Leffa, jonka katsoit viimeksi

[Vintsukka]

Lokakuu on perinteisesti pyhitetty kauhuleffoille.

Roy William Neill: The Black Room (1935)

Aristokraattiperheeseen syntyvien kaksospoikien yllä on synkkä varjo: vanha ennustus sanoo, että kaksosista nuorempi murhaa vanhemman. Vuoskymmeniä myöhemmin vanhempi veljeksistä on tullut vainoharhaiseksi hulluksi, jolla on salakavala suunnitelma estää ennustuksen toteutuminen. Poe-vaikutteinen tarina on mainio ja Boris Karloff tuplaroolissaan erinomainen. ****

Tero Molin & Tommi Lepola: Skeleton Crew (2009)

Amerikkalainen kuvausryhmä tekee kauhuelokuvaa suomalaisessa hylätyssä sairaalassa, mutta kun ohjaaja löytää todisteita sairaalassa tapahtuneista todellisista veriteoista, todellisuus ja fantasia alkavat sekoittua keskenään. Ideasta olisi voinut saadakin jotain irti, mutta leffa kompastuu näppäryyteensä, kömpelöön parodiointiin ja todella surkeaan näyttelyyn. Suomalaisten näyttelijöiden rallienglanti ei varsinaisesti auta asiaa. Mutta pakko kai vähän on silti arvostaa, että suomalaiset elokuvantekijät ovat yrittäneet jotain erilaista. **

Uwe Boll: BloodRayne (2005)

Vampyyri-ihmishybridi Rayne aikoo kostaa isälleen, vampyyrikuningas Kaganille, ja lyöttäytyy yhteen vampyyrinmetsästäjien joukon kanssa. Leffa sai juonensa videopelistä, ja sen huomaa. Minkäänlaisen tarinankaaren sijasta se on kokoelma kenttiä, jotka päähahmon on läpäistävä päästäkseen seuraavaan kenttään. Ohjaus on latteaa ja lavasteet kuin halvasta keskiaika-teemapuistosta. Kastiin on saatu hyviäkin näyttelijöitä (Ben Kingsley, Michelle Rodriguez, Michael Madsen), mutta he näyttävät olleen kuvauksissa puoliunessa. Pääosaa näyttelevä Kristanna Loken ei kummoinen näyttelijä ole. *

Joe Dante: The Howling (1981)

Sarjamurhaaja on ottanut uutisankkurin silmätikukseen, ja ankkuri avustaa poliisia tämän kiinniotossa. Rikollinen viedään ruumishuoneelle ja kaikki hyvin, vai onko? En edes viitsi tuon enempää kertoa, vahva suositus katsoa leffa ilman ennakkotietoja jos ei ole ennestään tuttu. Yksi kuukauden parhaista leffoista. ****

Scott Cooper: Antlers (2021)

Kahden pikkupojan isä löytää maanalaisesta tunnelista pahan voiman, joka ottaa hänestä vallan. Vanhemman pojan uusi opettaja, jolla on traumoja omastakin takaa, yrittää selvittää mikä pojalla on hätänä. Ihan hyvää hitaasti etenevää tunnelmanluontia ja komeasti toteutettu hirviö, tönkkö kässäri on miljoona kertaa ennenkin nähtyä tavaraa. Kastissa laatunäyttelijöitä, jotka tekevät minkä pystyvät. **½

Ti West: X (2022)

1979. Kunnianhimoinen elokuvatuottaja matkustaa näyttelijäkaartinsa ja kuvaajansa kanssa texasilaiselle maatilalle kuvaamaan pornoelokuvaa, mutta heidän touhunsa herättävät talon vanhassa omistajapariskunnassa ristiriitaisia tuntemuksia, ja kohta alkaa päitä putoilla. Mia Goth pääosassa (pääosissa) on loistava ja Ti Westin sopivan kiero huumorintaju uppoaa. ****

 

[Jj]

Voin katsella Anya Taylor-Joyta vaikka se vain pelaisi shakkia. Tämä VVitch oli lähellä tehdä poikkeuksen, mutta kauhuleffat ei muutenkaan napostele. Hyvää kuvaa ja pari ok kohtausta mutta kun ei niin ei.

