Näin ulkopuolisen silmin tuo kausi 2011-2012 ei ollut Asplundilta niinkään outo kausi, vaan ihan tasonmukainen veto.
Jos se olisi ollut tasonmukainen veto, Asplundilla tekisi tiukkaa mahtua Liigaan näin laajentumisen jälkeenkin.
Okei. Sinä hahmotit asiaa pelaajatyypin kautta, minä taas pelaajan tason kautta.
Siis... mä olen kyllä puhunut tasosta koko ajan, mutta eihän pelaajatyyppejä voi irroittaa siitä pohdinnasta. Hytönen, Lasu, Kunyk ja Asplund ovat jokainen pisteitään arvokkaampia pelaajia, koska he eivät ole mitään yhden tempun tehopisteponeja, vaan taitavat pelaamisen myös puolustuspäähän ja luovat laitureilleen vakautta.
Kun kerroin Hytösen ja Asplundin pelien olevan eri muotista, lähestyin eroja pintaa syvemmältä. Kokonaisvaltaisuus on kummankin käyntikortti, mutta konepeltien alta löytää eroja. Jos Asplund omistaisi Hytösmäisen liikkeen, miehellä ei olisi ollut mitään ongelmia saavuttaa yhtä komeaa kansainvälistä uraa kuin J-P. Nykyään asia kuitenkin hyödyttää Asplundia suhteessa Hytöseen, sillä jalkavuus alkaa rapautua keskimäärin ensimmäisenä, eikä Asplund ole peliään niihin koskaan perustanut, kun taas Hytösen kiekolle jalkanopeus on yksi olennaisimmista osista. Siksi mua ei yllättäisi yhtään vaikka Asplund olisi kaudella 2018-2019 kovempi keskushyökkääjä kuin J-P Hytönen. Lähtökohtainen etu on Hytösellä, mutta se ei ole suuri.
Kirjoitit myös, ettei Asplund häviä Lasulle lähtökohtaisesti pätkääkään. Tuohon kaipaisin hivenen perusteita. Lasu on kuitenkin perin meritoitunut pelaaja ja oli Kärppien mestaruuden tärkeä palanen, samoin Frölundan mestaruuden ja CHL-mestaruuksien. Jos minä en tunne Asplundia pelaajana kovinkaan hyvin, niin kuinka hyvin sinä tunnet Lasun. Lasu on nimittäin aivan Liigan parhaita senttereitä, kun asiaa katsotaan kokonaisvaltaisesti.
Näin Kärpiltä viime kaudella noin parisenkymmentä peliä (runkosarjassa ∼5 ja pleijareissa ∼15). Toisin sanoen tunnen Lasun vahvuudet ihan kiitettävästi, enkä näe Asplundin olevan omillaan kokonaisuuden osalta yhtään perässä. Toistan vielä kerran: Turrekin perustaa pelinsä kahden suunnan osaamiseen. Mestaruudet ovat hutera argumentti, sillä hoki on joukkuepeli. Jokainen Asplundin uraa seurannut tietää miehen olevan pääsääntöisesti parhaimmillaan silloin kun pöydällä on kunnon panokset, eli Lasu tai Hytönen eivät saa siitä etua.
Mitäs nuo Asplundin maajoukkuepelit ovat? Kenties niitä MM-leirityspelejä, joihin kutsutaan huhtikuussa kaikenkarvaisia liigapelaajia, kun pudotuspelit ovat vielä käynnissä? Kyllä minä arvostan nuorten MM-mitaleja enemmän.
Joo, just niitä. Kuten totesin, liikaa painoa niillekään ei pidä antaa. Vähättelysi tuntuu kuitenkin tekopyhältä, koska samaan aikaan yliarvostat monia muita meriittejä.
Miika Lahti on keskushyökkääjä, jolta löytyy arvokisaedustuksia juniorimaajoukkueista, pari liigamestaruutta, EHT-kokemusta,
Mikael Granlundia vaille aikuisten MM-kisat ja rahakas KHL-keikka. Mä voin kuitenkin vannoa sulle että viime vuosien Turo Asplund on parempi pelaaja kuin Miika Lahti koskaan. Pelaajan CV näyttää suunnan, mutta jos seuraat sitä sokeasti, aika usein eksyt ennen perille pääsyä.
Muuten... jos oikein muistan, kerroit aikaisemmin Mannerin kohdalla antavasi arvoa maajoukkuevalmennuksessa mukana olemiselle. Eikö olisi jokseenkin johdonmukaista kirjata Asplundille lisäpisteitä siitä että mies lukeutuu maajoukkueessa vuosia pyörineen Risto Dufvan luottomiehiin? Ja huomautan toki, ettei Dufva ollut niissä duuneissa enää silloin kun Asplund sai kutsun MM-leirille.
