Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?

[Emryt]

vai eikö kaikki karsintamathsit olekkaan ikimuistoisia? Ässien ja Sportin välinen oli, mutta ei Ilveksen ja Sportin välinen? Tai Ilveksen ja Jukureiden välinen.. tai Ilveksen ja Jokipoikien välinen (kaikki nää sprottiässät jälkeen pelattuja)

Näin Ilveksen että Jokipoikien otteita seuraavana täytyy kyllä todeta, että tuo Ässät v. Sport -sarja noista todella on ikimuistoisin, tiukkoja matseja ja äärimmäisen jännittävä sarja (ainoa, jossa oli liigajoukkue vaarassa tosiaan pudota) sekä tietty Tami Tammisen ulostulot mediassa. Joensuussa paikan päällä Ilves-matsit katsoneena totta kai niissä oli oma latauksensa, mutta median puolelta tuo sarja oli huomattavasti valjumpi, luultavasti enimmäkseen turhan selvän tasoeron takia.

 

[Tattari]

Jollakin tavalla viime kaudella esitetty ajatus Mestiksen runkosarjan voittajan pääsystä Liigan säälipleijareihin voitaisiin nähdä pienenä siirtymänä Nuorten Liigan järjestelmän suuntaan. Toisaalta myös nykyisen kahtiajaon syventäjänä, Mestiksen ykkönen ei runkosarjan seitsemättä vastaan pärjäisi. Avainpelaajansa pois myynyttä viidettätoista vastaan matsit olisivat kyllä kiintoisia.

Kenet Mestisjengi sitten säälipleijareissa kohtaisi? Liigan 7. sijoittuneenko, vai korvaisiko Mestis-joukkue Liigan 10. sijoittuneen? Jokatapauksessa vastaan tulisi Liigan 7. ja kyyti olisi vielä helkkaristi kylmempää, kuin mahdollisissa Liiga-karsinnoissa. Kolmesta voitosta poikki maalierolla 30-3? Hankaluutena näissä karsinnoissa on varmaankin sarjojen välinen tasoero. Ei se onko sarja suljettu vai ei? No millä tasoeroa kavennetaan? Liigaa avaamalla se ei toteudu, vaan Mestiksessä pitäisi nostaa tasoa ensimmäisestä toiseksi viimeiseen. Tasoa nostetaan hyvällä juniorivalmennuksella - vai?

 

[QRCS]

Kirjoitinkin jo tuonne Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi ketjuun, että kun Liigan joukkuemäärää tuskin tullaan laskemaan osakeyhtiö-muotoisuuden takia voitaisiin se nostaa 20:een. Ilmoitettaisiin Mestis-joukkueille ajoissa, 1,5-2 vuotta, ennen nostoa ja nostettaisiin "X" kauden päätteeksi suoraan 5 joukkuetta Liigaan. Annettaisiin hyvin aikaa rakentaa buumia Mestis-paikkakunnilla ja näin suuri mahdollisuus nousuun varmasti antaisi siihen eväitä ja toisi uusia tekijöitä, sijoittajia yms. Mestikseen, jotka haluaisivat olla mukana tällaisessa projektissa.

20-joukkueen Liigan tasoerojen tasaamiseksi kaksinkertaisen sarjan jälkeen jaettaisiin ryhmä puoliksi ja pelattaisiin uusi kaksinkertainen sarja. Tyvipäästä 2 joukkuetta karsimaan Mestiksen 2 parhaan eli esimerkiksi välierien voittajien kanssa. Mestiksestä voitaisiin tehdä 10 joukkueen sarja täydentämällä sitä 3:lla Suomi-sarjan joukkueella.

Liiga-karsinnat olisivat varmasti jännittäviä ja tasaisia, kuten myös karsinnat alaspäin Suomi-sarjaan. Tärkein anti olisi sarjojen välisten kuilujen pienentäminen, kiekkobuumin nostattaminen monilla paikkakunnilla, oikeasti avoimet ja tiukat karsinnat sarjojen välillä, mikä mahdollistaisi seuroille pitkän tähtäimen suunnitelmien tekemisen ja ennen kaikkea niiden uskottavan myymisen mahdollisille sijoittajille sekä muille sidosryhmille. Laitettaisiin piste tälle kotimaisen kiekon näivettämiselle ja mielenkiinnon sekä merkityksellisyyden tappamiselle.

 

[Nurmiovaara]

20-joukkueen Liigan tasoerojen tasaamiseksi kaksinkertaisen sarjan jälkeen jaettaisiin ryhmä puoliksi ja pelattaisiin uusi kaksinkertainen sarja. Tyvipäästä 2 joukkuetta karsimaan Mestiksen 2 parhaan eli esimerkiksi välierien voittajien kanssa. Mestiksestä voitaisiin tehdä 10 joukkueen sarja täydentämällä sitä 3:lla Suomi-sarjan joukkueella.