Uusi Poirot oli tuttua ja turvallista, hyvässä ja pahassa.

 

[Blue F]

Voin katsella Anya Taylor-Joyta vaikka se vain pelaisi shakkia.

Olen paljon vähempäänkin tyytyväinen; Mun puolesta sen ei tarvitse edes pelata. Lauta ja nappulat vaan takkaan. Saunanpuhtaina, lampaantaljalla maatessa, neitokainen kainalossa, voitaisiin vain seurata niiden olomuodon vaihtumista puusta tuhkaksi...

 

[Ollakseni]

Voin katsella Anya Taylor-Joyta vaikka se vain pelaisi shakkia.

No mutta minullahan on sinulle sarja!

The Queen's Gambit (miniseries) - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Everton]

Tove (Suomi, 2020)

Annetaan ensin kritiikkiä. Käsikirjoitus ei ollut paras mahdollinen. Liikaa yhdentekevää ihmissuhdedraamaa ainakin minun makuuni ja vähän tunkkainen, kun sijoittui hyvin pitkälti muutamaan huoneeseen. Toisaalta, olisinko itse keksinyt parempaa juonta: Tove keksii Muumit, Tove piirtää Muumeja, Tove piirtää vähän lisää Muumeja, Tove piirtää ja piirtää vaan Muumeja, mutta Tove unohtaa piirtää niille persreiät! Tuskin olisin Jussia voittanut. Ja ulkovien vähyys selittynee budjetilla.

Mutta sitten kehuja. Elokuvataiteellisesti todella onnistunut elokuva. Suorastaan poikkeuksellisen hyvä suomalaiseksi elokuvaksi. Puvustus, lavastus ja musiikki tukivat elokuvaa mahtavasti. Aikakauteen pystyi eläytymään. Ehkä siinä helpotti vielä sekin, että kun ruotsi ei ole oma äidinkieli, niin aikakausi ei falskannut puheessakaan (kun suomenkielisissä elokuvissa monesti joku sana tai puhetapa tökkii, eikä sovi aikakauteen). Myös näyttelijät - etenkin nimiroolin Alma Pöysti - olivat hyviä.

Sitten varsinaisesti elokuvaan liittymätöntä tajunnanvirtaa. Äskettäin kävin katsomassa Kiasmassa massiivisen Tom of Finland -näyttelyn. Se tuli heti mieleen tätä elokuvaa katsoessa. Jansson ja Laaksonen lienevät oman aikakautensa tunnetuimmat suomalaiset kuvataitelijat maailmalla. Ja kuinka paljon heidän tarinoissaan onkaan yhteistä! Onko sitten ollut niin, että sotien jälkeen Suomessa taitelijoidenkin on kuulunut olla tietynlaisia: jotenkin harmaita ja vähäeleisiä. On täytynyt olla valtava sisäinen palo, jotta tuosta turvallisesta mutta tylsästä massasta on uskaltaunut erottua. Ja juuri siksi sekä Tove että Touko tekivät jotain sellaista, mikä kosketti ja merkitsi jotain ihmisille ympäri maailman.

3,5 / 5

(elokuva on katsottavissa YLE Areenassa)

 

[Jj]

Viimein monilla hidden scifi gem -listoilla pyörinyt Ethan Hawken Predestination (2014). Eipä nuo väärässä olleet, ehkäpä eniten aivoja nyrjäyttävin aikamatkustusteemainen leffa. Juonta ei parane spoilata, mutta oli hyvä. Tykkään Hawkesta, ihan sieltä Kuolleiden runoilijoiden seurasta saakka, scifiosastolla Gattaca vielä ykkösenä.