Odotan mielenkiinnolla, mitkä näytöt Asplund laittaa pöytään. Partanen ja Roine laidoillaan mahdolllisuus tuloksen tekemiseen on.
En odota Asplundin asettelevan loppu-urallaan pöydälle kokonaan uuden tason näyttöjä, joten jos tämä keskustelu ei saanut sua arvostamaan Asplundia aikaista enempää, sitä tuskin tekevät tulevat kaudetkaan.
Mitä lähitulevaisuuteen tulee, niin Roine ja edarismista vapaa Partanen ovat laatulaitureita, jotka riittävät tukemaan tuloksentekoa vaikkeivat aivan ykköskoria olekaan. Ketjukaverit eivät ole kuitenkaan ainoa merkitsevä asia, vaan myös joukkueesta löytyvällä syvyydellä on väliä. Jos mietitään JYPiä, Immosella, Hytösellä ja Tomášekilla on toisensa sekä oletettavasti Lahti taustalla. Kunykilla taas Morley, Löfman ja vielä Kohokin. Asplundin kantama henkinen kuorma ja hartioille vieritetty vastuu onkin sitten jotain ihan muuta.
Nikkasta on ilmeisesti kaavailtu mikkeliläisten kakkossentteriksi, mutta mun korvaan se kuulostaa aika "toivotaan toivotaan" -ajatukselta – joskin Jukureiden tapauksessa kannattavalta sellaiselta, sillä erittäin lahjakkaan oman kasvatin kotiuttaminen on seuralle merkittävä juttu. Jyväskylässä mä olisin kelpuuttanut Nikkasen kolmosen keskelle, mutta sitäkin olisi täytynyt pitää pienimuotoisena pelillisenä riskinä Henkan edelliskauden esityksiin peilattuna, eikä roolia olisi voinut perustella pelkällä alkavan kauden odotusarvolla, vaan päätös olisi vaatinut kykyä pitkäjänteisempään ajatustyöhön (mahdollinen pelillinen panos kausilla 2019-2020 & 2020-2021, tulevat NHL-korvaukset sekä se että Jyväskylässä on ollut viime vuosina vaikeuksia viedä pelaajapolkua päätyyn saakka omien junnuhyökkääjien kohdalla). No, toivotaan parasta. Kiinnostavaa nähdä miltä Nikkasen peli näyttää kesätreenien jälkeen.
Sitten on Vähätalo toisena potentiaalisena nuorena, mutta näyttöjä vahvasta sentterisuorittamisesta ei ole, ja siitä johtuen kannettavakseen ei ihan liikaa odotuksia kannata lastata. Flinckillä taas on kokemusta ja jopa kohtuu kausiakin, mutta mies olisi JYPissä ja SaiPassa korkeintaan nelossentteri, todennäköisesti ei sitäkään.
Minä uskon vahvasti, että Kunyk olisi kelvannut täksi kaudeksi monelle liigajoukkueelle ykkössentteriksi, mutta Asplund ei.
Tässä kohtaa meillä on näkemysero. Ei siksi, ettenkö uskoisi sun olevan jossain määrin jäljillä uskomuksesi kanssa, vaan siitä syystä että
kelpaaminen ei ole mikään kovin kummoinen mittari, koska mukana on raa’an tason lisäksi liikaa pinttyneitä mielikuvia, sattumaa sekä tietysti myös mietintää tulevaisuudesta ensi kautta pidemmälle, eivätkä joukkueiden pidemmän tähtäimet suunnitelmat ole oleellisia kauden 2018-2019 voimasuhteista väitellessä. Siksen käyttäisi tota perusteluna.
Mitä tulee noihin koreihin erinomaisen ja köykäisen välillä, niin montako niitä sinun mielestäsi on? Minä voin kertoa, ettei tuossa ykkössentterilistauksessani ollut yhtään koria, ainoastaan mieleen tulleita adjektiiveja.
Vähintään yksi, mutta mielellään ainakin kaksi. Onhan se totta kai niinkin että jokaiselta löytyy vähän omanlaisensa tapa käyttää kieltä.
Jep, peukku pystyyn asiallisesta kirjoituksesta!
Peukalo ylös myös
@Barney'lle.
