, mutta kyllä esimerkiksi Aatu Rädyllekin olisi voinut enemmän antaa näyttöpaikkoja tulosyksikössä hyvien pelimiesten kanssa. Jotenkin tuntuu hullulta, että nyt megalupauksen peliajan ja näyttöpaikat on syönyt juurikin Mustonen, joka ei sen enempää ole kentällä esittänyt mitä Rätykään.
Oulussa odotetaan ja Oulussa on totuttu saamaan menestystä joka ikinen kausi. Mikäli Manner ei saa pelillistä kurssia korjattu nopeasti ja joukkuetta takaisin näppeihinsä, niin lopputuloksena voi olla Kärppien mittakaavassa grande katastrof. Kärpät on ehkä Liigan paras organisaatio, mutta nyt on peiliin katsomisen paikka jokaisella tekijällä. Toki on ollut koronakaranteeneja ja kaikkea muutakin tämän sekavan kauden aikana, mutta loputtomasti ei niiden taakse voi vetäytyä. Se ei selitä pelitavallisesti köyhää suorittamista ja sitä faktaa, että Kärpät on Liigan 12. surkein kotijoukkue ja joukkue toisensa jälkeen on käynyt kylvettämässä Kärppiä heidän kotiluolassaan. Se on poikkeuksellista ja erittäin hälyttävää mielestäni. Taistelu runkosarjan voitosta on tainnut jo livetä käsistä, sillä korjattavaa on niin paljon. Mestaruustaistosta ei Kärppiä silti voi ikinä sivuuttaa. Nyt vain asetelmat ovat muuttuneet ja ykkössuosikin asema on muuttunut haastajaksi ja se jos joku on mielenkiintoista.
Arvio loppukaudesta : Taistelee sijoista 3-8
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. Kärpät
6. KooKoo
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat Kärpät-xxxx
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-KooKoo
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
Kärpät - kupla puhkeamassa
Sarjasijoitus : 4.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 16 - 1.75
Tehdyt maalit : 48
Päästetyt maalit : 45
Maaliero : +3
YV : 23.64% (3.)
AV : 74.60% (14.)
Syksyn kouluarvosana: 6-
Siinä missä viime kausina on joulutauolle lähdettäessä totuttu tilanteeseen, että Kärpät painelee sarjataulukossa omia menojaan ja on voinut nostaa jalan kaasulta, niin nyt asetelmat ovatkin näihin hetkiin täysin päinvastaiset. Peli on kauttaaltaan täysin sekaisin ja kärjistetysti sanoen nykyinen sarjasijoitus jopa hämää joukkueen todellista tasoa. Kärpät on saanut tuloksellisesti enemmän mitä se on pelillisesti ansainnut.
Kolme runkosarjavoittoa kolmesta mahdollisesta lähes näytöstyyliin sekä yksi voitettu Suomen mestaruus. Kaikki kunnia Mikko Mannerille hänen saavutuksistaan Kärppien päävalmentajana, mutta juuri Manner on suurin syyllinen, miksi Kärpät on pelillisesti ollut koko syyskauden suurimpia pettymyksiä. Manner toi aikoinaan syksyllä 2017 Suikkasen sekoilun jälkeen Kärppiin loistavan sekä uudehkon pelitavan, jolla joukkue marssi viisikkona kentän molemmissa päissä voitosta voittoon. Nyt syksyllä 2020 ei tästä pelitavasta ole kuin rauniot jäljellä.
Olen katsonut tällä kaudella sattuneesta syystä useammankin Kärppien pelin, joissa ne ongelmakohdat ovat tulleet hyvin selvästä esiin. Kärpät ei pelaa laisinkaan organisoidusti sekä viisikkopeli on aivan järkyttävää kuraa, heikointa koko Mannerin aikakauden aikana. Joukkueen ongelma on ylihyökkääminen, näennäinen painostaminen sekä epämääräinen keskialueen ylitys, joka perustuu lähinnä yhden pelaajan kiekon kuskaamiseen, joka päättyy punaisen jälkeen heitettävään päätyroiskaisuun, koska syöttölinjoja ei etäisyyksien taikka seisovien hyökkääjien tähden ole nimeksikään. Kun koko joukkueen viisikkopeli takkuaa näinkin yksinkertaisissa asioissa, niin on selvää, että työnsarkaa Mannerilla riittää yllin kyllin, eikä asiaa helpota, että pelin vaade on nykyisellä kaudella varsin kova. Näin sekavaa Oulun Kärppiä ei ole kaukalossa nähty pitkiin aikoihin. Manner on ennenkaikkea pelaajien valmentaja, mutta nyt pitäisi olla enemmän pelin valmentaja, sillä Kärpät on pelillisesti erittäin huolestuttavalla tiellä. Päällimmäinen ihmetykseni onkin, että miksi Manner on vienyt joukkueensa pelitavallisesti sekasorto-tilaan ja onko sieltä enää mahdollista nousta kevääksi joukkueeksi, joka voittaa otteluita, mestaruudesta puhumattakaan, vahvan pelitavan myötä. Aika on kuitenkin rajallista ja takamatkaakin on muihin kärkijoukkueisiin, eikä sekään fakta auta, että Kärpät on koko vuoden 2020 ollut kentällä pelillisesti laskusuunnassa, eikä asioita korjattu edes uuden kauden alkaessa. Toistan itseäni. Vaikka Kärpät löytyy 4. sijalta ja pistekeskiarvo on 1.75, niin joukkue on tuloksellisesti saanut paljon enemmän mitä se olisi pelillisesti ansainnut, lähinnä joukkueen kivikovan syyskauden ykköskentän (Pyörälä-Kunyk-Puljujärvi) ansiosta.