Tuo on itseasiassa erittäin hyvän kuuloinen sarjajärjestelmä. Useammalla joukkueella olisi mahdollisuudet SM-kultaan, eikä enää olisi tätä 15 joukkueen rinkirun... siis osakeyhtiösarjaa. Myös mahdollisuus nousta Mestiksestä Liigaan kuulostaa mahdolliselta nyky-Mestiksen kärjen ja keskikastin tasoeron ollessa melko pieni. Tämä toki vaatisi myös liigaosakkeen poistumista, tai sen laskemista, etteivät nousijajoukkueet joutuisi ottamaan hirveitä lainoja ja näin joutumista heti velkavankeuteen ja mahdolliseen pikakonkurssiin.

Nyt kun saataisiin tämä idea vielä liiton ja Liigan saunakabinettien lasiovien taa.

 

[Espoonmies]

Tuo on itseasiassa erittäin hyvän kuuloinen sarjajärjestelmä. Useammalla joukkueella olisi mahdollisuudet SM-kultaan, eikä enää olisi tätä 15 joukkueen rinkirun... siis osakeyhtiösarjaa. Myös mahdollisuus nousta Mestiksestä Liigaan kuulostaa mahdolliselta nyky-Mestiksen kärjen ja keskikastin tasoeron ollessa melko pieni.

Tämähän on jotakuinkin sama mikä on nyt käytössä Nuoren Liigassa. Jotain tuonsuuntaista olen itsekin miettinyt. Tosin Mestiksessä ei taida olla viittä seuraa jolla olisi rahkeita liigaan. Siellähän on lähinnä farmeja. TUTO, Jokipojat ja RoKi on ehkä ne joilla voisi olla halli ja talousalue kelvolliset. Vaikea kuvitella, että Leki, KeuPa tai Ketterä pystyisivät itsenäisinä toimimaan.

 

[QRCS]

Tämähän on jotakuinkin sama mikä on nyt käytössä Nuoren Liigassa. Jotain tuonsuuntaista olen itsekin miettinyt. Tosin Mestiksessä ei taida olla viittä seuraa jolla olisi rahkeita liigaan. Siellähän on lähinnä farmeja. TUTO, Jokipojat ja RoKi on ehkä ne joilla voisi olla halli ja talousalue kelvolliset. Vaikea kuvitella, että Leki, KeuPa tai Ketterä pystyisivät itsenäisinä toimimaan.

Tällä hetkellä varmasti vaikea kuvitella, mutta voisiko resursseja ja edellytyksiä alkaa löytyä monella paikkakunnalla ihan erilailla, jos mahdollisuus olisi näin konkreettinen ja aikaa olisi tosiaan tuo 1,5-2 vuotta hommaa rakentaa ja pohjustaa. En tiedä, mutta voisi kuvitella, että uutta innostusta saataisiin aikaiseksi useilla tahoilla..

 

[juurihoito]

jos mahdollisuus olisi näin konkreettinen ja aikaa olisi tosiaan tuo 1,5-2 vuotta hommaa rakentaa ja pohjustaa.

Tuossa ajassa ei viedä vielä liigaprojektia kovin pitkälle. Se ottaa aikaa organisaation koosta riippuen todella pitkään. Jukureissa se taisi olla lähemmäksi viisi vuotta.
Pitää pystyä pyörittämään samalla menestyvä mestisorganisaatiota ja samalla rakentaa liigaa. EI mahdotonta mutta nykyään varmaan vielä haasteellisempaa kuin muutama vuosi sitten.

 

[sorza]

Tosin Mestiksessä ei taida olla viittä seuraa jolla olisi rahkeita liigaan. Siellähän on lähinnä farmeja. TUTO, Jokipojat ja RoKi on ehkä ne joilla voisi olla halli ja talousalue kelvolliset.

Ehkä tuohon viiteen seuraan voi laskea Espoon ja Jokerit. Jokerit eivät KHLssä tule loputtomiin pelaamaan ja nykyinen rahoitussopimus muistaakseni on katkolla Pekingin olympialaisten jälkeen. Sen jälkeen hyvin todennäköinen skenario on konkurssi ja uusi nousu suomalaisista alasarjoista. Tässä suomalisen sarjajärjestelmän muutoksessa kumminkin puhutaan asioista, mitkä olisivat tapahtumassa aikaisintaan 2020-2021. Ainakin itseni olen antanut ymmärtää, että suuria muutoksia ei parin seuraavan kauden aikana olisi odotettavissa.

Rokin suurin ongelma on, että puoliammattilaissarjassa bussissa istuminen vie hyvin paljon pois etteivät ole edes Mestiksessä päässeet playoffeihin. Urheiluromantikkona tietenkin SaPKon haluaisin olevan nousevien joukossa, mutta siinä on omat haasteensa minkä takia SaPKo ei ensimmäisten joukossa ole.

Urheiluromantikko haluaa sarjat auki ja mahdollisuuden unelmiin, mutta erot sarjojen välillä on tällä hetkellä järkyttävät. Yhdenkään seuran bydjetti ei ylitä miljoonaa ja siitä pitäisi lähteä Liigaan osakkeen maksuun. Lisäksi huomioitava Sport, KooKoo ja Jukurit keiden varmasti olisi kiva maksaa 1,8 miljoonaa osakkeesta, minkä jälkeen kerrotaan, että joo te ette enää tässä sarjassa pelaa.