Mielestäni se, että sentteri tekee ketjukavereistaan parempia on hyvin oleellinen asia pelaajan tasosta puhuttaessa. Se, että valmentaja on myöskin huomioinut tämän ja tuonut sen haastatteluissa esille kertoo siitä, että Kunyk on tosissaan onnistunut siinä. Ei noita kommentteja ihan jokaisesta pelaajasta heitetä. On myös joukkueen kannalta erittäin tärkeää, että sillä on ykkössentteri, jonka ympärille saa varmasti toimivan koostumuksen huolimatta siitä, että ketkä pelaavat laidoilla.
Näin on. Mun papereissani sekä Kunyk että Asplund ovat tällaisia keskushyökkääjiä.
Mitä tulee Tomasekiin, niin muutaman näkemäni pelin perusteella uskon hänen olevan melko kova seppä Liigaan. Tomasek on moderni melko kookas, hyvin luisteleva kahdensuunnanhyökkääjä. Käsittääkseni Tomasek on myös nuorempana pelannut puolustajana, mikä ei ole ainakaan huono asia kokonaisvaltaisuuden kannalta. Toki nyt Tomasek tulee vähän tasokkaampaan Liigaan, joten floppivaara on aina olemassa, mutta jos Tomasek menee JYPin hierarkiassa lähtökohtaisesti Hytösen edelle, niin menisi myös Asplundin edelle. Potentiaalia on kuitenkin runsaasti.
Kuulostaa hyvältä. Mä en kuitenkaan usko Tomášekin menevän lähtökohtaisessa hierarkiassa Hytösen edelle, koska näissä painaa tason lisäksi status.
Voihan mestaruudesta taistella, vaikka joku osa-alue joukkueessa ei olisikaan kovin hyvässä kunnossa, jos muut osa-alueet sitten paikkaavat sitä. Sentteri on kuitenkin tärkein kenttäpelaajan rooli, joten harvon heikolla sentteriosastolla on mestaruuksia voitettu. Jotain poikkeuksia toki on, mutta voimasuhteita arvioidessa itse annan ainakin sentteriosastolle selvästi enemmän arvoa kuin esimerkiksi laitureille. Eräs Pittsburgh on esimerkiksi näyttänyt, että ei niiden laitureiden välttämättä tarvitse olla kummoisia, jos keskikaista on kunnossa.
Sentteriosastolle eniten arvoa, samaa mieltä, mutta kyllähän keskushyökkääjyyden ihannointi on lyönyt yleisesti ottaen yli. Joidenkin ihmisten juttuja kuunnellessa on pakko puistella päätä. Lauseke "keskushyökkääjä > laitahyökkääjä" tuntuu olevan aika isolle osalle nykyään automaatio jolla ei enää tarkoiteta keskimääräisyyttä, vaan luistetaan yksittäisten pelaajien ominaisuuksien puntaroinnista.
Pittsburgh on sentteriyden puolestapuhujana kaksiteräinen miekka. Pensillä oli vuosia sarjan kaksi parasta keskushyökkääjää, mutta mestaruusjahdit jäivät silti puolitiehen ennen kuin Crosby ja Malkin saivat ympärilleen tarvittavan tuen. Kyse on keskikaistasta – ja ennen kaikkea joukkueesta – kokonaisuutena, ei niinkään kärjen terävyydestä. Nimittäin nyt parhaan keskushyökkääjän valtikka on siirtynyt (tai katsantokannasta riippuen siirtymässä) McDavidille, mutta siitä huolimatta draft-lotto oli ainoa asia jonka puolesta Oilers-fanit saivat viime loppukaudesta jännittää. Siksi Asplundin tylyttäminen Jukureiden menestyksemättömyydestä on typerää; yhden miehen tai edes yhden osa-alueen merkitys on jääkiekossa lajin luonteesta johtuen lopulta varsin pieni.
Vielä kolmas esimerkki, annettakoon se tulevasta liigakaudesta. Jos vaihtaisimme ykkössuosikki-Kärppien ja kuuden joukkoon tähtäävän SaiPan keskikaistoja tyhjiössä, treidi ei hetkauttaisi oululaisten asemaa astettakaan. Kärpät olisi edelleen kaikista suurin mestariehdokas.
Ehkä arvioin Asplundin aluksi vähän alakanttiin. Korjataan arviota sen verran, että Asplund on välttävä ykkössentteri, hyvä kakkossentteri ja loistava kolmossentteri. Eli Asplund menee ykkössentterinä jumbojengeissä, kakkossentterinä keskikastin jengeissä ja kolmossentterinä kärkijengeissä.
Mun mielestä arviosi on vieläkin alakanttiin, mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, eikä meidän täysin samoja säveliä tarttekaan löytää.
