Mainos

Legendaarisia inttimuistoja

  • 120 014
  • 335
Viestin lähetti Tommy
Hetki kului ja nämä sotilaspoliisit(?) repesivät nauruun muutaman metrin päässä. Olin nimittäin kysellyt unisena pahvinukelta tietoja. Ja kyllä hävetti.

Itse kävin pari vuotta sitten samassa paikassa kutsunnoissa ja kyllä silloinkin jo tuo samainen pahvinukke siellä kummitteli. Ja en yhtään ihmettele tuota juttuasi koska silloin itsekin naureskelin sitä kun ~5 kaveria käveli ensin sen pahvinuken luokse ennen kuin huomasi, että vieressä onkin oikeita ihmisiä:)
 

The Hawks

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, FC Jazz, SBS Masku
Lääkintäryhmän touhuista

Onko kellään palstalaisella kokemusta lääkintäryhmässä olemisesta, eli sidontapaikan pitämisestä? Jos palvelusaikaa (9kk) ei lasketa niin homma on todella helppoa. Tetsaamaan ei joudu, ainoa mitä joutuu tekemään on paikasta toiseen siirtyminen.

Legendaarisia juttuja olisi vaikka kuinka paljon taisteluharjoituksista joissa ei tehty mitään ja oltiin välillä samassa paikassa monta tuntia niin ettei ketään tiennyt tai ketään ei kiinnostanut missä ollaan. Yksikkömme skappareista ei yksikään tiennyt ikinä mitä meidän pitäisi tehdä, meillä oli oma luutnantti joukkueen kouluttajana mutta äijä oli sen verran gonahtanut että ei pahemmin jaksanut jännittää huoltojoukkueen toiminnasta. Mies roikkui usein muutaman tunnin meidän teltalla ja puhui paskaa kun ei jaksanut mennä keskelle "tilannetta".
 

harva

Jäsen
Viestin lähetti DAF

Tähän on kyllä pakko todeta, että itseäni yritettiin hyvinkin vahvasti painostaa reserviupseerikouluun. En kadu sitä, etten lähtenyt, ja myöhemmin olen kohtuullisissa johtotehtävissä ollut res.korpr. sotilasarvolla. Itse ainakin jouduin useasti kieltäytymään RUK:uun lähdöstä, sekä peruskoulutuskauden lopussa että sitten pari viikkoa ennen kotiutumista palvelussitoumusmiehen paikasta.

EDIT: mainitsenpa vielä senkin, että P-arvoni oli 9/9, tai mikä sen asteikon maksimi oli. Silti onnistuin kieltäytymään RUK:sta. Ei yksinkertaisesti kiinnostanut, eikä kriisiajan paikkani liene etulinjassa muutoinkaan.

Oman, rajallisiin ja vanhoihin havaintoihin pohjautuvan käsitykseni mukaan kouluttajat haluavat mahdollisimman monen tyypin yrittävän RUKhon. Jos sitä ei ilmoita tavoitteekseen, niin monessa välissä yritetään painostaa. Painostukseen suostumisesta ei mitenkään automaattisesti seuraa rukkikeikkaa, vaan siinä vain laitetaan valittavien joukkoon. P-arvo katsotaan lähinnä kynnyskysymyksenä, olikohan niin ettei 6/9:llä päässyt RUKkiin.

DAFin kohdalla tapahtuneesta en tietenkään tiedä mitään, eikä tästä kinaaminen kummemmin kiinnosta. Tähän inttiketjuun päädyin varmaan siksi, että täytyy kohtapuoliin lähteä noihin maanpuolustushommiin.

Itselleni RUKin käyminen tarjosi ehkä vähän mielekkäämpää puuhaa inttiajalle. Nykyisin miinukselta tuntuu se, että koulutus tuo lisää kertauksia. Nyt juuri kun ne hommat ovat taas edessä, ei lähteminen kiinnosta pätkääkään.
 

Tibor

Jäsen
Ylös!
Tuossa tänään jäljellä nolla-osiossa muutama selvästi palaa halusta päästä kertomaan tarinoitaan ja nythän on paljon porukkaa kotiutunut, joten antaa tulla juttuja!
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Kysynpäs tämän vanhan tässä ketjussa jo esittämäni kysymyksen uudelleen muokattuna. Eli onko ketään täältä ollut tänä vuonna (I/02) tai omassa saapumiserässäni (II/01) Säkylän Prikaatin Korohorossa? Olisi mielenkiintoista kuulla muitten kommentteja mm. skappareista siellä :D
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Tuossa tänään jäljellä nolla-osiossa muutama selvästi palaa halusta päästä kertomaan tarinoitaan ja nythän on paljon porukkaa kotiutunut, joten antaa tulla juttuja!