Jos Manner on työssään epäonnistunut, niin asiaa on kyllä kiihdyttänyt Lasse Kukkosen siirtyminen syrjään Kärppien pukukopista. Kaikki kunnia Mika Pyörälälle, mutta Lasse Kukkonen on yksi Suomen kautta-aikojen suurimmista johtajista joukkueen sisällä, jonka merkitystä on vaikea käsittää. Kukkosen joukkueessa ei kukaan uskalla vetää puolivaloilla, vaan Kukkonen vaati toisilta saman mitä itseltään, eli täyden työpanoksen kentällä, harjoituksissa, arjessa ja kaikessa mahdollisessa asiassa. Mannerin aikakaudella joukkueen suuri johtaja pelillisesti ja henkisesti on ollut nimenomaan Kukkonen ja nyt hänen uupuminen näkyy radikaalisesti kentällä. Joukkue on tällä kaudella ollut jopa yllättävän kuriton, jonka kasvot on ollut Jesse Puljujärvi sen jälkeen, kun kirjoitti NHL-sopimuksen. Turhautumista, kiukuttelua ja täysin päätön ulosajo IFK-ottelussa. Tämä esimerkki vain yhden pelaajan osalta. Kukkosen joukkueessa ei näin olisi tapahtunut ikinä ja mies olisikin ollut antamssa pojalle tukkapöllyä tapahtumien jälkeen.
Kärppien materiaali ei myöskään ole tällä kaudella niin ylivertainen mihin on totuttu. Loistava ja aivan kärkipäätä oleva ykköskenttä (Pyörälä-Kunyk-Aaltonen) pakkipareineen (Sulak-Heshka), mutta sen jälkeen onkin huomattavasti hiljaisempaa, eikä asiaa ainakaan helpota Kuokkasen sekä Puljujärven lähtö Pohjois-Amerikkaan. Kärpät ei itseasiassa omissa papereissani kuulu materiaalinsa puolesta edes TOP-3 seuroihin Liigassa, vaan edelle kilaavat varmasti IFK, Tappara, Lukko sekä mahdollisesti jopa Ilves. Alisuorittajia joukkueesta löytyy liian paljon ja varsinkin Aleksi Mustosesta on tulossa yksi suurimmista hutikudeista pitkään aikaan. Jussi Jokisilla ei 5 vs 5 peleissä tee enää mitään ja Radek Koblizekin läpimurtokin taitaa lopulta tapahtua jossain toisessa seurassa kuin Kärpissä. Syitä en tiedä, mutta kyllä esimerkiksi Aatu Rädyllekin olisi voinut enemmän antaa näyttöpaikkoja tulosyksikössä hyvien pelimiesten kanssa. Jotenkin tuntuu hullulta, että nyt megalupauksen peliajan ja näyttöpaikat on syönyt juurikin Mustonen, joka ei sen enempää ole kentällä esittänyt mitä Rätykään.
