Lex Nokia, onko urkintalaki oikeus vai vääryys?

[J.Petke]

Koska laissa on säädetty niin. Kokonaisen puhelinnumeron saa vain poliisi rikoksen tutkintaa varten.

Ok tämä selvä. Uutta tietoa minulle. Mielestäni toki liittymän haltijalla tulisi olla oikeus tarkistaa että mihin puhelimella on soiteltu.

 

[Morgoth]

Nykyäänkin yhteiskunnassa on ihan vastaavia hirveitä yksityisyyden suojan rikkomisia. Kaupoissa on esim valvontakameroita ettei ihmiset saisivat vapaasti varastaa kauppojen omistaisuutta. Kuka niiden nauhojen käyttöä valvoo?

Niinpä, sen takia kannattaisikin olla todella varovainen kun uusia tälläisiä lakeja ruvetaan säätämään. Jos vielä peruslakivaliokunnan käyttämät oikeusoppineet olivat varsin yksimielisiä, että lakia ei tuollaiseen pitäisi ajaa läpi, niin ihmetyttää että mikä kiire sitä oli silti runnoa läpi?

Poliisi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Ei lainmuutos tarkoita että poliisin valvontatarve kasvaisi yhtään. Päinvastoin se pienenee, sillä nykyään heidän ei tarvitse enää valvoa että tapahtuuko tietoverkon valvontaa koska se ei ole laitonta.

Mutta pointti on juuri siinä, että jos jonkun tahon halutaan valvovan kansalaisia parasta että se on juuri poliisi. Tässä uudessa laissa oikeus olisi yrityksellä itsellään ja se voisi ilman mitään lupamenettelyjä valvoa mitä se haluaa (vaikka luottamusmiehen sähköpostiliikennettä, joka olisi varmaan Nokialla huomattavasti arvokkaampaa kuin tieto tykkääkö se Pekka enemmän tissi- vai peppukuvista). Poliisi joutuu sentään anomaan luvan tuomioistuimelta eli mukana on jonkinlaista kontrollia ja valvontaa.

Oikeasti en jaksa olla niin sinisilmäinen, ettäkö kysymys olisi vain yritysvakoilun estämisestä vaan yleensä, että kansalaisesta ja työntekijöiden valvontaa halutaan lisätä. Lisäksi työnantaja saa urkkia vain teletunnistetietoja niin mitä tuo painaa edes oikeudessa? Ainahan syytetty voi sanoa, että lähetteli vain tervesiä kollegalleen vai tehdäänkö tuohonkin lakimuutos, että sitä ei tarvitse edes tarvitse todistaa vaan epäilyskin on jo rangaistavaa, Lex Nokia osa 2?

 

[Morgoth]

Työsähköpostien ja mm. ns. kotihakemistojen yksityisyyden suoja aiheuttaa myös isoja vaikeuksia työnantajalle jatkuvasti. Joku voi nyt ohjeista ja kielloista huolimatta tehdä vuosikaudet töitä tysähköpostillaan ja kerätä massiviiset määrät työdataa kotihakemistoonsa. Työsuhteen päättymisen tai vaikka kuoleman sattuessa joudutaan mielenkiintoisiin tilanteisiin. Käytännössähän tuollaisessa tapauksessa liiketoiminnan kannalta tärkeä data kaivetaan hissun kissun vaikka varmistuksista. Jos siinä vaiheessa vierekkäisissä hakemistoista paljastuu massiivinen varasto homojynkkymateriaalia ja sähköposti on täynnä vaimon perskuvia, niin se on voi voi.

Eihän sitä mistään tarvitse kaivaa hissunkissun. Työnantajalla on oikeus lukea työntekijän sähköpostiviestejä, jos vaikkapa työntekijä on kuollut tai muuten sairas ja asioiden hoitaminen niin vaatii jo nykyisen lain perusteella.

Ei siinä mitään hissunkissun tarvitse mistään mitään palautella tai mitään ongelmaa ole.