Niitä on paljon... mut nyt ei tule mieleen kuin erään toukokuisen illan tapahtumat. Oltiin muutaman kilometrin päässä kasarmilta leirillä ja oltiin tultu illalla kasarmille valonvahvistinkoulutusta varten. Vv:n havaintoesitystä varten piti ottaa parin ryhmän teltat ja tietenkin aarne-joukkue sai taas kunnian...
Eräs nimeltä mainitsematon skappari oli sitten ajanut leiripaikan ohi ja huomannut, että leiripaikat olivat suht törkyisessä kunnossa (emme ehtineet siivoamaan, koska aikaa ei ollut kuin n.10 minuuttia).
Palkinnoksi ykkösjoukkue sai lähteä pikapikaa kassulta takaisin leiripaikalle hakemaan kaikki tavarat mukaan ja siirtyä n.6 kilometriä hyökkäysradalle. Teltat pystytettynä ja tuli kamiinassa 30 minuutin päästä...
Heitettiin vaan kaikki kamat sellaisenaan pasiin ja kamaa oli niin että perse otti kattoon kiinni vaikka oli makuulla. Meitä oli kolme jannua ja järjettömän kokoinen roskasäkki tähystysluukussa.
Siirtyminen ja telttojen pystytys ym. onnistui suht hyvin...
Lähdettiin takaisin leirille ja ihmeteltiin hiukan pilkkopimeässä kun löytyi ylimääräinen tetsari, mutta heitettiin se vaan pasiin eikä siitä sen kummempaa. Aamulla kuitenkin selvisi, että se oli ollut erään meidän ryhmämme jäsenen, joka oli jäänyt hyökkäysradalle poteroon nukkumaan. Kaveri oli herännyt sieltä yöllä ja kävellyt takaisin pasin jälkiä seuraten...
 

JanJ

Jäsen
Viestin lähetti Kossu
Niin ja muistan tuon kliseen kuulleeni joskus... kyllä ne muakin AUKKIIN yritti laittaa, mutta enpä menny vaikka käskettiin...

jep.
Minullekin sanottiin että sinä varmaankin menet tuonne AUKhon. Mielestäni kyseinen paikka oli kuitenkin häviäjille, ja minulla oli lisäksi vahva tarve päästä 8 kuukaudella paikasta ulos.

Kuukauden palveluksen jälkeen, ensimmäisen 4 vrk poistumiskiellon jälkeen, ei enää AUK:sta niin aktiivisesti puhuttu. Patterin vääpeli tosin sanoi, että "tämä ei välttämättä vaikuta negatiivisesti AUK-haaveisiisi." Kysäisin, että "mihin vitun haaveisiin? sitähän minä haluan välttää".
Vääpeli vastasi että "Älä valehtele, jokainen suomalainen mies haluaa olla upseeri". Menin kyllä sanattomaksi.
Mutta tulihan sitä poistumiskieltoa toistamiseen pian, eikä sitten enää ollut puhetta AUK:sta.

Vaikka koulutus ja ominaisuudet olisivat olleet just sopivat, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Koska JanJ on ottanut noissa piratismikeskusteluissa varsin moralisoivan roolin niin otan minäkin nyt tässä suhteessa.

"Vaikka koulutus ja ominaisuudet olisivat olleet just sopivat, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa."

Mitkä ominaisuudet? Johtajalta vaaditaan myös sitä että on kiinnostunut asiasta. Johtajalta vaaditaan myös sitä että uskaltaa ottaa haasteita vastaan, noilla puheilla kuulostat enemmänkin sellaiselta peri "motivaatiovemppaajalta" tai muulta p...lta joka käytti 6/8 kk intissä vittuilemalla ylemmilleen ihan vain sen takia ettei tykännyt touhusta. Poistumiskiellot vahvasti ajavat mielikuvaani siihen suuntaan joten älä pahastu jos analyysini menee ohi.

Jos johtajakoulutus on häviäjille niin ihan vapaasti vain, sääli vain että Suomea johtavat häviäjien laumat(Ollila muuten oli häviäjistä suurin, RUK oppilaskunnan puheenjohtaja).

edit:
Pientä viilailua jottei tule pahemmin sanomista.
Pahimmat inttimuistoni johtuivat aina juuri näistä valopäistä jotka näkivät intin uutena mahdollisuutena toteuttaa uhmaikäisiä taipumuksiaan.
 