Oulussa odotetaan ja Oulussa on totuttu saamaan menestystä joka ikinen kausi. Mikäli Manner ei saa pelillistä kurssia korjattu nopeasti ja joukkuetta takaisin näppeihinsä, niin lopputuloksena voi olla Kärppien mittakaavassa grande katastrof. Kärpät on ehkä Liigan paras organisaatio, mutta nyt on peiliin katsomisen paikka jokaisella tekijällä. Toki on ollut koronakaranteeneja ja kaikkea muutakin tämän sekavan kauden aikana, mutta loputtomasti ei niiden taakse voi vetäytyä. Se ei selitä pelitavallisesti köyhää suorittamista ja sitä faktaa, että Kärpät on Liigan 12. surkein kotijoukkue ja joukkue toisensa jälkeen on käynyt kylvettämässä Kärppiä heidän kotiluolassaan. Se on poikkeuksellista ja erittäin hälyttävää mielestäni. Taistelu runkosarjan voitosta on tainnut jo livetä käsistä, sillä korjattavaa on niin paljon. Mestaruustaistosta ei Kärppiä silti voi ikinä sivuuttaa. Nyt vain asetelmat ovat muuttuneet ja ykkössuosikin asema on muuttunut haastajaksi ja se jos joku on mielenkiintoista.
Arvio loppukaudesta : Taistelee sijoista 3-8
1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. Kärpät
6. KooKoo
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Viimeksi muokattu:
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Kategoria 1 - ykkössuosikit
Kategoria 2 - vahvat haastajat Kärpät-HIFK
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-KooKoo
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
HIFK - uinuva peto
Sarjasijoitus : 6.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 19 - 1.68
Tehdyt maalit : 67
Päästetyt maalit : 50
Maaliero : +17
YV : 23.60% (4.)
AV : 83.10% (5.)
Syksyn kouluarvosana: 7-
IFK on vetänyt jälleen hyvinkin tyypillisen edarimaisen syyskauden, eli hieman sinne päin ja ottelun tulos on riippuunut päivän fiiliksestä. Parhaimmillaan IFK pelaa aivan loistavaa jääkiekkoa, mutta ohi-iltoja tulee vieläkin aivan liian paljon. Toki tähän osasyyksi voidaan todeta joukkueen surullisesta loukkaantumistilanteesta johtunut turbulenssi pelaajistossa.
Emil Bemström, Otto Koivula, Joona Luoto sekä Antti Suomela. Siinä miehet jotka saapuivat auttamaan/hakemaan pelituntumaa, kun sairastuvalla on ollut toistaiseksi koko kauden mm. Ville Leskinen, Rasmus Heljanko sekä Lennart Petrell ja kauden aikana sinne on päätynyt mm. Jesse Saarinen. Joukkue kyllä heikentyy selkeästi, kun viimeisetkin lainapelaajat lähtevät pois, mutta varsinkin Ville Leskisen paluu otetaan joukkueessa ilolla vastaan. Tärkeintä kuitenkin olisi joukkueen kannalta, että loukkaantumishuolet vihdoin selätettäisiin ja päästäisin pelaamaan edes viikko samalla kokoonpanolla ja hiomaan pelitaktillisia asioita kuntoon kevääksi.
Henrik Borgströmin hankinnan jälkeen on joukkueen hyökkäysmateriaali kärjen osalta äärettömän kova ja täynnä henkilökohtaista yksilötaitoa, millä ratkaista pelejä. Varsinkin Anton Lundell sekä Jere Sallinen ovat olleet paikoitellen täysin pitelemättömiä kentällä ja lunastamatonta potentiaalia löytyy vielä viime kauden maalitykin Sebastian Dykin sekä tietenkin sairastuvalta palaavan Leskisen muodossa. IFK:n kaksi kärkikenttää ovat mielestäni Liigan kovimpia, mutta mistä homma sitten kiikastaa?
Epätasapaino puolustuksen sekä hyökkäyksen välillä on mielestäni järkyttävän iso, joten onkin helppo sanoa, että joukkueen rakentamisessa ollaan menty päin metsää. Puolustus on lähes täynnä hitaita puukäsiä, kun taas hyökkäys on erittäin taitava ja nopeajalkainen. Oikeastaan joukkueella on mielestäni samat ongelmat Pallokerhon kanssa mitä tulee puolustajiin. Laskisin, että Joonas Lyytinen on joukkueen ainoa puolustaja, joka pystyy kiekolla pelaamaan nopeasti ylöspäin ja voidaan laskea moderniksi kiekolliseksi puolustajaksi. Keke Kousa sitten varauksilla tähän kategoriaan. Onkin mielenkiintoista seurata, että lähteekö UTJ Salmelainen tekemään vielä viimeisiä peliliikkeitä joukkueen vahvistamiseksi. Yksi erittäin taitava kiekollinen puolustaja saattaisi tehdä jo ihmeitä.