Jos mietitään esimerkiksi SaiPaa, niin en vaihtaisi yhtäkään SaiPan top-4 sentteriä Asplundiin. Kunyk on mielestäni parempi. Morley on tietenkin pieni kysymysmerkki, mutta Tuomenoksan scouttauksen tuntien kuoriutuu hänestäkin voittoarpa. Hyökkäyspään potentiaali on paljon korkeammalla kuin Asplundilla. Löfman ja Asplund ovat mielestäni melko tasavahvat pelaajat. Löfman on loukkaantumisherkempi, mutta valitsisin hänet ennemmin SaiPaa, sillä kyseessä on kuitenkin oma kasvatti. Kohoa ei tarvitse edes perustella.
Ymmärrän hyvin. SaiPa-kannattajana ajattelisin todennäköisesti samoin. Kunykia puoltaa onnistunut kausi Lehterän alaisuudessa,
vaikka tasot tyhjiössä samaan asettaisikin. Morleyssä houkuttaa se että arpojen raaputtaminen on kivaa, varsinkin kun kuponki on Tuomenoksan tehtaasta ja voittomahdollisuudet pistävät hymyilyttämään. Löfmanille ja Koholle löytyy myös pätevät perusteet. Mun tapauksessani vastaavat arvot näkyvät esimerkiksi siinä että ottaisin maalille mieluummin Eetu Laurikaisen kuin Atte Engrenin. Toi aiheuttanee pientä niskojen nakkelua, mutta sataprosenttisessa kunnossa oleva Laurikainen on itsekin Liigan kovinta kassarikärkeä ja omilla pojilla menestyminen menee aina ostomestaruuksien edelle.
Sinun mielestäni minä aliarvioin Asplundia, mutta mielestäni teet itse samaa Kunykin kohdalla. En usko, että katsoit kovin montaa SaiPan peliä, sillä et pidä Kunykia kovin kummoisena ykkössentterinä. Kysy keneltä tahansa jääkiekosta ymmärtävältä SaiPa-fanilta, että kuka oli SaiPan viime kauden tärkein yksittäinen kenttäpelaaja, niin vastaus on aina sama, vaikka Nättinen olikin yksi Liigan tehokkaimmista pelaajista. SaiPan onni oli, että Kunykin pistesaldo jäi noin alhaiseksi, sillä muuten hän pelaisi rahakkaimmissa liigoissa. Olin todella positiivisesti yllättynyt, että Kunyk jatkoi SaiPassa, sillä harvoin tuon tasoiset kaverit ovat aikaisemmin jääneet SaiPaan. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin liigasentterit joihin Kunykin vaihtaisin ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Turo Asplund ei ole yksi niistä.
Mun mielestä Kunyk on hyvä ykkössentteri, ei kuitenkaan mikään Filppula tai Palve. Koen myös omistavani riittävän käsityksen siitä mitä kärkikeskushyökkääjänne viime kaudella oli, mutta myönnän että saatan asettaa odotusarvonsa tälle kaudelle jonkin verran alakanttiin. Jos sä Kunykia enemmän seuranneena olet aidosti sitä mieltä että kanadalainen pistää pelinsä tällä kaudella vielä pykälää edellisvuotta paremmaksi (potentiaali pelkästään ei siis riitä, vaan odotusarvon on oltava siellä), mä hyväksyn Kunykin nimeämisen koria Asplundia ylemmäksi. Viime kaudella toteutuneilla pelin tasoilla sitä ei kuitenkaan voi tehdä.
Monien kannattajien mielestä Laurikainen oli koko kauden ajan Olkinuoraa parempi ja varmempi, mutta jostain syystä Olkinuoraa peluutettiin väkisin, vaikka mitään selkeää syytä siihen ei ollut näkyvillä.
Et taida puhua Jatkoajan JYP-osiosta? Meinaan jos niitä kannattajia tällä palstalla olisi ollut monta, en olisi vittuuntuneena käyttänyt useaan otteeseen läpi kauden aikaani Laurikaisen puolustamiseen. Toisaalta onhan se tietty mahdollista että he vain olivat hiljaa.
Maalivahtikeskustelussa Lassi Lehtinen näkyy nauttivan liian harvojen huomiota. Kun muistaa Lehtisen esittäneen viime kaudella laadukkainta maalivahtipeliä mitä mä olen Mestiksessä koskaan todistanut, useamman nuoren veskarinimen (Rajaniemi, Vehviläinen, Larmi, Lehtonen, Heljanko...) osoittaneen hypyn pääsarjaan olevan yllättävän kivuton ja Lehtisen oman erittäin sulavan sarjatasojen välillä siirtymisen C-nuorista Mestikseen, annan helpot >10% sille että Lehtinen on jo kaudella 2018-2019 koko Liigan top 5 kassari.