Myönnän ettei minulla ole tietoa laskiko tuolloin katsojamäärät ja kuinka paljon. Koko sarjan katsojamääriin Kärppien nousulla oli varmasti vaikutusta kun paras yleisöjoukkue jätti sarjan. Kärppien nousu vaikutti ihan varmasti monella vieraspaikkakunnalla. Sama ilmiö olisi mikäli Sport nousisi tavalla tai toisella. Joten ihan suoraa yhtäläisyysmerkkiä en vetäisi suljetun sarjan ja yleisömäärien laskun kanssa. Toki myönnän tämän olevan vain arvio, ei siis ehdoton totuus.
Juurihan Rocco kirjoitti, että Sportilla oli 1200-1500 hengen yleisöjä verrattuna noin 3000 hengen yleisöihin, joten kyllä suoran yhtäläisyysmerkin voi vetää suljetun sarjan ja yleisömäärien laskun kanssa. Kesti se TuTollakin monta vuotta saada yleisömäärät taas kunnolla nousuun ja seura uuteen nousuun.
Mitä tulee Kärppä-efektiin, niin toki Kärpät aikoinaan yleisömääriä nosti yksittäisissä matseissa, mutta tuskin olisi Kärpätkään yleisöä vetänyt (saatika liigatason joukkueeseen satsannut) jos olisi ilmoitettu, että Kärpät ei voi nousta koska liiga on suljettu.
Sportin nousu liigaan (ja liigan pitäminen jatkossakin auki) luultavasti nostaisi Mestiksen kärkiseurojen yleisömääriä, kun liiganousumahdollisuus olisi taas kerran konkreettinen ja jonkun Mestis-seuran toteuttama.
Mitä Sportin vetovoimaan noin yleisesti tulee, niin ei seurojen yleisöpohja ole yhdestä vierailijaseurasta kiinni vaikka Sport pienen piikin kävijämääriin tuokin (kuten mikä tahansa Mestiksen kärkiseuroihin kuuluva perinteinen joukkue).
Esimerkkinä vaikkapa TuTon kaksi perättäistä lauantaikotipeliä ja niiden yleisömäärät:
la 28.12.2013 TuTo - Sport, yleisömäärä 1999.
la 05.01.2013 TuTo - HCK (sarjanousija ja sarjajumbo), yleisömäärä 1929.
Eroa 70 katsojan verran. TuTo on tällä hetkellä siinä onnellisessa tilanteessa, jossa seuran pelillinen taso ja Tammisen vetovoima tuovat väkeä hallille suht tasaisesti, oli vastassa sitten klassikkoseura tai sarjanousijajumbo. Mutta TuTon yleisömäärät ja seuran omistajien rahallinen panostus tuskin pysyisivät ennallaan, jos lähivuosiksi suunniteltu liigapaikan tavoittelu tyssäisi ja SM-liiga suljettaisiin.
Mielestäni tuollaista skenaariota ei voi ihan rinnastaa suljettuun sarjaan, joka jättäisi pois vain karsinnat, jotka ovat yhtä sarjaa lukuunottamatta olleet, anteeksi vaan, aivan läpituutojuttu. Tulee olemaan arvioni mukaan myös tänä keväänä.
Kokeilepa sitten Nuorten SM-liigan karsintajärjestelmää, jota muutettiin
kesken kauden täysin käsittämättömäksi ja ei-liigaseurojen A-juniorijoukkueille äärimmäisen epäedulliseksi. Näin systeemiä päivitettiin (teksti
Jääkiekkoliiton uutisesta):
Nuorten SM-liigan karsintamuotoa on muutettu Huippukiekon neuvottelukunnassa liiton ja liigan kesken, siten, että se vastaa paremmin liiton ja liigan välistä sopimusta.
Karsintaan joutuu sarjassa huonommin sijoittunut Mestisseuran (tai muun ei SM-Liigaseuran) joukkue (mikäli sijoittunut sijoille 11.-16.). Mikäli sarjassa pelaavat Mestisseurojen (tai ei SM-Liigaseurojen) joukkueet sijoittuvat molemmat 10 parhaan joukkoon, karsii sarjapaikastaan runkosarjan viimeiseksi sijoittunut joukkue joka voi myös pudota sarjasta. Tässä tapauksessa edellisten vuosien sijoituksilla ei ole merkitystä.
Mikäli jollakin kaudella SM-Liigaseuran joukkue on kolmatta perättäistä kertaa runkosarjan viimeinen (kaudesta 14-15 alkaen), osallistuu se karsintaan ja voi myös pudota.
Karsinnassa tämä joukkue kohtaa Nuorten Mestiksen voittajan paras viidestä –menetelmällä pelattavissa karsintaotteluissa.
Tämä systeemi kuvastaa oikein hyvin Jääkiekkoliiton linjauksia juniorien SM-liigan ja juniorien Mestiksen välillä sekä hämäräperäisiä sopimuksia liigan ja liiton välillä, jossa muulle suomalaiselle jääkiekkoilulle jää lapsipuolen asema. Ihan yhtä hankalaksi ei ainakaan vielä ole varsinaista liigakarsintaa tehty (jos nyt ei liigaa suljeta kokonaan), mutta systeemi on nytkin ollut niin sekava, että ei ole ihmekään jos SM-liigakarsinnat ovat pari kertaa olleet ns. läpihuutojuttu.