Oman lisämausteensa tuo myös päävalmentaja Jarno Pikkarainen, joka ei ole oikeastaan missään vaiheessa saanut joukkueestaan kaivettua sitä aivan maksimaalista potentiaalia irti, eikä mies kyllä rehellisesti ole ideaalinen valinta näin taitavan joukkueen päävalmentajaksi. Pikkarainen olisi varmasti parhaimmillaan duunarijoukkueen käskijänä, jotka pelaavat jotain haistavittukiekkoa ja pelitapa perustuu raastamiseen. Koko Pikkaraisen aikakauden aikana on joukkue pelannut erittäin epätasaisesti ja onkin jo varmaa, että mies ei ensi kaudella tule Helsingissä valmentamaan. Koska paikat ovat rajoitetut ympäri Eurooppaa ja Suomea, niin uskon Pikkaraisellakin olevan kova halu saada hyvät näytöt keväästä, jotta mahdollisuuksia olisi vielä päästä päävalmentajaksi. Mihin IFK:n taso keväällä riittää, niin se jää nähtäväksi. Huikea määrä yksilötaitoa pitää kuitenkin joukkueen framilla ja se saattaakin olla yksi ratkaiseva tekijä tosipeleissä, päävalmentajasta riippumatta.
Arvio loppukaudesta : Taistelee sijoista 3-8
1. ?
2. ?
3. ?
4. HIFK
5. Kärpät
6. KooKoo
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Kategoria 2 - vahvat haastajat Kärpät-HIFK
Kategoria 3 - mustat hevoset Pelicans-KalPa-TPS-KooKoo
Kategoria 4 - taistelua kymppipaikasta Ässät-SaiPa-Sport
Kategoria 5 - pelit lähes pelattu JYP-Jukurit-HPK
HIFK - uinuva peto
Sarjasijoitus : 6.
Pelatut ottelut/pisteet per ottelu : 19 - 1.68
Tehdyt maalit : 67
Päästetyt maalit : 50
Maaliero : +17
YV : 23.60% (4.)
AV : 83.10% (5.)
Syksyn kouluarvosana: 7-
IFK on vetänyt jälleen hyvinkin tyypillisen edarimaisen syyskauden, eli hieman sinne päin ja ottelun tulos on riippuunut päivän fiiliksestä. Parhaimmillaan IFK pelaa aivan loistavaa jääkiekkoa, mutta ohi-iltoja tulee vieläkin aivan liian paljon. Toki tähän osasyyksi voidaan todeta joukkueen surullisesta loukkaantumistilanteesta johtunut turbulenssi pelaajistossa.
Emil Bemström, Otto Koivula, Joona Luoto sekä Antti Suomela. Siinä miehet jotka saapuivat auttamaan/hakemaan pelituntumaa, kun sairastuvalla on ollut toistaiseksi koko kauden mm. Ville Leskinen, Rasmus Heljanko sekä Lennart Petrell ja kauden aikana sinne on päätynyt mm. Jesse Saarinen. Joukkue kyllä heikentyy selkeästi, kun viimeisetkin lainapelaajat lähtevät pois, mutta varsinkin Ville Leskisen paluu otetaan joukkueessa ilolla vastaan. Tärkeintä kuitenkin olisi joukkueen kannalta, että loukkaantumishuolet vihdoin selätettäisiin ja päästäisin pelaamaan edes viikko samalla kokoonpanolla ja hiomaan pelitaktillisia asioita kuntoon kevääksi.
Henrik Borgströmin hankinnan jälkeen on joukkueen hyökkäysmateriaali kärjen osalta äärettömän kova ja täynnä henkilökohtaista yksilötaitoa, millä ratkaista pelejä. Varsinkin Anton Lundell sekä Jere Sallinen ovat olleet paikoitellen täysin pitelemättömiä kentällä ja lunastamatonta potentiaalia löytyy vielä viime kauden maalitykin Sebastian Dykin sekä tietenkin sairastuvalta palaavan Leskisen muodossa. IFK:n kaksi kärkikenttää ovat mielestäni Liigan kovimpia, mutta mistä homma sitten kiikastaa?
Epätasapaino puolustuksen sekä hyökkäyksen välillä on mielestäni järkyttävän iso, joten onkin helppo sanoa, että joukkueen rakentamisessa ollaan menty päin metsää. Puolustus on lähes täynnä hitaita puukäsiä, kun taas hyökkäys on erittäin taitava ja nopeajalkainen. Oikeastaan joukkueella on mielestäni samat ongelmat Pallokerhon kanssa mitä tulee puolustajiin. Laskisin, että Joonas Lyytinen on joukkueen ainoa puolustaja, joka pystyy kiekolla pelaamaan nopeasti ylöspäin ja voidaan laskea moderniksi kiekolliseksi puolustajaksi. Keke Kousa sitten varauksilla tähän kategoriaan. Onkin mielenkiintoista seurata, että lähteekö UTJ Salmelainen tekemään vielä viimeisiä peliliikkeitä joukkueen vahvistamiseksi. Yksi erittäin taitava kiekollinen puolustaja saattaisi tehdä jo ihmeitä.