 

[-pasi-]

Tällä hetkellä varmasti vaikea kuvitella, mutta voisiko resursseja ja edellytyksiä alkaa löytyä monella paikkakunnalla ihan erilailla, jos mahdollisuus olisi näin konkreettinen ja aikaa olisi tosiaan tuo 1,5-2 vuotta hommaa rakentaa ja pohjustaa. En tiedä, mutta voisi kuvitella, että uutta innostusta saataisiin aikaiseksi useilla tahoilla..

Pari vuotta on vaan aika lyhyt aika kun tarve tulisi yli 100 uudelle liigapelaajalle ja vanhatkin on 2-3 vuoden sopimuksilla nykyisistä jengeissä kiini. Olettaen että jostain saisivat rahaa liigajoukkueen pyörittämiseen. Toinen on sitten mediasopimus suostuisiko liigajoukkueet siihen että 5 jengiä tulisi sitä lisää jakaan. Pieniä muutoksia tuo sopimus varmaan mahdollistaa, yksi joukkue lisää tai pois +karsinnat, mutta tuskin isompia. Isommat muutokset jo tekisi järjettömiä tasoerojakin. Isoimmat muutokset tapahtuisi maksimissaan 6 vuoden päästä kun mediasopimus loppuu, jolloin aikaa jäisi reakoida ja tehdä sitä enne pieniä muutoksia jolla mennään kohti sitä päämäärää.

Itse jos lähtisi mestiksen näkökulmasta lähestyyn ensikauden jälkeen voisi olla edessä karsintojen palauttaminen vaikka kovin realistiselta juuri nyt ei näytä että joku voisi haastaa liigajoukkuetta, mutta luodaan edes mahdollisuutta ja yrittää pysäyttää mestiksen suosion laskua. Niin kauan kun tasoerot on vielä näin suuria ei siinä suurta uhkaa liigajoukkueille olisi ja näin haittaa mutta mestikselle iso mahdollisuus silti aikaisempaan nähden ja joukkueille.

 

[uljas]

Urheiluromantikko haluaa sarjat auki ja mahdollisuuden unelmiin, mutta erot sarjojen välillä on tällä hetkellä järkyttävät. Yhdenkään seuran bydjetti ei ylitä miljoonaa ja siitä pitäisi lähteä Liigaan osakkeen maksuun.

Hulluahan se olisi miljoonaa maksaa palkintona olevasta mehupurkista. Kyllä sitä rahaa alkaisi palamaan, jos Liigan ovet jonain päivänä aukeaisivat.

Nyt kaivattaisiin jotain Juhani Tamminen vol.kakkosta ajamaan äänekkäästi Liigan avaamisen puolesta. Luulen, että vanhaan malliin ei enää palata, vaan sarjajärjestelmää rukataan tavalla tai toisella Ruotsin mallin suuntaiseksi.

 

[Pecinjsh]

Onkohan tullut umpikuja sarjajärjestelmän suunnittelussa, kun mitään ei kuulu julkisuuteen? Nimittäin huippukiekon neuvottelukunnassa Liigan osapuolen piti kokoontua toukokuussa tekemään vastaehdotusta liiton ehdotukseen (joka osittain oli julkisuudessa Ylen jutuissa maaliskuussa) ja sitten kesäkuun alussa Liiga-seurojen puheenjohtajien omassa kokouksessaan piti käsittellä samaa asiaa. Tämän sanoi Liigan puheenjohtaja Hiltunen Liiga-finaalien erätaukohaastattelussa Ylen radiossa.

 

[RetroRenttu]

Lähdin miettimään yön hämärässä miten Mestikseen saataisiin nykysellään lisää resursseja pysyvyyttä. En tiedä paljonko Liiga tarkalleen nykyisellään maksaa Mestikselle, mutta vähintään ilmeisesti tuon 150k joka edellisinä kausina jaettiin palkintorahoina menestyksen mukaan kärki seuroille.

Kehitys ideana tuli mieleen jo Liiga palstan puolella esiintuomani Liiga seurojen mahdollisuus peluuttaa kolmea nuorta (esim alle 24v) rotaatiopelaajaa omissa a-junioreissa. Näin ollen Liiga seurat säästyisijät ajalta ja vaivalta lähettää jokaista pelaajaa Mestikseen. Junioreissa pelaajille voitaisiin ajaa organisaatioden pelitapoja sisään ja kehittää pelaajien ominaisuuksia haluttuihin suuntiin. Tästä säästöstä Liiga seurat voisivat maksaa 10k per seura liitolle jolloin saatisiin nykyisen kehitys rahan lisäksi myös palkinto rahat takaisin. Näiden kolmen pelaajan jälkeen voisi jokaisella Liiga joukkueella olla kaksi pelaajaa kerrallaan Mestiksessä lainalla ja yhdellä Mestis joukkueella saisi olla ottelussa vain kaksi laina pelaajaa per ottelu kokoonpanossa. Tämä vähentäisi huomattavasti nykyistä lainarallia ja toisi tarttumapintaa Mestis joukkueisiin. Lisäksi muille pelaaja siirroille näiden lisäksi määrättäisiin X määrinen korvaus summa jolla Mestis joukkueet saisivat hiukan korvausta kehitystyöstä. Tämä korvaus maksettaisiin myös kauden jälkeisistä Liigaan nousevista pelaajista esimerkiksi puolikkaana.