Vakio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Man City
Viestin lähetti varjo
Koska JanJ on ottanut noissa piratismikeskusteluissa varsin moralisoivan roolin niin otan minäkin nyt tässä suhteessa.

"Vaikka koulutus ja ominaisuudet olisivat olleet just sopivat, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa."

Mitkä ominaisuudet? Johtajalta vaaditaan myös sitä että on kiinnostunut asiasta. Johtajalta vaaditaan myös sitä että uskaltaa ottaa haasteita vastaan, noilla puheilla kuulostat enemmänkin sellaiselta peri "motivaatiovemppaajalta" tai muulta p...lta joka käytti 6/8 kk intissä vittuilemalla ylemmilleen ihan vain sen takia ettei tykännyt touhusta. Poistumiskiellot vahvasti ajavat mielikuvaani siihen suuntaan joten älä pahastu jos analyysini menee ohi.

Jos johtajakoulutus on häviäjille niin ihan vapaasti vain, sääli vain että Suomea johtavat häviäjien laumat(Ollila muuten oli häviäjistä suurin, RUK oppilaskunnan puheenjohtaja).

edit:
Pientä viilailua jottei tule pahemmin sanomista.
Pahimmat inttimuistoni johtuivat aina juuri näistä valopäistä jotka näkivät intin uutena mahdollisuutena toteuttaa uhmaikäisiä taipumuksiaan.

Äh, editoit justiinsa kun olin pääsemässä vauhtiin.

Olen joka tapauksessa samaa mieltä siitä, että ominaisuudet eivät ole kohdallaan, jos tarkoituksella hankkii poistumiskieltoa välttääkseen AUK:n. Turha lesoilla, että "olisin ollut siellä hyvä jätkä, mutta vittu ku ei kiinnosta". Tuollainen pistää harmittamaan oman velvollisuutensa huolella suorittanutta miestä.

Eipä tästä enempää, jokainen vastaa huutoonsa.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Vakio:
alkaa S:llä, sitten tulee aaa ja sen jälkeen ärrr.. arvaatko jo mikä sana on kyseessä..loppuu ismiin :)

Jos vieläkään ei sytytä niin tämä JanJ:n lause ehkä selventää:
"Minullekin sanottiin että sinä varmaankin menet tuonne AUKhon. Mielestäni kyseinen paikka oli kuitenkin häviäjille"
 

Vakio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Man City
Viestin lähetti varjo
Vakio:
alkaa S:llä, sitten tulee aaa ja sen jälkeen ärrr.. arvaatko jo mikä sana on kyseessä..loppuu ismiin :)

Jos vieläkään ei sytytä niin tämä JanJ:n lause ehkä selventää:
"Minullekin sanottiin että sinä varmaankin menet tuonne AUKhon. Mielestäni kyseinen paikka oli kuitenkin häviäjille"

Jep. Ymmärsin lopulta ja editoin hiukan :D .

Niinpä kysymyskseni on poistettu yllä olevasta viestistä. Mutta kaiken kaikkiaan hyvin laadittu viesti Sinulta.
 

JanJ

Jäsen
Viestin lähetti varjo
Jos johtajakoulutus on häviäjille niin ihan vapaasti vain, sääli vain että Suomea johtavat häviäjien laumat(Ollila muuten oli häviäjistä suurin, RUK oppilaskunnan puheenjohtaja).

Johtajakoulutuksesta yleisesti en ota kantaa, mutta viestipatterin AUK oli todellakin paksurillisten nörttien paikka, eikä meidän alikeilla ollut minkäänlaista auktoriteettia. Johtuen juuri siitä, että siellä oli kaikenmaailman housuunpaskojat ja karttaa väärinpäin lukevat. Satuin nyt olemaan sellaisessa paikassa intissä, että ei sytyttänyt.

Viestin lähetti Vakio
Olen joka tapauksessa samaa mieltä siitä, että ominaisuudet eivät ole kohdallaan, jos tarkoituksella hankkii poistumiskieltoa välttääkseen AUK:n. Turha lesoilla, että "olisin ollut siellä hyvä jätkä, mutta vittu ku ei kiinnosta".
No en minä sitä poistumiskieltoa tahallisesti hankkinut, kirjoitin sitten vahingossa niin että sellainen kuva tuli.

