Edelleen, liiga ei ole hyötynyt karsinnoista tippaakaan. Yksi joukkue saa muutaman ottelun lisää joista saa vähäsen tuloja mutta onko asiasta mitään muuta hyötyä.
SM-Liiga OY on - kuten nimikin sanoo - osakeyhtiö. Perinteisen talousopin mukaan osakeyhtiön tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Koska SM-Liiga OYn tulos on pitkälti kiinni sen nimen alla toimivien franchising yritysten tuloksesta, on voiton kasvattamiseksi näiden neljäntoista firman myytävä enemmän. Suomen pelaajatuotannolla pelkästään pelaajakaupoilla ei yksikään yritys menesty, vaan voitto on haettava yhteistyökumppaneilta ja järjestämällä
tapahtumia.
Maksavia asiakkaita olisi, niin mikä järki on olla myymättä tapahtumia? Karsintojen pelaamatta jättäminen on paskaa liiketoimintaa.
Turhaa haihatella jotain 10+10 -sarjaa, kun Suomesta loppuvat riittävän tasokkaat joukkueet ja pelaajat. Saatikka verrata Ruotsiin joka on väkiluvultaan ja resursseiltaan kaksinkertainen.
Mielenkiintoinen pointti. Suomi puolikkailla resursseilla pyörittää 14 joukkueen ammattilaissarjaa, kun samaan aikaan naapuri tuplasti parimmista lähtökodista katsoo, että maassa voi toimia maksimissaan 12 joukkuetta. Tätä ammattilaissarjaa tukemaan suomessa on valikoitunut 12 joukkuetta, kun taas naapurissa alemmalla sarjaportaalla pelaa 14 joukkuetta.
Eli, jos kaksinkertaisella väkiluvulla ja resursseilla on perusteltua käyttää neljäätoista joukkuetta kasvattamaan pelaajia kahdentoista joukkeen tarpeisiin, niin millä järjellä on suomen (kaksitoista joukkuetta ruokkii neljäätoista) systeemi selitettävissä?
Voitko avata hieman tätä matematiikkaa? Miksi 10+10 = 20 joukkuetta ei voi toimia näillä resursseilla, kun tällä hetkellä toimii 14+12 = 26 joukkueen sarjat?
Suomeen on jostain kumman syystä pesiytynyt omaan järkeeni todella huonosti istuva malli, missä ylimmällä mahdollisella sarjatasolla pelaa enemmän joukkueita kuin sinne pelaajia kasvattavissa sarjoissa. SM-Liiga(14) ja Mestis(12). A-SM(16) ja B-SM (10). Tiedetään, tulee niitä pelaajia A-nuorten mestiksestäkin, mutta ainakaan omien tietojeni mukaan ei niin paljoa, että A:n mestistä voisi pitää kasvattajasarjana A-SM:lle. B-SM (10) - B2-SM (10) - C-SM(10), taas sama juttu. Jos B-SM sarjassa on 10 joukkueellista SM-tason pelaajia, niin mistä ihmeestä ne loput 6 A-SM joukkuetta saa ne SM-tason pelaajansa?
Ja sitten vielä ihmetellään kun ei oikein tuoteta pelaajia.
Olisi kiva kuulla, mitä siellä SM-Liiga OYn franchising yrityksissä oikein ajatellaan. Pannaan sarja kiinni, mistä seuraa ettei alemmalla sarjaportaalla kannata enää kehittää toimintaa (eikä pelaajia) ammattimaisempaan suuntaan. Kun nyt jo tiedetään että harvassa on ne pelaajat, jotka suoraan A-SM sarjasta nousevat liigaan, niin mistä nämä ns. liigatason seurat ajattelivat saada ammattilaispelaajansa kun sellaisia ei enää missään kasvateta. Sveitsistä? Ruotsista? Venäjältä?
Toki ymmärrän senkin, että karsinnat pelottavat kun teet paskaa liiketoimintaa etkä pärjää kilpailussa. Tällöin on toki mukavampaa tietää että aivan sama mitä teet niin tähän mennessä saavutettua ei kukaan tule sinulta ottamaan pois. Nokiakin olisi varmasti ollut avointa kilpailua vastaan 2007 kun symbianin osuus älypuhelimista laukkasi 30% paremmalla puolen ja Apple esitteli iPhonen ja Google toi Androidin.
Että mitä liiga hyötyy karsinnoista? Välittömästi lisääntyneinä tuloina ja näkyvyytenä mediassa. Vaikka suosituin laji tällä hetkellä onkin, ei mainontaa kannata unohtaa tai asiat voivat muuttua nopeastikin. Välillisesti laadukas ja joukkuemäärältään tarpeeksi iso kasvattajasarja taas tuottaa pelaajia, valmentajia ja organisaatoita jotka omalta osaltaan nostavat tuotteen (eli pelin) tasoa lisäten maksavan yleisön kiinnostusta.
Miten liiga kärsii karsinnoista? Ei mitenkään. Yksi joukkue menee, toinen (ja mahdollisesti paremmin toimiva) tulee tilalle. Karsintojen ainoa kärsijä on se yksittäinen franchising yritys, joka ei saanut omaa toimintaansa sille tasolle, että olisi kilpailussa pärjännyt.
