Lidl ja muut halpiskaupat

[mjr]

Se mikä on vähän noloa on, että hyvin usein Lidlin keskieurooppalaiset ruokatarvikkeet ovat parempilaatuisia kuin ihan normi-suomalaiset (ei siis halpamerkit). Makkaroissa on enemmän lihaa, hilloissa enemmän marjoja, perusjuustot maukkaampia jne. Meitä ei ole oikein siunattu asiakasystävällisellä vähittäiskauppa-järjestelmällä ainakaan elintarvikkeissa: lähes identtiset valikoimat ja hinnat, ei mitään erityisen korkealaatuisia tuotteita, hyvin näennäistä kilpailua - elämää duopolissa Euroopan syrjäseudulla...

 

[Hauptmann]

Lidliä on kehuttu ja haukuttu tuolla "Kallista, elämä on" -ketjussa. Porvoon Näsin Lidl on Suomen kolmanneksi suurin Lidl myyntimääriltään. Nyt se on ollut muutaman viikon remontissa. Porvoon toinen Lidl Tarmolassa on pari viikkoa ollut Porvoon ainoa Lidl. Oikeastaan syy siihen, että Tarmolaan edes perustettiin Lidl oli Näsin Lidlin komea myyntitulos.

Minä ostan Lidlistä jauhelihan ja tarjouslihoja. Joitakin makkaroita ja nakkeja tulee myös ostettua. Aika paljon muitakin tuotteita tulee ostettua nimenomaan Lidlistä. Vähän pitää täydentää ostotarpeita läheisestä S-Marketista.

Lidl on piristänyt kaupankäyntiä Suomessa. Lidl on kaiketi ollut noin 11 vuotta Suomessa ja Porvoossa 10 vuotta. Hyvin se on ottanut paikkansa Suomessa.

 

[solamnic76]

Minä ostan Lidlistä jauhelihan ja tarjouslihoja. Joitakin makkaroita ja nakkeja tulee myös ostettua. Aika paljon muitakin tuotteita tulee ostettua nimenomaan Lidlistä. Vähän pitää täydentää ostotarpeita läheisestä S-Marketista.

Lidl on piristänyt kaupankäyntiä Suomessa. Lidl on kaiketi ollut noin 11 vuotta Suomessa ja Porvoossa 10 vuotta. Hyvin se on ottanut paikkansa Suomessa.

Sama, paitsi ostan lidlistä kaiken mitä saan ja mahdolliset täydennykset k-kaupasta.

Moni elää vieläkin ennakkoluulossa että natsisiwassa olisi vain ulkomaisia tuotteita. Itseasiassa yllättävän moni tuote on kotimaista ja vieläpä Ass ja Koo ketjusta poiketen hankittu pienemmiltä suomalaisilta toimijoilta.

Esmes milbonan maito oli osuuskunta maitomaasta. Laitilan panimon kanssa on lidl tehnyt pitkään yhteistyötä. Nakit, meetrvurstit yms. kartanon tuotteet on kotimasia.

Jopa Coquette - purkkihernekeitto näyttää ulkomaiselta, mutta valmistaja on jalostaja Suomi.

Rohkaisen kaikkia ihmisiä käyttämään lidliä, jotta pääsemme duapolin ikeestä eroon.

 

[Väsyneet Kädet]

Sama, paitsi ostan lidlistä kaiken mitä saan ja mahdolliset täydennykset k-kaupasta.

...

Tämä on minulle Lidlin ongelma. Pyrin käymään mahdollisimman vähän kaupassa, joten haluan ostaa samasta paikasta kaikki. Siksi valintani on käydä S-marketissa tai Prismassa, halpamerkkejä käyttämällä ei taida rahallistakaan tappiota juuri tulla, jos ollenkaan.

 

[fat of the land]

Noista Lidl:n tuotteista vähän asiaa.

Silloin kun Lidl tuli suomeen, eli muistaakseni 2001 Keravalle.