Oman lisämausteensa tuo myös päävalmentaja Jarno Pikkarainen, joka ei ole oikeastaan missään vaiheessa saanut joukkueestaan kaivettua sitä aivan maksimaalista potentiaalia irti, eikä mies kyllä rehellisesti ole ideaalinen valinta näin taitavan joukkueen päävalmentajaksi. Pikkarainen olisi varmasti parhaimmillaan duunarijoukkueen käskijänä, jotka pelaavat jotain haistavittukiekkoa ja pelitapa perustuu raastamiseen. Koko Pikkaraisen aikakauden aikana on joukkue pelannut erittäin epätasaisesti ja onkin jo varmaa, että mies ei ensi kaudella tule Helsingissä valmentamaan. Koska paikat ovat rajoitetut ympäri Eurooppaa ja Suomea, niin uskon Pikkaraisellakin olevan kova halu saada hyvät näytöt keväästä, jotta mahdollisuuksia olisi vielä päästä päävalmentajaksi. Mihin IFK:n taso keväällä riittää, niin se jää nähtäväksi. Huikea määrä yksilötaitoa pitää kuitenkin joukkueen framilla ja se saattaakin olla yksi ratkaiseva tekijä tosipeleissä, päävalmentajasta riippumatta.
Arvio loppukaudesta : Taistelee sijoista 3-8
1. ?
2. ?
3. ?
4. HIFK
5. Kärpät
6. KooKoo
----------------------------
7. TPS
8. KalPa
9. Pelicans
10. Sport
----------------------------
11. SaiPa
12. Ässät
13. HPK
14. Jukurit
15. JYP
Viimeksi muokattu:
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Pienimmät erot tällä hetkellä ovat mielestäni kategorioiden 2&3 välillä ja nämä joukkueet voivatkin sijoittua keskenään aivan ristiin sekä rastiin. Kuitenkin asia, mikä erottaa Kärpät sekä IFK:n näistä kolmoskategorian joukkueista - vaikka pelillisesti ovatkin huonommin vetäneet - on puhtaasti pelaajamateriaali, jonka turvin näenkin heidät selkeämpinä haastajina, kuin mustina hevosina.
Kolme joukkuetta jäljellä ja tyhmempikin ihminen tietää mistä joukkueista on kyse. Viikonlopun aikana tulee viimeisetkin raaputuksen ulos, jonka jälkeen on aika rauhoittua syömään pipareita ja odottamaan joulupukkia.
Ihmeen vähän vieläkin on mielestäni keskustelua näistä. Se ei yllättänyt, että Porista tuli kommentteja, mutta yleisesti tuntuu vähän hölmöltä vain kirjoitella tänne yksipuheluita. Vai onko se sitten niin, että jääkiekko ei yksinkertaisesti tällä hetkellä massaa jaksa niin kiinnostaa.
Kolme joukkuetta jäljellä ja tyhmempikin ihminen tietää mistä joukkueista on kyse. Viikonlopun aikana tulee viimeisetkin raaputuksen ulos, jonka jälkeen on aika rauhoittua syömään pipareita ja odottamaan joulupukkia.
Ihmeen vähän vieläkin on mielestäni keskustelua näistä. Se ei yllättänyt, että Porista tuli kommentteja, mutta yleisesti tuntuu vähän hölmöltä vain kirjoitella tänne yksipuheluita. Vai onko se sitten niin, että jääkiekko ei yksinkertaisesti tällä hetkellä massaa jaksa niin kiinnostaa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
U20 MM-päiväraportti: Tšekki runnoi 14 maalilla Kazakstanin maanrakoon – sitkeä Latvia taipui YhdysvalloilleLue lisää »
-
Juuso Pärssinen kaupattiin Colorado AvalancheenLue lisää »
-
TUTOn hyökkäykseen kokenut paluumuuttaja Puolasta, Kiekko-Vantaalle liigakokemusta puolustukseenLue lisää »
-
JYPin kapteeni Teemu Eronen on todella huolissaan joukkueensa pelaamisestaLue lisää »
-
Lekkas uinahti, Pavlát ei − Ilves passitti KalPan kotimatkalle tyhjin taskuinLue lisää »
-
Liiga-kierros: Niklas Rubin nollasi Tapparan, jumbo-Jukurit kaatoi HIFK:n ja SaiPa nousi takaisin sarjakärkeenLue lisää »