 

[Torsti56]

Ei tarvinnut odottaa vuoteen 2026 asti. Mutta oikeassa olin. Tom Holland ja erityisesti Mark Wahlberg olivat todella huonoja valintoja rooleihinsa. Sitä ei nyt paikannut edes se että Sophia Alissa silmä lepäsi, mutta ei hänkään nyt ollu tarpeeksi pelien Chloe Frazerin oloinen. Itse olen pelannut noi kaikki pelit läpi, joten aika paljon tunteja on noiden hahmojen kanssa viettänyt aikaa ja käsitys siitä minkälaisia hahmoja he ovat on aika juurtunut.

Todella haastavaahan se on noista peleistä leffaa tehdä. Koitin kyllä katella leffaa ihan toimintaleffana, mutta kyllä sitä vaan huomasi että vertasi sitten niihin peleihin. Ja siinä skabassa leffa hävisi koko ajan 100-0. Sitten kun rupesi pelien jonkinlaisena fanina häiritsemään eri asiat niin leffan katsomisesta alkoi tulla tervanjountia. Leffan lopussa oli selkeesti aihoita jatko-osaan ja mutta IMDb:ssä saa olla joku 8,7 keskiarvo ennen kuin sitä ryhdyn katselemaan. Annoin tylyn 3/10 arvosanan IMDb:hen.

Joo kyllähän tuo leffa jäi peleihin verrattuna todella tököksi kokonaisuudeksi ihan näyttelijä valintojen puolestakin. Varsinkaan Wahlberg ei tuntunut sopivan Sullyn rooliin ei sitten yhtään.

Paras kohtaus leffassa oli Nolan Northin cameo lentokone kohtauksen jälkeen.

 

[Vintsukka]

Lokakuu on perinteisesti pyhitetty kauhuleffoille.

Mike Flanagan: Ouija: Origin of Evil (2016)

Spiritistiä esittävä huijari kutsuu vahingossa todellisen pahan hengen kotiinsa, ja hänen tyttärensä tulee riivatuksi. Kritisoin aiemmin Smile-elokuvaa siitä, että se nojaa pelkkään säikyttelyyn. Tämä tekee pitkälti samoin, mutta yhdistää säikyttelyn hyvään tarinankerrontaan, mielenkiintoisiin hahmoihin ja loistavaan ohjaukseen. About miljoona kertaa parempi kuin lautapeliin perustuneen elokuvan prequelin pitäisi kaiken järjen mukaan olla. Mike Flanagan osaa. ****

Harry Bromley Davenport: Xtro (1982)

Pikkupojan isä katoaa valonvälähdykseen, mutta palaa vuosia myöhemmin kotiin muuttuneena miehenä. Sekasalaatti UFOja, alieneita, body horroria, telepatiaa, paranoiaa ja henkiinherääviä leluja, joka on niin omituinen mutta kuitenkin laadulla tehty kokonaisuus, että ei tästä voi olla pitämättä. Ja Maryam d'Abo viisi vuotta ennen Bond-tyttöyttään on ihuna. ****

John Cherry: Ernest Scared Stupid (1991)

Huithapeli Ernest P. Worrell auttaa naapuruston lapsia puumajan pystyttämisessä, ja vapauttaa samalla vahingossa metsään haudatun ja vuosisatoja uinuneen peikkodemonin, joka muuttaa lapset puupatsaiksi. Jim Varneyn tv-mainoksissa esiintynyt koheltava ja jatkuvasti äänessä oleva hahmo oli niin suosittu, että sai oman elokuvasarjansa, joista Scared Stupid on neljäs. Lapsille suunnattua kohelluskomediaa, mutta 30 vuotta sitten uskallettiin tehdä lastenleffoistakin pelottavia, ja tässä on lastenleffaksi yllättävän hyvää säikyttelyä. Komediapuoli vaan on harmillisen huonoa. **½