Niin silloin Lidl lähti aika suurella salamyhkäisyydellä liikenteeseen, eli Milbonan maidot, lihat, makkarat, leivät ym. tuoretuotteet, jotka tehtiin suomessa tuli merkkaamattomilla autoilla kauppaan, ettei kenellekään selviä kuka tuottaa tavarat. Ainakin silloin oli tapana merkitä kaupan oman brandin tuotteisiin vain valmistuttaja (Lidl, Inex partners, Kesko jne.) ja valmistusmaa.

Käsittääkseni Lidl:n strategia joka puolella on markkinoida etupäässä omia tuotetmerkkejään. Mutta suomessa lupaavan alun jälkeen Lidl joutui jonkinlaisiin vaikeuksiin, koska suomessa ollaan brandiuskollisempaa kuin muualla euroopassa. Eli ostetaan laadusta riippumatta HK:n, Valion, Ingmanin, Vaasan, Koffin jne. tuotemerkkejä samoin kuin kansainvälisesti tunnettuja Pepsiä, Fairyä, Marsia jne. vaikka "halpistuote" olisi samaa tavaraa.

Niin, koska ne ongelmat oli jossain määrin vakavia, eli Milbona ei liikkunut, niin Lidl joutui ottamaan Valion maitoja ja HK:n sinistä jne. myyntiin, jotta ihmiset kävisivät Lidl:ssä kaupassa.

Suomalaisessa kielenkäytössähän on jossain määrin käynyt niin, että kaupassa voidaan käydä noiden kahden korporaation kaupoissa, mutta Lidlissä käyminen on Lidlissä käymistä, ei kaupassa.

Nyt kun Lidl purjehtii jossain määrin myötätuulessa, on seuraava tapahtuma sitten se, että tänne rantautuu Tescot ja muut massiiviset ketjut. SPAR meni aikoinaan jostain syystä vituiksi, entisen T-kaupan raunioille perustettu monikansallinen ketju kitui lähtötelineissä muutaman vuoden ja siirtyi lopulta HOK-Elannon omistukseen ainakin PK-seudulla. Eli Elannot koki tien Elanto-Marketta-SPAR-Alepa.

Uskoisin, että Lidl:n menestys tarkoittaa siis sitä, että meidän ruokakauppamafia murtuu pikkuhiljaa. Tuossa Kallista, elämä on-ketjussa on paljon asiaa siitä mitä helvetin poliittista puuhastelua suomessa ruokakauppa on ollut.

 

[Lawless]

Silloin kun Lidl tuli suomeen, eli muistaakseni 2001 Keravalle.

Ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin to 29.8.2002 Forssassa, Iisalmessa, Jyväskylässä, Kaarinassa, Kemissä, Kempeleellä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Pirkkalassa ja Äänekoskella. Lähde: Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä Suomessa | Taloussanomat

 

[fat of the land]

Ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin to 29.8.2002 Forssassa, Iisalmessa, Jyväskylässä, Kaarinassa, Kemissä, Kempeleellä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Pirkkalassa ja Äänekoskella. Lähde: Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä Suomessa | Taloussanomat

No totta joo, nyt muistin vuodet väärin. Eli Keravalle aukesi 2003 Lidl, itselläni oli ihan sellainen muistikuva, että kyseessä olisi ollut ensimmäinen Lidl. Aikoinaan olin 2001 kesällä Keravalla duunissa Prismassa ja silloin Lidl:n pukumiehet kävivät hintavakoilureissulla Prismassa ja lensivät pihalle. Joten siitä muistikuva, että avajaiset olisivat olleet ihan ovella.

 

[Everton]

Harvoin tulee käytyä Lidlissä, mutta aina silloin tällöin kuitenkin. Lähinnä, jos mieli tekee jotain "erikoisempaa" - esimerkiksi jäätelöissä on mukavan erilainen valikoima kuin muualla.