 

[J.Petke]

Tässä uudessa laissa oikeus olisi yrityksellä itsellään ja se voisi ilman mitään lupamenettelyjä valvoa mitä se haluaa (vaikka luottamusmiehen sähköpostiliikennettä, joka olisi varmaan Nokialla huomattavasti arvokkaampaa kuin tieto tykkääkö se Pekka enemmän tissi- vai peppukuvista). Poliisi joutuu sentään anomaan luvan tuomioistuimelta eli mukana on jonkinlaista kontrollia ja valvontaa.

Ehkä liiton kannattaa tässä tapauksessa antaa Lauri Luottamusmiehelle oma sähköpostiosoite liitosta ettei tarvitse käyttää firman osoitetta.

Eihän tuo sääntö koske muuta kuin juuri sitä nynnynyy@nokia.fi osoitetta eikä esim työntekijän omaa hotmail-tunnusta. (Korjatkaa jos olen taas väärässä). Jos kerta siellä sähköpostissa ei ole mitään laitonta tai epäilyttävää niin on ihme ettei joku sitä missään tapauksessa halua pomon tietoon.

 

[Setämies]

Eihän tuo sääntö koske muuta kuin juuri sitä nynnynyy@nokia.fi osoitetta eikä esim työntekijän omaa hotmail-tunnusta. (Korjatkaa jos olen taas väärässä).

Laki koskee kaiken IP-liikenteen tunnistetietoja työpaikoilla, kirjastoissa, sairaaloissa, taloyhtiöissä yms. yhteisötilaajien verkoissa.

Jos kerta siellä sähköpostissa ei ole mitään laitonta tai epäilyttävää niin on ihme ettei joku sitä missään tapauksessa halua pomon tietoon.

Huutonaurua näille "ei rehellisillä ihmisillä ole mitään piiloteltavaa" -perusteluille.

 

[J.Petke]

Huutonaurua näille "ei rehellisillä ihmisillä ole mitään piiloteltavaa" -perusteluille.

Minä nauran taas näille salaliittoteorioille.

Työaikana tehdään töitä, ei selailla omaa sähköpostia, vierailla pimppisivuilla, kirjoitella jatkoaikaan. Ja mikä estää nykypäivänä firmoja pistämästä lapun työntekijälle allekirjoitettavaksi missä lukee "suostun edelle oleviin ehtoihin". Jos et suostu, niin et saa sähköpostiosoitetta. Jos et suostu työnantajan ehtoihin niin ei sinua oteta töihin.

 

[grace]

Minä nauran taas näille salaliittoteorioille.

Sähköposti on kirjesalaisuuden piiriin kuuluva viestinnän muoto. Miltä sinusta tuntuisi jos posteljooni avaisi ja lukisi sinulle osoitettuja kirjeitä. Ja asiayhteys on se, että posti kuljettaa sinun kirjeesi ja voi pian vaatia, että postin on tiedettävä lähetysten/kirjeiden sisältö, jotta mitään lainvaistaista toimintaa ei harjoiteta postin välityksellä/avustamana.

 

[J.Petke]

Sähköposti on kirjesalaisuuden piiriin kuuluva viestinnän muoto. Miltä sinusta tuntuisi jos posteljooni avaisi ja lukisi sinulle osoitettuja kirjeitä. Ja asiayhteys on se, että posti kuljettaa sinun kirjeesi ja voi pian vaatia, että postin on tiedettävä lähetysten/kirjeiden sisältö, jotta mitään lainvaistaista toimintaa ei harjoiteta postin välityksellä/avustamana.

Pointtina on koko ajan ollut se, että työnantaja antaa sinulle omaa omaisuuttaan lainaksi osoitteen ja tietokoneen muodossa joten miksi he eivät saisi sitä valvoa. Jos joku hölmö sitten käyttää omaa sähköpostia töissä niin altistuu tietäen tuolle riskille että työnantaja voi saada asioita selville. Kyllähän jo nykyäänkin töissä valvotaan sitä missä sivuilla työntekijät vierailevat.

Ja tuossa postiesimerkissähän tässä tapauksessa posti valvoisi vaan mistä tulee postia ja kenelle. Niin tai, valvoohan ne jo nyt.

Tästä on ihan turha vääntää, mihinkään lopputulokseen ei päästä joten en jaksa kinata.