Olin ollut monenlaisissa partion tyyppisissä jutuissa ryhmän vetäjänä, koulutus oli juuri oikea viestipatteriin mutta kuten ylhäältä näet, ei vaan kiinnostanut.

Mielestäni armeija oli täysin pelleilyä.
En nyt sitten väitä, että koko armeija instituutiona olisi pelleilyä tai jotain syvempää. Tarkoitan vain, että armeija-aika oli käytännössä hukkaanheitettyä aikaa. Viestipatterin henkilöautokuski aikana jolloin määrä-raha ei riittänyt mihinkään. Viimeiset viikot pelkkiä tyhjiä päiväohjelmia.
Opein vain luistamaan, sekä lihoin. Toki edelleen jatkuvat ystävyyssuhteet armeijakaverien kanssa ovat siellä plus-sarakkeessa.

Mutta aina kun armeijasta täällä puhutaan, viestejäni leimaa kolme asiaa:

- sarkasmi
- karrikointi
- provosointi
 

Jaari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues, Toronto Maple Leafs
Joku siis ei ollutkaan innostunut intistä? varo JanJ, tästä tulee pahaa kuittia kunhan S-S kerkeää tälle palstalle.. :) Ei mitää henk. koht. S-S:ää vastaan, kunhan odotan mielenkiinnolla...

Mielestäni armeija oli täysin pelleilyä.
En nyt sitten väitä, että koko armeija instituutiona olisi pelleilyä tai jotain syvempää. Tarkoitan vain, että armeija-aika oli käytännössä hukkaanheitettyä aikaa.
Tähän yhdyn, sanasta sanaan.


PS. Kertaukset 11.-16.11 2002 ... Osoite Uudenmaan prikaati ja teemana luultavasti "sählääjän paluu" :)
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
JanJ:
Kohotit profiiliasi minun silmissäni kiitettävästi kun kerroit ettet ollutkaan armeijassa vaan viestissä :)
En tiedä olisinko minäkään koskaan "selvinnyt " niissä hommissa.

Tosin miten sinä voit kritisoida armeijaa jos sinulla on kokemuksia vain yhdestä alasta ja yhdestä paikasta.
Jos sanoisit "Viestipatteri oli perseestä" niin ehkä silloin asia olisi ok mutta on vaikea kuvitella miten yksittäinen viestimies kykenisi muodostamaan kovinkaan laajaa kuvaa armeijasta yleensä(tämä siis ei sisällä mitään "arvovittuilua" vaan ihan yleisen toteamuksen)
Yleensäkin miehistön ja johtajien mielipiteet armeijasta eroavat paljonkin juuri sen takia että miehistö kulkee koko palvelusaikansa laput silmillä kun taas johtajat joutuvat/saavat nähdä asioita vähän laajemmissakin mittakaavoissa(näin siis ainakin RUK:ssa)

Palveluspaikka ja asema vaikuttavat aivan valtavasti mainitsemiisi asioihin, oman alokastupani ylipainoinen kaveri laihtui ~20 kiloa intin aikana ja iloitsi asiasta aivan tajuttomasti.
Eli kyllä intissä voi käydä toisinkin riippuen mitä tekee.


Ja vielä pekka-asiaan:
Meillä oli käytössä sanonta "Ensimmäinen kerta on inhimillistä, toisella kerralla herää epäilys ja kolmannella kerralla ollaan varmoja asiasta". Montako pk:ta sinulla olikaan? :)
 

JanJ

Jäsen
Viestin lähetti varjo
Tosin miten sinä voit kritisoida armeijaa jos sinulla on kokemuksia vain yhdestä alasta ja yhdestä paikasta.
Jos sanoisit "Viestipatteri oli perseestä" niin ehkä silloin asia olisi ok mutta on vaikea kuvitella miten yksittäinen viestimies kykenisi muodostamaan kovinkaan laajaa kuvaa armeijasta yleensä
Hyvä pointti. Huomasin itsekin kirjoitukseni sävyn. Tietenkin kirjoittaessani ajattelin omaa näkökulmaani, ja että puhun nyt vain omasta puolestani. Jätin lauseet kuitenkin liian avoimiksi, ja tulin sitten kai solvanneeksi koko armeijaa.
No mutta. Puhun nyt vain omasta puolestani, omasta ajastani armeijassa ja siitä millaiseksi koin oman palveluspaikkani.
Ja vielä pekka-asiaan:
Meillä oli käytössä sanonta "Ensimmäinen kerta on inhimillistä, toisella kerralla herää epäilys ja kolmannella kerralla ollaan varmoja asiasta". Montako pk:ta sinulla olikaan?
Kaksi kertaa vain, se riitti mulle.
Eli epäilys saattoi herätä ;)
 

Jaari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues, Toronto Maple Leafs
Viestin lähetti Kossu
Niin ja muistan tuon kliseen kuulleeni joskus... kyllä ne muakin AUKKIIN yritti laittaa, mutta enpä menny vaikka käskettiin...