Viimeksi ostin härän lehtipihvejä ison boksin, kun oli niin hyvä tarjous. Ihan hyviä piffejä ja kilohinnallahan noita myytiin, mutta vähän ihmeellistä oli kuitenkin, kun paketissa sanottiin että sisältää muistaakseni noin 12 pihviä - mutta lootasta löytyikin about 30 luottokortin kokoista lärpäkettä. No, mahtuupa ainakin paistamaan pienelläkin pannulla, mutta oli ärsyttävää pakkailla kun pistin osan pakkaseen.

 

[Siivu]

Käyn Lidlissä enemmänkin heräteostoksilla silloin tällöin, kuin pääasiallisena ostospaikkana. Sieltä on mukava ostaa kaikkea sellaista "erilaista" sapuskaa, kuin mitä koosta ja ässästä löytää, eikä valikoimassa sinänsä ole mitään pielessä. Vähintään kaikki peruselintarvikkeet löytyvät, ja tilpehöörihyllyssäkin on monesti kaikkea hyödyllistä sopuhintaan.

Se, mikä kallistaa vaa'an etenkin Citymarketin puolelle, on tuoretiski. Voi olla, että fiilistelen ihan suotta, mutta poimin tarjoukset sata kertaa mieluummin tuoretiskistä itselle erikseen pakattuna, kuin tavanomaisesta lihahyllystä. Oman cittarini eduksi on lisäksi todettava, että sieltä saa samaan rahaan myös tolkuttoman hyviä reseptejä jopa pyytämättä. Tämä on ehkä isoin osa-alue, jossa Lidl jää kakkoseksi. Arvostan henkilökohtaista ja asiantuntevaa palvelua, jota ei Lidlistä tarvitse lähteä hakemaan.

 

[Dee Snider]

Täytyy illaksi hakea taas lasti Liiteristä noita pikku ja chilibratwursteja. On sitten niin maan perkaleen hyviä. Ja ehkä muutama Noblelaner kylkeen. On meinaan hintaansa nähden ihan hyvää kulutusolutta.

 

[Keltainen]

Nobelaner on oikein hyvää nimenomaan käyttöön eikä maisteluun. Tikidogi makkara on erinomaista, suosittelen.

 

[Hemingway]

Mun Lidli on muiden kauppojen vieressä, joten sinne voi poiketa ilman suurempaa vaivaa.

Käytän Lidliä niin, että luen säännöllisesti mainoslehtisen, teen listan ja ostan kerralla enemmän esimerkiksi jauhelihaa pakkaseen.

LIDL Sinen mainoslehti

 

[Jupe]

Nobelaner on oikein hyvää nimenomaan käyttöön eikä maisteluun. Tikidogi makkara on erinomaista, suosittelen.

Ja muistetaan tässä brändi-keskustelussa se että Nobelander on Holstenia, siis se perus bulkki ja sitten Nobelander Talvi, Lime Cut ja Grillimaisteri-bisse on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotoksia.

Jännä sinäänsä koska mun mielestä oluen myynnin kannalta paremmalta kuullostaa mainostaa Laitilaa kuin nimetä tuote vain Nobelanderiksi taikka GRILLIMAISTERIKSI joka vasta kertookin oluesta ja siitä mistä se tulee todella paljon. Mutta joo, sallittakoon Lidlille oma Pirkka-oluensa.

_

 

[pettter]

Joo Lidlistä kun ostaa vaikka erilaisia makkaroita, niin katsoo vaan että valmistusmaana on Saksa, jolloin ei ole pelkoa että saisi jotain "lauantaimakkaraa" tai "hiillosmakkaraa", puhumattakaan niistä vielä huonommista suomalaisista paskoista.

Siis jos sä vedät kymmenen sentin pätkän Atrian Uunilenkkiä, niin lihaa siinä on 6 millimetriä. Minä en osta vaikka Juha Mieto kehuiskin vetävänsä noita kaksin käsin naamaan samalla kun hakkailee halkoja. Hiihtelis sekin partajooseppi vaikka mäkkäriin syömään.