 

[ms.qvist]

Olen myös ihmetellyt, että miten helvetin vaikeaksi tämä homma voidaan tehdä. Jos saat työnantajaltasi sähköpostiosoitteen käyttöösi työjuttuja varten niin miksi työnantaja ei saisi tuota antamaansa sähköpostia valvoa? Ja nyt kun on vielä kyse siitä, että ei tarkkailla sisältöä vaan pelkkiä tunnistetietoja. Lähetteleekö ihmiset työsähköpostistaan jotain laitonta kun ei kerta saa siihen edes palveluntarjoaja kajota? Ihan sama kuin työpuhelimella. Jos työnantaja haluaa ottaa puheluerittelyn niin hän saa sen tehdä. Miksi Nokia ei saisi tietää mitä työntekijät tekevät firman sähköpostilla?

Niin ehkäpä tässä monilla onkin pelkona se, että nyt lakia perustellaan tunnistetietojen tarkkailulla mutta tulevaisuudessa tarkkaillaankin jo aivan muuta, ja mihin tämä "aivan muuta" voi loppujen lopuksi johtaa. Mihin sitten vetää se raja mikä on hyväksyttävää ja mikä taasen ei?

Ymmärrän, että yrityksillä on oltava tiettyjä oikeuksia valvoa tuotesuojaa mutta se tapa kuinka tällaiset asiat pyritään saamaan läpi onkin sitten aivan toinen juttu. Pahalta näyttää, että tässä tapauksessa on lobattu ja ankarasti, jotta saadaan lopulta mieleinen tulos. Tulee erehdyttävästi mieleen pikkukakara joka saa itku potku raivarin kun kaikki ei sujukaan oman pään mukaan, no tiettyä kärjistystä esimerkissä mutta kuitenkin.

Toisaalta ilmeisesti Nokialla pidetään työntekijöitä jonkin sortin urveloina kun kuvittelevat, että lähettävät salaista postia firman e-mailia käyttäen.

Olisihan se tietty vaikea perustella kansalaisille miksi Nokia katosi Suomesta, mutta päätöksenteon pitäisi olla demorkaattista ja kestää kaikensorttisen tarkastelun.

vlad.

 

[ms.qvist]

Hmmm... lisää...

Kieltämättä vaikka tällä hetkellä halutaan päästä siihen, että saataisi tarkkailla vain tunnistetietoja niin sekään tuntuisi kovinkaan miellyttävältä vaikka nuhteeton kansalainen olenkin. Mikäli tilanne joku päivä olisi se, että työnantajalla olisi mahdollisuus päästä tutustumaan sähköpostilaatikon sisältöön ilman oikeusistuimen lupaa, kokisin tulleeni varsin kaltoin kohdelluksi vaikka tuolloinkaan minulla ei olisi pussissa muita kuin puhtaita jauhoja. Tällaisessa tilanteessa miettisin jopa kortteerin vaihtoa mikäli paljastuu, että toiminta on ollut jatkuvampaa siitä huolimatta, että mitään raskauttavaa todistetta ei ole löytynyt. (Sikäli mikäli sopiva vaihtoehto uudeksi kortteeriksi löytyy tilalle tai sitten uudelle alalle kouluttautumista)

vlad.

 

[grace]

Tietosuojavaltuutetun mielestä Lex Nokia on turha.

 

[jussi_j]

...
... Ja mikä estää nykypäivänä firmoja pistämästä lapun työntekijälle allekirjoitettavaksi missä lukee "suostun edelle oleviin ehtoihin". Jos et suostu, niin et saa sähköpostiosoitetta. Jos et suostu työnantajan ehtoihin niin ei sinua oteta töihin.

Ei estä mikään, mutta mikä estää tulkitsemasta tuota sopimusta niin, että siinä ei työntekijällä ollut muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa -> sopimus ei olekaan sopimus kun sitä ei ole allekirjoitettu vapaaehtoisesti.

Koko laki on ihan pohjois-koreasta. Lain tarpeen varsinainen perustelu nokian suunnalta on tietenkin ihan paskanpuhetta, koska eihän kukaan pölli koodia nokian verkosta ja lähettele sitä mailissa. Paljon helpompaa on kopioida se tikulle ja lähettää se kirjepostissa, niin kukaan ei urki mitään.