Scott Derrickson: Sinister (2012)

Tehdäkseen taustatyötä rikoskirjailija muuttaa perheensä kanssa taloon, jonka edelliset asukkaat murhattiin. Murhien taustalta löytyy yllättäen jotakin yliluonnollista, joka asettaa kirjailijan perheen vaaraan. Derrickson luo erinomaisesti tunnelmaa ja paikoin loistavaa unenomaista fiilistä. Leffan rakentama mytologia on mielenkiintoinen ja Ethan Hawke on pääosassa mainio. ****

Michael Dougherty: Trick 'r Treat (2007)

Keskenään risteävissä Halloween-iltana tapahtuvissa tarinoissa tavataan sarjamurhaajia, vampyyreitä, kummituksia, ihmissusia ja demoneja. Reilulla mustalla huumorilla höystetty viihdyttävä Halloween-säikyttely. ***½

60 kauhuleffaa kuukauteen, nyt vois pitää taas vähän taukoa. Ainakin pari päivää.

 

[PetriVaris]

The Negotiator. Netflix.

90-luvulla osattiin tehdä elokuvia. Vaikka poliisikorruptiosta on tehty monia sarjoja ja leffoja niin silti nuo jaksavat aina kiinnostaa. Toki olin leffan aiemminkin nähnyt, muttei juurikaan muistikuvia enää ollut. Harmi että J.T Walsh kuoli ennen aikojaan, sillä hänellä oli aina timanttisia rooleja leffassa kuin leffassa.

 

[NIN]

The Killer, Netflix

Ohjaajajumala David Fincherin tappajaleffa ei oikein missään vaiheessa lähtenyt lentoon. En tiedä johtuiko siitä, että yleensäkin sarjakuviin perustuvat leffat ovat hyvin yksiulotteisia, vai oliko käsikirjoitus muuten vaan puiseva, mutta iso oli pettymys . Michael Fassbender on hyvä näyttelijä, mutta tässä leffassa ei hänkään pelastanut. Tilda Swinton oli oikeastaan ainoa valopilkku koko rainassa. Edes suuresti ihailemieni Trent Reznorin ja Atticus Rossin äänimaisema ei toiminut. Ambientit pörinät kuulostivat enemmän piereskelyltä kuin oikealta sävelletyltä soundtrackilta. Pisteet nyt sentään The Smithsin laajasta käytöstä, vaikka Morrisey onkin aivan sietämätön tapaus ihmisenä.

 

[penalalli]

Taas ja taas : Puhallus. Ehkä paras koskaan milloinkaan.

 

[Ann Arbor]

Puhallus Yle Areenasta menossa nyt kolmatta kertaa putkeen. Ihan huikea elokuva.

 

[Barcelona]

Tuli viimein nähtyä The Lobster joka oli roikkunut todella pitkään watchlistillä. Oli kyllä mielenkiintoinen ja erillainen pätkä.

 

[Blue F]

20 vuotta ja kymmenes osa.

Katselin tuoreimman Saw:n. Saw X oli oikeasti ihan hyvä. Käsikirjoitukseen oli oikeastaan tällä kertaa jopa panostettu, eikä homma ollut pelkkää sisäelimien ja muiden ruumiinosien silpomista. Ote hieman hölleni loppua kohden, mutta ennakko-odotuksiin nähden moukaroi helposti ainakin viisi edellistä surkeaa tekelettä. Itse asiassa oli varmastikin sarjan paras jatko-osa.

 

[Everton]

Eilen Teemalta Routasydän - suomalainen elokuva vuodelta 1993, josta en muista aiemmin edes kuulleeni. On näköjään tullut muutaman kerran aiemminkin telkkarista: 1995, 2002 ja 2012. Aika poikkeuksellinen elokuva suomalaiseksi. Leffasta voi myös bongata ison määrän tuttuja kasvoja.