 

[Klassinen sentteri]

Lidlistä en osta oikeastaan kuin repullisen sitä halpaa kaljaa aina silloin tällöin. Jostain syystä ainakin täällä Lidlin on ottaneet omakseen kaiken maailman retaleet. En halua kertakaikkiaan tehdä ostoksiani huumeveikkojen ja muiden sekopäiden seurassa. Jännä juttu, että Siwa on aivan samanlainen paskakauppa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Jännä sinäänsä koska mun mielestä oluen myynnin kannalta paremmalta kuullostaa mainostaa Laitilaa kuin nimetä tuote vain Nobelanderiksi taikka GRILLIMAISTERIKSI joka vasta kertookin oluesta ja siitä mistä se tulee todella paljon. Mutta joo, sallittakoon Lidlille oma Pirkka-oluensa.

Tälläinen uudelleenbrändäys tavoittaa laajemman käyttäjäkunnan, kuten tuo nimimerkki Keltaisen viesti todistaa. Toinen ostaa samaa tavaraa Laitilan tölkissä ja toinen Nobelanerin tölkissä. Toinen luulee saavansa halpaa bulkkikaljaa, toinen luulee saavansa makuelämyksen. Molemmat kulutusvalinnat saavat täysin eri merkityksen, vaikka ainoastaan logo vaihtuu.

 

[Jupe]

Tälläinen uudelleenbrändäys tavoittaa laajemman käyttäjäkunnan, kuten tuo nimimerkki Keltaisen viesti todistaa. Toinen ostaa samaa tavaraa Laitilan tölkissä ja toinen Nobelanerin tölkissä. Toinen luulee saavansa halpaa bulkkikaljaa, toinen luulee saavansa makuelämyksen. Molemmat kulutusvalinnat saavat täysin eri merkityksen, vaikka ainoastaan logo vaihtuu.

Ajoin omassa kommentissa takaa kotimaisuutta en makuelämystä, mutta voihan sen noinkin nähdä. Ajattelin että kotimaisuus olisi valttia koska edelleen moni asiasta tietämätön vieroksuu Lidl-tuotteita outojen brändien takia.

_

 

[Jeffrey]

Lisäksi tuosta brändäyksestä.

Laitila on brändi, ja sen käytöstä pitää maksaa. Lidl, todennäköisesti saavat tuotteensa halvemmalla ilman brändäystä ja Laitila ei todennäköisesti suostu edes myymään bulkkikaljaa omalla brändillään.

Näiden kauppojen omien tuotteiden idea tuottajan kannalta on se, että he tuottavat ns. liika kapasiteetin verran tuotetta, ja voivat myydä sitä ns. tappiolla jos myyntihinta kattaa edes muuttuvat kustannukset ja hitusen kiinteitä kustannuksia. Eli silloin koko tehdas tuottaa paremmalla katteella

Sama ilmiö on niin ruokakaupassa kuin rautakaupassakin. Viereiset tuotteet saattavat olla täysin identtisiä, vain ulkokuoressa on eroa ja hinta nousee tai tippuu sen mukaan.

Esimerkiksi Dewalt-Black&Decker systeemissä firmalle tulisi huomattavasti kalliimmaksi tuottaa kahta eri tuotetta, toista kuluttajille ja toista ammattilaisille. Nyt yritys vain brändää yhden tuotteen kahteen kertaan ja luo yhdestä tuotteesta kaksi tuotetta molempien kuluttajaryhmien tarpeisiin.

 

[expertti]

Halpis brändeihin viitaten, niin miksiköhän nämä takaisinvedot elintarvikkeissa osuvat hämmästyttävän suurella prosentilla halpismerkkeihin, vaikka yleinen mielipide on että "samaa tavaraa eri paketissa.