Tämä pistääkin miettimään, että mikä on sitten se varsinainen tarve tälle laille? Luulisin, että Nokian johdossa on haluja kehittää joku isoveljen pelkoon perustuva systeemi vähentämään kaiken näköistä ikävää kommunikointia isoveljen selän takana.

Olisiko vihdoin käynyt niin, että pienestä suomesta ei enää löydy päänsä kylmänä pitäviä ihmisiä johtamaan noin isoa putiikkia, vaan johdossa hääräilevät suuruudenhullut, ylimieliset ja todellisuudentajun kadottaneet takametsien miehet.

Suvi Linden on jo legenda toteuttamaan muiden hänelle antamia tehtäviä. Oma kompetenssi on lähellä nollaa, mutta silti pääsee ministeriksi ja sitä ei hirveästi ihmetellä, koska joka hallitus on nykyään täynnä näitä täysin turhia kiintiönaisia. Normaalissa liikeyrityksessä Suville olisi sopiva paikka ehkä respassa.

 

[Morgoth]

Eihän tuo sääntö koske muuta kuin juuri sitä nynnynyy@nokia.fi osoitetta eikä esim työntekijän omaa hotmail-tunnusta. (Korjatkaa jos olen taas väärässä).

Ei se ole sääntö vaan laki. Eihän tuo laki rajoitu pelkästään sähköpostiin vaan kaikkeen 'IP-liikenteen' tunnistetietojen keräämiseen.

Jos asiaa ajattelee laajemmin kuin vain, että halutaan estää työntekijöiden pornosivuilla surffaillu tai muu hyödytön surffailu työaikana, jonka estämiseen on varmaan muitakin keinoja kuin isoveli valvoo ja Nokia ei ole tuota edes käyttänyt perusteena vaan tuo on lähinnä tullut täällä jatkoajassa esillä.

Se että et usko 'salaliittoteorioiihin', niin Nokiahan on jo rikkonut lakia, kun yritti tutkia tietovuotoa, josta tämä lain ajaminen sai alkunsa. Samaa teki myös Sonera, jossa tietoturvajohtaja muistaakseni sai tuomionkin, kun yritti jäljitellä Sonera-kirjan tekijää. Nokia nyt oli vain liian iso ettei sitä haluttu tuomita.

Uskotko ihan oikeasti, että noiden 'tunnistetietoja' käytettäisin vain yritysvakoilun estämiseen? Johan on nuo kaksi esimerkkiä osoittavat, että ei sitä lakia ole ennenkään noudatettu ja nyt vielä yrityksillä haluttaisiin antaa poliisin valtuuden ilman mitään valvontaa käytännössä.

 

[Bast]

Tässäkin keskustelussa tunnutaan toistuvasti jämähtävän jankkaamaan jostain ihmeen "työnantajan omistamista työkaluista" ja "työajalla tehdään töitä eikä hoidella omia asioita" mantroista, vaikka niillä ei ole tässä keississä kovinkaan oleellista roolia. Sen valvontaan tekeekö työntekijä töitä on ihan toiset valvontamenetelmät kuin sähköpostin kyylääminen.

Oleellisia pointteja tässä keskustelussa pitäisi olla se, että onko soveliasta, että pörssiyhtiö sanelee poliitikoille, millaisia lakeja maahan pitää säätää? Onko pörssiyhtiö tosiaan pätevämpi määrittelemään, onko laki perustuslain mukainen kuin leegio maan korkeimpia oikeusoppineita?

Tällaisessa hätäpäissään sutaistussa toukohousulauman laatimassa laissa on kaikki katastrofin tunnusmerkit. Kun pää saadaan auki, aletaan vaatia jo sähköpostiviestien sisällön tutkimisoikeutta.

Tämä viimeistään kertoo, ettei Nokia ole enää suomalainen toimija, sillä tämän kaltaiset työntekijöiden oikeuksien poljennat kuuluvat jonnekin Kiinaan ja kehitysmaihin, joissa Nokialla jo majoriteetti suorittavan portaan toiminnoista onkin sijoitettuna.

