1. Torino 2006.
+ Parhaat mukana. Suomen maajoukkueen peli tehokasta, tuloksellista ja erittäin näyttävää. Voittoja suurella marginaaleilla.
- Ainoastaan finaalitappio, johon Suomi turnauksen aikaisempien otteluiden perusteella lähti suosikkina.
- Ruotsalaisten häviäminen tahallaan Slovakialle varmistaakseen Sveitsin puolivälierävastustajaksi.
2. World Cup 2004.
+ Parhaat mukana. Turnaus Pohjois-Amerikan maaperällä, jossa Suomea ja Neuvostoliittoa lukuunottamatta muilla on ollut historiallisesti vaikeaa.
+ Suomi oli turneen alusta asti hereillä ja napsi alkusarjassa arvokkaat voitot vastustajistaan, jolloin varmistui helppo puolivälierävastus (Saksa).
+ USA-ottelu välierissä. Tappioasemasta voittoon. Kypsää puolustuspeliä.
- Finaali. Kiprusoff ei aivan terävimmillään ja hyvästä vastuksesta huolimatta "hopea" käteen.
3. Kanada Cup 1991.
+ Parhaat mukana. Ajanjaksoon suhteutettuna aivan loistavat tulokset alkusarjan Kanada (2-2), Tsekkoslovakia (1-0) ja Ruotsi (3-1)-otteluista. Suomi ei aikaisemmissa pelaamissaan Kanada Cupeissa (1976, 1981 ja 1987) ollut voittanut edes yhtään ottelua (tuohon aikaan parhaat pelaajat eivät olleet mukana kuin siis Kanada Cupeissa).
+ Kiistatta paras saavutus tuohon saakka.
- Heikentynyttä Neuvostoliittoa vastaan totuttu romahdus. Kausien 1989-91 välillä 1-2 joukkueellista Neuvostoliittolaispelaajia oli siirtynyt muualle. Osallistuakseen Cupiin Neuvostoliittolaisten olisi pitänyt hikoilla heinäkuusta lähtien Tihonovin mukana, joka aiheutti paljon kieltäytymisiä.
- Paikan varmistuttua välieriin Suomen joukkueen nälkä katosi saman tien, jonka seurauksena selvät tappiot USA:lle alkusarjassa ja välierisää.
4. Calgary 1988
+ Kisat Kanadassa, joka satsasi joukkueeseensa USA ohella valtavasti NHL-pelaajien puuttumisesta huolimatta.
+ Yksittäisista otteluista ensimmäinen arvokisavoitto Neuvostoliitosta, joka oli lähes vastaavalla joukkueella pelannut huikean Kanada Cup -87 finaalisarjan Kanadan parhaimmistoa vastaan. Neukuilla Bykovin ketju noussut jopa Larionovin ketjun veroiseksi. Toinen supersuoritus alkusarjassa kotiyleisön edessä pelannutta Kanadaa vastaan.
+ Kerrankin Suomi voitti "oikeat" ottelut. Ensimmäinen ottelu Sveitsiä vastaan oli varaa hävitäkin, koska myöhemmin joukkue sai loppusarjaan mukaan 3 pistettä 4 mahdollisesta (voitto Kanadasta 3-1 ja tasuri Ruotsin kanssa 3-3).
+ Mitali varmistui jo ennen mitalisarjan kahta viimeistä ottelua (Tsekkoslovakia ja Neuvostoliitto). Moni kadonneen mitalin metsästystä vuosien saatossa seurannut ihmetteli nyt että "eikö se ole tuon vaikeampaa".
+ Matikainen roolitti joukkueen vahvasti. Jarrumiesten lisäksi mm. Lehtosen ketju pelasi aina Larionovin viisikkoa vastaan.
+ Ruotsalaisten nyrpeät naamat ykkösissä Suomen ottelun jälkeen.
- Neuvostoliitto oli jo varmistanut kultamitalin ja Larionov sanoi myöhemmin joukkueen keskittyneen edellisenä päivänä shoppailuun ja "kaviaarin" nauttimiseen.
-Vaikka NHL-miehet eivät olleet mukana käytännössä Tsekkoslovakia (muutamaa loikkaria lukuunottamatta esim. Stastny) ja Neuvostoliitto pelasivat optimaalisimmilla kokoonpanoilla. Kanadan ja USA:n joukkueet olivat pari vuotta valmistautuneet kisoihin järjestelmällisesti.
5. Ruotsi 1995
+ Voitto on aina voitto. Ratkaisevilla paikoilla ei tullut jäätymistä. Edelleen kuitenkin (valitettavasti) ainoa arvokisavoitto.
+ Suomelta ei aivan niin dominoivaa peliä kuin edelliskaudella Lillehammerissa ja Milanossa, mutta tulos oli lopulta täydellinen.
+ Curre yhdisti nuoria supertähtiä jo Matikaisen ulostamiin maajoukkuepelaajiin (Helminen, Virta, Keskinen, Summanen). Pelaajien valinnassa oli olematon poliittinen mahdollisuus Curren aikana, koska Curre tuli organisaatioon Suomen kiekkokuvioiden ulkopuolelta.
-- Kisojen olematon taso. Työsulkukausi, jonka johdosta yhtään NHL-pelaajaa ei ehtinyt kisoihin.
-Kanada ja USA höntsäjoukkueilla olemattomalla valmistautumisella (paukut olivat sunnattu edellisen vuoden Lillehammerin kisoihin).
-Venäjä. Maa taloudellisessa kurimuksessa. Kaikki vähänkin kiekkoa osaavat rynnineet ulkomaille valtaosa Pohjois-Amerikkaan. Lojaalius maajoukkuetta kohtaan heikko (pelikuri, kieltäytymiset). Surkea kokoonpano Euroopassa pelaavista pelaajista.
-Tsekki. Tilanne ei aivan niin paha kuin Venäjällä (mm. SM-liigassa ja muissa Euroopan sarjoissa paljon laadukkaita Tsekkejä), mutta vaikeudet saada iskukykyinen joukkue.
+/- Suomi. Suomella oli kaudella 94-95 ainoastaan 6 vakituisesti NHL:ssä pelaavaa pelaajaa (Numminen, Lumme, Selänne, Kurri, Ruuttu ja Tikkanen) ja joitakin kokoonpanon välillä kulkevaa (Mäkelä, Viitakoski, Laukkanen, Tuomainen ja Varvio). Kontrasti muihin kisoihin tulleisiin top-maihin suuri. SM-liiga oli tuolloin Euroopan tasokkain sarja (Euroopan Cup -voitot Suomeen 93-95), josta ammennettiin hyvä maajoukkueen runko. Tuon vuoden jälkeen Suomalaisten pelaajien haluttavuus kasvoi ulkomailla (menestys, EU ja Bosman-päätös) ja SM-liigan näivettyminen alkoi hitaasti.