Taitaa olla jo toinen rainbow viikon sisään: Rainbown pannukasviksia vedetään markkinoilta - epäily lievästi myrkyllisestä sisällöstä | Ruoka | Iltalehti.fi

Ja muutenkin nämä ovat isolla prosentilla Raindow, Lidl, Euroshopper akselilla...
Toki aina silloin tällöin sillä kalliimmallakin brändillä.

 

[motamoro]

Lisäksi tuosta brändäyksestä.

Laitila on brändi, ja sen käytöstä pitää maksaa. Lidl, todennäköisesti saavat tuotteensa halvemmalla ilman brändäystä ja Laitila ei todennäköisesti suostu edes myymään bulkkikaljaa omalla brändillään.

Laitilalla on ihan oman brändinsäkin alla ainakin yksi bulkkikalja, vihreä Kukko-lager. Toiseksi Laitilan oluiden laatukin on laskenut rutkasti kun yritys laajeni pienpanimosta valtakunnalliseksi, mutta se on jo toisen ketjun asiaa.

Aiheeseen sen verran, että kävisin Lidlissä varmaan nykyistä (1x per 3kk) useammin jos se olisi hieman lähempänä tai omistaisin auton. Se Lidlin Freeway 6% Lemon - limonaadi on parasta mitä koko kaupasta saa. Suomessa ei ole tälle kilpailijaa, koska Fanta Lemon on vedetty aikoja sitten pois myynnistä Suomessa, ulkomailtahan tuota saa vielä melkein joka maasta.

 

[Jukan takahiukset]

Halpis brändeihin viitaten, niin miksiköhän nämä takaisinvedot elintarvikkeissa osuvat hämmästyttävän suurella prosentilla halpismerkkeihin, vaikka yleinen mielipide on että "samaa tavaraa eri paketissa

Ja muutenkin nämä ovat isolla prosentilla Raindow, Lidl, Euroshopper akselilla...
Toki aina silloin tällöin sillä kalliimmallakin brändillä.

Onko tuo vaan mutu, vai onko asiasta ihan faktaa? Olisi mielenkiintoista nähdä, pitääkö paikkansa. Saattaahan se olla, että laadunvalvonta pettää jossain vaiheessa, mutta tiedä sitten.

Toinen asia on se, että uutisoidaanko brändimerkkien takaisinvetoja niin herkästi? Jospa se laadunvalvonta toimii brändeissä paremmin ja kelvotonta tuotetta ei pääse myyntiin niin herkästi. Tämä on asiakkaan ja brändin etu tietysti. Sitten kaupassa lukee hyllyssä, ettei tällä kertaa ole saatavilla tuotetta, koska toimittajalla on vaikeuksia.

Ja kertoisitko vaikka Stockmann uskollisille asiakkailleen myyvänsä vanhaa ja värjättyä jauhelihaa tuorealtaasta tai vetävänsä jonkun tapiirin lihan myynnistä ebola epäilyn vuoksi? Tuskinpa vaan. Ja ei kannata paatuneimmankaan herkkuosaston käyttäjän uskoa sitä, että kalliit tuotteet tehdään käsin jossain pientilalla tai sitten joku guru jauhaa hampaillaan kahvinpapuja Kolumbiassa, jonka kissa on paskonut pitkän odottelun jälkeen. Sitä samaa paskaa siellä myydään, joka on halvalla tehtaassa tuotettu. Enkä lähtisi Helsingin keskustan Stockalle ihan helposti, koska porukka kusee kivijalkaan ja saattaa jäädä raitiovaunun alle. Maalaisstockkalle Jumboonkaan en mene. Kuitenkin joku 40-kymppiin uratykki jyrää minut parkkihallissa citymaasturillaan tai sitten joku jakkupuku päästää kassalla hiljaisen agentin, koska ei pysty pidättämään itseään enää 8 tunnin istumisen jälkeen suunnittelutoimiston assarina.