Jos joku nyt tekisi Suomessa tutkimuksen, "mihin Suomi uskoo", niin Jeesus ja kumppanit tulisivat varmasti jossain kolmannen ja neljännen sijan tienoilla, kun ykkösenä porskuttelee Nokia. Se voi tehdä mitä tahansa, ja puupääjengi vääntelee totuutta sopimaan Nokian perusteluihin.

Kylmä tosiasia on, että Suomi on Nokian panttivankina. Verotuloina 1,6 Mrd Euroa ja parikymmentätuhatta työpaikkaa painaa vaakakupissa enemmän kuin laillisuus.

 

[Morgoth]

Tämä pistääkin miettimään, että mikä on sitten se varsinainen tarve tälle laille? Luulisin, että Nokian johdossa on haluja kehittää joku isoveljen pelkoon perustuva systeemi vähentämään kaiken näköistä ikävää kommunikointia isoveljen selän takana.

Hyihyi, älä edes ajattele tuollaista, eihan Nokia tuollaista. Haluavat vain estää pillukuvien katselun työaikana ja turvata yrityssalaisuudet.

Hei, missä on se ketju jossa voi arvostella amerikkalaisia yrityksiä, jotka valitsevat banaanivaltioiden hallituksen, joka on paras heidän liiketoimintansa kannalta? Vai oliko se tämä?

 

[Moderaattorit]

Lex Nokia-urkintalakia koskevia viestejä erotettu muutama tähän uuteen ketjuun. Pidetään sitten tästä lähin nämä kaksi asia erillään.

-Moderaattorit-

 

[Tarinankertoja]

urkintalain vastaiset mainokset

http://urkintalaki.fi/media.html

kiteyttävät aika hyvin koko sopan...

 

[Bast]

urkintalain vastaiset mainokset

http://urkintalaki.fi/media.html

kiteyttävät aika hyvin koko sopan...

Ei kauhean kekseliäitä. Tällaisista köpöistä spoteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ne tarjoavat lain kannattajille mahdollisuuden leimata lain vastustajat "kylähullukategoriaan". Ensimmäinen oli ihan kelpo, mutta toinen oli kuin huono sanomalehden pilapiirros, jossa pelataan symboleilla tai vertauskuvilla, mutta joka symbolissa pitää olla nimilappu. Samalla se tulee tärvelleeksi ensimmäisen spotin pikkuriikkisen ajatuksen ryöstöviljelemällä samaa ideaa.Kolmas olikin sitten jo vastenmielinen. En tunne ketään, joka haluaisi samastua huutavaan kiukkuiseen naiseen.

 

[Viljuri]

Ihmettelen taas tuota Erkon mediaimperiumin valtaa tässä asiassa ehkä huomattavasti enemmän kuin väitettyä Nokian toimintaa. Onkohan Hesarin toimittajat haastatelleet "eduskunta-avustajia" hieman muiden vastaavien tutkinnan ja oikeusprosessien kohteena olevien perättömien juttujensa tapaan?

Kysymyshän ei ole siitä, että joku "lobbaa"*, tai harjoittaa Nokian tapaan melko amerikkalaistyylistä dippi-inssien "ulostamista" työmarkkinasuhteidensa osalta, eikä myöskään siitä, että oikeuskirjallisuuden puolella näistä erinäisistä työsuhteen liitännäisasioista on käyty keskustelua 1990-luvulta lähtien ja lainsäädännössä asiat on melko pitkälle laitettu pinoon ja poikki lailla yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (erityislaki), sinä missä yleislakeina toimivat henkilötietolaki (523/1999) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki (515/2004).

Perustuslakiin asiassa ei tarvitse/voi viitata, ristiriitaa olemassa olevan sääntelyn ja ehdotetun sääntelyn perustuslainmukaisuuden osalta ei ole. Tämän voi saada selville lukemalla perustuslakivaliokunnan asiaa koskevan mietinnön ja se ei muutu edes "oikeudessa", tuli yksittäisten oikeusjuttujen häntinä "langettavia" tuomioita EIT:sta tai ei. Suomen oikeusjärjestyshän ei tunne eduskuntalakien tuomioistuinkontrollia.