Siis en tiedä millä aikakaudella itse olit intissä (aikoinaanhan AUKkiin pyrittiin) mutta nykyään on kyllä niin että kaikki pelkää sinne nakittamista mutta loppupeleissä sinne ei nakiteta ketään vaan on itsestä kiinni joutuuko. Esimerkki: inttikaverini samasta tuvasta "nakitettiin" AUKkiin minkä jälkeen kaveri meni puhumaan kapteenin kanssa ja totesi että hän ei missään tapauksessa tahdo kouluun mennä jonka jälkeen kapteeni antoi hänelle kolme vaihtoehtoa: AUK (12kk), lääkintämies (9kk) taikka aselajin vaihto (6kk) joista kaveri sitten valitsi viimeksi mainitun. Itse olen sellaisen käsityksen inttiajoiltani saanut että ketään ei sinne AUKkiin loppupeleissä pakoteta, on sitten aivan toinen asia jos ei viitsi sanoa vastaan.

Ps. Intin kävin I/00, aika oleellinen tieto siinä mielessä että aika on muuttanut tavat siinäkin laitoksessa.
 

Cosmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JB & KG
Morhe!

Vieläkö täällä pysytään aiheessa, siinä legendaarisuudessa?

Hyrylän Vietnamissa inttinsä käyneet muistavat varmasti Majuri Lehden (majuri ainakin -96), joka toimi VKS:ssä lääkärinä. Majuri tunnettiin nopeasta rytmistään; siinä ei juuri ovea kerinnyt avata, kun jo piti tilittää, että mikä on vikana.

Eräänä aamuna polveni oli hieman kipeä, ja VKS:aan päästyäni odottelin vastaanottoa muiden varusveijareiden kanssa. Oma vuoroni tuli kohta, ja halusinhan särmätä ja olla heti mahdollisimman nopeasti sanomassa, mikä on vaivana. "Polvi kipeä", "polvi on tainnut jotenkin venähtää", mietin replikkejä aulassa.

No, nimi huudettiin, ja marssin sisään. Äijä täräytti heti oven avattuani: "murhe?!" Suorastaan häkellyin ja kuulin vielä jotenkin väärin, joten luulin että hän tervehtii minua jollain ihmellisellä inttilääkärikielellä. Kohteliaasti ja iloisesti vastasin takaisin: "No morhe vaan!" "Ei kun murhe, vaiva?!", täsmensi lääkäri. "Jaa murhe! No polvi tässä kipeä...", ja naurettiin tapausta muutama sekunti. Jälkeenpäin sitten muissa foorumeissa tuntitolkulla.

Morhe, mitäköhän oikein ajattelin..
 
Viimeksi muokattu:

JanJ

Jäsen
Viestin lähetti Jaari
Itse olen sellaisen käsityksen inttiajoiltani saanut että ketään ei sinne AUKkiin loppupeleissä pakoteta, on sitten aivan toinen asia jos ei viitsi sanoa vastaan.

No riippuu tosiaan siitä, koska oli ja missä oli.
Itse olin siis II/93 ja Niinisalo.
siellä pakotettiin, yksi syy saattoi olla se että halukkaita ei ollut tarpeeksi, ja osa halukkaista oli suhteellisen epäkelpoa ainesta.

Kaksi tupakaveria sai sen nakin, toinen koitti loppuun asti valittaa everstiä myöten mutta ei auttanut. Nimi oli listassa, ja asia oli sillä selvä.
No väkisin se sen kävi.

Muuten, meillä yksi tyyppi joutui jopa RUK:hon saakka.
Heti alkuun hän oli sieltä 4 päivää puntiksella.
Sitten hän pääsi pois sieltä, joutui tosin olemaan 330 tykkimies plus ne neljä päivää yp:tä.
Oliko vähän huono säkä, väkisin aukkiin ja vielä väkisin rukkiin?
Missä oli kapiasten silmät, kun toisella oli motivaatio 0.
 