Miten Mestis joukkueet pystyisivät sitten korvaamaan/kustantamaan useamman lainapelaajien puutumisen? Näiden edellä mainittujen (palkintorahat ja kehityskorvaukset) lisäksi Mestis tarvitsi näkyvän ja edes hiukan rahaa tuovan tv sopimuksen (olisiko se Ruutu+?). Tämän jälkeen puuttuvien tulojen hankkiminen olisi sitten seuroista itsestään kiinni. Kun lainaralli vähentyisi merkittävästi ihmisiä pitäisi olla helpompi houkutella katsojiksi ja ehkä sponsoreiltakin irtoaisi muutama lati enemmän oman kaupungin porukoille, kuin farmilegioonille.

 

[sorza]

Lähdin miettimään yön hämärässä miten Mestikseen saataisiin nykysellään lisää resursseja pysyvyyttä.

Tätä ongelmaa ei ratkota ennenkuin mahdollinen CHL laajennus nähdään. Sarjajärjestelmää on huono muuttaa, kun kolme Mestiksestä nostettua joukkuetta ovat kukin maksaneet osaketta sen 1,8 miljoonaa. Meneppä siinä kertomaan, että maksoitte summan, mutta nyt tiputte pois.

En tiedä paljonko Liiga tarkalleen nykyisellään maksaa Mestikselle, mutta vähintään ilmeisesti tuon 150k joka edellisinä kausina jaettiin palkintorahoina menestyksen mukaan kärki seuroille.

Palkintorahoja maksettiin tuo 150k€ mikä tuli Liigan maksamasta kehittämisrahasta. Kehittämisrahan summa huhuissa pyörii siellä noin 300k, mutta tälle kaudelle SEURAT päättivät palkintorahat pois, jotta Mestistä voisi kehittää ja toivoa palkintorahojen joskus kasvavan tuosta.

Kehitys ideana tuli mieleen jo Liiga palstan puolella esiintuomani Liiga seurojen mahdollisuus peluuttaa kolmea nuorta (esim alle 24v) rotaatiopelaajaa omissa a-junioreissa.

Ei. Ei . Ei missään nimessä. Kun mietitään A-junnujen kehitystä niin tuollainen reilut 20 vuotias pelaaja tekisi sarjassa mitä haluaisi. Liigasta esimerkiksi Niklas Salo, Joonatan Tanus ja Casimir Jürgens sinun kriteereillä olisivat kelvollisia junnuihin ja heidän lisäksi esim Jokereista Henri Ikonen ja Kristian Vesalainen. Esimerkkeinä tietenkin ääripäästä, mutta noin räikeä yli-ikäisten peluutus minusta ei olisi oikein.

yhdellä Mestis joukkueella saisi olla ottelussa vain kaksi laina pelaajaa per ottelu kokoonpanossa. Tämä vähentäisi huomattavasti nykyistä lainarallia ja toisi tarttumapintaa Mestis joukkueisiin.

Tälle kaudelle lainasääntöjä tiukennettiin, mutta yllättäen sieltä löytyi porsaanreikä mitä hyödyntää. Porsaanreikää venytettiin niin pitkälle ettei edes Mestis joukkueen GM tiennyt, ketä on omassa joukkueessa sopimuspelaajina. Sinänsä kaunis ajatus, mutta lopputulos voi olla paljon ajatusta huonompi. Tiettyjen pelaajien kanssa tehdään herrasmiessopimus, että pelaa ottelukohtaisella sopimuksella Liigassa ja se irtisanotaan jolloin saa ottelukohtaisen sopimuksen Mestikseen ja se puretaan ja sama rumba alusta.

edit.
Heitetään perään vielä oma ehdotus millä Mestistä ja alasarjakiekkoilua yleisesti voisi nostaa, eli Liiga joukkueet mitkä eivät pääse CHLlään, pelaisivat Suomen Cupissa ja viimeisestä CHL paikasta olisi Suomen Cupin voittajalla mahdollisuus karsia rankingsijoissa viimeisellä paikalla olevan joukkueen kanssa niin halutessaan.