Asia ei ole uusi. Ehdotettu täydentävä, kompromissiluontoinen sääntely selkeyttää oikeustilaa, ja on joka tapauksessa työntekijän ja työnantajan oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta parempi kuin se "villi" oikeustila, joka vallitsi käytännössä ennen vuotta 2001 työnantajan järjestelmien sisällä pyörivän sähköpostiviestinnän osalta. Yksityinen viesti on yksityinen, ja sellaisena se säilyy myös lainmuutoksen jälkeen. Suoranaiset lainrikkomukset tietosuojan osalta ovat asia erikseen, kuten esimerkiksi vanhan sääntelyn osalta Soneran tapauksessa. Sopimusvapauttakaan osapuolten välillä ei voida venyttää miten pitkälle tahansa, kiitos täsmentävän lainsäädännön.

Tunnistetietojakin ihmetellessä on syytä vertailukohtana ajatella perinteisempien formaattien osalta juridiikkaan asti ulottuvaa eroa kirjeen ja postikortin välillä. Sähköpostiin ja sähköpostijärjestelmiin ei voi kohdistaa perustellusti oletuksia kirjesalaisuuden "absoluuttisesta" säilymisestä, jo siis järjestelmätasosta johtuen. Kuitenkaan ehdotetussa lainsäädännössä ei edes puututa tälle alueelle perusoikeuksia kaventaen. Henkilökohtaisen viestin sisältö nauttii aina suojaa, vaikka se työnantajan järjestelmästä pongattaisiinkin, mikä myös uteliaiden nörttien järjestelmän ylläpitäjän tms. olisi aina muistettava, vaikka se työnantajan vastuulla onkin tämä nörttien ohjeistaminen työpaikalla tietoturvasta ja lainsäädännön noudattamisen tärkeydestä.

Lehdistön tulisi ottaa muitakin näkökantoja huomioon kuin kaikkein arvostelukyvyttömimpien nörttien ja toimittajien haaveiluja. "Vahtikoirankin" roolia ajatellen tällä hetkellä saattaisi olla paljon tilausta esimerkiksi Erkon hamuamien elvytysrahojen ja kuljetustukien osalta, mutta ei paljon kuulu, eikä näy. Mikä maksaa?

* Naiiveille on ihan omat osastonsa tai vaikka ihan yliopistonsa, esimerkiksi Joensuun yliopisto tarjoaa hallintopuolen opetusta, mitä se onnistunut harhaanjohtavasti markkinoimaan julkisuudessa jotenkin oikeustieteen kanssa tekemisissä olevaksi. Ei ole. Eikä tutkinto-oikeuksia tule. Jonkun valtakunnallisen median pitäisi puhkaista kupla pois, tässä olisi tosiaan medialle valistustehtävää, eikä pelkästään tämän jutun yhteydessä esiintyneen "professoritason" "päivystävän dosentismin" vuoksi, vaan opiskelijoiden ja hallintoalamaisten tulevan oikeusturvan.

 

[Bast]

Kuitenkaan ehdotetussa lainsäädännössä ei edes puututa tälle alueelle perusoikeuksia kaventaen. Henkilökohtaisen viestin sisältö nauttii aina suojaa, vaikka se työnantajan järjestelmästä pongattaisiinkin, mikä myös uteliaiden nörttien järjestelmän ylläpitäjän tms. olisi aina muistettava, vaikka se työnantajan vastuulla onkin tämä nörttien ohjeistaminen työpaikalla tietoturvasta ja lainsäädännön noudattamisen tärkeydestä.

Eikö tämän nojalla koko laki ole silloin täysin hyödytön, sillä pelkkien tunnistetietojen pohjalta on kovin vaikea toteen näyttää mitään teollisuusvakoilua, mikä kai oli koko lain tarkoitus?

Enemmän kuin yksittäisen lain, näen tässä huolestuttavan trendin. Yksilönsuojaa kaventavia lakeja voi olla tämän jälkeen entistä helpompi saada läpi. Vai mitä mieltä itse, selvästikin oikeusoppineena, olet asiasta?

 

[Gags]

Lehdistön tulisi ottaa muitakin näkökantoja huomioon kuin kaikkein arvostelukyvyttömimpien nörttien ja toimittajien haaveiluja.

Itse tuosta HS artikkelista olin lukevinani näkökantoja / viitteitä näkökantoihin ainakin seuraavilta henkilöiltä, joita itse en osaa arvostelukyvyttömiksi nörteiksi, sen paremmin kuin haaveileviksi toimittajiksikaan lukea:

- valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen
- apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Nämä siis valmisteluvaiheessa ja sittemmin vielä:

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi lausunnot lakiesityksestä kahdeksalta oikeustieteen professorilta. Professorit tyrmäsivät lain perustuslain vastaisena ja arvostelivat ankarasti sen sisältöä.

HS artikkelissa on tältä osin lainattu Helsingin Yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta ja Joensuun yliopiston julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolaista.

Artikkelissa edelleen vedetään johtopäätös:

Professorien kuuleminen oli lähinnä muodollisuus, koska heidän painavinta kritiikkiään ei otettu huomioon. Marraskuussa 2008 perustuslakivaliokunta teki yksimielisen päätöksen, että lakiesitys ei ole perustuslain vastainen.

Mistä siis tuon perusteella väitteesi/näkemyksesi siitä, että huomioon on otettu pelkästään kaikkein arvostelukyvyttömimpien nörttien ja toimittajien haaveiluja?

 

[scholl]

Se on Espoossa ja se on siellä Valtion pk-seutua suosivan politiikan seurauksena.

Ei ole. Se on Espoossa Espoon kaupungin toiminnan ansiosta. Muussa tapauksessa se mitä ilmeisimmin yhä olisi Helsingissä.

edit. sinänsähän pääkonttorin sijaitseminen Helsingissä olisi hyvin luontevaa, sillä Suomen Gummitehdas oli jo 1800 luvulla helsinkiläinen yritys. Salo ei juurikaan liity Nokian pääkonttorin sijaintiin.

 

[mjr]

Itse tuosta HS artikkelista olin lukevinani näkökantoja / viitteitä näkökantoihin ainakin seuraavilta henkilöiltä, joita itse en osaa arvostelukyvyttömiksi nörteiksi, sen paremmin kuin haaveileviksi toimittajiksikaan lukea:

- valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen
- apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Nämä siis valmisteluvaiheessa ja sittemmin vielä:



HS artikkelissa on tältä osin lainattu Helsingin Yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta ja Joensuun yliopiston julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolaista.

Artikkelissa edelleen vedetään johtopäätös:



Mistä siis tuon perusteella väitteesi/näkemyksesi siitä, että huomioon on otettu pelkästään kaikkein arvostelukyvyttömimpien nörttien ja toimittajien haaveiluja?

Ouch. Viljurin tuntien tuo kyllä ohitetaan sujuvasti kuin vesi hanhen selän. Anyway, näin maallikolle on vähän vaikeata ymmärtää, miksi laki säädetään, kun vaikuttaa - edelleen näin maalaisjärjellä ajateltuna - ettei se oikein vastaa ilmoitettua tarkoitustaan eli teollisuusvakoilun estämistä. Mutta riippumatta siitä onko laki aiheellinen tai ei (itse en voi nähdä työsähköpostin yksityisyyttä ainakaan kirjesalaisuuteen verrattavissa olevana asiana) niin jos Nokia on tosiaan lobannut sillä tavoin häikäilemättömästi kuin artikkelissa kerrotaan, on parempi liberaali-demokratian puolustukseksi hylätä laki aivan riippumatta sen aiheellisuudesta. Säädetään sitten, jos tarvetta on, vastaava laki puhtaalta pöydältä.

 

[Viljuri]

Suomessa eduskunta säätää lait, ja perustuslakivaliokunta ottaa toimivaltaisena tahona lopullisen kannan perustuslain tarkoittamassa viitekehyksessä lainsäädäntöhankkeen yhteydessä nostettuihin kysymyksiin.

Itse olen kannattanut myös eduskuntalakien tuomioistuinkontrollia, tietyin rajoituksin, mutta nykytilanne on näin, ja siihen on tyydyttävä.

Ne tahot, joita on valiokunnan taholta kuultu, eivät liity tähän "uhkailua" koskevaan asiaan juuri millään tavalla. Heidän tehtävänsä on tuoda esille oma käsityksensä, josta sitten valiokunta muodostaa kaikkia yksittäisiä mielipiteitä "paremman" näkemyksen ja tulkinnan.