JanJ

Jäsen
No tämä kävi kohdalle, on ihan hauska.

Meillä oli yksi vääpeli, nimeltään Perna.
Hänellä oli tapana tulla polkupyörällä patteriin pitämään oppitunteja. Oli säntillinen kuin kello.
Joskus olin parin kaverin kanssa pihaa harjaamassa, mitä lie oltiin taas tehty että moinen ilo oli meille suotu.
No, Perna päräytti fillarilla pihaan.
Tapahtuma-aika lounaan jälkeen.

Ajattelin että saakeli, minäpä poikkean sotkussa. Mutta koska sinne oli patterista jonkinverran matkaa, olisi siihen kulunut aikaa ja kengänpohjia. Joten lainasin vääpelin pyörän.
Sitten kun tulin takasinpäin, niin eikös se vääpelinretku ollut lopettanut aikaisemmin tuntinsa kuin normaalisti, ja astui ovesta ulos juuri kun minä polkaisen hänen pyörällään pihaan.

Huuto alkoi heti, ja jotain piti keksiä nopeasti.
Vastasin että "herra vääpeli, huomasin että pyörästänne olivat ketjut pois paikaltaan. Pistin ne paikalleen, ja varmistin että pyöränne toimii."

Hetken vääpeli mietti, sitten ilostui ja kiitteli kovasti.
Eli hätävalhe toimi!



EDIT:
Lisätään vielä yksi pikku yksityiskohta.
Tupakaverit antoivat minulle lempinimen "ruumis", koska olen ihan vitivalkoinen ja jos nukun selälläni, nukun joskus silmät auki!
No kun armeijan punkat oli vielä niitä vanhoja kapeita (seuraavat mortit sai uudet levetä, prkl) niin nukuin lähes aina selälläni.
Yhtenä iltana tupakaveri luuli että olen kuollut, ja herätti kaikki muut tuvassa. Yksi rohkea tuli sitten tönäisemään, ja heräsin ihmettelemään että mitäs nyt on tapahtunut kun kaikki on hereillä mun sängyn ympärillä :D
 
Viimeksi muokattu:

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Kulttuurien yhteentörmäys

Ei tämä nyt mikään legendaarinen inttimuisto ole, mutta kertoo jotain olennaista armeijasta, se kun on ihan kotimaan mittakaavassakin aikamoinen kulttuurien sulatusuuni, joka nielee kitaansa yhtälailla rannikon kaupunkilaispojat kuin lakeuksien maalaispojat ja jänkhien jätkätkin. Puhumattakaan muista kansallisuuksista.

Kun itse kävin armeijaa 80-luvun alussa, ei eksoottista alkuperää olevia varusmiehiä juuri ollut. Paitsi yksi. Afganistanista Suomeen naisen perässä muuttanut kaveri, joka oli juuri saanut Suomen kansalaisuuden ja heti perään kutsun suorittamaan asepalvelusta. Kaveri oli jotain 29-vuotias ja omisti oman mattokaupan.

Tuohon aikaan Neuvostoliitto miehitti Afganistania ja iltaisin hemmo kuunteli pienellä taskuradiolla jotain ihmeen kauko-idän kanavaa uutisten toivossa.
Muilla jätkillä olivat enemmän mielessä se näyttääkö tukka hyvältä lomille lähdettäessa ja tuvan lusmuilija yritti lainata kampaa, jota keneltäkään ei tuntunut löytyvän. Silloin afgaanimme irrottautuu radion kuuntelusta ja tarjoaa omaa kampaansa.
"Okei, anna tänne. Toivottavasti siinä ei oo mitään v**tun koirankarvoja siinä sun kammassas´" Samassa räjähti Abdulin päässä ja kovaa.
"Sinä itse koira, sinun isä koira, sinun äiti koira!!!" Kaveri meinasi käydä kundin kurkkuun kiinni ja muut saivat rauhoitella temperamenttistä mattokauppiasta ihan toden teolla.

Eipä tullut mieleen, että koiraksi haukkuminen on arabeilla ja muilla islamilaisilla yksi pahimmista solvauksista.

Abdul oli kyllä aikamoinen pelimies ja ymmärsi halutessaan suomea liki täydellisesti. Yleensä ei halunnut. "Ei jummarra" oli aika yleinen repliikki. Abdul pääsikin esikuntaan päällystämään Turun kaupungin karttaa kontaktimuovilla ja homma kesti viikkokaupalla.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Viestin lähetti Nikke


Niin legendaarinen mies tämä Axberg että pakko kertoa vielä yksi huhu tuon ampumisen lisäksi ( kyseessä oli ollut ruokalan katto).