Löytyy myös Areenasta:

Routasydän näyttää Suomi-dystopian, jossa vallitsee sissisota ja kaaos

Tulevaisuuskuvitelmassa Suomi on muuttunut Euroopan syrjäseuduksi, jossa sissi- ja rosvojoukot taistelevat alueellisesta itsenäisyydestä.

yle.fi

 

[Individual]

Rauni Mollbergin Tuntematon Sotilas. On se edelleen hyvä elokuva, jossa sankaruus ja isänmaallisuus on riisuttu pois ja tilalla on sota kaikessa kamaluudessaan. Rapaa, paskaa, verta, toivottomuutta ja kaaosta. Tietenkin joku voi elokuvan sodanvastaisuuden käsittää kummunneen vasemmistolaisuudesta, tai jopa tekijän halusta osoittaa taiteen keinoin oma näkemyksensä siitä, että miksi sodassa oltiin. Ilmeisesti ei minkään järjellisen ihmisyyttä puolustavan seikan takia. Sijoittaisin Pekka Parikan Talvisodan kuitenkin tämän edelle suomalaisten sotakuvausten lajityypissä.

 

[hooceebruins]

Ambulance (2022)
Jake Gyllenhaalin tähdittämä höyryävä paskaläjä. Juoni on sitä itseään ja joka kohtaus alkaa sillä, että dronella ajellaan miljoonaa ambulanssiin. En suosittele kenellekkään 0/5.

 

[Everton]

Triangle of Sadness (2022)

Cannesin kultaisen palmun voittaja. Ei takuulla ole kaikkien makuun ja veikkaan, että suuri osa luovuttaa ekan vartin aikana. Meilläkin oli lähellä, mutta sinniteltiin. Tempoa ja hahmoja tulee lisää, kunhan päästään botskille asti. Kai tämä jonkinlainen (luokka)yhteiskunnallinen satiiri oli, mutta en osaa oikein kuvailla mitenkään tai antaa arvosanaa. Mutta White Lotus -sarjasta tykänneille tätä voisi ehkä suositella, oli aika lailla samanlaisia teemoja ja tunnelmaa. Löytyy Netflixistä.

 

[Individual]

Leave The World Behind (2023) Netflix

Julia Robertsin, Ethan Hawken ja pieniltä osin myös Kevin Baconin tähdittämä katastrofielokuva tuo mieleen Greenlandin, jossa siinäkin valtaisa tehosterymistely, Amerikan presidentit, asteroideja räjäyttelevät sankarit ja muut lajityypin kliseet saavat jäädä suurimmilta osin taustalle, kun keskiössä on ihan tavallinen perhe, jonka elämä joutuu vaakalaudalle uuden ja hallitsemattoman edessä. Tässä elokuvassa puitteet maailmanlopulle tarjoaa hulppea loma-asunto Long Islandilla, johon työhönsä ja ihmisiin kyllästynyt markkinoinnin ammattilainen Julia Roberts vie perheensä hetkeksi rauhoittumaan New Yorkin metelistä. Lomaidylliä häiritään jo ensimmäisenä iltana suurkaupungin lamauttaneen sähkökatkon tuodessa vieraita ovelle. Perhettä ei kuitenkaan heti tempaista keskelle katastrofia, vaan ympäristö muuttuu turvattomaksi vähän kerrallaan outojen tapahtumasarjojen myötä.

Katsojalle ei annostella yhtään enempää tietoa kuin mitä tarinan henkilöilläkään on, joka tuo elokuvaan annoksen pelottavuutta lisää. Päässänsä voi viritellä eri skenaarioita tapahtuneen syistä, mutta elokuva ei juurikaan anna vahvistusta millekään spekulaatiolle, vaikka leffan edetessä päästäänkin punomaan hieman lankoja yhteen. Tietoyhteiskunnan jäsenenä myös miettii, kuinka helposti kaikki voi luhistua, kun tieto ei enää kuljekaan ja olemme jonkun selittämättömän armoilla.