 

[Jango]

Kehitys ideana tuli mieleen jo Liiga palstan puolella esiintuomani Liiga seurojen mahdollisuus peluuttaa kolmea nuorta (esim alle 24v) rotaatiopelaajaa omissa a-junioreissa. Näin ollen Liiga seurat säästyisijät ajalta ja vaivalta lähettää jokaista pelaajaa Mestikseen. Junioreissa pelaajille voitaisiin ajaa organisaatioden pelitapoja sisään ja kehittää pelaajien ominaisuuksia haluttuihin suuntiin. Tästä säästöstä Liiga seurat voisivat maksaa 10k per seura liitolle jolloin saatisiin nykyisen kehitys rahan lisäksi myös palkinto rahat takaisin. Näiden kolmen pelaajan jälkeen voisi jokaisella Liiga joukkueella olla kaksi pelaajaa kerrallaan Mestiksessä lainalla ja yhdellä Mestis joukkueella saisi olla ottelussa vain kaksi laina pelaajaa per ottelu kokoonpanossa. Tämä vähentäisi huomattavasti nykyistä lainarallia ja toisi tarttumapintaa Mestis joukkueisiin. Lisäksi muille pelaaja siirroille näiden lisäksi määrättäisiin X määrinen korvaus summa jolla Mestis joukkueet saisivat hiukan korvausta kehitystyöstä. Tämä korvaus maksettaisiin myös kauden jälkeisistä Liigaan nousevista pelaajista esimerkiksi puolikkaana.

Tuli lueskultua tätä tosiaan jo tuolta liiga puolen keskustelusta ja jäin tätä myös pohtimaan isosti. Jos tosiaan Mestiksen puolelta haluttaisiin tätä laina rallia vähentää esim. tuohon 2 pelaajaan, niin kyllähän silloin voisi tuota A-nuorten ylä-ikärajaa nostaa, ei ehkä kuitenkaan noin ylös (24 v.) mutta vaikka 22 v.? Tämäkään ei poista sitä kikkailua mitä on harrastettu nyt mutta ideaa se on tässäkin. Jos olen oikein käsittänyt niin maksaakos liiga seura vain lainapelaajan palkan? Siintähän voisi myös liitolle maksaa jotain että pelaaja X pelaa Mestiksessä. Ei sen nyt mikään älytön summa tarvitse olla mutta jotain edes.

 

[Linnankundi]

Yksi helposti Mestiksen pelaajarumbaa tasoittava toimi olisi se, että jokainen siirto sarjasta toiseen maksaisi jonkun kohtuullisen summan, joka raha menisi sitten Mestiksen palkkiorahoihin tai tähän sarjan kehittämiseen. Tuollainen siirtomaksu rauhoittaisi pelaajasiirtoja ja olisi myös joukkueiden kohtelun tasa-arvoistamista. Tällä tavalla Mestikseenkin pikkuhiljaa alkaisi muodostumaan omilla sopimuspelaajilla pelaavia joukkueita, jotka ottaisivat lainoja vain tosi tarpeeseen ja pitemmiksi ajoiksi, pelin tai parin lainat suuntaan tai toiseen vähenisivät varmasti.
Sarjajärjestelmä sinällään on tietenkin ongelma, koska nousu Liigaan ei ole mahdollinen urheilullisin perustein.
Kunnolliset palkintorahat Mestiksen parhaille olisi myös seuroille syy kehittää toimintaansa. Yksi hyväntekijä tässä palkintorahojen suhteen voisi olla Porvoon oma miljonääri ja urheilumies Mika Anttonen. Voisi ostaa vaikka tuon sarjan nimen ja muuttaa sen vaikka ST1:ksi (Sarjataso 1).

 

[RetroRenttu]

Lähdin miettimään yön hämärässä miten Mestikseen saataisiin nykysellään lisää resursseja pysyvyyttä.

Tätä ongelmaa ei ratkota ennenkuin mahdollinen CHL laajennus nähdään. Sarjajärjestelmää on huono muuttaa, kun kolme Mestiksestä nostettua joukkuetta ovat kukin maksaneet osaketta sen 1,8 miljoonaa. Meneppä siinä kertomaan, että maksoitte summan, mutta nyt tiputte pois.

Tässä tarkoitinkin miten Mestistä voisi kehittää edes hiukan nykyisen sarjajärjestelmän alaisuudessa odotellessa isompia muutoksia. On asia erikseen sitten nämä sarjajärjestelmiä koskevat ehdotelmat, joista olen myös kirjoittanut omia mielipiteitä.

Kehitys ideana tuli mieleen jo Liiga palstan puolella esiintuomani Liiga seurojen mahdollisuus peluuttaa kolmea nuorta (esim alle 24v) rotaatiopelaajaa omissa a-junioreissa. Näin ollen Liiga seurat säästyisijät ajalta ja vaivalta lähettää jokaista pelaajaa Mestikseen. Junioreissa pelaajille voitaisiin ajaa organisaatioden pelitapoja sisään ja kehittää pelaajien ominaisuuksia haluttuihin suuntiin.

Ei. Ei. Ei missään nimessä. Kun mietitään A-junnujen kehitystä niin tuollainen reilut 20 vuotias pelaaja tekisi sarjassa mitä haluaisi. Liigasta esimerkiksi Niklas Salo, Joonatan Tanus ja Casimir Jürgens sinun kriteereillä olisivat kelvollisia junnuihin ja heidän lisäksi esim Jokereista Henri Ikonen ja Kristian Vesalainen. Esimerkkeinä tietenkin ääripäästä, mutta noin räikeä yli-ikäisten peluutus minusta ei olisi oikein.

Tietysti tässä omat riskinsä olisivat, mutta eipä nykyiselläkään mitään "Vesalaisia" tai muitakaan Liigan mittapuun tähtipelaajia paljon ole Mestiksessä nähty lainalla. Tuskin seuroilla olisi kauheasti tahtoa ja varaa alkaa peluuttamaan Liiga joukkueiden kärkinimiänsä tuolla nuorten puolella pois lukien ehkä pitkien loukkaantumisten jälkeen pelin kaksi. Tähän voisi lisäyksenä heittää, että playoff peleistä nuo yli-ikäiset voisi kieltää joten mestaruus ei ratkeaisi ylhäältä tuleviin apuihin.

Lisäksi jos samanaikaisten mestislaina pelaajien määrä olisi rajattu vain kahteen ja näiden nimettyjen pelaajien ulkopuolelta tulevat siirrot kustantaisi Liiga seuroille tuon kehittämis maksun Mestis seuralle niin pelaajaralli rauhottuisi merkittävästi. Tuota olisi myös vaikea kiertää paitsi jos joku Liiga seura tahtoo maksaa noita maksuja kauden aikana useampia kymmeniä. Näin saataisiin Mestis seuroille enemmän pysyvyyttä ja tunnistettavia kasvoja.

 

[muumijo]

Palkintorahoja maksettiin tuo 150k€ mikä tuli Liigan maksamasta kehittämisrahasta. Kehittämisrahan summa huhuissa pyörii siellä noin 300k, mutta tälle kaudelle SEURAT päättivät palkintorahat pois, jotta Mestistä voisi kehittää ja toivoa palkintorahojen joskus kasvavan tuosta.

EIkös nämä kehitysrahat nyt ohjattu siihen uuteen kehitysjohtajan, päällikön (vaimikäperhanasenytoli) palkkaan ja sen vuoksi niitä ei seuroille nyt jaeta. Tai ainakin valtaosa tuosta lohkaistiin siihen. No, kehitystä ei ole kyllä ollut havaittavissa ainakaan minun silmiin. Henkilön piti käsittääkseni auttaa myös yksittäisiä seuroja, mutta onko se näkynyt missään.. Joensuussa, no.. onko se sitten valtaisa tuki sisällöntuottajalle vai mitä, mutta ei ainakaan mitään hurraahuutoja ole ilmoille kajahtanut.

 

[Pecinjsh]

Erikoinen on kyllä tuo Hiltusen haastattelu Jatkoajassa. Paljon palstatilaa saa pohdiskelu, että miten saisi jonkun liigajoukkueen vapaaehtoisesti menemään Mestikseen. Porukalla on pohdittu sopivaa porkkanaa, että saisi jonkun häipymään. Ei se varmaan Sport ole, ketä savustetaan pihalle. Sekoilu sarjajärjestelmistä jatkuu.

Linkki juttuun

 

[Tshekki77]

Erikoinen on kyllä tuo Hiltusen haastattelu Jatkoajassa. Paljon palstatilaa saa pohdiskelu, että miten saisi jonkun liigajoukkueen vapaaehtoisesti menemään Mestikseen. Porukalla on pohdittu sopivaa porkkanaa, että saisi jonkun häipymään. Ei se varmaan Sport ole, ketä savustetaan pihalle. Sekoilu sarjajärjestelmistä jatkuu.

Linkki juttuun

Siellähän Hiltunen maalailee, että tulevaisuuden mahdollisessa kaksi portaisessa systeemissä olisi 18-20 joukkuetta, mukaan lukien Jokerit. Jos näin on, niin tarkoittaisi Jokereiden ja Liiga joukkueiden lisäksi kaiketi 2-4 joukkuetta nykyisestä Mestiksestä. Voisi kuvitella, että jos 18-20 joukkuetta olisi tähtäin kahdelle portaalle, niin tarkoittaisi jotain 8+10, 9+9, 10+8, 9+10, 10+9 tai 10+10 vaihtoehdoista. Puhuu myös paljon siitä, ettei voida kopioida mallia muualta, koska ollaan pieni maa ja vähäiset resurssit. Eli että tarvitaan omaa Suomen mallia. Voisiko tuo sitten tarkoittaa ristiinpelaamisia? Ja se sitten puolestaan sitä, että kahden portaan systeemi pyrittäisiin tuota myöden saamaan myös yhteisen mediakorvauksen alle?

Pisti silmään myös se, että vaikka edelleen eivät halua julkisuuteen kertoa summaa, millä Liiga jatkossa Mestistä tukee, niin kerrotaan myös, että Hiltusen mielestä sen pitäisi olla reilusti yli miljoona vuodessa. Jos tuo on Liigan kanta asiaan, niin vaikea kuvitella, että liitto tai Mestis sanoisi sitten sellaisille ehdotuksille ei. Eli voitaisiin kuvitella nyt tehdyn sopimuksen ainakin siltä osin ottaneen ainakin pienen askeleen eteenpäin, Mestiksen osalta.

Edit. L->K

 

[Tattari]

Eiköhän Liigaan oteta jokainen liigakelpoinen mestisjoukkue viemään suomalaista lätkää eteen päin. Liigan avaaminen ei ole itsetarkoitus, vaan Mestis-seurojen pitää kehittää toimintansa liigakelpoiseksi - THATS IT! Jos siihen kykenee on Liigassa, jos ei, on Mestiksessä, Suomisarjassa, divareissa, kaljaliigassa...
Tässä ote Hiltusen haastattelusta, johon aika paljon kiteytyy:
"Varmaan Mestis olisi toivonut, että tulisi karsinnat ja karsintojen kautta voisi nousta Liigaan. Mutta onko siihen realistista mahdollisuutt yhdelläkään Mestis-seuralla tällä hetkellä? Tuntuu välillä siltä, että Mestiksessä koetaan, että Liigan avaaminen ratkaisisi kaikki ongelmat. Olen nähnyt henkilökohtaisesti Mestis-maailmaa sekä Liiga-maailmaa seurajohtajana. Silloin, kun me Sportissa aloimme rakentaa tahtotilaa nousta kohti Liigaa, sarja oli suljettu. Mutta siitä huolimatta me teimme viiden vuoden suunnitelman kaudella 2007–2008. Tavoitteenamme oli kehittää Sportia kokonaisvaltaisesti kaikilla eri osa-alueilla Liiga-kelpoiseksi. Meillä oli urheilullisuus, pelaajapolku, talous, olosuhteet ja organisaatio. Tässä näen suurimman ongelman. Mennään usein suoraan ehdottamaan ratkaisua, joka on avata Liiga, vaikka pitäisi miettiä, mitkä ovat ne vaatimustasot, joilla voi Liigaan nousta ja menestyä siellä. Jos nyt katsotaan vaikkapa Sportin tilannetta, ei tämä ole ollut ruusuilla tanssimista tähän saakka. Muistan hyvin sen keskustelun kymmenen vuotta sitten jota kävimme. Eli onko parempi olla Mestiksessä menestyvä seura vuodesta toiseen ja olla hyvä fiilis peleissä vai olla Liigassa häntäpäässä ja saada koko ajan turpiin. Minun mielestäni päättäjillä on tässä myös velvollisuus miettiä mallia, jossa kaikki Liigasssa pelaavat seurat tai sinne nousevat seurat pystyisivät taistelemaan pudotuspelipaikoista ja myös menestymään Liigassa. Toisaalta taas jos Liigasta putoaisi seura, pitäisi olla mahdollisimman pieni tasoero Liigan ja Mestiksen välillä, jotta mahdollinen sarjatason vaihto ei tuhoaisi koko seuran ja alueen huippukiekon pelaajapolkua. En jaksa uskoa, että kukaan on tästä kovin eri mieltä. Pitää myös pohtia, riittääkö Suomessa talousalueet sekä kaupungit, joihin rakentaa tällaisia kokonaisvaltaisesti pärjääviä seuroja. Keskiarvoinen Liiga-seuran vuosibudjetti on kuusi miljoonaa euroa. Saman verran kuin koko Mestiksen vuosibudjetti yhteensä. Meidän pitää myös miettiä vaihtoehtoja, joilla voimme kehittää pelaajia maajoukkueeseen sekä kansainvälisiin mittelöihin. Henkilökohtaisesti tämä ajoittain hieman turhauttaa, kun ei osata ajatella asiaa isossa kuvassa. En usko, että kukaan jääkiekonystävä vastustaa sitä, että tulisi uusia seuroja, mutta samaan aikaan jokainen Liiga-seura työllistää 50-60 henkilöä ja sitten alueiden pelaajapolut kulkee paljolti Liiga-seurojen kautta. On aika varoittavia esimerkkejä muista lajeista siitä, jos pääsarjaseura putoaa hallitsemattomasti alas. Se voi turmella koko juniorien pelaajapolun siellä alla. Mikä taas aiheuttaisi paljon vahinkoa koko suomalaiselle jääkiekolle."

 

[P Giroux]

Hiltunen kutsuu tuossa haastattelussa toistuvasti omaa organisaatiotaan tekniikan edelläkävijäksi, ja tarjoaa Liigan ratkaisuja Mestikselle. Listaanpa pari "ratkaisua" tähän:

- Liigan sivut kaatuu aina, kun kausi alkaa
- Yhtäkään matsia ei voi katsoa alusta loppuun, ilman että kuva puuroutuu ainakin kerran
- Otteluiden koosteet tulee nettiin, jos tulee.

Tällaisia hienouksia ei ole muiden maiden pääsarjoissa, niin edellä ollaan, eiku...

Itse sarjajärjestelmästä: Kun Liiga lyötiin ensimmäistä kertaa kiinni, sarja oli ihan tasoissa Ruotsin kanssa, ehkä jopa edellä. Muut sarjat tuli kaukana perässä, ja Sveitsistä tuli pelaajia SM-liigaan jopa palkanpudotuksen uhalla, kun täällä oli niin kova taso. Ykkösdivisioonassa kävi säännöllisesti yleisömagneetteja tyyliin JYP, HPK, Ässät ja Kärpät. Näitä käytiin pienemmillä paikkakunnalla katsomassa sellaisella tarmolla, että jääkiekon 1-div veti saman verran yleisöä, kuin jalkapallon pääsarja. Nykyään futiksen Ykkönen vetää enemmän väkeä, kuin Mestis.

Kun 1-divisioonassa oli lähes pelkästään vakavasti otettavia seuroja (ei täysfarmeja), noin 20:lla paikkakunnalla oli pelissä käyvillä junnuilla suuria unelmia, ja jääkiekko vei harrastajia jalkapallolta. Silloin oli olemassa se pelaajapolku, mitä Hiltunen kovasti etsii tuossa haastattelussa, mutta ei ikinä löydä. Kun koko ajan mennään siihen suuntaan, että pelaajia kasvatetaan vain ja ainoastaan liigapaikkakunnilla (ja Jukurit on vissiin kasvattanut nolla NHL-pelaajaa?), jäädään Ruotsista jälkeen koko ajan enemmän. Siellä kuitenkin vyörytetään unelmaa junnuille 28 joukkueen voimin, ja kaikilla on jokaikisellä kaudella mahdollisuudet nousta pääsarjaan tai voittaa mestaruus. Peleissä käy yleisöäkin. Kasvava ero näkyy NHL-pelaajien määrässä: Ruotsi noin 100, Suomi 40.

Liigapäättäjien keksimä sana täysammatilaissarja on keinotekoisen rakennelman selittelyä. Eurooppalaisessa joukkueurheilussa on perinteisesti vedetty liukuvalla rajalla ammattilaisten, ja amatöörien välillä. Liigakaan ei ole täysammattilaissarja, kun tuomarit käy siviilitöissä. Ruotsin jalkapallossa miljoonamiehet kohtaa siviilitöissä käyviä joka kierroksella, eikä se haittaa menoa millään tavalla.

 

[Satunnainen]

Ykkösdivisioonassa kävi säännöllisesti yleisömagneetteja tyyliin JYP, HPK, Ässät ja Kärpät. Näitä käytiin pienemmillä paikkakunnalla katsomassa sellaisella tarmolla, että jääkiekon 1-div veti saman verran yleisöä, kuin jalkapallon pääsarja.

Kun liiga lyötiin kiinni kaudeksi 00-01 oli Kärpät tosiaan juuri nousut ja ollut siihen asti divarin katsojamagneetteja. Sen sijaan Ässät oli pelannut divarissa edellisen kerran kaudella 89-90, HPK kaudella 87-88 ja JYP kaudella 84-85. Näillä kolmella ei siis kovin isoa kontribuutiota ollut divarin katsojalukuihin 90-luvulla.

 

[Flyingbird]

En tiedä onko asialla yhteyttä. Lauantaina Tuton pelissä 850 katsojaa. Näin pientä yleisömäärä en tältä vuosikymmeneltä muista.

 

[Pecinjsh]

Tällä kaudella yleisömäärät ilmoitetaan sen mukaan, kuinka paljon ihmisiä on oikeasti hallissa. Aikaisempina kausien yleisömääriä on kaunisteltu erilaisilla laskentatavoilla. Niinpä edelliskausien luvut eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia. Niin tai näin, nyt eletään joka tapauksessa Suomen toiseksi korkeimman sarjatason surkeinta aikakautta. 1960-luvullakin oli parempi meno ja meininki ulkokaukaloissa.

 

[Tattari]

Tällä kaudella yleisömäärät ilmoitetaan sen mukaan, kuinka paljon ihmisiä on oikeasti hallissa. Aikaisempina kausien yleisömääriä on kaunisteltu erilaisilla laskentatavoilla. Niinpä edelliskausien luvut eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia. Niin tai näin, nyt eletään joka tapauksessa Suomen toiseksi korkeimman sarjatason surkeinta aikakautta. 1960-luvullakin oli parempi meno ja meininki ulkokaukaloissa.

Eiköhän laskentatavat ole olleet kautta aikain samat. Vain mitattavat asiat ovat vaihdelleet. Jos mitataan myytyjä paikkoja, mukana ovat myydyt liput ja kausarit. Jos mitataan katsojan läsnäoloaktiivisuutta, mitataan paikallaolevien määrää. Myynti on selkeästi talouden mittari ja yleisömäärä kulloisenkin tuotteen kiinnostavuutta kuvaava mittari sekä tapahtumatuotannon vaativa mittari esim turvajärjestelyiden ja hankintatoimen osalta. Toki samoja mittauksia tulee vertailla keskenään. Markkinoinnin tarpeisiin voidaan toki aina valjastaa parhaita lukemia näyttävät mittarit - tämän vuoksi meillä voi olla esim. eniten, täysinäisin, uskollisin, jne jotakin.