En tiedä mikä ottaa päähän enemmän: haahuilun ja löysäilyn jälkeen ekassa erässä päästetty maali vai se, kun kamera ottaa maalin jälkeen Jokereiden valmentajan kuviin ja siellä seisoo nukkumatti katsoen tyhjyyteen. Ja fani tietää että siinä meni sen illan ottelu, noi ei tosta herää pelaamaan. Voisihan sitä joskus vähän huutaa ja melskata edes näytiksi kun näitä ohipelejä tulee. Toinen ratkaisu voisi olla että ottaisi aikalisän ja sanoisi jengille jotain vähemmän mukavaa. Mutta ei, ei, ei, ei. Hyvin menee ja ensi kerralla ollaan sitten vähän tarkempia ja kiekkokin pomppii suotuisasti ja niinpoispäin.
Joskus minä kaipaan vanhan koulukunnan valmentajia, jotka tappion tullen edes ymmärsivät mesota aitiossa. Jortsu, Summanen, Shedden (ennenkuin maajoukkuepesti pilasi miehen) jne.