Eli: myös PU:na ollessaan Axu oli heittänyt noet namalle ja lähtenyt murtautumaan asevarastoon ja sotilaspoliisien tullessa paikalle oli ruvennut laittamaan hanttin (spollit eivät tunnistanett häntä) . Lopputuloksena spolli sitten tempaisi Axua päähän niin että kolme hammasta irtosi (hampaiden lukumäärä vaihtelee). Ko spolli sai sitten kolme kuntsaria eli yhden per hammas..

Ja korostan (kuten JHag ja Paavo M. Petäjä) että kyseessä ovat siis huhut.

Eikohän tuo ole niitä armejan kasarmitarinoita. Joka varuskunta-alueella on aina joku v-mainen upseeri joka saa pääosan tuossa tarinassa. Nimi vaihtuu aina yksikön ja palvelukseenastumiserän mukaan.

Oma sykähdyttävin kokemukseni sattui YK-hommissa Golanilla 80-luvun puolivälissä. Olimme palaamassa syyrialaiselta ampumaradalta, kun keskellä jotain pikku kylää kuljettajamme löi yht'äkkiä liinat kiinni, kiihdytti ja jarrutti taas. Lavan reunalla ollut vaitteri huomasi pienen mytyn tulevan esiin Masin alta. Tyttö oli juossut auton eteen parin tien varteen pysäköidyn auton välistä, kuljettajalla ei ollut mitään mahdollisuuksia estää yliajoa.

Saimme pian upseerimme kiinni kylän ulkopuolelta. Käsky oli palata takaisin kylään odottamaan MP:tä paikalle, kun upseerit ajoivat Damascukseen heitä hakemaan. Jollekin torintapaiselle sitten Masi pysäköitiin. Kylä oli pieni, mutta kyllä siellä oli asukkaita, ainakin väkeä sikisi kumman paljon paikalle - osa aseiden kera! Laskin kiväärin, kaksi haulikkoa ja pistoolin, kun totesin, jotta aihetta olisi varmuuden vuoksi pistää patruunat jakoon. Joka jätkä varmaan teki 30 patruunan latausennätyksnsä silloin, rapsahdus vain kävi sen yleisen rätinän sijasta. Yksi paikallisista naisista - tytön äiti varmaan - oli jo sinkoamassa reippaan kokoista kiveä, mutta hänet saatettiin pian syrjään. Pidimme aseet kuitenkin piilossa provosointia välttääksemme.

Pian oli luonamme myös syyrialainen poliisi. Hän ei kuitenkaan onnistunut kommunikoimaan Masin hytissä istuneen kolmikon kanssa, joten allekirjoittanut pääsi jälleen tulkiksi. Lopulta sain tämän ymmärtämään, että YK:n MP:t hoitavat esitutkinnan ja asia hoidetaan diplomaattien kautta. Eli ei minulla eikä kellään meistä ollut velvollisuutta kertoa hänelle kuljettajan nimeä. Em. kuljettaja ei ollut enää ratin takana, vaan istui kalpeana keskellä ja poltti röökiä ketjussa. Ensin omat tupakkansa ja sitten muiden.

Siinä seuratessani poliisin huolellista muistiinpanojen merkitsemistä - Masin rekisteri ja kieli keskellä suuta tavattu S - I - S - U - huomioni kiinnittyi nuoreen mieheen, joka tunki tikunpätkää etupyörän venttiiliin, aikoen varmaan estää meidän pakenemisemme paikalta - sen väkijoukon läpi? Huusin lavalle, jotta joka pyörän viereen mies. Sitten "torille" syöksyi syyrian armeijan kuorma-auto, jonka lavalta hypänneet sotilaat äkkiä raivasivat selkeän hajuraon ympärillemme. Ja heidän kannassaan sitten helpotuksemme saapui myös MP:t. Pian saattueemme sai sitten lähtetä liikkeelle, suuntana kuitenkin Damascus. Sieltä jouduimme palaamaan Pässikomppaniaan reilun lenkin kautta, useita tunteja aikataulusta jäljessä. Onneksi kokkimme oli hälytetty ylimääräiseen vuoroon ja saimme kunnon sapuskat seikkailumme päätteeksi.

Seuraavana päivänä kovan onnen kuljettajamme siirrettin rajan toiselle puolelle turvaan ja Masi sai uuden rekisterinumeron.