Leave The World Behind perustuu amerikkalaisen Rumaan Alamin romaaniin ja Helsingin Sanomat kertoo elokuvasta näin.

ELOKUVAN on kirjoittanut ja ohjannut Sam Esmail, joka tunnetaan kiitetyistä tv-sarjoistaan Mr. Robot (2015–2019) ja Homecoming (2018–2020). Hän yhdistelee taitavasti katastrofielokuvaa, satiiria, psykologista angstia ja kauhuestetiikkaa, josta etenkin musiikki ja kameratyö ammentavat.

Televisioarvio | Maailma tuhoutuu Netflixin katastrofielokuvassa, ja ihmiset vain juovat viiniä

Netflix-elokuva Leave the World Behind yhdistelee taitavasti katastrofielokuvaa, satiiria, psykologista angstia ja kauhuestetiikkaa.

www.hs.fi

ps. Julia Robertsin roolihahmo on sitten hyvin kaukana romanttisten komedioitten maailmasta. :)

 

[Czescku]

Katseltiin eilen illalla tuo sama kuin @Individual . Muuten hyvä, mutta loppu jäi vituttamaan. Tuntui jotenkin hätäiseltä, mikä on outoa kun leffa ei kuitenkaan ole kovin lyhyt eikä aika käy pitkäksi, mutta sitten loppu tuntui siltä että nyt pitääkin äkkiä saada tämä loppumaan.

 

[Individual]

Katseltiin eilen illalla tuo sama kuin @Individual . Muuten hyvä, mutta loppu jäi vituttamaan. Tuntui jotenkin hätäiseltä, mikä on outoa kun leffa ei kuitenkaan ole kovin lyhyt eikä aika käy pitkäksi, mutta sitten loppu tuntui siltä että nyt pitääkin äkkiä saada tämä loppumaan.

No joo, oli siinä kyllä vähän "potut pois laarista", että mitä vittua, nytkö tää loppui.

 

[Wizzö]

Tuli tänään myös katsottua tuo Leave the world behind ja @Czescku n kanssa samaa mieltä tuosta lopusta. Jäi kyllä jotenkin lievä pettymys päällimmäiseksi tuosta.

 

[Wizzö]

Ei ole varsinaisesti leffa mutta pistetään nyt tänne eli tuli katsottua YLE areenasta Häjyt vuodelta 1978. Kaksi osainen minisarja jossa pääosissa Kalevi Haapoja (Isoo Antti), Harri Tirkkonen (Rannanjärvi) ja Vesa Mäkelä (vallesmanni). Suosittelen jos häjyyt kiinnostaa.

Häjyt (TV Series 1978) ⭐ 7.0 | Crime, Drama, History

2h 14m | K-12

m.imdb.com

 

[Blue F]

Koodinimi: Annika

Olipahan kerrassaan hienoa katsella tämän luokan "suomalaista" tuotantoa. Parasta kotimaista antia vuosiin. Rohkea veto roolittaa näin isoon projektiin suurelle yleisölle sangen tuntematon Sannah Nedergård, eikä mennä turvallisella "laurabirnillä". Sarjan pääroolin suoritus voi hyvinkin poikia vastaavia kansainvälisiä projekteja myös lähitulevaisuudessa.

 

[BalrodFI]

As Above So Below

Tässä seurataan arkeologia ja rohkeaa seikkailijaa Scarlettia, kun hän johtaa ryhmän katakombeihin Pariisissa löytääkseen filosofisen kiven. Matka syvälle maan uumeniin paljastaa kuitenkin synkkiä salaisuuksia ja kääntyy nopeasti kohti yliluonnollisia kauhuelämyksiä. Tykkäsin, suosittelen muille jotka pitävät kauhu/trilleri tyyppisistä elokuvista.

IMDB linkki: As Above/So Below (2014) ⭐ 6.2 | Horror, Mystery, Thriller