 

[msg]

Onko tuo vaan mutu, vai onko asiasta ihan faktaa? Olisi mielenkiintoista nähdä, pitääkö paikkansa. Saattaahan se olla, että laadunvalvonta pettää jossain vaiheessa, mutta tiedä sitten.

Eviran sivuilla on listattuna takaisinvedot, jos joku haluaa laskea prosenttiosuudet kaupan merkkien ja muiden välillä.

 

[Jeffrey]

Tuotannon kuluissa säästäminen saattaa toki nostaa halppismerkkien takaisinvetoa. On hirveän kallista tehdä tasalaatuista ja normit täyttävää tuotetta. On yleinen harhaluulo, että liukuhihnalta tulee tasan samanlaista tuotetta yhtenä virtana. Yleensä yrityksellä on jokin haitari, jonka sisään he hyväksyvät ns. virheet ja tuote saa mennä myyntiin. Jos laadunvalvonta vetää tuotteen pois myynnistä, tuote kuluttaa ne resurssit jotka sen tekemiseen on satsattu, mutta ei tuota mitään.

Esimerkiksi jos jauheliha yritys hyväksyy 2% heiton pakkauksen painossa, myyntiin menevä 400g jauhelihapaketti painaa sen 396g - 404g, näiden lukemien ulkopuolelle jäävät sitten hylätään ja niistä tulee vielä kierrätyskustannukset päälle. Jos yritys sallii painolle suuremman vaihteluvälin, se automaattisesti säästää tuotannon kustannuksissa ja samalla tuottaa paremmin. En ole koskaan punninnut, mutta en millään usko, että kaikki 400g paketit ovat oikeasti tasan tuo luku.

Halppismerkkien suurempi sallittu vaihteluväli tietysti on jopa ekologista ja myös erittäin taloudellista. Nyt jos vaikka HK tuottaa oman jauhelihan lisäksi Pirkka jauhelihaa, voi se painattaa omat tarrat niihin paketteihin jotka ovat oman standardin sisällä ja sitten Pirkan etiketit niihin paketteihin jotka eivät ole riittäviä HK:lle, mutta mahtuvat vielä Pirkan standardeihin. Nämä paketit sitten pääsevät myyntiin, eikä ne rasita ympäristöään.

Tässä taannoin tuli tv -ohjelma Lays -sipsien tuotannosta. Laysin tuotantolinja hylkäsi sipsit joissa oli ruskea läikkä. Ruskea läikkä tarkoitti sipsissä sitä, että tuohon kohtaan oli jäänyt huuhtelussa enemmän tärkkelystä, joka sitten paistui tummemmaksi keittimessä. Näistä sipseistä nyt ei ole kenellekkään haittaa ja ne voinee pakata vaikka Rainbow:n pusseihin, kaikki voittavat. Ohjelmassa ei tietenkään kerrottu, että näin tehtäisiin. Tämä oli esimerkki.

Eli eiköhän halppismerkkien kaikki laadulliset ongelmat ole juurikin pitkälti laadunvalvonnan säästöjä. Laadunvalvonta on erittäin kallis järjestelmä yritykselle ylläpitää. Ei pelkästään kiinteiden kustannusten vuoksi, vaan myös siksi, että se tuhoaa kyseisen artikkelin tuoton ilman että pystyy vaikuttamaan siihen sitoutuneisiin kustannuksiin.

 

[dana77]

Iso osa brändituotteista ja halpismerkeistä tulee ihan samoilta tuotelinjoilta ja ovat 100% identtisiä, muutoin kuin pakkauksen ja hinnan osalta.

 

[msg]

Iso osa brändituotteista ja halpismerkeistä tulee ihan samoilta tuotelinjoilta ja ovat 100% identtisiä, muutoin kuin pakkauksen ja hinnan osalta.

On myös iso joukko brändivalmistajia, jotka eivät tee yhtään kaupan merkkejä ja maailmalla on paljon valmistajia, jotka eivät tee juurikaan muuta kuin kaupan merkkejä.