Mikä on minua eniten mietityttänyt: miten olisi käynyt, jos auton alle olisi jäänyt poika?
 

Ruma lapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC
Hupaisaa edelleen. Alikersantti Manninen, muutenkin aikas handu kaveri, lähti sitten talvella,leirillä, tukin nokkaan paskalle. Tuli takas ja ihmeteltiin teltassa että mikä helv. täällä dunkkaa????
Noh, äijä oli sitten paskonut kypäräänsä. Kuten sanottu, särmä kaveri. Lisää Manninen-juttuja myöhemmin.
Voikaa hyvin.
 

Fade to Black

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viestin lähetti Jaari



Siis en tiedä millä aikakaudella itse olit intissä (aikoinaanhan AUKkiin pyrittiin) mutta nykyään on kyllä niin että kaikki pelkää sinne nakittamista mutta loppupeleissä sinne ei nakiteta ketään vaan on itsestä kiinni joutuuko.

Ei pidä paikkaansa.Mikäli vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi niin käskykäy.Minutkin nakitettiin Auk:n,yritin kertoa lutille vaikka mitä syitä miksi 8kk olisi riittänyt(mm. opiskelu jne..) mutta se ei korvaansalotkauttanut(en tosin uhannut sivarilla mikä olisi varmaan tepsinyt).Meidän ryhmästä noin 10 nakitettiin Auk:n.Kaikki pohanmaalaiset(jotka muuten inhosi Auk:a kuin ruttoa) onnistuivat puhumaan itsensä 8kk miehiksi(joillain oli peltotöitä ja joillain minkkitarha mitä piti hoitaa jne..).Olin intissä muuten vuonna 91.
Axberg:sta sen verran että muistan kun olimme Rovajärven ampumaleirillä niin hän seisoi tykkimme takana aina kun ammuimme,vaikka se ei hänelle kuulunutkaan(luulisi skapparin nähneen tykillä ammuttavan tarpeeksi muutenkin).
 

Jaari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues, Toronto Maple Leafs
Viestin lähetti Fade to Black
Ei pidä paikkaansa.Mikäli vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi niin käskykäy.Minutkin nakitettiin Auk:n,yritin kertoa lutille vaikka mitä syitä miksi 8kk olisi riittänyt(mm. opiskelu jne..) mutta se ei korvaansalotkauttanut(en tosin uhannut sivarilla mikä olisi varmaan tepsinyt).Meidän ryhmästä noin 10 nakitettiin Auk:n.Kaikki pohanmaalaiset(jotka muuten inhosi Auk:a kuin ruttoa) onnistuivat puhumaan itsensä 8kk miehiksi(joillain oli peltotöitä ja joillain minkkitarha mitä piti hoitaa jne..).Olin intissä muuten vuonna 91.

Olit vissiin tykkimies Uud pr. päättelen? Itse olin jääkäripuolella ja siellä riitti aina särmiä vapaaehtoisia tai niitä "aivan sama"-tyyppejä jostain syystä mutta kuulemma tuolla punaisella puolella oli tosiaan aika liipasimella jos oli uudeltamaalta eikä pohjanmaalta. Kai tämäkin juttu on aika pitkälti kiinni siitä missä suorittaa palvelustaan.
 

Sonic Empire

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Feikkiheikit
Ei oikein ole kerrottavaa, mutta kuitenkin.
Tapahtui Upinniemessä -99 talvella. Tai itseasiassa IV:llä. Oltiin kavereiden kanssa sitten stadissa vähän juhlimassa ja lähtö takaisin kassulle koitti. No bussissa sitten huomasin, että ei ole rahaa. No kyyti meni ja minä harhailin ympäri keskustaa kovassa humalassa. Ei tullut mieleen soittaa kotiin ja pyytää kyytiä.

Aamulla, nukuttuani jossain rappukäytävässä, soitin siskolle ja kävin lainaamassa rahat bussimatkaa varten. Takaisin komppaniassa, 11 tuntia YV:ltä myöhästyneenä, sitten alkoi esitutkinta ja päivä per tunti siitä rapsahti pekkaa. Kaupanpäälle tuli vielä flunssa ja kova morkkis.

Lopulta selvisi, että minulla ja kaverillani oli takit vaihtunut narikassa ja bussirahat löytyivät rintataskusta. Että näin Upinniemen 2/98 lääkintämiehet sen tekee.

Edit: muokkauksia
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös