Tuskinpa koko Pohjois-Suomi olisi samalla intensiteetillä lähtenyt tukemaan joukkuetta jos ainoana porkkanana olisi ollut Mestiksen (tai divarin) mestaruus.
Mun mielestä Kärpät on tuolta osin loistava esimerkki siitä, miksi liigan pitäisi olla avoin.
Jos panoksena olisi ollut mestaruusviiri, ei Kärppien taakse olisi millään saatu niin paljon rahaa kuin lopulta saatiin. Ei pelillisesti käytännössä liigatason porukkaa rakenneta vain nappuloilla. Ja kun sekä liksa että pelillinen haaste (=sarjanousu) olivat kohdillaan, niin seuraan oli kohtuullisen helppo hankkia pelaajia, joille kysyntää oli sarjaporrasta ylempänäkin.
Luonnollisesti pelillisesti huikea joukkue ja unelmaa kohti painava juna aktivoivat myös yleisöä. Kärpät kiinnosti sekä Oulussa että vieraspaikkakunnilla. Vaikka Kärpiltä ei parina kautena kovinkaan montaa pistettä saatu, niin tuskin seurapomot pitivät yleisöä vetävää ja mediaa kiinnostavaa joukkuetta ainakaan haittana.
Miksi vastaavaa ilmiötä ei voisi muodostua 2010-luvulla? Jos unelma sarjanoususta on realistinen eikä pelillisen puolen lisäksi liian riippuvainen esimerkiksi liigapomojen mielialoista, niin aivan varmasti myös yhteistyökumppaneita on helpompi haalia. Ja mitä pelaajiin tulee, niin yhteistyökumppanien rahoilla saadaan kovempaa ainesta. Puhumattakaan siitä, että liigaunelma lienee jo pelaajien urakehitystä ajatellen tärkeämpi seikak kuin viiri katossa.