Kysymys siitä, että onko lainvalmistelijoita ja lainsäätäjiä "uhkailtu" normaalin yritysten ja kansalaisjärjestöjen harrastaman "lobbaamisen" päälle Hesarin jutun tarkoittamalla tavalla on se asia, mihin pääasiallisesti puutuin ja hieman epäilisin, ettei mahdollisten eduskunta-avustajien/toimittajien "näkemys" asian taustoista nouse oikeasti sille tasolle, mikä Hesarin jutun mediatodellisuudesta kiireiselle miehelle aukenisi. Aivan kuten toimivaltaiset ministerit, EK ja Nokia ovat itsekin julkisuuteen lausuneet. Salaliittofantasiat ovat tietysti median leipää, mutta kuitenkin...

Oman "puoliperustellun" arvaukseni mukaan Nokia useimmissa asioissa toimii "sisäsiistimmin" kuin perinteisemmät teollisuusyritysten vuorineuvokset ja ay-lobbarit, mutta jos hakemalla haluaisi kaivaa jotakin keskusteltavaa myös mediaan, niin kannattaisi kiinnittää huomiota tutkimusrahoituksen puolelle.

Yleisellä tasolla olisin sitä mieltä, että vierastan hyvin paljon sitä, jos oikeuspoliittista keskustelua (~ varjonyrkkeilyä) käydään jonkun Hesarin kaltaisen median sivuilla. Siitä useimmiten muodostuu yksipuolista, populistista, vääränlaista asiantuntija- ja auktoriteettiasemaa hakevaa, asia- ja pragmaattiset argumentit sivuuttavaa osallistujiensa egonrakennukseen liittyvää toimintaa.

Aivan viime aikojen ilmiö on ollut, että esimerkiksi virassa toimivat syyttäjät (eikä pelkästään entiset, kuten tämä ensimmäisessä viestissäni kautta rantain viittamani Tolvanen Joensuusta) ovat alkaneet käymään rikosoikeusjärjestelmään liittyvää de lege feranda keskustelua Hesarin kaltaisen median sivuilla. Riski populismiin sortumisesta on niin ilmeinen "lainsäätäjän" alueelle tunkeutumisessa, että heikompia hirvittäisi, vaikkeivat arvon syyttäjät ajautuisikaan ongelmiin itse virkavastuun piiriin kuuluvien asioiden kanssa. (Mikä tilanne esimerkiksi tulee tarkastelun alle, jos yksittäisen prosessin yhteydessä kertyvää materiaalia, esimerkiksi valokuvia, varta vasten levitetään syyttäjän toimesta ja intressissä julkisuuteen.)

Itse olisin enemmistön kanssa sitä mieltä, ettemme todellakaan tarvitse tälläistä amerikkalaistyylistä lehtien sivuilla käytävää "huutokauppaa" edes oikeuspoliittisen keskustelun fasadin alla, ja jos alan toimijoiden virkavastuuseen tai arvostelukykyyn liittyvät seikat eivät tätä kehitystä riitä estämään, niin kaikin mokomin kehitykselle olisi laitettava stoppi median vastuullisten toimijoiden puolelta.

Tästä ei valitettavasti ole merkkejä.

 

[Morgoth]

Oman "puoliperustellun" arvaukseni mukaan Nokia useimmissa asioissa toimii "sisäsiistimmin" kuin perinteisemmät teollisuusyritysten vuorineuvokset ja ay-lobbarit, mutta jos hakemalla haluaisi kaivaa jotakin keskusteltavaa myös mediaan, niin kannattaisi kiinnittää huomiota tutkimusrahoituksen puolelle.

Se että on mahdollisesti harrastettu rankempaakin lobbaamista ei kai tarkoita etteikö tästä Lex Nokiastakin pitäisi keskustella? Itse olin oikeastaan yllättänyt, että Hesari uskaltaisi kirjoittaa noinkin voimakkaasti, vaikka tietysti Hesarin motiiveja voi arvailla, mutta käsitääkseni juuri tuollainen on lehdistön tehtävä? Ylipäätään miten avoin keskustelu voi olla vahingollista tästä asiassa?